Onnettomuusteoria
Ja mitähän tosiasioita nyt taas ei ole otettu huomioon.
Jos väität jotain moottoripyörän jalkatappeja murhavälineiksi, niin olet samanlainen huuhaa, kuin konstakin.
Sen aikaisissa motukoissa oli pyöreät jalkatapit, joihin laitettiin kuminen "kortonki" suojaksi.
Ainoastaan kiinnityskohta oli haarukan mallinen, että jalkatapin sai nostettua tarvittaessa yläasentoon.
Kiitos myös siitä, ettet ala sorvailemaan jotain Gussen "vakavia" vammoja hengenvaarallisiksi, sillä jos ne sellaisia olisivat olleet, mies ei olisi seuraavalla viikolla kävellyt, eikä käynyt sen enempää kusella, kuin paskallakaan.
Pahan aivoruhjeen saatuaan, Gusse olisi hitaasti kuollut auringossa maatessaan aivojen turpoamisen takia, tai sitten hän olisi tukehtunut omaan kieleensä, kitalaen romahtamiseen hengitystiehyeen eteen, tai vereensä , tai muurahaiset olisivat raahanneet hänet pesäänsä ja siellä syoneet.
No Gussella kävi munkki ja hän jäi eloon, sekä kaiken huipuksi oikeus totesi hänet syyttömksi Bodomin surmiin, koska oli vahva epäilys siitä, että niemellä oli ollut joku viideskin henkilö surman aikaan.
Siis vahva, ei täysin varma.
Jos väität jotain moottoripyörän jalkatappeja murhavälineiksi, niin olet samanlainen huuhaa, kuin konstakin.
Sen aikaisissa motukoissa oli pyöreät jalkatapit, joihin laitettiin kuminen "kortonki" suojaksi.
Ainoastaan kiinnityskohta oli haarukan mallinen, että jalkatapin sai nostettua tarvittaessa yläasentoon.
Kiitos myös siitä, ettet ala sorvailemaan jotain Gussen "vakavia" vammoja hengenvaarallisiksi, sillä jos ne sellaisia olisivat olleet, mies ei olisi seuraavalla viikolla kävellyt, eikä käynyt sen enempää kusella, kuin paskallakaan.
Pahan aivoruhjeen saatuaan, Gusse olisi hitaasti kuollut auringossa maatessaan aivojen turpoamisen takia, tai sitten hän olisi tukehtunut omaan kieleensä, kitalaen romahtamiseen hengitystiehyeen eteen, tai vereensä , tai muurahaiset olisivat raahanneet hänet pesäänsä ja siellä syoneet.
No Gussella kävi munkki ja hän jäi eloon, sekä kaiken huipuksi oikeus totesi hänet syyttömksi Bodomin surmiin, koska oli vahva epäilys siitä, että niemellä oli ollut joku viideskin henkilö surman aikaan.
Siis vahva, ei täysin varma.
Oho, minä kuvittelin, että tiedät jotakin sen aikaisista prätkistä, kun olet sellaista kuvaa luonut. Aika monissahan oli tuo neliömäinen rauta, kumilla tai ilman. Nykyään ovat kait enimmäkseen pyöreitä tai soikeita, kääntyvällä nivelellä.Hessu52 kirjoitti:Jos väität jotain moottoripyörän jalkatappeja murhavälineiksi, niin olet samanlainen huuhaa, kuin konstakin.
Sen aikaisissa motukoissa oli pyöreät jalkatapit, joihin laitettiin kuminen "kortonki" suojaksi.
Myös jarru-, tai vaihdepoljin saattoivat olla ilman kumipäällystystä. Esimerkiksi Nilsin posken lävistänyt esine saattoi olla joku polkimista(3-4cm läpireikä).
Älkää taas hermostuko, tässä on vain teoreettista pohdintaa.
Voin sanoa konsta, että aika harvassa olivat ne pyörät, jossa neliömäinen jalkatappi oli, ainakaan alkuperäisenä.
Itse en tähän hätään muista juuri yhtään.
Onhan joku sellaisen saattanut "sorvatakin" jostain niittokoneen tarpeettomasta osasta, alkuperäisen rikkouduttua, mene ja tiedä.
Kun itselläsi on noin paljon paremmat tiedot sen aikaisista pyöristä, niin voisitko kertoa missä merkeissä nelikanttiset, tai vaikka kuusikanttiset jalkatapit olivat, sehän saattaisi antaa asiaan uutta potkua, vaikkapa uuden epäillyn muodossa.
Itse en tähän hätään muista juuri yhtään.
