"Kiusatut liian tosikoita"

[onnetar]

Olen kuullut väitettävän, että samoja tyyppejä kiusataan, vaikka vaihtaisivat monta kertaa koulua/työpaikkaa/asuinpaikkaa ja se olisi peruste siihen, että heissä itsessään on jotain, joka aiheuttaa kiusaamisen. Mitä mieltä olette tästä? Onko se pelkkä myytti, että näin olisi asia, että aina samoja kiusataan? Vai voiko olla niin, että kuitenkin sitten uudessa koulussa joku kuulee, että oppilas on vaihtanut koulua kiusaamisen takia ja siinähän onkin jo syy kiusata?

Jos niitä sosiaalisia taitoja ei ole, niin kyllä voisi kuvitella saman homman alkavan, vaikka vaihtaisi koulua.

Ja jatkuu niin kauan,kunnes yhteiskunnan asenne kiusaamista kohtaan muuttuu.Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi,sitä ei pidä missään muotoa hyväksyä tai vähätellä.

Ja mitä helvettiä tuokin on vielä ja tänä päivänä:kiusattu vaihtaa koulua!
Miksi kiusatun pitää lähteä?Mitä pahaa hä non tehnyt?

Kiusaajien tulisi joutua vaihtamaan koulua.Ehkä silloin rupeaisi vähän mietityttämään sekä kiusaajia,että heidän vanhempiaan,kun koulumatka ja elämä vähän mutkistuu ylimielisen asenteen vuoksi.

Mikä oikeus ylipäänsä kellään on häiriköidä muita ja estää opiskelua?Häiriköille vaan erotus koulusta ja vanhemmat miettikööt miten oppivelvollisuuden mussukkaansa kohtaa täyttävät.Jättkäytykööt työstänsä ja opettakoot,vapaan kasvatuksen hedelmät,itse kotonansa,poissa muita kiusaamassa ja häiritsemässä.

[Marsalkka]

Olen kuullut väitettävän, että samoja tyyppejä kiusataan, vaikka vaihtaisivat monta kertaa koulua/työpaikkaa/asuinpaikkaa ja se olisi peruste siihen, että heissä itsessään on jotain, joka aiheuttaa kiusaamisen. Mitä mieltä olette tästä? Onko se pelkkä myytti, että näin olisi asia, että aina samoja kiusataan? Vai voiko olla niin, että kuitenkin sitten uudessa koulussa joku kuulee, että oppilas on vaihtanut koulua kiusaamisen takia ja siinähän onkin jo syy kiusata?

Jos niitä sosiaalisia taitoja ei ole, niin kyllä voisi kuvitella saman homman alkavan, vaikka vaihtaisi koulua.

Ja jatkuu niin kauan,kunnes yhteiskunnan asenne kiusaamista kohtaan muuttuu.Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi,sitä ei pidä missään muotoa hyväksyä tai vähätellä.

Ja mitä helvettiä tuokin on vielä ja tänä päivänä:kiusattu vaihtaa koulua!
Miksi kiusatun pitää lähteä?Mitä pahaa hä non tehnyt?

Kiusaajien tulisi joutua vaihtamaan koulua.Ehkä silloin rupeaisi vähän mietityttämään sekä kiusaajia,että heidän vanhempiaan,kun koulumatka ja elämä vähän mutkistuu ylimielisen asenteen vuoksi.

Mikä oikeus ylipäänsä kellään on häiriköidä muita ja estää opiskelua?Häiriköille vaan erotus koulusta ja vanhemmat miettikööt miten oppivelvollisuuden mussukkaansa kohtaa täyttävät.Jättkäytykööt työstänsä ja opettakoot,vapaan kasvatuksen hedelmät,itse kotonansa,poissa muita kiusaamassa ja häiritsemässä.

Entäpä tapaukset, joissa sosiaalisesti rajoittunut jätetään täydelliseen rauhaan? Pitäisikö muut oppilaat erottaa koulusta, koska eivät leiki tai ole tekemisissä sosiaalisesti rajoittuneen kanssa?

[onnetar]

^ Ehkäpä sosiaalisesti rajoittuneille olisi ihan mukavaa,jos heidät jätettäisiin rauhaan.
Kyse ei ole leikistä tai leikkimättä jättämisestä,kyse on väkivallasta,kyse on häiriköinnistä,kyse on kanssaihmisen estämisestä turvalliseen koulunkäyntiin ja opiskelurauhaan.

