HÄKE 'nauha'

[turumurre]

...
Tama on juuri se pointti: lapsen 2006 kertomus on sen verran valja/tulkinnanvarainen, etta se sopii (osiltaan) nauhaan, oli Anneli syyllinen tai ei.
...

Hetkinen nyt US, muutatko mielipiteitäsi (vai oliko lipsahdus) näin lyhyen ajan sisällä.
Joulun edellä kirjoitit:

... Ainoa merkityksellinen yksityiskohta, jonka yleensa tyton 2006 kertomuksessa kyseenalaistan on huppumiehen poistuminen.

Kumpi noista mielestäsi on lähempänä omaa totuuttasi, se aikaisempi jolloin ristiriitoja ei ole kuin huppumiehen poistumisessa, vai tämä vähän tuoreempi jossa sanot että vuoden 2006 puhuttelut ovat väljiä/tulkinnanvaraisia.
Olisin tiedosta kiitollinen, koska on vaikeaa ottaa kantaa, kun toinen ei ole kantaansa muodostanut/tai se on lyhyessä ajassa muuttunut. Jos siis ehdit vastaamaan, ennen kuin hellyttävä vakiovastaaja ehtii vastaamaan puolestasi. Kiitos etukäteen.

[taavetti]

Hähhäää! Kerkesinkö väliin? Ulkosuomalainen vastaa varmaan omasta puolestaan, mutten kyllä itse ole havainnut ristiriitoja hänen kirjoituksissaan.
Ja toisekseen, jos mielipidettä pystyy muuttamaan tai ajatuksiaan uudelleen järjestämään, on se mielestäni hyvä merkki. Tässäkin Ulvilan tapauksessa ajattelun muutos auttoi, huppumiehenä tuomittiinkin käräjäoikeudessa Auer itse. Jäykkyys ja kertaalleen muodostettujen mielipiteiden ärhäkkä puolustaminen on Ulvilan tapauksessa ollut mielestäni ehkä se suurin ongelma. Joillekin.

[Tara]

Tarkeinta osaa lapsen kertomaa -- hanen omia takkahuoneella kayntejaan ja varsinkin huppupaan nakemista-- en saa millaan nauhaan (tai silta luettavaan lapsen kaytokseen) istumaan. Ma olen tasta jo aiemmmin n kertaa kirjoittanut enka viitsi enaa toistaa. Valuu kuin vesi naakan--sorry--ankan selasta.

Samaan tulokseen olen myös tullut. Joten jos on ihan pakko uskoa, että tyttö näki jonkun hahmon poistuvan ikkunasta, on sen ollut pakko olla Anneli itse. Perustelu: poistuminen on tytön aikataulussa tapahtunut ennen häkepuhelua, äidistä ei ollut ihan tarkkaa kuvaa missä oli, varmaan menossa soittamaan. Niinkuin olikin kunhan sai talon kierrettyä..

^ Näin. Valhalla, us, t.polliisi.
Ja kun lapsi vastasi äidin kysymykseen Joo se lähti (3:41) , niin tämä vastaushan ei pidä sisällään sitä, että vieras lähti vasta nyt, sillä mistä se muka käy ilmi, että lapsi olisi juuri silloin ennen äidin viimeisintä kysymystä 'lähtiks se jo' nähnyt tappajan poistumisen?? Tottakai se oli jo lähtenyt, koska lapsi oli nähnyt lähtemisen jo ennen puhelua.

Vastaus on ymmärrettävä, vaikka äiti olikin esittänyt saman kysymyksen jo kaksi kertaa (niin.. hm.. missä lapsi oli tuolloin, huoneessanko??) Lapsi kertoi 1. puhuttelussa tulleensa omasta huoneestaan takkahuoneen oviaukolle taas kerran (se '3' -vimppa kerta siinä puhuttelussa) juuri sitä hetkeä ennen, jolloin, kuten hän kertoi puhuttelijalla, hän silloin näki tappajan poistuvan (eikä ollut vielä tuohon mennessä puhunut mitään puhelimessa olemisestaan). Eli: Joo, se lähti Aivan oikein! (..ajat sitten se lähti, eli oli lähtenyt jo muutama minuutti ennen kuin lapsi edes tuli äidin pyynnöstä puhelimeen).

