Gustafssonin vammat

[awa]

Gustafsson sijoitettiin osastolle, missä hoidettiin myös ei vakavien vammojen uhreja. Näinhän se (ihme kyllä) tosiaan oli. Gustafsson oli tulovaiheessa vastaillut kysymyksiin örähdyksin tai sanoilla mistä ei oikein saanut selvää. Erikoista.

Keskustelu Sepon käsien vammoista voidaan yhdistää Nils Gustafssonin kasvovammoihin. Muistelen, että vamma-asiantuntijat oikeussalissa olivat sitä mieltä, että Gustafssonin kasvovammat olivat matalaenergisen väkivallan seurausta ja vammat voisivat olla syntyneet esimerkiksi nyrkiniskun seurauksena.

Ja Sepon käsien vammat ovat voineet syntyä nyrkiniskun seurauksena.Tästä on myös maininta ETPK n johdannossa.

- hymm -

[awa]

Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:

”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”

Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen

[Hessu52]

Noinhan se juuri on, awa hyvä.

On hyvä aina välillä palailla totuuteen, sillä kyllä Sariola noilla keksimillään jutuilla saa asiat sotkettua, joka onkin hänen ilmeinen tarkoituksensa!

Muuten saattaisi hänen suuri erhdyksensä paljastua ja sitä hän pelkää kuin ruttoa!

[Misri]

Kyllä leuka ja kasvokirugi Risto Kontio, ja Sariola omine tulkintoineen painivat hieman eri sarjoissa. Tämän kansainvälistäkin arvostusta saaneen kirurgin lausuntoa , ei edes puolustus yrittänyt oikeudessa kumota. Kontio nimenomaa kuvaa NG kasvojen vammoja matalaenergisiksi vammoiksi, niitä ei ole tuotettu millään raskaalla ja painavalla astalolla. Siitä huolimatta kuitenkin Sariolalla on kanttia väittää, että Seppo Boismanin ja NG lyöntivammat olivat samankaltaisia, ja samalla voimalla tuotettu. Boismanilla oli kallonmurtuma joka ulottui kallonpohjaan asti. Lisäksi leuassa oli murtuma ja oikean puolen nivelhaarake oli taipunut sisäänpäin. NGllä ei ollut pään eikä kasvojen alueella tosiaankaan mitään vastaavaa, kuin mitkä olivat Boismaniin kohdistuneet murkaavat lyöntivammat.

[Kotipoliisi]

Niin, eikä kovinkaan paljoa tarvita mielikuvitusta joa kännissä oleva riidanhaastaja saa nyrkistä silmäänsä ja leukaansa illan tuoksinassa. On enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Enemmän mietityttää lukuisat pintahaavat pääkopassa. Mieleen on joskus tullut Nissen ns. katumus-ajatukset överiksi menneen telttaepisodin jälkeen. Sehän vaan siinä on, että puukolla on vaikea ottaa henkeä itseltään.

Melkein tulee mieleen, että tuikkailtuaan aikansa pintapistoja päähänsä, jäisi vaan sitten toivottomana lojumaan siihen teltan päälle odottamaan poliisia ja vankilaa...

[Misri]

^ Kieltämättä, ei ole pois-suljettu ajatus, että NG olisi sohaissut lavasteeksi myös itseään puukolla. Olihan hänellä molemmissa käsivarsissaan pienet parinsentin pintahaavat, jotka on hyvin voinut itse tehdä puukonterällä.

[awa]

Vammoja oli, se on kiistatonta, mutta Nils Wilhem Gustafssonin puukotukseen viittaamia vammoja ei taida löytyä lausunnoista, muuta kuin tuo toisen kyynärpään alkuperäislääkäreiden mainitsema ns. "viiltohaava" - josta ortopedian ja vammakirurgian sairaalaylilääkäri Eero Hirvensalo totesi, että tämä mainittu "haava" oli ehkä pinnallinen haava, sillä siitä ei löydy mitään hoitotietoja. Eli haavaa ei oltu suturoitu. Eli haavaa ei ollut kansankielellä ommeltu. Pinnallinen haava tarkoittaa tuon kaltaisella ammatti-ihmisellä hienosti sanottuna naarmua.

Naarmu on hyppelehtinyt kädestä toiseen näissä keskustelissa. Täytyykin päivittää tuokin.

No, ylilääkäri Hirvensalo totesikin, että kyseessä saattaa olla naarmu, sillä haavan hoidosta ei ole sairauskertomuksissa mitään merkintöjä. Lienee fakta..