On totta,että eristäminen on yksi kiusaamisen muoto.Tätä harrastavat erityisesti tytöt.Monesti on kyse tietystä joukkiosta,joka eristää,harvoin siinä on ihan koko koulu mukana.

Sosiaalisesti rajoittuneilla ihmisillä esim.aspergereillä ei ole yleensä tapana tai halua kulkea isossa porukassa tai jengiytyä.Usein heillä on vain yksi-kaksi tärkeää ja läheistä ystävää ja tätä/näitä suhteita he vaalivat.Joskus erakot haluavat olla ihan yksinkin.

Ei ketään voi pakottaa olemaan kenenkään ystävä.Mutta se ei tarkoita sitä,että on lupa kiusata ihmistä,kenestä ei pidä.Jätettäköön hänet rauhaan.

[Valoviikate]

Tästä jäi sellainen mielikuva, että kaikki lapset itkisivät ja raivoaisivat kun heitä pilkataan tai muutoin kiusataan.
Kun minua alettiin muinoin kiusata, mielestäni suhtauduin siihen aluksi kovin huumorintajuisesti. Ei auttanut.

Olen kuullut väitettävän, että samoja tyyppejä kiusataan, vaikka vaihtaisivat monta kertaa koulua/työpaikkaa/asuinpaikkaa ja se olisi peruste siihen, että heissä itsessään on jotain, joka aiheuttaa kiusaamisen.

Tämä ei sitten pitänyt paikkaansa minun kohdallani.
Jotkut vain ovat muiden mielestä outoja, "noloja" ja ärsyttäviä.

[Tuntematon Mies]

Marsalkalla tuntuisi olevan tästä aiheesta sekä asiantuntemusta että selkeitä näkemyksiä. Siksipä kiinnostaisikin kuulla, mikä on vastauksesi seuraavaan kysymykseen:

Oletetaan että sosiaalisesti rajoittunut kiusattava kehittyy ihmisenä ja pääsee eroon huumorintajuttomuudestaan ja muista rajoitteistaan. Ryhtyykö hän tämän jälkeen itse kiusaamaan niitä, joilla edelleen on nämä kiusaamista aiheuttavat ominaisuudet?

[Marsalkka]

En tiedä.

[Kyllikki S]

Marsalkalla tuntuisi olevan tästä aiheesta sekä asiantuntemusta että selkeitä näkemyksiä. Siksipä kiinnostaisikin kuulla, mikä on vastauksesi seuraavaan kysymykseen:

Oletetaan että sosiaalisesti rajoittunut kiusattava kehittyy ihmisenä ja pääsee eroon huumorintajuttomuudestaan ja muista rajoitteistaan. Ryhtyykö hän tämän jälkeen itse kiusaamaan niitä, joilla edelleen on nämä kiusaamista aiheuttavat ominaisuudet?

En tiedä.

Ehkäpä tätä seikkaa ei kannata puolueettoman mielipiteen kaipuussa kärtätä nimimerkiltä Marsalkka, koska hän selvästikin tuntee vain ja ainoastaan ns kiusaajien puolen. Saattaa tietenkin olla, että Marsalkka on tämmöinen avuton Malmön Ampuja/ Lasermies-tyyppinen tapaus joka ryhtyy jostain normityypille käsittämättömästä syystä laahtaamaan "omiaan". Ehkä Marsalkkaa on kiusattu koulussa enemmän kuin meistä kukaan kykenee edes käsittämään.
Tai ainahan hän voi olla myös puhdas sosiopaatti jolle ei vai aukene nämä kiusattujen näkökulmat.
IMO.

[ketsku]

Tuo voi pitää paikkaansa (kiusatut liian tosikoita) silloin kun kyse on lievästä kiusaamisesta, lähinnä jostain nimittelystä silloin tällöin. Sellaisen voi kuitata huumorilla tai ottaa sen vakavammin jolloin reaktio on ehkä kiusaajan mielestä kiinnostava ja kierre on valmis jolloin ehkä voisi ajatella, että reagoimalla toisin juttu olisi jätetty sikseen? Se ei silti tarkoita, että kiusattu on liian tosikko. Kenenkään ei tarvitse suhtautua haukkumiseen kevyesti.

