Ei minun tarvitse mitään kierrellä, Seppo sai maistaa terästä, josta Gussella ei ollut jälkeäkään, ei silmäkulmassa, eikä muuallakaan, vai onko sinulla jotain muuta tietoa Sariola?
Seppo tapettiin, mutta Gusse säilyi hengissä, siinä on jo oleellisen suuri ero.
Älä tule saateri saman päivänä ainakaan minulle vertailemaan noiden kahden vammoja, sillä niin erilainen ero on kuolemaan johtaneella vammalla, kuin tuollaisella Gussen saamilla pintanaarmuilla, josta selvisi taas kävelykuntoon muutamassa viikossa, anteeksi päivässä!
Gustafssonin vammat
Re: Gustafssonin vammat
Sariolan asiantuntemuksen mukaan siis Boisman kykeni/osoitti elonmerkkejä ja siksi puukotettiin ja Tuulikki kuulemma olisi selvinnyt mikäli apua olisi tullut ajoissa. Nykyhoidolla vihanneksena hetken, jos sitäkään. Irmeli taas on tunnustettu kuolleeksi. Liekö syynä kolmella erilaisella astalolla suoritetut iskut. Kapeateräinen pistin, laakea esine ja teräväkulmainen esine. Irmelin tappo oli julma ja pitkäkestoinen.
Akuutti ohjelmassa ( kypärän käyttö) Töölön neurokirurgi Siironen kommentoi ,että jo melko lieväkin aivovamma aiheuttaa useimmiten jonkintasoisia jälkiseurauksia. Kova isku kalloon vaurioittaa aivokudosta ja aiheuttaa aivoissa verenvuotoa. Likvor näyte oli Gustafssonilla puhdas. Aivoturvotusta ei havaittu. Työterveyshuollossa tai muualla ei ilmeisesti neurologista statusta ole seurattu eikä em. vaivoja ole ollut.
Hyvin lienee muistissa myös Gustafssonin kävelymatka ennen juhannusta sairaalasta pääsyn ja Ratakadun kuulustelujen jälkeen niemelle. Apua tarjottiin mutta kirjassaan Gustafsson kommentoi ajatelleensa ; invalidinako te minua pidätte. Kyseessä siis hyväkuntoinen, itsevarma nuori mies.
Akuutti ohjelmassa ( kypärän käyttö) Töölön neurokirurgi Siironen kommentoi ,että jo melko lieväkin aivovamma aiheuttaa useimmiten jonkintasoisia jälkiseurauksia. Kova isku kalloon vaurioittaa aivokudosta ja aiheuttaa aivoissa verenvuotoa. Likvor näyte oli Gustafssonilla puhdas. Aivoturvotusta ei havaittu. Työterveyshuollossa tai muualla ei ilmeisesti neurologista statusta ole seurattu eikä em. vaivoja ole ollut.
Hyvin lienee muistissa myös Gustafssonin kävelymatka ennen juhannusta sairaalasta pääsyn ja Ratakadun kuulustelujen jälkeen niemelle. Apua tarjottiin mutta kirjassaan Gustafsson kommentoi ajatelleensa ; invalidinako te minua pidätte. Kyseessä siis hyväkuntoinen, itsevarma nuori mies.
Mysteereitä ei ole. Ainakaan mun tietääkseni.
Re: Gustafssonin vammat
Tuolla sivulla näyttää olevan noita vaadittuja nopeuksia keskinkertaisen nopeusluokan roiskeiden synnyttämiseksi:
http://www.bloodspatter.com/BPATutorial.htm
1 - 4 mm:n roiskeet vaativat nopeutta 5 - 25 ft/s eli 5,5 km/h - 27,4 km/h, ilmeisesti niin, että lähempänä ylärajaa syntyy 1 mm:n roiskeita ja lähempänä alarajaa 4 mm:n roiskeita. Mitä suurempi nopeus, sitä pienemmät roiskeet.
Lisäksi (tietysti) muistetaan, että pienet roiskeet syntyvät lähempänä kohdetta kuin isommat. Tässä tapauksessa siis koskapa oli kyse melko pienistä roiskeista, NG:n etäisyys on tuskin ollut juuri metriä kauempaa siitä, missä roiskeet teltan päällä ovat. Pistetään nyt laveasti kuitenkin ylärajaksi 2 metriä.