Onhan joku sellaisen saattanut "sorvatakin" jostain niittokoneen tarpeettomasta osasta, alkuperäisen rikkouduttua, mene ja tiedä.
Kun itselläsi on noin paljon paremmat tiedot sen aikaisista pyöristä, niin voisitko kertoa missä merkeissä nelikanttiset, tai vaikka kuusikanttiset jalkatapit olivat, sehän saattaisi antaa asiaan uutta potkua, vaikkapa uuden epäillyn muodossa.
Googleen vain kuvahaku esim ajs 350 1952. Sieltä niitä löytyy pilvin pimein. Pyöreitä näyttävät nopeasti katsoen useimmat jalkatapit olleen.Hessu52 kirjoitti:Voin sanoa konsta, että aika harvassa olivat ne pyörät, jossa neliömäinen jalkatappi oli, ainakaan alkuperäisenä.
Itse en tähän hätään muista juuri yhtään.
Onhan joku sellaisen saattanut "sorvatakin" jostain niittokoneen tarpeettomasta osasta, alkuperäisen rikkouduttua, mene ja tiedä.
Kun itselläsi on noin paljon paremmat tiedot sen aikaisista pyöristä, niin voisitko kertoa missä merkeissä nelikanttiset, tai vaikka kuusikanttiset jalkatapit olivat, sehän saattaisi antaa asiaan uutta potkua, vaikkapa uuden epäillyn muodossa.
Ahaa - vai 3-4 cm läpireikäkonsta kirjoitti:
Myös jarru-, tai vaihdepoljin saattoivat olla ilman kumipäällystystä. Esimerkiksi Nilsin posken lävistänyt esine saattoi olla joku polkimista(3-4cm läpireikä).
Älkää taas hermostuko, tässä on vain teoreettista pohdintaa.
Esimerkiksi nyrkiniskun seurauksena hammas voi helposti lävistää posken jolloin voidaan puhua läpireiästä. Tästä lienee ollut Gustafssoninkin tapauksessa kysymys - myös hampaan pieni vaurio soveltuu tähän teoriaan.
Ja 3-4 cm läpireikä on - anatomisestikin - lähes mahdoton lävistää poskeen - vaikka terkoväline olisi ollut puukko
Eli konstalta todellista teoreettista pohdintaa - joka on teoriassa täysin mahdoton
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
Ei tiedetä merkkiä eikä vuosimallia. Kyllähän tuolla niitä neliön/suorakaiteen muotoisiakin oli, samoin soiketa ja pyöreätä. Monissa oli aika mielenkiintoisen muotoinen kaksijalkainen seisontuki ja pakosarjan mutkat olivat aika yleisesti alaspäin.kukkuu kirjoitti: Googleen vain kuvahaku esim ajs 350 1952. Sieltä niitä löytyy pilvin pimein. Pyöreitä näyttävät nopeasti katsoen useimmat jalkatapit olleen.
Si mihin sinä konsta luotatat ja mitä vielä auliisti vääristelet on nähty.konsta kirjoitti:Tämä läpireikä oli Hassisen lausunto ja havainto. Jotenkin taas joudun luottamaan häneen enemmän, kuin varmoja tietoja jakelevaan kaikkien alojen erikoistietäjä Awaan, jonka varmuus taitaa perustua lähinnä selvännäkemiseen.
No tämä aihe kuuluu pohdintaan vammoista - mutta kun esimerkiksi sinä konsta otat nämä vääristelevät vammat mukaan kaikkialle aiheisiin niin pohditaan niitä lyhyesti nyt tässäkin.
Ei edes erikoislääkäri ompele kuvaamasi kaltaista haavaa poskessa puolessa tunnissa, jonka amanuenssi Hassinen kertoi tehneensä - eikä siinä vielä kaikki - tuossa ajassa amanuenssi Hassinen kertoi lisäksi ommelleensa useita haavoja Gustafssoinin päästä.
Olisiko nyt kuitenkin niin, että amanuenssi Hassiselle on muisti tehnyt tepposet ja menee iltapäivälehtien tekstit - 60 ja oma sankarillinen tominta hieman sekaisin - voitanee puhua siitä kuuluisasta valemuistosta.
