MITEN KAIKKI MENI

[reorreva]

Mutta minä pohdin jälkeä sen pohjalta, että sitä jälkeä ei yhdistetty surmataloon tai löydetty pihalta. Niinhän minä täsmensin. Sitä jälkeä ei löytynyt. Ja naapuritontin jälki olisi puolestaan voinut olla kenen tahansa. Kun SITÄ jälkeä ei löydetty, se pienensi jäljen olemassaolon mahdollisuutta huomattavasti ja yhdistettynä muihin todisteisiin vielä enemmän.

Nyt alamme päästä asiaan. Jos kirjoittaja ei tarkoita yleisesti: jälkeä ei löytynyt, ei pidä kirjoittaa: jälkeä ei löytynyt. Haluan yleisesti, en nimenomaisesti Valhallan kohdalla, kiinnittää huomiota epätäsmälliseen kirjoittamiseen, joka muutaman hetken kuluttua muuntuu helposti yleiseksi totuudeksi. Valhalla tietää mitä tarkoittaa kirjoittaessaan: jälkeä ei löytynyt. Sen sijaan satunnainen minfon lukija ei tiedä. Jotta kenellekään ei syntyisi väärää käsitystä, kannattaa esimerkiksi Valhallan tapauksessa kirjoittaa: Surmataloon johtavaa tai pihalta lähtevää jälkeä ei löytynyt. Täsmennyksenä voi kirjoitaa: Viherkaistalta löydetty jälki voi olla paitsi huppumiehen, niin myös kenenkä satunnaisen kulkijan tahansa jättämä, sillä koira ei kyennyt seuraamaan jälkeä asfaltilla.

[Valhalla]

Pöh. Se satunnainenkin lukija osaa lukea seuraavan lauseen. Ja sinnikkäämpi eksynyt seuraavan postauksen jossa täsmensin asian. Ja täysin pihalla oleva kysyy missä mennään.

[reorreva]

Ja täysin pihalla oleva kysyy missä mennään.

Jutun syyttäjän olisi siis syytä kysyä, missä mennään tai kirjoittaa hänenkin hiukan tarkemmin, jottei syntyisi täysin pihalla olon vaikutelmaa satunnaiselle lukijalle

Syyttäjä: ... Maastosta ei löytynyt jälkiä, vaikka verisiä kengänjälkiä oli terassilla.

[Valhalla]

Ja täysin pihalla oleva kysyy missä mennään.

Jutun syyttäjän olisi siis syytä kysyä, missä mennään tai kirjoittaa hänenkin hiukan tarkemmin, jottei syntyisi täysin pihalla olon vaikutelmaa satunnaiselle lukijalle

Syyttäjä: ... Maastosta ei löytynyt jälkiä, vaikka verisiä kengänjälkiä oli terassilla.

Tottakai syyttäjä viittaa huppumieheen viittaaviin jälkiin. Niitä ei löytynyt. Syyttäjä aivan oikein päätteli, että täyspäiset tuomarit ymmärtävät mistä on kyse, koska kyseinen lause oli vain osa laajempaa kokonaisuutta.

[Pardon]

Olen jo sen verran pitkällä Grishamin The Innocent Manissä, että muutama sananen siinä käsiteltävistä manipuloinneista.

Ollaan -80-luvulla USA:ssa ja yhdessä tiukista etelävaltioista (Oklahoma). Pikkukaupungissa syytettyjen on vaikea saada kunnon edustajaa, niitä ei USA:ssa muutenkaan osavaltio tai valtio kustanna Suomen tapaan. Kuten kirjassa kuvataan, pienellä paikkakunnalla selvittämättömät murhat närästävät ihmisiä. Kukaan paikallinen asianajaja ei toivo joutuvansa puolustamaan syytettyjä, vaikka jollekin heidät osoitetaan. Muualta ei pääse valitsemaan. Rahalla toki saisi huippujuristin, jos rahaa olisi.