Summa summarum: NG:n leukaan on osunut jotakin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä teltan roiskekohdasta. Tai vaihtoehtoisesti NG:n pää on osunut johonkin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä roiskekohdasta.
http://www.bloodspatter.com/BPATutorial.htm
1 - 4 mm:n roiskeet vaativat nopeutta 5 - 25 ft/s eli 5,5 km/h - 27,4 km/h, ilmeisesti niin, että lähempänä ylärajaa syntyy 1 mm:n roiskeita ja lähempänä alarajaa 4 mm:n roiskeita. Mitä suurempi nopeus, sitä pienemmät roiskeet.
Lisäksi (tietysti) muistetaan, että pienet roiskeet syntyvät lähempänä kohdetta kuin isommat. Tässä tapauksessa siis koskapa oli kyse melko pienistä roiskeista, NG:n etäisyys on tuskin ollut juuri metriä kauempaa siitä, missä roiskeet teltan päällä ovat. Pistetään nyt laveasti kuitenkin ylärajaksi 2 metriä.
Summa summarum: NG:n leukaan on osunut jotakin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä teltan roiskekohdasta. Tai vaihtoehtoisesti NG:n pää on osunut johonkin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä roiskekohdasta.
Re: Gustafssonin vammat
Kommentoin tuota tummennetulla merkittyä:yövuoro kirjoitti:Sariolan asiantuntemuksen mukaan siis Boisman kykeni/osoitti elonmerkkejä ja siksi puukotettiin ja Tuulikki kuulemma olisi selvinnyt mikäli apua olisi tullut ajoissa. Nykyhoidolla vihanneksena hetken, jos sitäkään. Irmeli taas on tunnustettu kuolleeksi. Liekö syynä kolmella erilaisella astalolla suoritetut iskut. Kapeateräinen pistin, laakea esine ja teräväkulmainen esine. Irmelin tappo oli julma ja pitkäkestoinen.
Akuutti ohjelmassa ( kypärän käyttö) Töölön neurokirurgi Siironen kommentoi ,että jo melko lieväkin aivovamma aiheuttaa useimmiten jonkintasoisia jälkiseurauksia. Kova isku kalloon vaurioittaa aivokudosta ja aiheuttaa aivoissa verenvuotoa. Likvor näyte oli Gustafssonilla puhdas. Aivoturvotusta ei havaittu. Työterveyshuollossa tai muualla ei ilmeisesti neurologista statusta ole seurattu eikä em. vaivoja ole ollut.
Hyvin lienee muistissa myös Gustafssonin kävelymatka ennen juhannusta sairaalasta pääsyn ja Ratakadun kuulustelujen jälkeen niemelle. Apua tarjottiin mutta kirjassaan Gustafsson kommentoi ajatelleensa ; invalidinako te minua pidätte. Kyseessä siis hyväkuntoinen, itsevarma nuori mies.
Aivovammaliiton sivuilla on tilastollista tietoa, kuinka monta prosentti potilaista toipuu oireettomiksi missäkin tapauksessa. Keskivaikeasta aivovammasta toipuu noin puolet Tenovuon mukaan oireettomiksi. Asia vaihtelee paljon tapaus tapaukselta. Vaikka jossakin luokassa vain 10% saisi jälkioireita, niin yksittäinen henkilö voi kuulua siihenkin ryhmään. Tai voi toipua oireettomaksi.
Tenovuo muistaakseni totesi, että likvor näytteessä oli valkosolujen ja punasolujen määrä kohonnut. Ilmeisesti vain pienen määrän. Lisäksi Tenovuo totesi, että aivovamma voi olla, vaikka likvor olisi puhdas. En ole asiantuntija, mutta nämä ovat jääneet mieleen.
Lisäksi hän totesi että jollakin mittauksella oli aivoissa havaittu laaja hitaan toiminnan alue, mutta että tuo mittaus ei ole spesifi, eli tarkoittanee, että se ei ole täysin luotettava.
Tiedä häntä NG:n kunnosta siellä niemellä. Oli kuitenkin kulunut jo 18 vuorokautta vamman synnystä. Ei sitä kuntoa valokuvista näy.
Re: Gustafssonin vammat
Vai sellaista Tenovuo kirjoittaa.
No noihin Tenovuon sanomisiin ei niin hirveän paljon kannata pannapainoa, vaikka kiitettävästi puolustaakin potilasoikeuksia nimenomaan kallovammojen yhteydessä, vakuutusyhtiöiden "asiantuntijalääkäreitä" vastaan.