Hämmästyttävää olisi tosiaankin ollut tämä: Miten kummassa lapsi, joka ei uskaltanut (us, ihan hyvä että olet tään sanonut monta kertaa, en sitä ihan heti noteerannut!) sytyttää valoja omaan huoneeseensa (kun se rosvo voi hyökätä kimppuun..1.12.2006) olisi nyt yhtäkkiä uskaltanutkin mennä puhelimesta suoraan takkahuoneen oviaukolle?? Vaikka isä oli siellä huutanut Annuu ja tuskasta tms'. Niinpä. Tappelun ääniä ei lapsi tosiaankaan kerro kuulleensa.
----

Sitten etp:hen:

Tätä samaa asiaa, sitä että kuinka lapsi uskalsi mennä, kysytään 26.8.2009

(huom, en esitä referaattia kronologisesti, koska asian kiinnostava pointti tulee paremmin esiin kun kerron ensin tämän mitä lapsi vastasi kun kysyttiin kuinka hän uskalsi mennä, miten äiti uskalsi laittaa lapsensa katsomaan...)

625 Puhuttaja kysyi lapselta onko tällä mitään ajatusta siitä miksi äiti pyytää että hänen lapsensa menisi katsomaan jos se tappaja on vielä siellä.

Vastaus oli, että kun äidin piti olla puhelimessa ja kun äiti tiesi ettei lapsi menisi liian lähelle. Oliko se siellä, kysyttiin.

Vastaus: "Mä en oo varma mut sillo se mää en muista se ehkä juoksi sillo pois ...?? mää en nähny sitä mitää sen seisovan vaan siellä". K: Anteeksi? L: Mää en nähny sitä ainakaan vaan seisovan tai istumas HEILUTTAA KÄDELLÄ JA SANOO moikka." K: Nii i. L: En ainakaa semmosta.

IMO: (Lapsen siirtyminen vaiheessa puhuttelua siihen, että olisi tosiaan nähnyt poistumisen, antaa todella merkillisen vaikutelman. Lapsi ei puhu totta! 'se ehkä juoksi pois'...?? Hän alkoi kertoilla mitä päähän pälkähti: ei nähnyt sitä seisomassa eikä istumassa, vinkkaamassa kädellä, moikka!



Asia vaikuttaa hämmentävältä..lapselle..hän on epävarma, mutta lopulta vakuuttaa silti, että on nähnyt poistumisen. Se nyt vain jää auki näissä 2009 puhutteluissa, se ajankohta, juuri ajankohta poikkeaa kategorisesti ensimmäisen puhuttelun kuvauksen ajankohdasta (kun lapsi tuli huoneestaan eikä nähnyt äitiä missään silloin, vaikka oli kävellyt puhelimen ohitse. Silloin lapsi näki poistumisen 1.puhuttelun mukaan.

Mutta:

jokin sentään oli samanlaista vielä 2009 kuin oli ollut 2006:

Kiinnostavaa tässä 2009 puhuttelussa on, että hieman tätä vaihetta (jota edellä referoin, etp 625 ) ennen - 621 - puhuttelussa oli jo ilmennyt seuraavaa:

621
K: Siinä nauhalla kun sinun äiti soittaa ja pyytää poliisilta apua ja sääkin olet puhelimessa niin siin kuuluu oikein semmonen kiljahdus..

Eli lapselta kysyttiin nyt 2009 muistaako lapsi sen. Muisti. Kyl mää hämärästi se oli varmaa sello ko mä näin iskän tos.(puhuttelussa on käytössä jonkinlainen kaavio) K: ...ja sää näit sen et oli paljo verta myös. (tässä kohdassa siis ei puhuttu sanaakaan tappajasta)

Heti edellisen lainauksen jälkeen, välittömästi puhuvat isän sijaintikohdasta lattialla, sisaruksista, olivatko hereillä yms, huoneessan olivat. Puhetta veitsestä. Lapsen mielestä heillä ei ole sellaista ollut. Ovesta kuinka helposti siitä pääsisi ulos. Olisi ollut helpompi vain avata ovi ja mennä siitä. Sitten: Lapsi mainitsee ykskaks 'sormenjäljet', että " No se oli niin iso sil oli varmaan aika nopeet mennä siitäki eikä siitä jäänny varmaan sormenjälkiikää siihen oveen paitsi jos se koski niihin reunoihin en mä tiä."

Lapselta kysytään mistä sormenjäljet tulivat mieleen. L: Kaikis poliisisarjois katsotaan aina ne sormenjäljet. (tästä eteenpäin puhuttajat selittävät välillä miksi nyt taas kysellään näitä asioita, että miksi ei ole kysytty aikaisemmin. Syy on se, että poliisi ei tiennyt aiemmin joitakin asioita. Että jotain ikävää on tullut tietoon. Puhuteltavaa muistutetaan, että hän ei ole tehnyt mitään pahaa ja vaikka jotkut asiat voivat tuntua hankalilta, niin sittenkin häntä yritetään auttaa vastaamaan mitä ajatuksia hänelle tulee mieleen. Että se auttaisi asian selvittämistä tässä vaiheessa.)

