Käräjäoikeuden TUOMIO

[Tara]

ulkosuomalaisen postista eilen, pätkä:

Tytto kertoo toisaalla
K: Muistak saa puhelinsoitoist mitaa?
V: Ainoa soitto oli kun aiti kutsui poliisit ja ambulanssit.
K: Muistaako lapsi tarkemmin missa han oli?

V:Mää odotin, et äiti sais puhelun sit iskä alkoi siel just huutaa ... ... Ni ennen sitä se se alkoi huutaa jotain, mut emmä kuullu sitä kunnol, ni äiti meni kattoon. Sil aikaa mää odotin siel puhelimes, et koska sen saa sulkea.
----
turumurre:

Lapsi odottaa että äiti saisi puhelun, eli milloin se häkepäivystäjä suvaitsee taas tulla linjoille.

Eikä, nyt menee kaksi eri puhelinyhteys kertaa sekaisin. Huomaa:
Lapsihan oli jo muistanut sen ensimmäisen puhelun aivan hyvin. Ja eihän puhelusta, jonka lapsi on jo maininnut, se häkesoitto, sanota, että 'saisi uudelleen sen puhelun'! Puhuttelija viittaasi tuossa kohtaa etp:tä poliisisoittoon! Lapselle itselleen merkityksellisempi on se puhelu, jolloin hän myös oli langalla häkeen päin.
(593) Tässä lainauksessa muistamisesta ei ole mitään epäilystä:
Puhuttelija: Muistatko sä, et sä olisit puhunut sinne puhelimeen, kun äiti meni katsomaan? Lapsi: Joo, vähän ajan päästä kysyttiin, et et sanottiin, että apua on tulossa. Muistaakseni, ja sitten sieltä sanottiin, pyydettiin äitiä vielä puhelimeen. Niin sitten sanoin äidille, että sua tarvitaan puhelimeen. Niin sitten mä menin katsomaan sinne ulos niin mä en nähnyt siellä mitään. Sitten vähän ajan päästä äiti meni katsomaan ulos. Molemmat katsottiin, ko määkin tulin katsomaan, niin me nähtiin siellä ne poliisiautot.
----
turumurre: :

Tuossa ei ole edes mitään tulkinnan varaa; lapsi odotti puhelimessa että äiti saisi uudelleen puhelun, eli että häkepäivystäjä tulisi uudelleen puhelimeen . Huomaa myös:
Mää odotin et äiti sais puhelun,
Ni ennen sitä,
äiti meni kattoon.

Vai ei ole?Ainoa soitto Tähtisentieltä oli häkepuhelu. Toinen puhelinsoitto oli se poliisisoitto. Puhuttelija kysyi nyt missä lapsi oli silloin. Lapsi alkaa kertoa siitä, että hän odotti, että äiti saisi sen, mutta tarkentaa samassa lauseessa:
....... 'nii ennen sitä (poliisisoittoa!) se se alkoi huutaa jotain, eli viittaa saman tien siihen ensimmäiseen ja ainoaan, minkä he soittivat, siis Anneli. Toisen puhelun aikana, poliisisoiton, lapsi ilmeisesti vielä jatkoi itkemistään, joka oli alkanut sen rääkäisyn jälkeen. Varmaan se poliisipuhelu ei ihmeemmin ole hänen mieleensä painunut.. ja missä haahuili silloin, ehkä äidin helmoissa.

Anneli on varmaan kertonut lapselle lopetettuaan häkepuhelun, että kohta sieltä soitetaan tänne..tms.

Lapsi kyllä muistaa poliisisoiton, ja ymmärsi varmaan kysymyksen että muistaako hän sen. Lapsi ei tainnut vastata kysymykseen missä silloin oli - sitä häneltä kysyttiin.

En ehdi nyt tarkemmin laittaa noita etp- puheenvuoroja. Lapsi ja puhuttelija puhuvat hetken vähän ristiin kahdesta eri puhelinsoitosta: 1) siitä jonka äiti soitti ja 2) siitä joka tuli poliisillta häkepuhelun jälkeen. Luulisi että äiti on sanonut lapselle suljettuaan häkepuhelun, että kohta sieltä soitetaan tänne. Sitä puhelua lapsi varmaankin tiesi odottaa.

[Tara]

Olisi kyllä parempi jos se ensimmäinen puhuttelu litteroitaisiin tänne. Mutta minne? Ja kuka/ketkä..

