Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
matahari kirjoitti:revahan se on oikea niiloylimainio Kerrohan nyt kun kaiken muunkin tiiät että mihin se huppis haittui takapihalta ettei koira edes saanut terassilta hajua? Vai savupiipustako meni ja petteri punakuonon kyydillä?
Vastaan reorrevan puolesta, että vaikeaa oli koiran terassilta saada hajua, kun ei sitä terassille ollenkaan viety hajua saamaan. Tontin rajaa mentiin koiran kanssa. Ja sieltä haju löytyikin.
Reorrevalle kiitos hienoista tiivistyksistä
Tarkoitus ei ole ketään loukata. Kaikki viestissä mainitsemani on ihan faktaa, joka kyllä käy ilmi myös aiemmista viesteistä.
Ankkalinna kirjoitti:Vastaan reorrevan puolesta, että vaikeaa oli koiran terassilta saada hajua, kun ei sitä terassille ollenkaan viety hajua saamaan. Tontin rajaa mentiin koiran kanssa. Ja sieltä haju löytyikin.
Tarkkuutta taas näihin. Haju ei löytynyt surmatalon rajalta.
Poliisi kulki koiran kanssa surmatalon takaa ja muiden talojen takapihan reunoja pitkin. Parin talon päästä surmatalosta koira lähti vetämään talojen välistä asfalttitielle.
- Minulla oli mielikuva, että koira oli jäljellä. Koira osoitti selkeästi, että joku oli siitä kulkenut. Sitä en tietenkään osaa sanoa, kuka ja koska siitä on kulkenut, poliisi kertoi.
Poliisin mukaan kohta, josta koira sai jäljen, ei ollut minkään talon pihaa vaan hieman leveämpää nurmialuetta.
- Se näytti sellaiselta kohdalta, josta on ehkä kaavailtu jalankulkuväylää.
Ankkalinna kirjoitti:Vastaan reorrevan puolesta, että vaikeaa oli koiran terassilta saada hajua, kun ei sitä terassille ollenkaan viety hajua saamaan. Tontin rajaa mentiin koiran kanssa. Ja sieltä haju löytyikin.
Tarkkuutta taas näihin. Haju ei löytynyt surmatalon rajalta.
Poliisi kulki koiran kanssa surmatalon takaa ja muiden talojen takapihan reunoja pitkin. Parin talon päästä surmatalosta koira lähti vetämään talojen välistä asfalttitielle.
- Minulla oli mielikuva, että koira oli jäljellä. Koira osoitti selkeästi, että joku oli siitä kulkenut. Sitä en tietenkään osaa sanoa, kuka ja koska siitä on kulkenut, poliisi kertoi.
Poliisin mukaan kohta, josta koira sai jäljen, ei ollut minkään talon pihaa vaan hieman leveämpää nurmialuetta.
- Se näytti sellaiselta kohdalta, josta on ehkä kaavailtu jalankulkuväylää.
Eli jälkiä ei surmatalon rajoilta löytynyt!
(Veri)jälkeen treenattu koira olisi löytänyt niin tuoreen jäljen kättelyssä. Kokeissa koirat jäljittävät vähintään 18 tuntia vanhoja jälkiä, joten helppo nakki jos jälkiä olisi ollut.
Valhalla kirjoitti: Jasso, paitsi että kuolinsyyntutkijan ja veritutkijoiden mukaan puukotus ja verenvuoto kesti useita, jopa kymmeniä minuutteja.
Puukotuksen kestosta on esitetty arvioita, EI MITÄÄN TUTKIMUSTULOKSIA. En ole edes nähnyt suusanallista perustelua aika-arviolle eli suomeksi sanottuna arvaukselle. Pidän omaa arviotani aivan yhtä hyvänä. Minä sentään perustelen arvioni:
Puukotus ei ole voinut kestää kymmeniä minuutteja. Jukka olisi huutanut kymmenien minuuttien ajan. Jukka olisi maannut puolustautumatta kymmenien minuuttien ajan ja odotellut, että Anneli tulee jälleen tökkäsemään puukolla. Tytär olisi kuunnellut huutoa kymmenien minuuttien ajan huoneessaan tai vaihtoehtoisesti mennyt katsomaan ja nähnyt äitinsä puukottamassa. Pystyn tuikkaamaan puukolla kymmeniä kertoja parissa minuutissa. Se ei ole mikään mahdoton suoritus. Semminkin kun osa haavoista on syntynyt lasinsiruista.