Jo ensimmäinen tapaus herättää toisen kirjailijan, Robert Mayerin, (ei Grishamia) kirjoittamaan kirjan The Dreams of Ada. Ada on siis kyseinen pikkukaupunki ja yksi tunnustamaan manipuloitu kertoo kuulusteluissa unensa, joka painostuksen myötä muuttuu videoiduksi tunnustukseksi, josta poliisi kehoittaa jättämään unijutskat pois.

Sekä Mayer että Grisham ottavat yhtäpitävästi kantaa piirisyyttäjä Bill Petersonin hanakkuuteen saada irti näitä tunnustuksia (myös Grisham puhuu "unitunnustuksista"). Ensin etsitään syyllinen ja sitten hankitaan tunnustus. Kuulustelut saattavat kestää kahdeksankin tuntia, kuten ensimmäisessä väärään tunnustukseen johtavassa tapauksessa.

Tuomioita edesautetaan myös vankilavasikoinnilla, jossa syytettyjen väitetään vankilassa murhassa epäiltyinä ollessaan puhuneen teostaan jonkun kuullen. Nämä vasikoijat saavat "kuulemisistaan" hämmästyttävän suuria etuuksia.

Tähän mennessä en ole saanut sellaista käsitystä, että AA:ta olisi kuulusteltu vastaavilla metodeilla. Tunnustuksia on useita ja asianajajaan on niiden välissä oltu yhteydessä. Asianajajaan AA on käsittääkseni ollut tyytyväinen.

Onko tarkoituksena, että kuka tahansa jotain joskus tunnustanut voisi vetää tunnustuksensa takaisin? Pitäisi olla vakavat epäilykset poliisien toiminnan eettisyydestä, muuten ollaan kohta tilanteessa, jossa sen paremmin tunnustus kuin valakaan ei ole sitova. Sen toki myönnän, että AA:n tunnustus on hieman vajaa: hän myöntää syyllisyytensä, mutta kaarrellen eikä kerro yksityiskohtia, jotka johtaisivat puutuvien todisteiden löytymiseen. Tyttärelleen AA minusta epäsuorasti myöntää, ettei ole puhunut totta hänelle. Minusta tunnustuksesta tyttärelle puuttuu kokonaan oletus, että tytär olisi äidistään riippumatta koskaan nähnyt jotain ulkopuoliseen murhaajaan liittyvää - josta sitten kertonut äidilleen ja poliiseille. AA ei kiellä mitään tyttären näkemää, koska sitä ei tarvitse kieltää.

Suosittelen Capoten kirjaa Kylmäverisesti. Siinä kirjailija (ja hänen apulaisensa Harper Lee) pääsevät haastattelemaan laajasti Holcombin (Kansas) väkeä ja poliiseja sekä tuomittuja murhaajia, jopa heidän vuosinaan kuolemansellissä ennen tuomioiden täytäntöönpanoa. Tässä teoksessa poliisit toimivat asiallisesti. Lukijalle jää silti pohdittavaa ihmisen hyvistä ja pahoista teoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

[reorreva]

Ihan yhtä pihalla olevan tuntuisesti kirjoittaa kaksi käräjäoikeuden tuomariakin perusteluissaan, joten en ole niin varma siitä täyspäisyydestä tai asiantuntemuksesta, johon Valhalla luottaa näiden kahden osalta:

Käräjäoikeus katsoi, että poliisin jälkikoiran havaittavissa olisi todennäköisesti ollut veri- tai muita jälkiä surmatalon lähiympäristössä, mutta jälkeä ei saatu.

Perusteluissa ei mainita, että koira löysi jäljen. Mitenkään ei selitetä saatua jälkihavaintoa, josta kuitenkin kuultiin oikeudessa. Ykskantaan todetaan: jälkeä ei saatu. Herää perusteltu epäilys, että kirjoittajat ovat juuri sillä tasolla, millä tuottamansa tekstikin. Jos kyseiset tuomarit olisivat oikeasti ymmärtäneet kuulemansa, olisivat he osanneet perustella näkemyksensä siten, että satunnaisen lukijan ei tarvitsisi ihmetellä, mitä ihmettä he ovat mahtaneet tarkoittaa. Perusteluja väsättiin viikkotolkulla. Silti ne ovat tällaisenaan ristiriidassa sen kanssa, että koira löysi jäljen lähiympäristöstä (vrt. syyttäjä: maastosta ei löytynyt jälkiä ja 2 tuomaria: ... muita jälkiä surmatalon lähiympäristössä...ei saatu.