Vaikka sen on lukenut monta kertaa, niin on tosi vaikea muistaa mikä kysymys oli missäkin kohdassa puhuttelua, mihin kysymykseen lapsi vastaa jne.

Kun ihan selvästi puhuttelija ei ole tuossa vaiheessa voinut tietää tapahtumien järjestyksestä kovinkaan varmasti - siksihän se niin hankala on lukea, kun siinä toistetaan asioita, ja kun lapsi tavallaan puhuu parhaansa mukaan kyllä, mutta silti kuin omia aikojaan eikä joka kerta noteeraa sitä, ettei puhuttelija ehkä pysy perässä'..lapsi saattaa viitata edelliseen kysymykseen ja sitten puhuttelija taas joutuu kysymään uudelleen, mutta lapsi kertookin jo jotain jostain seuraavasta vaiheesta...

Esim se kysymys, mitä lapsi muistaa erikseen kahdesta eri puhelinyhteydestä, ei ensilukemalla eikä kahdellakaan selviä tuosta vain - saati sitten katkelmista. Poliisisoitto ei ole lapselle kovinkaan paljoa merkinnyt, se ei ollut läheskään niin tärkeä se ollut kuin se häkesoitto, missään tapauksessa. Mutta ainakin yhden kerran häneltä siitä kyllä kysyttiin.

Kun olisi aikaa vain tälle Ulville.. puuh..

[turumurre]

ULKOPUOLISEN POISTUMINEN

http://i7.aijaa.com/b/00836/7113960.jpg


Tämän pitäisi nyt olla selvä: lapsi kertoo nähneensä ulkopuolisen poistuvan sen jälkeen kun hän itse on poistunut puhelimesta, eli vähän ennen kuin poliisit tulivat!

Kannatta myös havainnoida siteerauksista isän näkeminen surmattuna (eli ajankohta).
Tähän palaan osassa2 tuonnempana.

[Tara]

TM Î

Ei riitä. Ensimmäisessä puhuttelussa (isä ja veitsi lattialla) lapsi palaa huoneestaan katsomaan uudelleen ('kolmas', vimppa kerta ennen HÄKE-puhelua) - ja nyt joku kiipesi ikkunasta lapsen silmien edestä. Hän ei mainitse nähneensä äitiä tässä vaiheessa vieläkään. Äidistä ei ole ollut muuta puhetta kuin että äitiä ei näkynyt. - Tietenkin hän pian on saanut tietää, että äiti oli ensin 'jossain' koska häntä ei näkynyt, ja että varmaan hän sitten oli matkalla puhelimeen, mutta missä?? SE jää auki.

Kuinka kauan lapsi oli huoneessaan? Kuinka kauan kesti ennen kuin äiti meni soittamaan?

Lapsi sanoo 7.12.2006: Luultavasti äiti oli puhelimessa, kun varas lähti ikkunasta ulos.-luultavasti?.. Entä jos oli tekemässä jotain ihan muuta ensin, jotain mistä lapsi ei tiedä mitään? Kauanko siihen meni?

Eli, kukaan ei voi tietää kauanko kesti ennen kuin lapsi palasi huoneestaan (ja näki isän ja veitsen lattialla). Äitiä hän ei ollut puhelimen luona vielä nähnyt.

Sekin on omituista, ettei lapsi kertonut äidille silloin heti, ei millään selvällä tavalla itse siitä mitä oli nähnyt, siis jo ennen kuin äiti asiasta häneltä kysyi.
---
Myöhemmissä puhutteluissa on se vika, että lapsi on jutellut äidin kanssa tapahtumista varmasti moneen kertaan (tosin lapsi on kyllä jo ennen ensimmäistäkin puhuttelua tavannut äidin ja kuullut äidin kertomuksen). Kuvaavaa on, että lapsi kertoo 2009 että hän näki vieraan JUOKSEVAN ja astuvan ikkunasta ulos, kun ensimmäisessä 2006 hän kertoo, että ei nähnyt vierasta lattian tasolla ollenkaan vaan vain kiipeämässä. Lisäksi 2009 puhutteluissa on lapsen lausuma, että kylppärin ovi oli kriittisellä hetkellä (vieraan paetessa) auki, ja että siitä kyllä mahtui..Näinhän ei voinut olla. Ja puhuttelussa lapsi alkaa tässä kohtaa itkeä (2009). Vai olisiko Anneli siirtänyt Jukkaa jossain välissä? Miksi ihmeessä? Piiloon lapsen katseelta?? en keksi mitään kunnollista..