Oma arvioni kamppailun kestosta ennen häkepuhelun alkua on 2-4 minuuttia. Siinä ajassa ehtii vallan mainiosti puukottamaan kymmeniä kertoja ja vuotamaan sängylle verta puolen metrin läpimittaisen läikän. Ihan varmasti.
Anneli sanoo häipyneensä taistelupaikalta heti puhelimeen. Sehän ei pidä paikkansa, vaan hän on ensin katsonut taistelun alun, sitten yrittänyt mennä väliin, haavoittunut, juossut pois, miettinyt, tarkastellut haavaansa, mennyt puhelimeen, valinnut hätänumeron, odottanut vastausta. Hänestä tuntuu, että hän lähti heti puhelimeen, mutta todellisuudessa kaikkeen tuohon kului aikaa 2-4 minuuttia. Sinä aikana huoneesta kuului tappelun mäiske. Mäiske laantui, kun häkepuhelu alkoi ja huppari rupesi kuuntelemaan, mitä Anneli puuhaa.
Valhalla kirjoitti: Äänitutkijat totesivat, ettei ulkopuolisesta kuulu MITÄÄN ääniä, askeleita, nujakointia - ei mitään.
reorreva kirjoitti:Kerropa, kuinka Anneli onnistui nuijimaan miehensä hengiltä häkepuhelun aikana ilman, että siitä kuului mitään ääntä: ei askelia, ei nujakointia - ei mitään? Ja sitten voit kertoa, miten tämä sama ei ollut mahdollista hupparimiehelle?
Valhalla kirjoitti: Kyllä siellä koko joukko ääniä on ihan litteroinninkin mukaan. Äänitutkijan lausunto kuitenkin painottaa, että mitää ulkopuolisen ääntä ei kuulu. Itse en ole nauhaa kuullut.
Valhalla kirjoitti: Ja poliisit harhautti Annelin tunnustamaan lapsilleenkin - heidän isän murhan. Etkö todella tiedä näistä seikoista, kun ei näitä tännekään ole erityisemmin piilotettu.
reorreva kirjoitti: Kyllä, juuri näin. Tuossa vaiheessa Anneli oli saatu uskomaan omaan syyllisyyteensä. Ja esitä sinä nyt edes yksi tutkimustulos, jonka mukaan on mahdotonta saada tuolloin vallinneissa olosuhteissa oleva ihminen olemaan uskomatta siihen, että hän on murhaaja. Luulenpa, että törmäät pikemminkin lukuisiin tutkimuksiin siitä, kuinka helppo mieleen vaikuttaminen on tietyissä olosuhteissa.
Valhalla kirjoitti: Anneli teki tunnustuksensa tai tunnustelua tunnustelevat tarinansa useasti ja usean päivän aikana - lisäksi lapsille. Kyse ei minulla ole niinkään tunnustusten painoarvosta tunnuksina vaan, että miten Anneli valetelisi tässä kohden mutta ei muissa tarinoissa. Kuitenkaan tarinat eivät ole yhtäpitäviä joten miten arvottaa toinen valeeksi mutta toinen ei?
Kenen etu olisi saada vankilaan juuri Anneli? Poliisien keskinäinen valtataistelu ja uran eteenpäin vieminen?
En ymmärrä miksi täällä minfossa pitäisi saada aukoton tapahtumaketju häkepuhelun ajan rajoittamassa ajassa, kun ei kerran nauhaa olla kuultu. Ei ole mielestäni aukotonta kertomusta tänne tullut puolesta eikä vastaan. Olen ymmärtänyt, että siksi juuri täällä näitä pyöritellään. Mukavaa olisi saada uutta pureksittavaa purkasta on alkanut näemmä mennä maku.
Olen mielestani kyseenalaistanut kaikki Anneli-uskovaisten teorian yksityiskohdat ja kumonnut ne, tai vahintaankin antanut niille loogisen anti-Anneli selityksen. Silti porukat on silti sita mielta, etta KOKONAISUUS todistaa Annelin syyttomyyden. No, mitapa siihen sitten enaa. Uskonasioista ei voi jarkevasti keskustella.
Kilpailevaa anti-Anneli Hakenauha-fantasiaa en viitsi ruveta tamanhetkisten tietojen varassa vasaamaan.