Jos tarkoittaa jotain, ei pidä kirjoittaa jotain muuta. Varsinkaan jos yrittää perustella murhatuomiota suurelle yleisölle.

[Sariola]

Tämän rikoksen suhteen minä olen edelleen ymmälläni. Minun on vaikea uskoa, että vaimo olisi ollut kylmäverinen murhaaja. Toisaalta edes osittainen tunnustus on vastapainona. On tunne, että tähän liittyy vielä jotakin, jota ei tunneta. Uskovatko kaikki lukijat, että tekijä on juuri tuo syytettynä ollut ja tuomittu henkilö? Hyvin kummalliselta tämä rikos vaikuttaa. Myös se ihmetyttää, että eri tutkijat ovat olleet niin erimielisiä oikean syyllisen suhteen. Kumma juttu kaiken kaikkiaan. Miten mahtaa jatko mennä?

[Valhalla]

No nyt voin olla reorrevan kanssa samaa mieltä. Näiden juristien ja etenkin Ulvilan tapauksen kirjallinen anti on syvältä. Jopa nykysuositusten vastaista saati huonoa kieliasua. En kuitenkaan silti epäile heidän kykyään tässä erottaa totuus ja syyllisyyskysymys vaikka ulosanti huonoa kirjallisesti olikin. Kaikki kuitenkin käsiteltiin suullisesti ja karsiva menettely syyllisten suhteen toi mielestäni loogisen ratkaisun. Todettavahan on, että poliisit tämän homman sössivät. Muutoin asioissa ei näitä aukkoja olisikaan.

Sariolalle: jos ulkopuolinen ei ole nauhalla, surma on kestänyt vähintäinkin useita kymmeniä minuutteja, syytetty muutamaan otteeseen on tunnustanut ja poliisi möhlännyt tarkemmat alkututkimukset niin vaihtoehtoisiksi tekijöiksi oikeudelle jäi vai lapset tai Anneli. Myöskään mitään Annelia poissulkevaa aihetodistetta ei ilmaantunut eikä liioin selitystä miksi Anneli valehteli - muu kuin syyllisyys.

Samaten voidaan todeta Annelin oikeusturvan ainakin sikäli olleen äärimmäinen, että poliisi todella näki vaivaa huppumiesoletuksen eteen.

[ulkosuomalainen]

reorreva kirjoitti

Oma versioni pitää sisällä sen ajatuksen että jälkeä ei kyetty varmuudella tunnistamaan murhaajalle, naapurin koirankusettajalle tai jäniksellekään kuuluvaksi. Lisäksi se pitää sisällään myös olettaman, että mahdollisesti mitään sopivanikäistä jälkeä ei edes ollut tuolla kohdalla, vaan koira vain näytti siltä kuin sillä olisi ollut jälki.

Juu, en toki ala valehtelemaan. En esimerkiksi väitä, että näin olisi käynyt. Katson asioita siitä näkökulmasta, että Anneli saattaa olla syytön tai syyllinen. Minä vertailen asioita kummastakin näkökulmasta. Jos huppumies on olemassa, on on hyvin todennäköistä että koiran löytämä jälki oli hänen jättämänsä. Jos huppumiestä ei ole olemassa, ei jälki ole hänen. Jos kirjoittaa: Jälkeä ei löytynyt, jättää pois laskuista sen vaihtoehdon, että jälki löytyi.

Kun kerran tarkkoja ollaan, voisitko kertoa kuinka laskit, etta jalki on hyvin todennakoisesti huppumiehen jattama? Koska oletit jaljen aikaisintaan syntyneeksi? Kuinka luotettava on aikaarviosi? Mika on "hyvin todennakoisen" maaritelma tassa tapauksessa?