Kiinnostavaa on myös se, ettei lapsi muista kertoneensa äidille näkemästään mitään. Eikö hän sanonut häkenauhalla äidille: Joo, se lähti.?? Eikö Anneli kuullut mitä lapsi vastasi? Lisäksi on se em erikoisuus, että 1.12.2006 lapsi kertoo menneensä ensin, puhelimesta päästyään, ulos katsomaan.

----

Entäpä jos lapsi on tajunnut, että kiipeäjä oli äiti! Eihän sellaista voi äidille sanoa, ei ainakaan heti..! Ja myöhemmin hän on alkanut uskoa ulkopuoliseen..?!

MIksi lapselle on ollut jotenkin erityisen tärkeää selittää perusteellisesti kaksi eri kertaa, että äiti ei mennyt ollenkaan sieltä kylppärin kautta?


Ei riitä, turumurre.
Miksi Anneli vetoaa JJ:hin kertomalla, että A muistaa kun hän huusi menkää ulos, täällä on tappaja. Sellaista ei kukaan lapsista ole kertonut kuulleensa?
Miksi Anneli kertoi JJ:lle näyttäneensä pistohaavaa ja verta vuotavaa jalkaa lapselle jo yöllä tapahtumien keskellä, kun lapsi on kertonut ihan muuta? - sairaalassa näki pistohaavan.
Miksi A kertoo JJ:lle 2.12.2006, että lapsi kertoi hänelle nähneensä tappajan, kun ei lapsi itse tätä kertomistaan ylipäätään muista?
Miksi keittiön ovessa oli vesipisaroita?
Miksi Anneli oli pessyt kätensä?
Miksi ja miksi, näitä on vaikka kuinka paljon näitä miksejä. Kiinnostavimpia niistä on yhä se, miksei 'poliisin tarvitse tietää kaikkea mitä te tiedätte' ( Anneli lausunut lapsille 2009, tilakuuntelu )..

jne...
-------------------------------------------------------------

Sitten yksi hassu asia: Minulla ei ole 7.12.2006 puhuttelua ollenkaan Tai se on kadonnut jonnekin?

Mitkä ovat tuon 7.12.2006 etp:n JPG-numerot? Jospa saisin kaivettua ne jotenkin esille koneen hakutoiminnolla, toistaiseksi ei sellaista ole sattunut eteeni.

Kiitos jo etukäteen

(mulla on siis tuo 1.12.2006 sairaalassaolon ensimmäisenä päivänä tehty puhuttelu
ja sen JPG-numerot ovat 589-595.

Seuraava puhuttelu minun Axxxxx:n puhuttelut kansiossa on 26.8.2009!
sen JPG-numerot on 596 - 634! - eli enpä ole tullut ajatelleeksi että välistä puuttuisi jotakin., sitten 16.9.2009, 29.9.2009, 3.11.2009)

[turumurre]

TM Î

Ei riitä.
Ei riitä, turumurre.
Miksi Anneli vetoaa JJ:hin kertomalla...

Kiitos jo etukäteen

Tara hyvä. Kyllä se nyt saa riittää
Tekstiini on yksyhteen kopioitu osapuilleen kaikki mikä liittyy sellaisenaan ulkopuolisen poistumiseen ja lisäksi tapauksesta myös vähän ennen ja jälkeen. Tästä poistumisen ajankohdasta ei voi olla enää epäselvyyttä!

Ei ole mitään järkeä, sisällyttää niin epäolennaisia asioita tekstiin, kuten sulla on jostain olettamasta 'mitä lapsi on kertonut tai että kertoiko sairaallassa tjms', asiat menee vain yhdeksi puuroksi; jotain faktaa, jotain olettamaa, on Annelia on JJ:tä, on lasta jne. Ei siitä saa tolkkua.
Omassani olen tarkastellut ulkopuolisen poistumista kuulusteluiden valossa ja se on nyt mielestäni tullut toteennäytetyksi että lapsen näkemä ulkopuolinen on poistunut silloin kun lapsi on itse lähtenyt pois puhelimesta. kaiken lisäksi lapsi on ollut johdonmukainen joka vahvistaa käsitystä että kertoo totta.