Mutta mitä tulee järjestelmälliseen ja vakavaan kiusaamiseen niin sillä ei kyllä ole mitään tekemistä minkään tosikkona olemisen kanssa. Itse olen tehnyt johtopäätöksen, että kiusatulla on jonkinlainen sosiaalinen "leima" joka saa kiusaajat heti huomaamaan, että tuo se uhri on. Kiusatut useimmiten kärsivät itse esim. kotioloista tai voivat toki olla vaan ajatuksiltaa vielä kypsymättömiä jengin mukana vietäviä ääliöitä. Onhan näitä ollut julkisuudessa näitä kiusaajia jotka ovat selittäneet, että ei se kiusaaminen varsinaisesti ollut henkilökohtaista. Tai sitten on.

Vakava kiusaaminen vielä ruokkii itseään koska se nopeasti länää kiusatun itsetunnon jolloin hän on entistä herkempi kiusaamiselle.

Kuten joku ehkä jo arvaskin niin mua on kiusattu erittäin kauan ja hyvin järjestelmällisesti eikä sillä ollut mitään tekemistä minkään tosikkomaisuuden kanssa. Ala- asteella ei ollut pahaa kiusaamista mutta yläasteella se alkoi sitten. Menin musaluokalle kouluun jossa kaikki muut oli olleet koko ala- asteenkin yhdessä. Tulin vähän kauempaa sellaiselta arvostetummalta asuinalueelta. Kiusaaminen ei alkanut heti alussa ja kun se alkoi niin kyllä vain yritin suhtautua huumorilla. Kiusaajaa johti sellainen mustalaistyttö jolla oli 10- päinen jengi takanaan.

Ei siinä sit huumori auttanut. Vaikka kuinka yritti lyödä vitsiksi niin pelko ja epävarmuus lienee niin näkyvää, että se aiheutti kiusaamisen jatkumisen ja pahenemisen. Tää jengi keksi, että mua pitää odotella kotiinlähtiessä jossain ja sitten hyökätä kimppuun ja/tai haukkua ja seurata bussipysäkille nolaten ja nöyryyttäen. Jouduin siis lähtemään kesken koulutuntien joskus jotta pääsin pysäkille turvallisesti. Useimmiten lyöttäydyin johonkin seurueeseen jotta mua ei muka huomattais. Jo aamulla aloin voida pahoin ajatuksesta, että saan turpaani taas. Toki myös koko päivän ajan kiusattiin. Jouduin jäämään erityisluvalla luokkiin välitunneiksi (joskus uskalsin mennä muiden kanssa ulos tai käytävälle jos kiusaajia ei ollut näkynyt aamulla). Sain turpaani fyysisesti ja henkisesti. Mikään ei auttanut, opettajia ei kiinnostanut eikä ketään muutakaan. Kukaan ei voi tulla sanomaan, että tulin kiusatuksi omasta syystäni tai että se olisi ollut estettävissä. Kyllä kiusaaja aina uhrinsa löytää, se on elämän fakta.

Lukiossakin kiusattiin mutta se oli sitten henkistä eikä niin vakavaa. Sen jälkeen sitten sain voimia ja tarvittavat eväät eikä mua kiusaa enää kukaan koskaan. Jos työpaikalla on joku persenaama joka yrittää niin teen siitä heti lopun. Jos ei muuten niin vaihtamalla työpaikkaa. En näe yhtäkään syytä miksi pitäis olla yhdenkään kusipään kanssa samassa duunissa. Elämä on liian lyhyt vietettäväksi ikävien ihmisten kanssa.

[Tuntematon Mies]

Ehkäpä tätä seikkaa ei kannata puolueettoman mielipiteen kaipuussa kärtätä nimimerkiltä Marsalkka, koska hän selvästikin tuntee vain ja ainoastaan ns kiusaajien puolen.

No, sellaista asiaa kuin "puolueeton mielipide" ei taida olla olemassakaan, vai kuinka? Kuten viestissäni mainitsin, kysyin siksi, että Marskalkalla tuntuu olevan sekä asiantuntemusta että näkemyksiä. Hän nyt ei kuitenkaan osannut tai halunnut tuon enempää vastata, joten se sitten siitä.

Saattaa tietenkin olla, että Marsalkka on tämmöinen avuton Malmön Ampuja/ Lasermies-tyyppinen tapaus joka ryhtyy jostain normityypille käsittämättömästä syystä laahtaamaan "omiaan". Ehkä Marsalkkaa on kiusattu koulussa enemmän kuin meistä kukaan kykenee edes käsittämään.
Tai ainahan hän voi olla myös puhdas sosiopaatti jolle ei vai aukene nämä kiusattujen näkökulmat.