Otetaan huomioon, että Tenovuoa oli puolustuksen todistaja, jolloin kaikki sympatia on titenkin ollut syytetyn puolella, niinpä Tenovuo puhui sen verran epäselvästi asiansa, jotta niin oikeuden maallikkkojäsenet sekosivat "vaikean aivovamman suhteen", luullen sitä pahemmaksi, mitä sellainen itse asiassa onkaan!
Jos Gustafssonnilla olisi ollut aivoruhje, olisi se aihettanut vääjäämättömästi aivojen turvotusta, joka olisi vaatinut pikaista sairaalahoitoa.
Kukaan ei kuitenkaan ole mihinkään Gussen sairaskertomukseen kirjoittanut aivojen turvotusta olleen.
Tuon perusteella Gusse olisi ollut hyvinkin liikuntakykyinen, eikä vakavasti vammautunut, niin kuin on antanut kaikkien luulla.
No noihin Tenovuon sanomisiin ei niin hirveän paljon kannata pannapainoa, vaikka kiitettävästi puolustaakin potilasoikeuksia nimenomaan kallovammojen yhteydessä, vakuutusyhtiöiden "asiantuntijalääkäreitä" vastaan.
Otetaan huomioon, että Tenovuoa oli puolustuksen todistaja, jolloin kaikki sympatia on titenkin ollut syytetyn puolella, niinpä Tenovuo puhui sen verran epäselvästi asiansa, jotta niin oikeuden maallikkkojäsenet sekosivat "vaikean aivovamman suhteen", luullen sitä pahemmaksi, mitä sellainen itse asiassa onkaan!
Jos Gustafssonnilla olisi ollut aivoruhje, olisi se aihettanut vääjäämättömästi aivojen turvotusta, joka olisi vaatinut pikaista sairaalahoitoa.
Kukaan ei kuitenkaan ole mihinkään Gussen sairaskertomukseen kirjoittanut aivojen turvotusta olleen.
Tuon perusteella Gusse olisi ollut hyvinkin liikuntakykyinen, eikä vakavasti vammautunut, niin kuin on antanut kaikkien luulla.
Re: Gustafssonin vammat
Kolmas mahdollinen vaihtoehto: NG:n jokin verinen ruumiinosa on ollut sellaisessa liiketilassa, että ruumiinosan kiihtyvyys on irrottanut veren ihon pinnasta ja antanut sille riittävän lähtönopeuden. Keksittynä esimerkkinä olkoon vaikkapa runsaasti verta vuotavan posken pyyhkäisy kädellä ja sen jälkeen käden ravistus. Tai verissäpäin riehuminen muuten vaan. Neljäskin mahdollinen vaihtoehto on ollut joskus esillä: veren henkeen vetämisestä johtuva yskänkohtaus.kujala kirjoitti:Summa summarum: NG:n leukaan on osunut jotakin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä teltan roiskekohdasta. Tai vaihtoehtoisesti NG:n pää on osunut johonkin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä roiskekohdasta.
Re: Gustafssonin vammat
Joo, olen vain itse alkanut pohtia noita tarvittavia nopeuksia.pasi kirjoitti:Kolmas mahdollinen vaihtoehto: NG:n jokin verinen ruumiinosa on ollut sellaisessa liiketilassa, että ruumiinosan kiihtyvyys on irrottanut veren ihon pinnasta ja antanut sille riittävän lähtönopeuden. Keksittynä esimerkkinä olkoon vaikkapa runsaasti verta vuotavan posken pyyhkäisy kädellä ja sen jälkeen käden ravistus. Tai verissäpäin riehuminen muuten vaan. Neljäskin mahdollinen vaihtoehto on ollut joskus esillä: veren henkeen vetämisestä johtuva yskänkohtaus.kujala kirjoitti:Summa summarum: NG:n leukaan on osunut jotakin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä teltan roiskekohdasta. Tai vaihtoehtoisesti NG:n pää on osunut johonkin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä roiskekohdasta.
Vaikka jokin 25 km/h tuntuu pikaisesti ajatellen aika pieneltä, niin käytännössä siihen vaaditaan yllättävääkin ripeyttä.
Otan tässä esimerkkinä tuon potkaisun, kun sitä täällä moni tarjoilee. Laskeskelin itse, että kun potkaisen makuuasennosta oikealla jalalla, jalka tekee n. 70 cm:n matkan. 25 km/h on noin 7 m/s. Jos avataan tämä ihan alkeellisella tasaisen nopeuden kaavalla, niin käytännössähän tuo merkitsee, että sekunnin aikana pitäisi pystyä tekemään 10 potkua eli yhteen potkuun menisi aikaa 0,1 sekuntia.