Nothing sways the stupid more than arguments they can't understand. Cardinal de Retz, Memoires (1781)
When a wise man points at the moon, the imbecile examines the finger. Confucius
Sitähän tässä juuri on kritisoitu, että jokaiselle kohdalle, mikä viittaa ulkopuoliseen, tai Annelin syyttömyyteen, voidaan kaivaa joku teoria, joku mahdollisuus, jolla kovalla tuurilla ja huonolla poliisitutkinnalla ko. tilanteesta Anneli olisi voinut selviytyä. Muutama vuosi ollaan täällä väännetty, ja melkein kaikki mahdollisuudet keksitty.
Mutta minusta se, että Anneli keksi kaikki nuo meidän yhdessä keksimät keinot spontaanisti, vahingossa ja hirveässä kiireessä tai onnella... se tuntuu epäuskottavalta. Noita kohtia on niin paljon, mitkä pitää selittää todistajan kämmäilyllä, poliisin kämmäilyllä, hyvällä onnella, tarkalla lavastuksella tai tutkinnan vaikeuttamisella ja sen huomioimisella etukäteen.
Kyllähän teorioita ja suunnitelmia aina voi rakentaa, mutta totuus ja käytäntö on usein yksinkertaisempi kuin dekkaria muistuttavat "juonet".
Enkä mä oikein edelleenkään tajua, miten häke-nauhan sekuntikamppailu voidaan selittää edes jollain lailla uskottavasti. Minusta vaan aika ei yksinkertaisesti riitä, ei edes lähellekään. Mutta eihän me olla nauhaa edes kuultu, joten kaikki on vain arvailua.
Saispa se puolustus nyt sen esityksensä kuntoon ja julki, niin päästään siitä taas vääntämään=)
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila". www.shorturl.at/agoNS
Mutta minusta se, että Anneli keksi kaikki nuo meidän yhdessä keksimät keinot spontaanisti, vahingossa ja hirveässä kiireessä tai onnella... se tuntuu epäuskottavalta.
Ei kai kukaan ole kuvitellut, että kaikki täällä tehdyt ajatuskokeet mahdolliseksi tapahtumien järjestys-teoriaksi, olisivat myös Annelin päässä käyneet..Anneli on toiminut niin kuin sillä hetkellä parhaaksi nähnyt. Aika vaikea se on asettua parhaillaan murhaa tekevän pään sisään, kun ei ole itse kokenut mitään läheskään vastaavaa. Aivan varmasti todellisuus paljastuu ns yksinkertaiseksi heti paikalla kun se tiedetään. Niin ja siis olethan itsekin ollut mukana keksimässä omia teorioitasi, ja tavallasi myös ruokkinut vasta-argumentteja. Voisit olla vaikka joku kässäreitten kirjoittaja.
Minun lapsuuden perheessä oli väkivaltaa, ja pelottavimmat tilanteet olivat niitä läheltä piti... Silti pahimmistakin on todella pitkä matka Tähtisentien todellisuuteen.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon . Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan? Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
Tuskin kukaan täällä on ajatellut vain ja ainoastaan Annelin olevan juonittelevan ja ennalta suunnittelevan tarkkanäköinen ja toiminut kuin kässärikirjoittaja omalle roolille. Tästähän tulee mieleen sarja: Murhasta tuli totta
Kyllä tämä Ulvila-tapaus nyt kuitenkin on niin omanlaisensa, ettei ihme, että kaikenlaista rönsyilyä tulee esiin.
Olen eri mieltä siitä, kenen puolelta vaaditaan uskoa ja kenen puolella on todisteita.
Tapahtumat ovat selitettävissä todisteiden valossa, olettaen että Anneli syytön. Sen sijaan kukaan tällä listalla tai syyttäjäkään ei ole kyennyt selittämään tapahtumia todisteiden ja erityisesti annetun ajan puitteissa USKOTTAVASTI, olettaen että Anneli on syyllinen. Uskottava selitys edellyttää sitä, että ihmisellä ei oleteta olevan yli-inhimillisiä kykyjä. Niinpä Anneli on syyllinen -oletus perustuu USKOON, ei todisteisiin.