Nimimerkkikohtaisuuksiin en halua mennä, sehän ei ole palstan sääntöjenkään mukaista täällä Lautamiesosion ulkopuolella. Yleisellä tasolla on toki tunnettu ja koeteltu tosiasia, että jokainen meistä kertoo omalla käytöksellään oman itsensä tarinaa. On sanottu, ettei ole häiriintyneitä lapsia, on vain häirittyjä lapsia; kaikki häiriökäyttäytyminen on pohjimmiltaan rakkautta vaille jääneen lapsen kostoa. Tuota taustaa vasten ajateltuna moni asia näyttäytyy uudenlaisessa valossa.

[Marsalkka]

Marsalkalla tuntuisi olevan tästä aiheesta sekä asiantuntemusta että selkeitä näkemyksiä. Siksipä kiinnostaisikin kuulla, mikä on vastauksesi seuraavaan kysymykseen:

Oletetaan että sosiaalisesti rajoittunut kiusattava kehittyy ihmisenä ja pääsee eroon huumorintajuttomuudestaan ja muista rajoitteistaan. Ryhtyykö hän tämän jälkeen itse kiusaamaan niitä, joilla edelleen on nämä kiusaamista aiheuttavat ominaisuudet?

En tiedä.

Ehkäpä tätä seikkaa ei kannata puolueettoman mielipiteen kaipuussa kärtätä nimimerkiltä Marsalkka, koska hän selvästikin tuntee vain ja ainoastaan ns kiusaajien puolen.

Mielenkiintoinen näkemys. Olisi kiehtovaa tietää, mitkä kommenttini tämän näkemyksen ovat aiheuttaneet...

Lähinnä olen tuonut esille, että esimerkiksi tässä kommentissa voi olla jotain perää:

Ex-opettaja Aino Kontulan mukaan on vaiettu tosiasia, että kiusattujenkin olisi joissain tapauksissa kehityttävä ihmisinä.

[Marsalkka]

Ehkäpä tätä seikkaa ei kannata puolueettoman mielipiteen kaipuussa kärtätä nimimerkiltä Marsalkka, koska hän selvästikin tuntee vain ja ainoastaan ns kiusaajien puolen.

No, sellaista asiaa kuin "puolueeton mielipide" ei taida olla olemassakaan, vai kuinka? Kuten viestissäni mainitsin, kysyin siksi, että Marskalkalla tuntuu olevan sekä asiantuntemusta että näkemyksiä. Hän nyt ei kuitenkaan osannut tai halunnut tuon enempää vastata, joten se sitten siitä.

Saattaa tietenkin olla, että Marsalkka on tämmöinen avuton Malmön Ampuja/ Lasermies-tyyppinen tapaus joka ryhtyy jostain normityypille käsittämättömästä syystä laahtaamaan "omiaan". Ehkä Marsalkkaa on kiusattu koulussa enemmän kuin meistä kukaan kykenee edes käsittämään.
Tai ainahan hän voi olla myös puhdas sosiopaatti jolle ei vai aukene nämä kiusattujen näkökulmat.

Nimimerkkikohtaisuuksiin en halua mennä, sehän ei ole palstan sääntöjenkään mukaista täällä Lautamiesosion ulkopuolella.

En ole niin tosikko, ettenkö tuollaista kestäisi. Mutta Lautamiehiinhän tuollainen avautuminen paremminkin kuuluisi.

[Teleksi]

Minulla on kokemusta omasta pojastani tämän otsiko teemalla. Mun poika oli sellainen, että häntä muut pojat pystyivät ärsyttämään ja sitten mun poika räjähti tosi herkästi ja hyökkäsi kiusaajien kimppuun. Muut pojat sitten huvittelivat tahallaan ärsyttämällä poikaani joka sitten suuttui ja hyökkäsi kimppuun.

Tätä mietittiin ja pohdittiin ja mietittiin ja pohdittiin. Ja oli keskusteluja ja jälki-istuntoja (puolin jos toisin) ja kaikkea. Kolmannen vuoden alussa tuli uusi opettaja, joka oli ihan älyttömän fiksu. Hän katseli tätä ikuisuusongelmaa kuukauden ja kutsui sitten meidät vanhemmat tapaamiseen. Hän totesi, että hänen mielestään meidän pojasta tulisi paljon onnellisempi, jos hän oppisi olemaan provosoitumatta (vaikka ei tietenkään hyväksynyt toisen puolen ärsytystaktiikkaakaan).