- hymm -

[Sariola]

Kyllä leuka ja kasvokirugi Risto Kontio, ja Sariola omine tulkintoineen painivat hieman eri sarjoissa. Tämän kansainvälistäkin arvostusta saaneen kirurgin lausuntoa , ei edes puolustus yrittänyt oikeudessa kumota. Kontio nimenomaa kuvaa NG kasvojen vammoja matalaenergisiksi vammoiksi, niitä ei ole tuotettu millään raskaalla ja painavalla astalolla. Siitä huolimatta kuitenkin Sariolalla on kanttia väittää, että Seppo Boismanin ja NG lyöntivammat olivat samankaltaisia, ja samalla voimalla tuotettu. Boismanilla oli kallonmurtuma joka ulottui kallonpohjaan asti. Lisäksi leuassa oli murtuma ja oikean puolen nivelhaarake oli taipunut sisäänpäin. NGllä ei ollut pään eikä kasvojen alueella tosiaankaan mitään vastaavaa, kuin mitkä olivat Boismaniin kohdistuneet murkaavat lyöntivammat.

Kaikkien neljän nuoren vammat lienevät matalaenergisiä, mutta ei se tarkoita, etteivätkö sellaiset vammat voisi tappaa. En puhunut samasta voimasta mitään, mutta yhtäläisyyksistä kylläkin. Mainittakoon tässä, että Oikeuslääkäri Lalu oli tutkinut myös v.1960 ruumiinavauspöytäkirjat ja Lalu mainitsee että " Boismanilla on valokuvissa havaittavissa vasemmassa kädessä vähäisiä hankausjälkiä, mitkä ovat voineet aiheutua mistä tahansa, mutta voivat olla myös torjuntavammoja. Oikeasta kädestä hän ei mainitse mitään, joten siellä ei ole havaittu mitään. (Oikeuslääkäri Lalu v.2003)

-------------------------------------------------------------------------------------------------

Tein vertailua Boismanin ja Gustafssonin vammoista:

GUSTAFSSON /// BOISMAN

*Murtuma vasemmalla alaleuassa /// *Murtuma alaleuassa vasemmalla lähellä leuan kärkeä
*Murtuma alaleuan nivelnastan kohdalla /// *Oiken puolen nivelhaarake murtunut
*Murtumat vas. poskiluun sisäseinämässä
*Murtuma poskiluun katossa ja poskikaaressa
*Otsaluun ja poskiluun liitos auennut
*Murtuma ohimoluun ääriviivassa /// *Murtumia kallossa vas. puolella korvan takana vasemmalla aina kallonpohjaan asti.
*Ruhjehaava ohimon päälaen seudussa /// *Ruhjoutumista aivoihin.
*Ruhjehaava poskessa /// *Hankaumaa kasvoissa
*Ruhjehaava leuassa
*Viiltohaava oikeassa kyhnärvarressa
*Hankaumaa vasemmassa kädessä /// *Boismanilla on valokuvissa
havaittavissa vasemmassa
kädessä vähäisiä hankausjälkiä,
mitkä ovat voineet aiheutua
mistä tahansa, mutta voivat olla
myös torjuntavammoja.
(Lalu v.2003)

*Lisäksi teräasevammoja, tässä
vertailussa ne on jätetty pois.
----------------------------------------------------------------------------------------------

Kyllähän näillä on yhtäläisyyksiä, vaikka tappavat teräasevammat NG:ltä puuttuvat. Noissa luuvammoissa on yhtäläisyyksiä.

[awa]

Tätä täytyy miettiä.

- hymm -

[matlockb]

Niin, eikä kovinkaan paljoa tarvita mielikuvitusta joa kännissä oleva riidanhaastaja saa nyrkistä silmäänsä ja leukaansa illan tuoksinassa. On enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

Enemmän mietityttää lukuisat pintahaavat pääkopassa. Mieleen on joskus tullut Nissen ns. katumus-ajatukset överiksi menneen telttaepisodin jälkeen. Sehän vaan siinä on, että puukolla on vaikea ottaa henkeä itseltään.

Melkein tulee mieleen, että tuikkailtuaan aikansa pintapistoja päähänsä, jäisi vaan sitten toivottomana lojumaan siihen teltan päälle odottamaan poliisia ja vankilaa...

Siihen olisi siis jäänyt poliisia ja vankilaa odottamaan, tuohon kun en voi uskoa jos tiesi että kovat seuraamukset ovat tulossa niin eiköhän olisi vaikka hukuttautunut Bodomiin.. siinä tapauksessa murhaaja olisi selvillä ja muutamilla palstalaisilla mielenrauha.