Miten otit huomioon janiksen todennakoisyyden jalkienjattajana? Janisten esiintyminen joulukuussa Ulvilassa? Ovatko citykanit jo levittaytyneet sinne vai voiko ne unohtaa? Enta muut mahdolliset metsanelaimet? Tupakoivien naapureiden lukumaara ja ulkona tupakillakaynnin todennakoisyys jaljenjatannassa? Naapurin tyttojen yokylasta palailevat poikaystavat? Poikien tyttoystavat? Poikien poikaystavat ja muut mahdolliset kombinaatiot, ikaan ja sukupuoleen katsomatta? Koiran- kissan- lemmikkipossun- yms. kotielaimeksi maariteltavan kusettajat ja naiden esiintymistodennakoisyys Tahtisentiella? Irrallaan juoksevien koirien esiintyminen Ulvilassa?

Todennakoisyys, etta joku komppaniasta poliiseja, jotka juoksentelivat talon ymparilla murhaajaa ja asetta hakemassa ENNEN koiran paikalletuloa, olisi tehnyt pikkulenkin asfaltilta viherkaistalle ja palannut samaa tieta takaisin? Mahdollisuus, etta joku naapureista Makipellontien puolelta/joku muu poliisille ilmoittautumaton myohainen kulkija olisi tullut katsomaan mita puupaa autot tekivat Tahtisentiella?

Todennakoisyys, etta koira ei edes loytanyt jalkea? Muut tuntemattomat tuntemattomat tekijat, Rumsfeldia lainatakseni?

Ja kokonaistodennakoisyys on...?

[Valhalla]

Jos kirjoittaa: Jälkeä ei löytynyt, jättää pois laskuista sen vaihtoehdon, että jälki löytyi.

edelleen kun huppumiehen jälkeä EI löytynyt. Sen voi todella jättää pois laskuista, että huppumiehelle identifioitu jälki olisi löytynyt eikä se siitä enää muutu. Kyllä se vaihtoehto, että naapurintontin jälkihavainto yhdistettäisiin huppumieheen on lopullisesti haudattu. Se ei ole enää mahdollista ihan niin kuin ei ole enää mahdollista tutkia Annelin tapahtumayönä käyttämiä kenkiä.

[Pardon]

Ulkosuomalaiselle pojot Rumsfeldista!

Muutenkin Irakin sodan analogia sopii tapaukseen. Irakistahan etsittiin joukkotuhoaseita (WMD = weapons of mass destruction). Niitä ei sitten löytynyt, vaikka niiden vuoksi oli sotaan ryhdytty. Sen jälkeen sodan syy unohdettiin jo monien amerikkalaisten mielestä Irakissa oltiin Al Quaidan takia. Ainakin koettiin, että jos Irakista vetäydyttäisiin, niin se olisi tappio Al Quaidan suuntaan.

Ei mennä pidemmälle tuossa sodassa. Ulvilan tapauksen alku on sikäli samanlainen, että poliisi etsii huppumiestä. Huppumiehestä on olevinaan näyttöä. Onhan hänet nähty (AA ja tytär). Onhan Jukka Lahdella pakko olla vihollisia hänen työnsä takia. Häntä on uhkailtukin. Vihollinen on nimetön, kasvoton ja puhumaton.

Sitten on nähty auto. Se on kuin epäselvä ilmakuva jostain laitoksesta, jonka väitetään tuottavan jotain mitä käytetään kemiallisiin aseisiin. Vai onko se sittenkin lannoitetehdas? Onko Volvo ajeleskellut niillä tienoilla muuten vaan (laillisesti) vai pahat mielessä (ei laillista, jos osa murhasuunnitelmaa). Päädytään jälkimmäiseen.

Lähdettiin soitellen sotaa. Käytettiin mahtavaa retoriikkaa. Ei tulosta. Alkoi olla aika kysyä, onko huppumiestä olemassakaan? Oliko koko operaatio turha? On totta, että Saddam oli paha mies. Ja on totta, että jos oli epäilys, että vaarallinen huppumies on liikkeellä, piti tarkistaa onko epäilykseen syytä.