Me vanhemmat, opettaja ja poika sovimme, että kun poikaa rupeaa muiden ryttyily jurppimaan niin poika menee opettajan luo ja sanoo hep. Ope laskee nämä kerrat ja kun poika on onnistunut 10 kertaa kävelemään pois tilanteesta niin me vanhemmat sitouduimme ostamaan pojalle pleikkarin. Kymmentä kertaa ei koskaan saatu kasaan, koska jossain viiden kohdalla ärsyttäjät huomasivat että eivät saaneet poikaa enää ärsytettyä ja heidän huvittelustaan meni mieli pois. Ärsyttäminen loppui ja poika sai pleikkarinsa. Ja vähitellen poikani pystyi antamaan toisille pojille anteeksi ja heistä tuli ihan ystäviä.

Eli kyllä kiusattu voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kiusatuksi tulemiseen. Ja kiusatun toimintaa muuttamalla voidaan saada joissain tapauksissa kiusaaminen loppumaan, jos kiusaajaa ei voida muuttaa.

[Marsalkka]

Kehittyikö poikasi tuossa asiassa mielestäsi ihmisenä?

[ketsku]

Teleksin esimerkki on juuri sellaisesta ns. kevyestä kiusaamisesta/ärsyttämisestä johon voikin omalla reagoinnillaan ehkä vaikuttaa. Sellainen pitää erottaa vakavasta kiusaamisesta jonka ainoa tarkoitus on nöyryyttää, alistaa ja saada toisen itsetunto murenemaan.

Yleensä kiusaajatkin ovat perheestä jossa taas heitä "kiusataan" tai muuten huonovointisia. Kiusatuksi valitaan jo muutenkin sellainen joka on jollain tavalla heikompi kun muut. Kiusaajat kyllä tietävät ketä voi kiusata ja ketä ei. Sehän siinä kamalinta onkin, että kun kiusatulla on muutenkin monesti asiat huonosti jo kotona niin sitten se sama jatkuu vielä koulussa. Itselläni oli asiat huonosti kotona ja asiat huonosti koulussa. Kun kotoa ei ollut saanut sitä tervettä itsetuntoa eikä kunnollisia vaatteita ym. niin joutuihan sitä silmätikuksi. Ei ollut mitään keinoja "panna hanttiin" tai lyödä huumoriksi (yritin). Pelkokin on siitä karu tunne, että sen näkee vaikka sitä piilottelisi. Kuinka yksin pieni ihminen on maailmassa kun missään ei ole hyvä olla

[Maybrick]

Yleensä kiusaajatkin ovat perheestä jossa taas heitä "kiusataan" tai muuten huonovointisia.

Pitää paikkansa. Kiusaajan kotona harjoitetaan kiusaamisen kulttuuria ihan oman perheen kesken, ja se on yleensä jatkunut koko koulukiusaajan elämän aivan alusta lähtien. Vanhemmat kiusaavat ja painostavat toisiaan ja lapsiaan henkisesti, vaikka fyysistä väkivaltaa ei ehkä ollenkaan esiinny. Sen että kysymys on nimenomaan perheessä olevasta kiusaamisen kulttuurista, todistaa se, että kiusaaja ei aina ymmärrä itse kiusaavansa koulussa, koska se kommunikointityyli on hänelle niin itsestään selvä ja "äidinmaidossa" saatu. Osa kiusaajista taas tasan tietää kiusaavansa.
Lisäksi kiusaajat eivät ole edes omien parhaiden kavereidensa (ja kanssakiusaajien) kanssa tasa-arvoisessa suhteessa, vaan ovat aina niskan päällä, jolloin kaveri joutuu jatkuvasti ostamaan kiusaajapomon hyväksynnän osallistumalla ja hyväksymällä kiusaamisen myös omaksi toimintamallikseen.

Olen läheltä seurannut juuri tällaista kiusaajaperhettä. Kaikki perheen lapset ovat vuorollaan kiusanneet koulussa ja naapureiden lapsia, ja tapa tulee perheen sisältä, vaikka perhe on ulkonaisesti moitteeton ja melko vaikutusvaltainenkin seudulla. Alkoholi ja fyysinen väkivalta ei kuulu perheen ongelmiin.