Tässä selitys, miksi puolustuksen on tuotava tukku vastustamisseikkoja esille. Käräjäokeuden tuomioperustelut olivt heikot, kertoo Jyrki Virolainen:
12. Satakunnan käräjäoikeuden tuomion perustelut on laadittu vanhaan, ennen vuoden 1993 alioikeusuudistusta käytössä olleen niin sanotun pöytäkirjamallin mukaisesti. Tästä perustelutyylistä oli kuitenkin tarkoitus luopua 1993, jolloin pikkutarkasta pöytäkirjan pitämisestäkin luovuttiin. Nykyisin esimerkiksi todistajan kertomuksia ei kirjata sellaisenaan pöytäkirjaan, vaan ne nauhoitetaan. Todistajan kertomuksia tai muutakaan näyttöä ei ollut tuolloin eikä ole edelleenkään tarkoitus selostaa tuomion perusteluissa sellaisenaan, vaan tarkoitus oli kehittää näytön perustelemista todisteiden sanatarkasta referoinnista todisteiden resonointiin eli näytön, siis todistusharkinnan ja näytön riittävyyden arviointiin. Näytön selostamisen sijasta piti siirtyä näytön pohdintaan, resoneeraukseen.
13. Jotkut tuomarit ja käräjäoikeudet ovat kuitenkin olleet kuitenkin niin itsepäisiä, että halusivat siirtää vanhan pöytäkirjaamissysteemin tuomion perusteluihin, jolloin perusteluissa siis kerrotaan pikkutarkasti ja usein vieläpä kronologisessa kertomisjärjestyksessä, mitä todistajat, asianosaiset ja asiantuntijat ovat oikeudessa kertoneet. Mutta kuten sanottu, tämä ei ollut tarkoitus lakia (OK ja ROL) 1990-luvulla uudistettaessa. Jos oikeus uhraa energiaa pikkutarkkaan näytön selostamiseen, saattaa usein käydä niin, että tuomareiden "paukut" ovat loppu silloin, kun pitäisi ryhtyä arvioimaan näyttöä. Pelkkä näytön selostaminen ei korvaa näytön arviointia ja todistusharkintaa. Näytön selostaminen ei ole mitään näytön perustelemista, vaan tärkeintä on näytön monipuolinen arviointi ja johtopäätösten tekeminen.
14. Satakunnan käräjäoikeus on kuitenkin antanut tuomiossaan huutia edellä mainitulle perustelemiskulttuurin tarkoittavalle muutokselle sekä näytön asianmukaista perustelemista koskeville vaatimuksille ja näkökohdille. Käräjäoikeus on laatinut perustelunsa juuri edellä mainitun vanhanaikaisen ja kuopatuksi tarkoitetun pöytäkirjamallin mukaisesti. Tulos on sen mukainen: perustelut ovat sekavat ja vaikeasti ymmärrettävät. Perusteluissa viitataan lukuisissa kohdin monisatasivuisen esitutkintapöytäkirjan sivuihin. Tuomion lukeminen siis edellyttää, että lukijalla olisi käytettävissään tuo lähes tuhatsivuinen pöytäkirja, mutta prosessin ulkopuolisella lukijalla ei ole tätä mahdollisuutta. Perustelut eivät muutenkaan ole ymmärrettäviä ja helppotajuisia. Myös perustelujen paikoitellen heikko ja kömpelönoloinen kieliasu hämmästyttää: pitkät ja kankeat virkkeet ja lauserakenteet jne. - Käräjäoikeuden äänestyksessä vähemmistön jääneen tuomarin kirjoitustyyli sen sijaan on sujuvaa ja helppotajuista.
Jos KäO vanhanaikaisesti ja jääräpäisesti teki 17 vuotta sitten tehdyn uudistuksen vastaisesti vaikealukuisen ja sekavan luettelon todisteista ja todistajista, niin samaa menetelmää on kai puolustuksenkin käytetävä. Resoneeraus kun on vähissä, niin ei muu auta.
Hovioikeus on varmasti kiusallisen työn edessä. Puolustusta on paha moittia pikkutarkoista vastineista, koska KäO:n elinkautistuomio on samoin tehty.
*****************
Yksi suurimmista uhkista hovista eteenpäin on EIT:n puuttuminen tuomioon. Esim. Auerin kuulustelut ilman juristia voidaan hyvinkin skipata (ks.
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... &start=210 = Jyrki Virolaista).
Samoin Suomessa on ollut käytäntö, että juristin ja epäillyn seurassa on ollut vartija tai keskustelut on hoidettu lasin läpi puhelimitse. Menettely vaarantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Epäillyn puolustamistaktiikatkin vuotavat helposti poliisille. Useissa maissa käytäntö on toinen.
Epäilenkin, että Auerin pyyntö päästä ulos tekemään puolustusta on yksi seikka, johon pohjautuen EIT:hen valitetaan. Auer saa hylyn, mutta voidaanko osoittaa, että vankilassa pystyi tekemään KäO:n laajaan tuomioromaaniin kunnollista vastinetta? Taitaa tuomion loppuluku mennä KäO > hovi > korkein > EIT ja toivottavasti ei jatku > korkein > palauttaa hoviin/käräjille...
se tuskin tulee olemaan kovin oleellinen hovin päätöksessä.
Miten puolustus kehtaa pistää sille minkäänlaista arvoa?! Heikot on eväät. Huvitti tuossa viestissä erityisesti se, että kirjoittaja kertoo alussa, että poliisin puhuttelussa oli maininnut kuulleensa Annelin ja Jukan eroaikeista, mutta viestin loppupuolella muuttaa yhtäkkiä mieltään ja terottaa, että "totuus on etten koskaan kuullut eroaikeista". Siis oliko kuullut vai eikö ollut?!