Koiran jäljestystä olen käsitellyt aiemmin. Tiedän kuinka jälkikoira koulutetaan. Teen sitä itse. Tiedän mihin koirat kykenevät, mihin ne eivät kykene ja millaisia virheitä ne tekevät. Tiedän myös millainen koulutustaso Suomessa on tuohon aikaan vallinnut. Muutamassa vuodessa on jo tässäkin asiassa menty eteenpäin siihen suuntaan, että koirat pystyisivät seuraamaan myös kaupunkiolosuhteisssa jälkiä, lue: asfaltilla. Tähän perinteisesti pehmeässä maastossa koulutetut koirat eivät kykene. Itse asiassa on menty siihen suuntaan, mikä ennen oli kauhistus: koira jäljittää ilma-, ei maavainulla. Muuta vuosi sitten tällaisesta ei vielä tiedetty Suomessa mitään. Tämä taustaksi heille, jotka mitään eivät aiheesta tiedä, mutta kovasti olettavat koiran havaintojen tukevan Anneli-on-murhaaja-olettamaa.
Jos lähdetään siitä, että huppumies on ollut olemassa, koiran saama havainto tukee olettamaa, että huppumies on tullut talolle parin talon päässä ollutta nurmikkokaistaa pitkin, kulkenut asfalttitietä pitkin talon kohdalle, tullut takapihalle talon viertä, jossa muutenkin kuljetaan ja poistunut täsmälleen samaa reittiä. Tämä olisi murhaajalle helpoin ja loogisin reitti, jos hän haluaa kulkea mahdollisimman vähän aikaa Annelin kadulla ja poistua tehokkaasti paikalta. Se että koira valitsee seurata nurmikkokaistalla kumpaankin suuntaan kulkevia jälkiä juuri asfalttitielle päin on sattumaa, johon vaikuttaa tuulen suunta ja koiran kokemus tällaisten jälkien selvittelystä. Koska jäljen on täytynyt jatkua kummassakin päässä johonkin, tuntuu erikoiselta, että asfaltille päättynyttä ja sen vuoksi tuolla koiralla seuraamiskelvottomaksi todettua jälkeä ei olla yritetty lähteä seuraamaan toisesta päästä eli siinne suuntaan, mistä huppari olisi tullut ja mihin hän olisi poistunut. Samaten ei olla yritettykään viedä koiraa murhatalon takaterassille ottamaan jälkeä, mikä on ymmärrettävämpää, koska paikalla on jo liikkunut paljon porukkaa murhaajan jälkeenkin. Selityksensä nämä kaikki kummallisuudet saisivat siitä, että koiranohjaaja, on pelännyt koiransa oppivan vääriä toimintatapoja, jos ohjaaja puuttuu sen omatoimiseen työskentelyyn. Toinen vaihtoehto on, että ohjaajalle ei tullut mieleenkään tutkia jälkiä kunnolla.
Minä tiedän, että koiran saamat havainnot eivät tue Annelin syyllisyyttä. Toivottavasti tämän jälkeen muutkin tietävät sen ja voivat hylätä sen USKON, joka heillä tästä asiasta on aiemmin ollut.
Sitten toinen "todiste" Annelin syyllisyydestä. Eli tunnustuksena tunnetut puheet vangitsemisen alussa. Ollakseen uskottava, tunnustuksen pitää sisältää asioita, jotka selittävät tapahtumat uskottavasti. Anneli on ilmiselvästi yrittänyt parhaansa mukaan kehittää uskottavan selityksen. Kuinka hyvin hän on mielestänne onnistunut asiassa? Mitä lisätietoa, joka sopii todisteisiin nämä tunnustuspuheet itse asiassa ovat tuoneet? Onko hän kertonut, mitään, mikä selittäisi kuinka murha tapahtui ja mitä tapahtui murhan jälkeen? Onko hänellä ollut tietoa, joka vain murhaajalla oli: mikä oli murha-ase, mihin se on piilotettu, miten lyönnit tapahtuivat, kuinka monta iskua annettiin milläkin välineellä, miten takkapuita käytettiin, kuinka uhri puolustautui, miten ikkuna rikottiin, miten ikkunasta kuljettiin jne. Mitä Anneli siis on loppujen lopuksi tunnustanut? Ei mitään, mikä vastaisi mihinkään sellaiseen, jonka vain murhaaja tietää. Sen sijaan Anneli on kehitellyt omassa päässään tapahtumia, jotka olisivat voineet edeltään tekoa, jota hän ei muista tehneensä. Hän on alkanut myös uskomaan olevansa murhaaja. Siinä on pähkinänkuoressa se tunnustus, jolle eräät panevat niin paljon painoa, että ovat valmiit tuomitsemaan murhaajaksi ihmisen, jolle poliisi valehteli niin kauan, että tämä ihminen alkoi itsekin uskoa poliisin valheisiin.