Helppoa vai vaikeaa? Kuka osaa sanoa?
Re: Gustafssonin vammat
En ole lääkäri enkä edes näiden asioiden asiantuntija, mutta minun yleistietoni mukaan hyvin tehokas potku jalalla voi aiheuttaa vaikka potilaan kuoleman. Ja luulen, että sellainen potku on nimenomaan "matalaenerginen". Siis matalaenerginenkin voi tappaa. Onhan nyrkkeilyssäkin kuollut nyrkkeilijöitä yhdestä iskusta. Nämä nuorukaiset eivät tosin iske nyrkillä yhtä lujaa, ja suurella todennäköisyydellä heidän nyrkiniskunsa ei ole tappava. Paljon riippuu siitä, mihin tuollainen isku osuu ja missä kulmassa. Ja tietysti kuka on iskijänä. Boisman tai Tyson iskijänä aiheuttaa varmaan hyvin erilaista tulosta.kujala kirjoitti:Joo, olen vain itse alkanut pohtia noita tarvittavia nopeuksia.pasi kirjoitti:Kolmas mahdollinen vaihtoehto: NG:n jokin verinen ruumiinosa on ollut sellaisessa liiketilassa, että ruumiinosan kiihtyvyys on irrottanut veren ihon pinnasta ja antanut sille riittävän lähtönopeuden. Keksittynä esimerkkinä olkoon vaikkapa runsaasti verta vuotavan posken pyyhkäisy kädellä ja sen jälkeen käden ravistus. Tai verissäpäin riehuminen muuten vaan. Neljäskin mahdollinen vaihtoehto on ollut joskus esillä: veren henkeen vetämisestä johtuva yskänkohtaus.kujala kirjoitti:Summa summarum: NG:n leukaan on osunut jotakin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä teltan roiskekohdasta. Tai vaihtoehtoisesti NG:n pää on osunut johonkin n. 25 km/h nopeudella korkeintaan 2 metrin päässä roiskekohdasta.
Vaikka jokin 25 km/h tuntuu pikaisesti ajatellen aika pieneltä, niin käytännössä siihen vaaditaan yllättävääkin ripeyttä.
Otan tässä esimerkkinä tuon potkaisun, kun sitä täällä moni tarjoilee. Laskeskelin itse, että kun potkaisen makuuasennosta oikealla jalalla, jalka tekee n. 70 cm:n matkan. 25 km/h on noin 7 m/s. Jos avataan tämä ihan alkeellisella tasaisen nopeuden kaavalla, niin käytännössähän tuo merkitsee, että sekunnin aikana pitäisi pystyä tekemään 10 potkua eli yhteen potkuun menisi aikaa 0,1 sekuntia.
Helppoa vai vaikeaa? Kuka osaa sanoa?
Potkaisemalla en usko saatavan niitä pieniä veripisaroita. Potkussa on voimaa, mutta se on melko hidas
Re: Gustafssonin vammat
^ Teltan ulkopuolella olevien *vähäisten roiskeveri-jälkien osalta, tekninen verijälkitutkija Ytti on todennut käydyssä oikeudenkäynnissä, ''että ne voivat olla peräisin heilahtaneesta kädestä''. Tämä jäi kyllä arvoitukseksi, mitä tutkija tällä sanomisellaan tarkoitti?
Näistä allaolevista roiskeista nyt kuitenkin lienee kysymys? Veriroiskeille on näin kaksi eri mahdollisuutta joko ne posken vammasta lähtöisin tai sitten päässä olevasta ruhjeesta, tai tavallaan kolme, jos huomioidaan tämä Ytin käsi-lausuma. kuitenkin näitä roiskeita oli vähäinen määrä, kuten tuosta Ytin lausumasta voi päätellä.
Lähde Tekninen lausunto:
Teltan kakkosivulla sen 3-OSION ALANURKASSA, on joitakin pyöreähköjä n. 1-2mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita ja kooltaan n. 1mm-3mm olevia elliptisen muotoisia veriroiskeita, joiden suunta, teltan ollessa pystytettynä on ylhäältä alaspäin kohti teltan lievettä. DNA-näyte roiskeista Nils Gustaffson.
Näistä allaolevista roiskeista nyt kuitenkin lienee kysymys? Veriroiskeille on näin kaksi eri mahdollisuutta joko ne posken vammasta lähtöisin tai sitten päässä olevasta ruhjeesta, tai tavallaan kolme, jos huomioidaan tämä Ytin käsi-lausuma. kuitenkin näitä roiskeita oli vähäinen määrä, kuten tuosta Ytin lausumasta voi päätellä.