Mitä opimme tästä? Liian moni sitoutui sanoillaan ja teoillaan huppumiesteoriaan. Sekoitettiin teoria/mahdollisuus/hypoteesi totuuteen. Pieni virhe, suuri vahinko.

[turumurre]

...
Entäpä hiustukko, joka löytyi liimantuneena Jukan T-paidasta? Jos se olisi ollut satunnainen 'villakoira', kuten jotkut Annelin syyttömyydestä vakuuttuneet ovat selittäneet, on erikoista että tässä villakoirassa ei ollut mitään muita karvoja, nöyhtää yms mitä villakoirissa on.

etp 582-583


Vertailututkimus ei antanut aihetta olettaa, että hiustukko olisi voinut koostua jonkun ulkopuolisen tai jonkun muun perheenjäsenen hiuksista. DNA:ta ei saatu selville - näinhän hiuksia koskevissa DNA-tutkimuksissa kuuluu helposti käyvän. Jukka ei siis ole varsinaisesti halunnut raastaa Annelia tukasta niin, että päänahkaakin olisi irronnut mukana. Mutta hiustuppea myöten terveet hiukset (vaikka olisivat 'iäkkäitäkin' hiuksia) kammatessa irtoa ilman jonkinlaista väkivaltaa.

Anneli esitteli oikeudessa millä tavalla hänen on kammattava hiuksiaan, etteivät ne jäisi kammatessa käsiin. Anneli ei kieltänyt etteivätkö Jukan alta löytyneet hiukset olisi lähtöisin hänen päästään.

Kummallinen esitys, koska kaiken järjen mukaan hänen olisi pitänyt esittää miten käy jos hän ei pidä toisella kädellään kiinni kammattavana olevista hiuksistaan.

Se, että häneltä ei selvästikään lähtenyt oikeudessa esityksen aikana tukkoa hiuksia päästä ei tietenkään todista yhtään mitään. Se esitys oli samaa tasoa kuin mehutestitkin.

Veikkaanpa, että hiustukko on irronnut Annelin päästä ennen Häke-puhelua. Jukka on tarttunut niihin kiinni jossain vaiheessa. Ei mikään kovin harvinainen ele kun perheriita äityy käsikähmäksi ja nujakoinniksi.

Taralta jäi vahingossa mainitsematta oikeuden perustelut jotka liittyvät ko. hiustukkoon:

Il 22.6.2010: Hiukset ovat samantyyppisiä kuin Auerilla ja ne ovat voineet irrota, kuten Auer on kertonut, eli kampaamalla tai harjaamalla. Hiusten löytöpaikka Lahden alla viittaa kamppailuun pariskunnan välillä.

Is 22.6.2010 Voivat olla irronneet kampaamalla tai harjaamalla, mutta löytöpaikka viittaa kamppailuun Lahden ja Auerin välillä.

Eli oikeudenkin mielestä hiukset ovat voineet irrota kuten AA on kertonut. Perusteluissa löytöpaikka on kuitenkin ollut syyllisyyttä puoltava koska hiukset löytyivät uhrin alta...

Voisi kuitenkin kysyä että, mistä hiusten olisi pitänyt löytyä ettei löytöpaikka olisi viitannut kamppailuun...Onpa erikoinen perustelu, koska löytöpaikka on ihan luonnollinen, sängyn lähellä.

Juurellisista hiuspätkistä vain 8 on irronnut lievää 'väkivaltaa' käyttäen ja loput ns. itsestään.
Mielestäni nämä tiedot eivät viittaa hiuksista repimiseen.

Tara, kirjoitat ettei hiustukossa ollut muita karvoja ja nöyhtää...? mistähän tämän tiedon olet saanut ja mitä ajat tällä takaa.

[Tara]

Turumurre, unohdat kokonaan Annelin oikeuden edessä pitämän hiustenkampausdemonstraation. Oman todistuksensa mukaan Anneli ei kampaa hiuksiaan niin että niitä lähtee tukottain irti. Toisaalta Annelin esitys oli täysin absurdi varsinaista asiaa ajatellen, siis että se miten hän sanoo kampaavansa hiuksiaan, muka todistaisi jotakin hänen syyttömyytensä puolesta.