Jos ja kun ei kyetä tekemään Anneli on murhaaja -olettaman tapahtumista uskottavaa aikataulua, joka sopii todisteisiin ja havaintoihin ja aikatauluun, niin mitä jää jäljelle: nykyinen tutkinnanjohtaja uskoo, että Anneli on syyllinen. Siispä enemmistö tämän listan lukijoistakin uskoo niin. VAIKKA KUKAAN EI OLE KYENNYT SELITTÄMÄÄN MITEN ANNELI MURHAN SUORITTI. Usko on voimakas asia.
reorreva kirjoitti:Olen eri mieltä siitä, kenen puolelta vaaditaan uskoa ja kenen puolella on todisteita.
Tapahtumat ovat selitettävissä todisteiden valossa, olettaen että Anneli syytön. Sen sijaan kukaan tällä listalla tai syyttäjäkään ei ole kyennyt selittämään tapahtumia todisteiden ja erityisesti annetun ajan puitteissa USKOTTAVASTI, olettaen että Anneli on syyllinen.
Otanpa tuohon syyttäjä-asiaan kantaa. Eiköhän tuo oikeudessa ole aika uskottavasti asiansa esitellyt kun kaikki kolme tuomaria piti Annelin syyllisyyttä mahdollisena. Yksi tosin asetti asialle varauksia, joista osasta sai vaikutelman, että kaikkea esiteltyä ei ollut kuunnellut tai ymmärtänyt. Tuomio syyllisyydestä kuitenkin syntyi..
joku kirjoitti: Tiedän kuinka jälkikoira koulutetaan. Teen sitä itse. Tiedän mihin koirat kykenevät, mihin ne eivät kykene ja millaisia virheitä ne tekevät. Tiedän myös millainen koulutustaso Suomessa on tuohon aikaan vallinnut. (2006, AH huom.)
Muutamassa vuodessa on jo tässäkin asiassa menty eteenpäin siihen suuntaan, että koirat pystyisivät seuraamaan myös kaupunkiolosuhteisssa jälkiä, lue: asfaltilla. Tähän perinteisesti pehmeässä maastossa koulutetut koirat eivät kykene. Itse asiassa on menty siihen suuntaan, mikä ennen oli kauhistus: koira jäljittää ilma-, ei maavainulla. Muuta vuosi sitten tällaisesta ei vielä tiedetty Suomessa mitään. Tämä taustaksi heille, jotka mitään eivät aiheesta tiedä, mutta kovasti olettavat koiran havaintojen tukevan Anneli-on-murhaaja-olettamaa.
No tässä vähän lisää taustatietoa:
Kyllä näin perusjuttu oli harvinaisen täysin tiedossa, jo ainakin 1980-luvun armeija koulutuksessa.
Sekä asfaltilla, teollisuushallissa, metsässä että vedessä ...puro joki jne.
Itse asiassa meitä kiellettiin heittelemästä turhanpäiten ärsykkeitä.
Koira erottaa muutaman tuhatta hajua nimenomaan ilmahajuna.
Tosin ne haihtuvat olosuhteista riippuen kiinteää hajujälkeä nopeammin,
minkä Porilainen koiramieskin totesi.
alpo holisti kirjoitti:
No tässä vähän lisää taustatietoa:
Kyllä näin perusjuttu oli harvinaisen täysin tiedossa, jo ainakin 1980-luvun armeija koulutuksessa.
Sekä asfaltilla, teollisuushallissa, metsässä että vedessä ...puro joki jne.
Itse asiassa meitä kiellettiin heittelemästä turhanpäiten ärsykkeitä.
Koira erottaa muutaman tuhatta hajua nimenomaan ilmahajuna.
Tosin ne haihtuvat olosuhteista riippuen kiinteää hajujälkeä nopeammin,
minkä Porilainen koiramieskin totesi.