- puolessa tunnissa amanuenssi joka ei ole kokenut haavojen ompelija laitta 5 - 11 tikkiä - siitä voisi arvailla, että posken ompeluun ei todellakanan tarvittu kerroksittain ompeleita vaan ehkä pari tikkiä iholle - loput tikit päähän = n. 1/2 h -
Viimeksi muokannut awa, Ke Syys 12, 2007 12:13 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
Ai niin. Meidän versioissamme on eri ajaja.konsta kirjoitti:Ei tiedetä merkkiä eikä vuosimallia. Kyllähän tuolla niitä neliön/suorakaiteen muotoisiakin oli, samoin soiketa ja pyöreätä. Monissa oli aika mielenkiintoisen muotoinen kaksijalkainen seisontuki ja pakosarjan mutkat olivat aika yleisesti alaspäin.kukkuu kirjoitti: Googleen vain kuvahaku esim ajs 350 1952. Sieltä niitä löytyy pilvin pimein. Pyöreitä näyttävät nopeasti katsoen useimmat jalkatapit olleen.
Olisi tarvittu nopeuteen suhteutettu vammatilasto, jota ei taida olla helposti saatavissa. Sen asemesta otetaan vertailukohdaksi Kotkan surma 1998. Tekijät pudottivat kahdesti 13 kg:n painoisen kiven maassa makaavan uhrin kasvoille, jotka murskaantuivat. Käytetään tätä tapahtumaa Björklundin vammojen aiheuttajan arviointiin onnettomuusteorian puitteissa.Loka kirjoitti:Laskiko joku sen mun aloittaman massakaavan loppuun?
Em. pudotetun kiven loppunopeutta vastaavalla vaakanopeudella liikkuvan 250 kg:n massaisen pyörän liike-energia on n. 20 kertaa suurempi pyörän suuremmasta massasta johtuen. Kotkan tapauksen kaltainen vaikutus seuraa, jos liike-energiasta kuluu 5-10 prosenttia luiden muodonmuutokseen, ja 90-95 prosenttia jää pyörän liike-energiaksi. Kaksinkertaisella nopeudella tarvittaisiin alle kolme prosenttia samaan vaikutukseen, ja puolella nopeudella n. 20-40 prosenttia.
Kiven loppunopeus pudotettuna 1,3m:n korkeudelta on n. 5 m/s, eli 18 km/h. Se on kuviteltavissa oleva mp-nopeus sillä polulla. Puolinopeudella pystyy ajamaan; kaksinkertaisella päätyy tien oheen. Energiatarkastelun perusteella hiljaisella nopeudella kulkeva moottoripyörä voisi aiheuttaa Kotkan tapauksen kaltaisia vammoja.
Jäljelle jäänyt liike-energia olisi vienyt pyörää edelleen, jolloin se olisi voinut tarttua telttaan. Teltta olisi pysäyttänyt sen suhteellisen lyhyelle matkalle, hieman lentokoneiden laskeutumisjarruvaijerin tapaan. Mahdollisesti pyörä on voinut tunkeutua telttaan sisälle II-3 aukosta. Kyydissä olleiden pudottua pyörältä sen nettomassa olisi pysähtynyt vähemmällä voimalla kuin edellä käytetty brutto.
II-sivun jalusnarujen irtoamisen lisäksi jotkut kirjoittajat ovat olleet näkevinään teltassa ympärimenon merkkejä. Mm. IV-sivu on perin verinen ja rutussa, aivan kuin olisi ollut maata vasten. Uhrien todettu siirtely sopisi myös siihen, että teltta olisi mennyt katoleen, ja sitten käännetty takaisin pohja alaspäin. Se olisi ollut pystyssä jonkin aikaa ennen lopullista romahtamistaan. ”Teltta oli pystyssä vielä klo 3”, vai miten se tulkinnanvarainen havainto olikaan?
Ylösalaisin ollut teltta selittäisi sen I-sivun Mäen mystisen verivalumajäljen. Miten sitten Mäen roiskeverien suhteen, onko yleensäkään mahdollista ja jos, niin missä olisi ollut siinä tapauksessa Mäen roiskeverien lähtöpiste?teemu kirjoitti:Olisi tarvittu nopeuteen suhteutettu vammatilasto, jota ei taida olla helposti saatavissa. Sen asemesta otetaan vertailukohdaksi Kotkan surma 1998. Tekijät pudottivat kahdesti 13 kg:n painoisen kiven maassa makaavan uhrin kasvoille, jotka murskaantuivat. Käytetään tätä tapahtumaa Björklundin vammojen aiheuttajan arviointiin onnettomuusteorian puitteissa.Loka kirjoitti:Laskiko joku sen mun aloittaman massakaavan loppuun?