Lähde Tekninen lausunto:
Teltan kakkosivulla sen 3-OSION ALANURKASSA, on joitakin pyöreähköjä n. 1-2mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita ja kooltaan n. 1mm-3mm olevia elliptisen muotoisia veriroiskeita, joiden suunta, teltan ollessa pystytettynä on ylhäältä alaspäin kohti teltan lievettä. DNA-näyte roiskeista Nils Gustaffson.
Re: Gustafssonin vammat
^Eiköhän tuo samaa tarkoita, mitä Pasi ylempänä esitti. Jonkun ihmisen käteen on tarttunut NG:n verta ja sitten kun kättä liikutellaan/ravistellaan, siitä voi irrota pieniäkin roiskeita. Käsi voi olla NG:n tai ulkopuolisen.
Mielenkiintoista on Ytin takinkäännös oikeudessa. ETP:ssä Ytti puhuu siitä, että roiskeet ovat voineet syntyä NG:n ollessa teltan sisällä. Tässä on siis skenaario "tulee isku NG:n päähän 25 km/h nopeudella", mutta niin, että NG on uhrin asemassa.
Ilmeisesti tuo ETP:ssä mainittu mahdollisuus ei olisi sopinut syyttäjän linjaan oikeudessa ja siksi Ytti kehitti sinne tämän käden liikuttelu -vaihtoehdon, koska siinä jää enemmän pelivaraa sen suhteen, kenen käsi voi olla kyseessä.
Mielenkiintoista on Ytin takinkäännös oikeudessa. ETP:ssä Ytti puhuu siitä, että roiskeet ovat voineet syntyä NG:n ollessa teltan sisällä. Tässä on siis skenaario "tulee isku NG:n päähän 25 km/h nopeudella", mutta niin, että NG on uhrin asemassa.
Ilmeisesti tuo ETP:ssä mainittu mahdollisuus ei olisi sopinut syyttäjän linjaan oikeudessa ja siksi Ytti kehitti sinne tämän käden liikuttelu -vaihtoehdon, koska siinä jää enemmän pelivaraa sen suhteen, kenen käsi voi olla kyseessä.
Re: Gustafssonin vammat
Siis mitä tarkoitat Kujala, että Ytti olisi kääntänyt takkiaan?
Jos Gusse on ollut teltan sisällä, ja jku on lyönyt telttakankaan läpi, niin ei silloin veri ulkopuolelle roiskahda, tai voihan se roiskahtaa jostain teltassa olleesta reiästä, mikä tosin on romahtaneessa teltassa hyvin epätodennäköistä.
Eivätkö nämä pisarat olleet teltan ulkopuolella, muistaakseni, sillä en ole aikoihin tätä "veriryhmän" työpanosta lueskellut, enkä viitsisi sitä tämän vuoksi etsiä.
Voisitko hieman selventää Kujala, tyhmää tuon asian kanssa, ettei itselleni tule väärinkäsitystä?
Jos Gusse on ollut teltan sisällä, ja jku on lyönyt telttakankaan läpi, niin ei silloin veri ulkopuolelle roiskahda, tai voihan se roiskahtaa jostain teltassa olleesta reiästä, mikä tosin on romahtaneessa teltassa hyvin epätodennäköistä.
Eivätkö nämä pisarat olleet teltan ulkopuolella, muistaakseni, sillä en ole aikoihin tätä "veriryhmän" työpanosta lueskellut, enkä viitsisi sitä tämän vuoksi etsiä.
Voisitko hieman selventää Kujala, tyhmää tuon asian kanssa, ettei itselleni tule väärinkäsitystä?
Re: Gustafssonin vammat
^Joo se jäi tosiaan epäselväksi, kenen kättä Ytti puheissaan tarkoitti? Saattaapi tosiaan olla jonkinasteisesta taktikoinnista kyse.