Niinpä niin, tätä voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Eli mun pointti olisi siis vaan tämä:

Kiinnostavaa tässä myöhemmässä puhuttelussa minulle on se, että lapsi tässä puhuttelussa 2009, kun kysyttiin kiljaisusta, kommentoi kysymättä, että se oli kun hän näki isän. Ja sen perään heti puhuttaja jatkoi, että niin, ja näkyi paljon verta. Piste. Lapsi ei itse ottanut puheeksi tappajan näkemistä tässä kohdassa. Vaan puhuttelussa siirryttiin suoraan noihin aivan muihin asioihin, välittömästi, joita jo tuossa edellä referoin etp:stä..

Nauhalle ei huppupää mahdu, ei sitten millään.

[taavetti]

Niinno, mielestäni nämä lapsen uusimmat kuulustelut ovat vähän turhia. Jos niistä nyt irrotetaan lauseita erikseen, niin niissähän lapsi myöskin itkien myöntää ehkä vain kuvitelleensa nähneensä huppumiehen. Sehän pistääkin pisten koko hommalle. Lapsi ei nähnytkään huppista. Case closed.

[Tara]

^No näinhän se on. Niissä kuitenkin, kun niitä lukee uudelleen pidemmän ajan kuluttua, on kuin viitteitä siitä ensimmäisestä, ja ne todella turhat aivan kuin ponnahtelevat irti itsestään, sinne minne ne kuuluukin, ilmaan vai mikä se on, mielikuvitusmaailmaan.

[ulkosuomalainen]

turumurre kirjoitti

Kumpi noista mielestäsi on lähempänä omaa totuuttasi, se aikaisempi jolloin ristiriitoja ei ole kuin huppumiehen poistumisessa, vai tämä vähän tuoreempi jossa sanot että vuoden 2006 puhuttelut ovat väljiä/tulkinnanvaraisia

Turre -kulta, vastaisin jos ymmartaisin missa naet ristiriitaa. Jaksoitkohan lukea lainaamaasi viestia loppuun? Tassa nyt sen molemmat osat lyhenneltyna uusiksi - tuosta tunnin takaa:

Tama on juuri se pointti: lapsen 2006 kertomus on sen verran valja/tulkinnanvarainen, etta se sopii (osiltaan) nauhaan, oli Anneli syyllinen tai ei. Anneli ilmiselvasti juoksenteli edestakaisin/kavi takkahuoneessa oli syyllinen tai ei. Han todennakoisesti kavi tuulikaapissa/kuistilla ainakin kertaalleen lapsen hereillaoloaikana, oli syyllinen tai ei.

Se etta lapsi kertoo aidin JOSSAIN VAIHEESSA nain tehneen ei todista viela mistaan
----


Tarkeinta osaa lapsen kertomaa -- hanen omia takkahuoneella kayntejaan ja varsinkin huppupaan nakemista-- en saa millaan nauhaan (tai silta luettavaan lapsen kaytokseen) istumaan.

Kiitos myos taavetille tuesta (ja kaikista rakkaudentunnustuksista allekirjoittaneelle yms. lautamiehissa ).

[ulkosuomalainen]

Lueskelin pitkasta aikaa niita lapsen 2009 kuulusteluja uudestaan. Ne eivat todellakaan tue Anneli-oli-tuulikaapissa Hake-nauhan tulkintaa edes summittaisesti, saati pikkuseikkoja myoten. Painvastoin. Kuten taavetti ylhaalla jo totesi, irrallisia kysymyksia ja vastauksia poimimalla saisi taman Anneli-uskovaisten keissin murenemaan kokonaan.