Em. pudotetun kiven loppunopeutta vastaavalla vaakanopeudella liikkuvan 250 kg:n massaisen pyörän liike-energia on n. 20 kertaa suurempi pyörän suuremmasta massasta johtuen. Kotkan tapauksen kaltainen vaikutus seuraa, jos liike-energiasta kuluu 5-10 prosenttia luiden muodonmuutokseen, ja 90-95 prosenttia jää pyörän liike-energiaksi. Kaksinkertaisella nopeudella tarvittaisiin alle kolme prosenttia samaan vaikutukseen, ja puolella nopeudella n. 20-40 prosenttia.
Kiven loppunopeus pudotettuna 1,3m:n korkeudelta on n. 5 m/s, eli 18 km/h. Se on kuviteltavissa oleva mp-nopeus sillä polulla. Puolinopeudella pystyy ajamaan; kaksinkertaisella päätyy tien oheen. Energiatarkastelun perusteella hiljaisella nopeudella kulkeva moottoripyörä voisi aiheuttaa Kotkan tapauksen kaltaisia vammoja.
Jäljelle jäänyt liike-energia olisi vienyt pyörää edelleen, jolloin se olisi voinut tarttua telttaan. Teltta olisi pysäyttänyt sen suhteellisen lyhyelle matkalle, hieman lentokoneiden laskeutumisjarruvaijerin tapaan. Mahdollisesti pyörä on voinut tunkeutua telttaan sisälle II-3 aukosta. Kyydissä olleiden pudottua pyörältä sen nettomassa olisi pysähtynyt vähemmällä voimalla kuin edellä käytetty brutto.
II-sivun jalusnarujen irtoamisen lisäksi jotkut kirjoittajat ovat olleet näkevinään teltassa ympärimenon merkkejä. Mm. IV-sivu on perin verinen ja rutussa, aivan kuin olisi ollut maata vasten. Uhrien todettu siirtely sopisi myös siihen, että teltta olisi mennyt katoleen, ja sitten käännetty takaisin pohja alaspäin. Se olisi ollut pystyssä jonkin aikaa ennen lopullista romahtamistaan. ”Teltta oli pystyssä vielä klo 3”, vai miten se tulkinnanvarainen havainto olikaan?
^Mäen roiskeverijäljet ovat tulleet vasta II-1 aukon tekemisen jälkeen, koska niitä ei ole keskikaitaleessa. Jos pyörä olisi tunkeutunut telttaan, niin sen saamiseksi ulos olisi voitu leikata juuri tuo siisti II-1 aukko. Se on kovin eri mallinen kuin II-3 repaleinen reikä, joka on sen näköinen kuin siitä olisi menty sisään "pokat kaulassa". Tuulikki Mäki oli sisällä, ja ehkä pyrki ovesta ulos, koska siinä on verijälki. Aukko on voitu tehdä häntäkin varten, tai kaikkien saamiseksi pois.
Teltan erityyppisten vaurioiden perusteella tapahtumissa on voinut olla kahdesta neljään vaihetta ellei useampia. Tavalla tai toisella osallistuneita voisi olla useita teltassa olleiden lisäksi.
Esim. Onnettomuus, tilanteen selvittely, eskaloituminen, jälkihoito, +muut kävijät.
Teltan erityyppisten vaurioiden perusteella tapahtumissa on voinut olla kahdesta neljään vaihetta ellei useampia. Tavalla tai toisella osallistuneita voisi olla useita teltassa olleiden lisäksi.
Esim. Onnettomuus, tilanteen selvittely, eskaloituminen, jälkihoito, +muut kävijät.
Mitä sie miul raivvoot? Mene sinne Hassisen luoksen mehkaamaan. Minä käytän toki vain luotettavia lähteitä, sinä et kuulu niihin.awa kirjoitti: - puolessa tunnissa amanuenssi joka ei ole kokenut haavojen ompelija laitta 5 - 11 tikkiä - siitä voisi arvailla, että posken ompeluun ei todellakanan tarvittu kerroksittain ompeleita vaan ehkä pari tikkiä iholle - loput tikit päähän = n. 1/2 h -
Mitä luotettavia lähteitä - valemuistoja yli neljänkymmenen vuoden takaa ?konsta kirjoitti:
Mitä sie miul raivvoot? Mene sinne Hassisen luoksen mehkaamaan. Minä käytän toki vain luotettavia lähteitä, sinä et kuulu niihin.
Hieman hymyilyttää
Hassinen taisi sitten loppujen lopuksi tunnustaa kokemattomuutensa ja varmasti itsekin hieman mietti kertomustensa sisältöä. Ja vetäytyi muisteloistaan kokemattomuuteensa vedoten.
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"