Miksei sulle riitä että laitan kuulustelun päivämäärän josta sitten voit tarkistaa ko. kuulustelusta laittamani. Haluat että laitan vielä millä sivulla se on.
Poisjättäminen ei ole tahallista v:lua, vaan tosissani ajattelen että kun joutuu etsimään ko kohdan niin siinä samalla oppii. Kuulusteluja kun pitää ajatella kokonaisuutena ja jos nyt ei viitsi lukea kokonaisuutta, niin sieltä sitten otetaan vain jokin lause ja muodostetaan mielipide sen mukaan.
Tälläinen on väärin!

Kyl se sun puuttuva kuulustelu sieltä jostain löytyy, se oli jossain eri paikassa.
Se muuten ei ollut litteroitu, vaan poliisisedän tai tädin puhtaaksi kirjoittama, videoituna se kyllä on.

Laitoin muuten ko. tekstini linkkiin sen takia ettei niitä tekstejä kopioitaisi, siis niitä lapsen vastauksia.
Lainatuista puhuttelu/kuulustelu -teksteistä olen jättänyt pois liian henkilökohtaiset asiat; itkut, ööt jne. Kirjoitusvirheitä saattaa olla.

[Tara]

Joo, TM, ei! Ihan turha vääntää tästä enempää. Mää en ala sun kaa enää mittä.Jo 2009 ensimmäinen puhuttelu on ihan eri tarina kuin 1.12.2006. Selailin sitä tuossa.. ''Silloin mä kai näin sen, silloin mä taisin sen nähdä, mutta kun mä näin sen ihan varmasti "- mutta häkepuhelun jälkeen, ilman muuta. Ymmärrän, että myöhemmän puhuttelut ovat Anneli-uskovaisille korvaamattomia.. Tapahtumien alkuvaiheet ja lapsen huoneessa käynnit ovat saaneet uuden sisällön. Palaset on pantu uuteen järjestykseen. Ei väliä vaikka korttitalo huojuu sinne tänne ja lysähtää kasaan. Kauheaa lapselle. " Kylppärin ovi on ollut auki, siitä on voinut kulkea koskettamatta, siellä oli kuulema pimeetä, ihan hyvin näki sinne, mutta kukaan muu ei mennyt sitä kautta, vain se tappaja meni, siellä se oli piilossa, ja sieltä se juoksi ja astui ulos ikkunasta ja käveli vetten päällä!" Ei mitään väliä, että Jukan pää oli oven edessä, 180 (jopa yli) vatsakas äijä tuli ketterästi kork 30 cm: raosta. Ei, TM. Ei tuohon tarvita sitä sinun takkasyvennystäkään.

Ei muuta ko odotellaan niitä Murhalesken muistelmia! Kyllä se siitä. Annu pistää Mannerin ja oikean äänitutkijan avulla Hovin järjestykseen. Anneli menee naimisiin jonkun vankilasta pokaamansa kundin kanssa, ja synnyttää vielä viisi lasta lisää, muuttaa Espanjaan ehkä jo ensi keväänä! Pershekerho nousee uuteen kukoistukseen niin kuin ei koskaan aikaisemmin. Jottai tommosta..

[turumurre]

Joo, TM, ei! Ihan turha vääntää tästä enempää. Mää en ala sun kaa enää mittä.

Äläs ny taas kerää kiukkua.
Kommenteissasi unohdat tyystin että kuulusteltavana oli lapsi.

[Tara]

î En suinkaan, TM. Kaada vain itsellesi. Pikkanen turhautuminen alkaa naurattaa, minua. En unohtanut, että kuultavana oli lapsi. Suu oli ehkä lapsen suu, mutta kun sieltä kuuluu Eesaun ääni, ääh.. en nyt keksi sopivaa sanaa. Jottain kurjaa kuitenkin. Kunpa lasta olisikin puhuteltu ennen kuin Anneli ehti väliin!

Mitäpä jos palaisin asian äärelle uudelleen lähempänä Hovin aikaa, ja sitten kun saadaan kuulla, mihin seikkoihin Anneli varsinaisesti aikoo puuttua. Olisihan se huippua, jos sieltä oikean äänitutkijan hoitelemalta nauhalta kuuluisikin se kuuluisa tappelun mäiske ynnä muu tuulen viemä.

[turumurre]

Mitäpä jos palaisin asian äärelle uudelleen lähempänä Hovin aikaa, ja sitten kun saadaan kuulla, mihin seikkoihin Anneli varsinaisesti aikoo puuttua. Olisihan se huippua, jos sieltä oikean äänitutkijan hoitelemalta nauhalta kuuluisikin se kuuluisa tappelun mäiske ynnä muu tuulen viemä.