Ei, kyllä nyt on ihan oikeasti menty muutamassa vuodessa eteenpäin näissä jäljitysasioissa. Kyseessä on ID-jälki, jossa ei yritetäkään saada koiraa seuraamaan maassa olevaa jälkeä eli kouluttaa nk. jälkitarkkaa koiraa. ID-koiralle annetaan tietty haju eli tietyn ihmisen haju ja seurattava ihminen kulkee esim. Helsingin keskustassa korttelikaupalla ihmisvilinässä. Koira saattaa seurata ihmisen jättämää hajujälkeä välillä jopa korttelin verran syrjässä ja yleensäkin ottaen meno ei näytä ollenkaan siltä, miltä perinteinen jäljestys näyttää. Ja jotta tiedettäisiin, milloin koira on löytänyt seurattavansa, koira opetetaan ilmaisemaan kohdeihminen. ID-jäljessä on piirteitä vihikoirien (koirarotu) harrastamasta jäljestysmuodosta, johon siihenkin kuuluu jäljentekijän identifioiminen jäljen lopuksi. Itse asiassa ID-jälki muistuttaa myös perinteistä pk-hakua (etsintätapa, jossa koira ei käyttää ilmavainua) sillä erotuksella, että siinä koira etsii tiettyä ihmistä, kun pk-haussa koira etsii ketä tahansa ihmistä. Perinteisessä jäljestyskoulutuksessa pyritään siihen, että koira kulkisi nenä kiinni maassa ja seuraisi jälkeä mahdollisimman tarkasti juuri siinä missä se kulkee. Mutta koska kaupunkiolosuhteissa jälki ei pysy kauaa kiinni asfaltissa ( kuten Alpokin totesi) on tällainen jäljitystapa epäedullinen. Siitä syystä on pitänyt miettiä koko jäljestäminen uusiksi ja kehittää etsintätapa, jossa suurkaupungin keskustasta pystytään löytämään koiran avulla tietty ihminen. Suomessahan maastoja ja niihin eksyviä ja piiloutuvia ihmisiä vielä riittää yllin kyllin ja siitä syystä poliisikoirankin on syytä osata perinteinen metsäjäljestäminen, mutta pikku hiljaa tullaan varmaankin näkemään myös koiria, jotka löytävät Mannerheimintieltä pakenevan pankkiryöstäjän Hakaniemen torilta. Sitä odotellessa.
matahari kirjoitti:Reorreva tuntuu unohtavan käräjäoikeuden tuomion. Aika heikoilla on Suomen oikeuslaitos jos USKOLLA tuomioita jakavat
Samaa mieltä. Ja pelottavaa. Uskovat, että paikalla ei ollut huppumiestä, koska ei kuulunut nauhalta hänen askeliaan tai puhetta. Tosin kukaan ei selvittänyt, että missä kohtaa askelten olisi pitänyt kuulua. Minne huppumies oli menossa ja kuinka monta askelta otti ja millä alustalla. Ja millainen ääni olisi pitänyt kuulua. Eikä kukaan selvittänyt, että miten on mahdollista, ettei Annelinkaan askelten ääniä kuulunut kaikin ajoin. Ja onko joku kuvitellut huppumiehen juosseen talossa Annelin perässä ja tehnyt askelääniolettamansa sen perusteella. Eihän hupparin ole tarvinnut kuin tehdä uhkausele Anneliin päin, jolloin tämä on lähtenyt taakseen vilkuilematta pakoon. Siitä mitään hupparin askelten ääniä aiheudu.
Ja siinä kohdassa, mihin syyttäjä oli ajatellut Annelin huitoneen astalolla ( voimakkaan ponnistuksen aikaansaama öhkäisy ja uole-sana), tapahtuu Annelin juoksu ja oven avautuminen. Juoksua ja oven avautumista ei syyttäjä ole selittänyt mitenkään. Syytä olisi, koska parin sekunnin kuluttua niistä Jukkaa mukiloidaan. Jää oman mielikuvituksen varaan se, mitä syyttäjä on tuolloin olettanut Annelin tehneen. Sitähän täällä on arvailtu kuukausikaupalla. Ei tarvitsisi arvailla, jos edes syyttäjälle olisi selvillä se, minkälaiseksi hän olettaa tapahtumien kulun. Nyt pitää vain uskoa siihen, että kyllä syyttäjä nämä asiat tietää. Ei riitä mulle, kun vastapainona on Annelin kertomus ja lapsen tekemät havainnot, joiden yksityiskohdat sopivat täsmälleen häkenauhan litterointiin ja käytettävissä olevissa aikaan. Kyllä tää on syyttäjän puolelta vankasti uskon asia, jota myös todennäköisyydeksi kutsutaan ja joissakin paikoissa myös tunnetaan nimellä valistunut arvaus.