Re: Gustafssonin vammat
Jospa koetan kujalan tekstien perusteella vähän järkeillä:
Teltan ulkopuolella siis on havaittu veriroiskeita, joissa pisarakoko on ollut hyvin pieni. Veri on ollut NG:n. Käsitin tuon tekstin niin, että niitä hyvin pieniä veripisaroita ei synny nyrkillä iskemällä tai potkaisemalla. Se viittaa siihen, että NG:ia on isketty sellaisella välineellä, joka voi tuottaa niitä pieniä pisaroita. Sellainen 120 cm pitkä ranteenpaksuinen pätkä nuorta koivua voisi olla sellainen apuväline (tämä on vain esimerkki). NG on noussut pystyyn siitä teltan sivussa olevasta reiästä ja hyökkääjä on iskenyt häntä siinä asemassa jollakin lyöntivälineellä. Isku on aiheuttanut nuo veriroiskeet joissa on pieni pisarakoko. Tällainen sopisi hyvin tapahtumienkuvaan. Tämä on vain teoreettinen arvio - totuutta ei tiedetä. Minun teoriaani tämä sopisi.
Teltan ulkopuolella siis on havaittu veriroiskeita, joissa pisarakoko on ollut hyvin pieni. Veri on ollut NG:n. Käsitin tuon tekstin niin, että niitä hyvin pieniä veripisaroita ei synny nyrkillä iskemällä tai potkaisemalla. Se viittaa siihen, että NG:ia on isketty sellaisella välineellä, joka voi tuottaa niitä pieniä pisaroita. Sellainen 120 cm pitkä ranteenpaksuinen pätkä nuorta koivua voisi olla sellainen apuväline (tämä on vain esimerkki). NG on noussut pystyyn siitä teltan sivussa olevasta reiästä ja hyökkääjä on iskenyt häntä siinä asemassa jollakin lyöntivälineellä. Isku on aiheuttanut nuo veriroiskeet joissa on pieni pisarakoko. Tällainen sopisi hyvin tapahtumienkuvaan. Tämä on vain teoreettinen arvio - totuutta ei tiedetä. Minun teoriaani tämä sopisi.
Re: Gustafssonin vammat
^ Laitan tähän nämä keskinkertaisen nopeuden luokan selitteen, koska nämä termit ei varmaan kaikille ole selvää kauraa.
Keskinkertaisen nopeuden luokka = Saavuttaakseen tähän luokkaan kuuluvan nopeuden,veri tarvitsee lisävoimaa, joka syntyy yleensä lyömäaseesta tai lyömisen, hakkaamisen tai potkimisen seurauksena. Tälläinen lisävoima aiheuttaa sen, että veri hajoaa pienemmiksi osiksi, joita kutsutaan veriroiskeiksi. Keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvien roiskeiden koko on tyypillisesti n. 1-4mm ja mitä suurempia veriroiskeet tässä kokoluokassa ovat sitä pidemmälle ne lentävät. Lähde: verijälkitutkimus lausunto.
Keskinkertaisen nopeuden luokka = Saavuttaakseen tähän luokkaan kuuluvan nopeuden,veri tarvitsee lisävoimaa, joka syntyy yleensä lyömäaseesta tai lyömisen, hakkaamisen tai potkimisen seurauksena. Tälläinen lisävoima aiheuttaa sen, että veri hajoaa pienemmiksi osiksi, joita kutsutaan veriroiskeiksi. Keskinkertaisen nopeuden luokkaan kuuluvien roiskeiden koko on tyypillisesti n. 1-4mm ja mitä suurempia veriroiskeet tässä kokoluokassa ovat sitä pidemmälle ne lentävät. Lähde: verijälkitutkimus lausunto.
Re: Gustafssonin vammat
Yhtä lailla voisi kuvitella Sariola, että Gusse on leikannut aukon teltan seinään, josta sitten Seppo on tarjonnut mono oitis päin näköä?
Kyllä jalalla saa ainakin kantapäällä sopivan kokoisen tällin aikaiseksi ainakin niin, että fasadi aukeaa pehmytkudoksesta ja verta tirvahtaa ympäriinsä.
Palatakseni tuohon muistinmentykseen, niin luulisi Gussen muistinsa totaalisesti menettäneenä unohtaneen sen, kuka hän itse asiassa on, mutta hyvin tuo lopulta itsensä ja muut sukulaisensa muisti, mitä äidin kanssa aluksi hieman pilaili!
Kyllä jalalla saa ainakin kantapäällä sopivan kokoisen tällin aikaiseksi ainakin niin, että fasadi aukeaa pehmytkudoksesta ja verta tirvahtaa ympäriinsä.
Palatakseni tuohon muistinmentykseen, niin luulisi Gussen muistinsa totaalisesti menettäneenä unohtaneen sen, kuka hän itse asiassa on, mutta hyvin tuo lopulta itsensä ja muut sukulaisensa muisti, mitä äidin kanssa aluksi hieman pilaili!