No, ei ny tarvii hermostua vaikka näitä kommenttejasi teilaankin. Tarinoistasi kuitenkin saa uusia virikkeitä.
Kun olet nopea kirjoittamaan, niin entäpä jos joutessasi kirjoittaist tänne myös ne puuttuvat AA:n kuulustelut, niistä kun kolmasosa puuttuu täältä minfosta.
Se aikaisempi kirjoitus-savottasi oli varmaan työläs, mutta jos aikaa on niin mikä ettei.
Voin kyllä etsiä sulle ne etp-numeroista jos on tarvis.

Teilaan tässä nyt kuitenkin vielä yhden väittämäsi, liittyen puhelin soittoon:

ulkosuomalaisen postista eilen, pätkä:

Tytto kertoo toisaalla
K: Muistak saa puhelinsoitoist mitaa?
V: Ainoa soitto oli kun aiti kutsui poliisit ja ambulanssit.
K: Muistaako lapsi tarkemmin missa han oli?

V:Mää odotin, et äiti sais puhelun sit iskä alkoi siel just huutaa ... ... Ni ennen sitä se se alkoi huutaa jotain, mut emmä kuullu sitä kunnol, ni äiti meni kattoon. Sil aikaa mää odotin siel puhelimes, et koska sen saa sulkea.
----
turumurre:

Lapsi odottaa että äiti saisi puhelun, eli milloin se häkepäivystäjä suvaitsee taas tulla linjoille.

Eikä, nyt menee kaksi eri puhelinyhteys kertaa sekaisin. Huomaa:
Lapsihan oli jo muistanut sen ensimmäisen puhelun aivan hyvin. Ja eihän puhelusta, jonka lapsi on jo maininnut, se häkesoitto, sanota, että 'saisi uudelleen sen puhelun'! Puhuttelija viittaasi tuossa kohtaa etp:tä poliisisoittoon! Lapselle itselleen merkityksellisempi on se puhelu, jolloin hän myös oli langalla häkeen päin.
----
turumurre: :

Tuossa ei ole edes mitään tulkinnan varaa; lapsi odotti puhelimessa että äiti saisi uudelleen puhelun, eli että häkepäivystäjä tulisi uudelleen puhelimeen . Huomaa myös:
Mää odotin et äiti sais puhelun,
Ni ennen sitä,
äiti meni kattoon.

Vai ei ole?Ainoa soitto Tähtisentieltä oli häkepuhelu. Toinen puhelinsoitto oli se poliisisoitto. Puhuttelija kysyi nyt missä lapsi oli silloin. Lapsi alkaa kertoa siitä, että hän odotti, että äiti saisi sen, mutta tarkentaa samassa lauseessa:
....... 'nii ennen sitä (poliisisoittoa!) se se alkoi huutaa jotain, eli viittaa saman tien siihen ensimmäiseen ja ainoaan, minkä he soittivat, siis Anneli.
...
Sitä puhelua lapsi varmaankin tiesi odottaa.

Kyl se on niin kuin sanoin, lapsi odotti häkepäivystäjää linjoille, eikä poliisisoittoa:

Mää odotin, et äiti sais puhelun sit iskä alkoi siel just huutaa ...

Just huutaa.. huom!, Jukkahan oli hiljentyny jo reippaasti ennen poliisisoiton odotusta.

Alkuperäinen ajatushan tässä ulkosuomalaisella oli (tähän lauseeseen vedoten), että tämä puhelun odottaminen olisi ennen häkepuhelun alkua. Tähän hän myös perusti käsityksensä että kaikki lapsen näkemät ja ulkopuolisen poistumiset oli tapahtunu ennen häkepuhelua.
Näin vaan tapahtumat eivät menneet.

[Valhalla]

Ei mulla ole todettu mitään lukihäiriötä, mutta miten sää tm saa melkein kaikki kommenttisi muotoiltua niin, ettei itse asiasta saa mitään selvää.

[MissHolmes]

Lainaan itseäni vielä tännekin, koska aiheesta muutenkin yllä.
TM tuntuu uskovan tosissaan ulkopuoliseen.
Minusta asia on mahdoton, koska kuten TM itsekin sanoo, lapsen käyntien välillä ei ole paljon aikaa.
Anneli kertoo kokonaiskestoksi 6-8 minuuttia, lapsi ei näe kuitenkaan surmaajaa kertaakaan, isä makaa ensimmäistä kertaa lukuunottamatta koko ajan lattialla, sängyssä on siihen nähden liikaa verta ja ulkoa ei kertakaikkiaan löydy merkkejä poistuneesta.