[Sariola]

... No, ylilääkäri Hirvensalo totesikin, että kyseessä saattaa olla naarmu, sillä haavan hoidosta ei ole sairauskertomuksissa mitään merkintöjä. Lienee fakta..
- hymm -

Minä olen lukenut Hirvensalon kirjoituksia kymmeniä kertoja, mutta en ole nähnyt missään hänen käyttävän termiä "naarmu". Tuo lienee awan keksintöä, jolloin asia paremmin soveltuu awan teorioihin.

Nyt kannattaa awan jälleen käydä lukaisemassa Käräjäoikeuden tuomiosta, mitä kaikkea Öhman ja Hirvensalo ovat NG:n vammoista todenneet, jotta pysyttäisiin realiteeteissä.

[awa]

Kaikkien neljän nuoren vammat lienevät matalaenergisiä, mutta ei se tarkoita, etteivätkö sellaiset vammat voisi tappaa. En puhunut samasta voimasta mitään, mutta yhtäläisyyksistä kylläkin.

Kasvojen luisiin rakenteisiin tarvittava vammaenergia voidaan päätellä hyvinkin tarkasti. Ja näiden luuvammojen perusteella voidaan arvioida aivovammankin todennäköisyys tarkasti kasvovammoihista johtuvaksi.

- hymm -

[Hessu52]

Murhaajat hyvin harvoin uskaltavat tehdä itsemurhaa, sillä toisen surmaaminen on paljon helpomppa kuin itsensä tappaminen, kait, en tidä, mutta luulisin.

Kyllä kaikkein loogisinta olisi ollut jäädä paikalleen ja odottelemaan mitä eteen tulee ja jos on menettänyt muistinsa, niin ei elämä sitten kovin pahalta ole näyttänyt.

Kuka vaan jäisi siihen pötköttelemään, jos olisi valittavana kolme elinikäistä, tai mahdollinen vapaus!

Ulkopuolisella surmaajalla olisi luullut olleen kiire pois niemeltä, jolloin motukka olisi ollut keino paeta sieltä ja mitä siitä, jos joku olisi lähdön kuullut, ei siinä kuulija olisi kuin kääntänyt kylkeään ja ajatellut, että lähtihän sieltä joku.

Jos taasen joku tarkkasilmäinen olisi ollut pyhäaamuna näkemässä, niin mitä sitten?

Aamulla surmaaja olisi ajanut motukan jorpakkoon, ja kadonnut itse kadun vilinään.

Nyt surmaaja otti riskin, kun liikkui alueella verisenä tavaroita kantaen, se se on riski ollut Sariola, ei niinkään motukan vieminen!

Helppoko Gussen olisi kiinni jäädessään ollut sanoa etsivänsä apua, joten ei tuokaan kortti niin kovin paha olisi ollut, kun lisäksi olisi tullut siihen se muistamttomuus taakse, tämä vaan esimerkkinä, jos Gusse olisi ollut tekijä.

[awa]

Nyt kannattaa awan jälleen käydä lukaisemassa Käräjäoikeuden tuomiosta, mitä kaikkea Öhman ja Hirvensalo ovat NG:n vammoista todenneet, jotta pysyttäisiin realiteeteissä.

Nils Gustafssonin kasvovammat ovat tiedossa ja ne vammat eivät kirjoittamalla muuksi muutu. Öhman ja Hirvensalo ovat antaneet puolueettoman arvion Gustafssonin vammoista, niitä voi jokainen käydä lukemassa.

Sariola kerrot lukeneesi kymmeniä kertoja Hirvensalon kirjoituksia. Hyvä niin, mutta se ei aina riitä. Pitää myös ymmärtää lukemaansa. Sinä voit lukea vaikka satoja kertoja kirjoituksia, silti ymmärtämättä mitä luet. Määrä ei korvaa laatua.

- hymm -

[Sariola]

OIKAISTAAN VÄÄRIÄ KÄSITYKSIÄ:
awan, Hessun ja monen muun väärä käsitys siitä, että Seppo Boismanilla olisi ollut lyömisestä aiheutuneita luuvammoja oikean käden luissa, tai edes muita pinnallisia vammoja oikeassa kädessä, jotka olisi havaittu ja mainittu v.1960 ruumiinavauksessa tai oikeuslääkäri Lalun tutkimuksessa v. 2003 - 2004

-------------------------------------------------------------------------------------------

Oheisena suoraa lainausta käräjäoikeuden tuomiosta:

2. Vainajien kuolinsyyt ja heillä todetutu vammat

Keskeinen selvitys

Björklundille, Boismanille ja Mäelle on 8.6.1960 tehty täydellinen oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Vainajien kuolinsyistä ja vammoista on tehty uudet tutkimukset ja oikeusantropologinen tutkimus vuosina 2003-2004. Uusissa tutkimuksissa käytettävissä ovat olleet vainajien luut, vanhat ruumiinavuspöytäkirjat ja niistä annetut lausunnot sekä valokuvat.