Ahaa, Annelin irronneet (katkenneet ynnä muut, tupelliset ja tupettomat) hiukset ovat kertyneet kuukausien ehkä vuosien kuluessa kaikki samaan paikkaan? Varmaan talossa ja siis Jukkaan tarttuneena on sitten ollut myös muita 'villakoiria' ja vain tämä yksi on pistänyt silmään.

Miksi luulet että Anneli ei esittänyt oikeuden edessä, miten HELPOSTI häneltä lähtee hiustukkoja päästä JOS hän EI pidä hiuksistaan toisella kädellä kiinni?

PS: Kokemukseni mukaan villakoirilla on tapana hakeutua sänkyjen alle ennemmin kuin jäädä sängyn viereen tai 'lähelle'. Voihan se olla että Jukka on siellä sängyn allakin käynyt, mistä sen tietää?? Eihän Anneli sinne takkahuoneeseen koko aikaa edes nähnyt, vai miten se meni?

Annelin syyllisyyden kuitenkin ratkaisee se että ulkopuolisesta ei nauhalla kuulu mitään sekä se ettei Annelin ilmoittama ulkopuolisen vierailuaika riitä Jukan vammojen tuottamiseen. Niin että hiustukon merkitys jää joka tapauksessa kuriositeetiksi ja Annelin viattomuuteen uskovien seurakunnalle oljenkorreksi.

[Valhalla]

Tämän asian käsittelyyn sisältyy niin monta erikseen kummallista ja vähämerkityksellistä nyanssia, että niitä saa pohtia loputtomiin. Toisaalta niin puolustus kuin syyttäjäkin katsoo näitä siltä kannalta, että saavat yksityiskohdat sopimaan tapahtumien oletettuun kulkuun. Hiustukkokin on osoitus perheriidasta mutta toisin katsoen on vain osoitus huushollin muutenkin sotkuisesta yleisilmeestä. Harva näistä on raskauttavia asioita mutta toki yhdistettynä kokonaiskuvaan ovat merkityksellisiä.

Oikeuskin, tulkitsen, ei jäänyt kiinni tarinaan siten, että se pitäisi olla selitettävissä sekunnilleen tai jokaisen detaljin osalta. Se ei syyllisyyskysymyksen suhteen ollut välttämätöntä tai edes tarpeellista. Varsinkin, kun rikospaikkatutkimus oli niin puutteellinen ja yhden lähtökohdan varassa tehty. Oikeus karsi mahdolliset tekijät joita loppukädessä oli vain Anneli ja huppumies. Ja kun verijäljet- ja oikeuslääkärin lausunto oli kuultu, samaten äänitutkijoita - niin jäljelle mahdolliseksi tekijäksi jäi vain Anneli ja samalla tuli toteennäytetyksi, että syytetyn kertomukset eivät voi olla yhtä totuuden kanssa. Eihän sen jälkeen oikeudella ollut muuta tehtävissä kuin tuomita Anneli. Harmi kyllä, ei aivan yksimielisenä - mutta sitä vartenhan on hovi.

[taavetti]

Olen itse lähes satavarma siitä. että pikkuannu teki sen, Tuo t-paita vaan jaksaa hämmästyttää ja kummastuttaa. Onko mitenkään mahdollista, että Auer on kesken puhelun käynyt vain nakkomassa ykskaks yllättäin tokeentunutta miestään haloilla. Verijäljet kertovat, että astaloinnit on suoritettu pesuhuoneen oven edessä, jospa Lahti on against all the odds kuitenkin noussut vielä ylös ja Auer halkoja heittämällä lopullisesti pistänyt maate. Kylppärin oven roiskeet viittaavat astalointiin, mutta samalla astalolla ikkunan rikkominen rimmaa myöskin ikkunan verijälkiin. Lapsi näki Lahden makuulla äidin ollessa "ehkä ottamassa puhelua". Missä asennossa Lahti oli tuolloin?