Siksi toistan:

Minä olen epävarma tuosta lapsen lausunnosta. Mietin kuumeisesti onko lapsen mielen mahdollista kehittää tuollainen ''suojakuva'' tilanteessa, jossa on nähnyt äitinsä tappavan isää??

Voiko tuo lapsen vakuuttama olla pienen mielen suojamekanismi?

Meistä kukaan ei varmasti ole todistanut murhaa. Ei ainakaan omien vanhempien.
Mitä oikeastaan tapahtuu, jos pieni ihminen näkee jotain niin hirveää?

Tiedän omasta lapsuudestani, että tietyt ikävät tapahtumat ovat minulta kokonaan pimennossa. <eikä kyse ole edes mistään hirveän kamalista asioista.

En todellakaan tiedä, mutta minä taipuisin uskomaan, että lapsi on nähnyt sitä mitä hänen järkyttynyt mielensä on tarvinnut suojakseen.

[turumurre]

Lainaan itseäni vielä tännekin, koska aiheesta muutenkin yllä.
TM tuntuu uskovan tosissaan ulkopuoliseen.
Minusta asia on mahdoton, koska kuten TM itsekin sanoo, lapsen käyntien välillä ei ole paljon aikaa.
Anneli kertoo kokonaiskestoksi 6-8 minuuttia, lapsi ei näe kuitenkaan surmaajaa kertaakaan, isä makaa ensimmäistä kertaa lukuunottamatta koko ajan lattialla, sängyssä on siihen nähden liikaa verta ja ulkoa ei kertakaikkiaan löydy merkkejä poistuneesta.



En todellakaan tiedä, mutta minä taipuisin uskomaan, että lapsi on nähnyt sitä mitä hänen järkyttynyt mielensä on tarvinnut suojakseen.

Ei ole kysymys mun uskostani.
Lapsi kun on käynyt katsomassa ja nähnyt isänsä surmattuna, ajoittuu se hänen puhelimesta pois lähtönsä jälkeen ( http://i7.aijaa.com/b/00836/7113960.jpg ), isänsä näkeminen seisomassa kunnossa (jolloin lasi oli rikki) ajoittuu 5-10min tätä aikaisemmaksi.
Tässä tämä on pähkinän kuoressa.

Niinkuin aikaisemmin sanoinkin, joillekin ei lopuksi jää enää muuta väitettä, kuin että lapsi näki olemattomia tai valehteli.
Kukas muuten taannoin sanoi että 9v on jo hyvä tekemään havaintoja.

[Arska]

Olet samalla lailla lukenut/tulkinnut väärin 'lapsen odottamista' kuin ulkosuomalainenkin, vastaan aikaisemmalla kirjoituksellani:

...
Lapsi odottaa että äiti saisi puhelun, eli milloin se häkepäivystäjä suvaitsee taas tulla linjoille.
[/quote]

Olemme samoilla jäljillä. Eli siis sinäkin olet sitä mieltä, että huppumies poistui ennen kuin lapsi meni puhelimeen.

Tähän Shakespeare-sitaatti, sellainen lyhyt ja naseva.

[MissHolmes]

Kyllä. 9-vuotiaan havaintokyky on erinomainen.

Minä puhunkin nyt mielen suojamekanismeistä ääritilanteissa.

On tutkittu, että esim jatkuvaa väkivaltaa näkevä/kokeva lapsi kehittää sielunsa suojaksi sivupersoonia, joiden avulla selittää ja suojaa itseään tapahtumilta, joita ei voi hyväksyä.
Pidemmälle kehittyneenä tuo menee mielisairaudeksi, mutta uskoisin, että tapahtuman älyllistäminen sellaiseksi, että mieli voi sen hyväksyä, on mahdollista myös ''kertaluontoisena''.

[turumurre]

Olemme samoilla jäljillä. Eli siis sinäkin olet sitä mieltä, että huppumies poistui ennen kuin lapsi meni puhelimeen.

Mikä logiikka sulla Arska?

Tästä selviää että huppumies poistui talosta sen jälkeen kun lapsi oli itse poistunut puhelimesta.

http://i7.aijaa.com/b/00836/7113960.jpg

Mahdoitkohan tuota aikaisemmista viesteistä lukeakkaan...