Boisman
Lausunnon vuonna 2004 antaneen ja todistajana kuullun lääninlääkäri Kaisa Lalun mukaan aikanaan kuolintodistuksessa Boismanin peruskuolemansyyksi on merkitty oikean yläsolisluukuopan rintaonteloon ja oikeaan keuhkoon tunkeutuva pistohaava ja välittömäksi kuolinsyyksi runsas verenvuoto oikeaan keuhkopussiin. Kuolemaan myötävaikuttavaksi vammaksi on merkitty kallon murtuma, aivojen ruhjevamma sekä henkitorveen tunkeutuva pistohaava. Uusissa tutkimuksissa todetetu luuvammat ovat sopusoinnussa Boismanin ruumiinavauksessa todettujen löydösten sekä kuolinsyylausunnon päätelmien ja kuolintodistuksen kuolemansyiden kanssa.

Lalun kertomuksesta on käynyt ilmi, ettäö murtumat kallossa ovat olleet vasemmalla puolella ja että niiden aiheuttaminen on edellyttänyt vähintään 3 - 4 iskua laakealla, suhteellisen painavalla lyöntivälineellä. Tämä tylppä väkivalta on edellyttänyt merkittävää voimaa. Teräasevammoina Boismanilla on ollut kolme pistohaavaa, joista kaksi on ollut kurkunpään alapuolella toisen ulottuessa henkitorveen ja yksi solisluun yläreunassa ulottuen rintaonteloon, minkä lisäksi vasemmalla puolella kaulaa on ollut kaksi pinnallista pistohaavaa. Lisäksi leuassa on ollut viiltohaava, joka kuitenkin todennäköisesti on aiheutettu tylpällä väkivallalla. Vammojen aiheuttaminen teräaseella ei ole edellyttänyt merkittävää voimaa. Boismanin keuhkoissa on ollut merklkejä veren hengittämisestä. Hiuspohjassa ei ole ollut ihoruhjeita, mikä voitaisiin selittää esim. sillä, että vaate tai kangas on suojannut ihoa. Vammat Boisman on voinut saada ollessaa pysty- tai vaaka-asennossa. Mikäli Boismanin saama ensimmäinen vamma on ollut ohimoon tullut kallovamma hän on menettänyt heti toimintakykynsä, mutta mikäli vammat ovat tulleet muussa järjestyksessä toimintakyvyn menetyksen nopeudesta ei voi sanoa mitään varmaa. BOISMANILLA ON VALOKUVISSA HAVAITTAVISSA VASEMMASSA KÄDESSÄ VÄHÄISIÄ HANKAUSJÄLKIÄ, MITKÄ OVAT VOINEET AIHEUTUA MISTÄ TAHANSA MUTTA VOIVAT OLLA MYÖS TORJUNTAVAMMOJA.
-----------------------------------------------------------------------------------

Kuten tekstissä kerrotaan, Lalu on tutkinut myös v.1960 ruumiinavauksen tiedot ja vanhat valokuvat, sekä luonnollisesti luurangon. Mitään uusia luuvammoja Lalu ei ole käsissä huomannut. Sensijaan hän on havainnut vanhojen valokuvien perusteella, että Boismanilla on ollut vasemmassa kädessä vähäisiä hankausjälkiä. Sama havainto oli mainittu poliisiryhmän laatimassa BODOMIN MYSTEERIOSSA v.1960. Koska oikeasta kädestä ei puhuta kummassakaan asiakirjassa mitään, tarkoittaa se sitä, että oikeassa käödessä ei ole havaittu mitään maininnan arvoista, ei edes hankaumaa, luunmurtumista puhumattakaan. Tästä oli puhetta tuolla aikaisemmin. Mm. Hessu vetosi juuri Lalun tutkimukseen. Todellisuudessa juuri Oikeuslääkäri Lalu vahvistaa, että Boismanin oikeassa kädessä ei todellakaan ole havaittu yhtään mitään maininnan arvoista. Näin se on, Hessu!
Näin se totuus paljastuu!