Esimerkkeja: lapsi toistaa edelleen, etta Anneli ei juossut pakoon takkahuoneesta. Peraytyi mutta ei juossut. (JPEG613-614) Lapsi itse asiassa kieltaytyy muistamasta, etta kukaan olisi talossa juossut vaikka asiasta tiukataan useaan kertaan. Kun nauhalla kuuluvista juoksuista edelleen kysytaan, lapsi esittaa, etta ehka juoksija oli murhaaja. Han ei muista nahneensa kenekaan juosseeen ohitseen a) kodinhoitohuoneeseen tai b) ulos kuistille. Kukaan ei myoskaan mennyt etuovesta ulos. Itse asiassa lapsi kertoo kysyttaessa, etta tuulikaapin oli kiinni. (JPEG616) Kun aidin takkahuoneesta tulosta kysytaan, han nayttaa suuntaa pohjapiirroksesta, mutta lukijalle ei selvia mihin Anneli on sielta peraytynyt. Joka tapauksessa itselleni jaa sellainen kuva, etta kyse on edelleen vain yhdesta takkahuoneestatulokerrasta (jonka jalkeen aiti tuli puhelimeen).

Ulkopuolisen aania tai tappelun aania lapsi ei ole kuullut. Lapsi tajusi aidin haavoittuneen mahdollisesti vasta sairaalassa. (Lapsen vastaus aidin haavaan koskeviin kysymyksiin on moniselitteinen.) Haavoittumistapa ja paikka joka tapauksessa selvisivat vasta sairaalassa.

Ulkopuolisen poistumisen aika poukkoilee -- ajoittuu mm. juuri enen poliisin tuloa. Aiti on tassa vaiheessa ehka juuri panemassa puhelinta paikalleen.

Ja viela yksi esimerkkilipsaus -- sellainen, joita Ankkalinna vaitti ei-loytyneen (JPEG616):

Kuulustelija kysyyy tuliko Annelille tai lapselle mieleen ottaa jotain puolustautumisvalinetta ja lapsi (A) :
vastaa

A: Meil kummallakaa ei ollu mitaan ei me tajuttu et siel oli joku tai se meni niin ei sita pystyny tajuumaa
S: Maa kysyn tahan kohtaan ko sa aloitit lauseen ei me tajuttu et siel oli niin sit sa keskeytit niin mita sun piti ensin sanoa? Kun se niin noppeesti meni ei me tajuttu et siel oli?
A: Ei me tajuttu et siel oli...

Kuulustelija ei jatka kuin lapsi ei suostu enempaa vastaamaan. Luetusta versiosta jaa vaistamatta ainakin itselleni se kuva, ettei lapsi ollut tajunnut talossa olleen vieraan, jota vastaan olisi pitanyt puolustautua.

Tama sopii hyvin hanen kaytokseensa Hake-nauhalla. Mielestani.

[Valhalla]

Onko A lapsi ja sitten S kuulustelija?

[ulkosuomalainen]

Onko A lapsi ja sitten S kuulustelija?

Yep. A on lapsi ja S on kuulustelija.

[Valhalla]

Eli rohkeasti päätellen, lapselle oli jo ehditty brieffata, että hän ei vain tajunnut siellä olevan joku ( tappaja / huppumies ). Eikä sitä ollut helppo tajuta. Mutta kyllä siellä oli, usko äitiä nyt.

[ulkosuomalainen]

Valhalla -- yllaolevat referaatit ja lainaus ovat 2009 kuulusteluista - eli aikaa kehittaa mielikuvaa ulkopuolisesta on ollut kolme vuotta.

Viela yksi tarkennus mun postiin: kun kirjoitin, ettei lapsi tajunnut aidin haavoittumista ennenkuin sairaalassa, tarkoitus oli tietenkin sanoa, etta tytto ei valttamatta edes huomannut Annelin saaneen haavaa ennenkuin tilanne oli jo ohi/poliisit paikalla/kun aiti vietiin ambulanssiin. Annelin T-paita on kuitenkin selvasti veressa edesta. Selityksia voi itse kukin keksia, T-paidan paalla olleesta vaatteesta hamaraan valaistukseen ja kaoottiseen yleistilanteeseen. Tytto ei muista mita aidilla oli paalla paitsi etta se oli yopuku tai pyjama. 2006 kuulusteluissa han puhui kuitenkin jo jalalla olleesta veresta ( aiti oli jo nahty sairaalassa ennen tata kuulemista). Merkityksellista? Kuka tietaa. Pisti vain silmaan.

[Valhalla]

Kyllä kolmessa vuodessa lapsi kuitenkin jo ihan tietoisestikin yrittää unohtaa noin musertavat muistot. Sitten on eri asia kuinka paljon asian oikea tila mietityttää ja ahdistaa - tohtiiko tuota miettiä vai mennäkö päivä kerrallaan - tuleeko uniin ja painajaisiin.

[Arska]

On sanottu että tuo Häke-nauha on se avain jutun ratkaisussa. Eli siitä aukottomasti käy ilmi että tuomittu on se oikea tekijä.

Ensimmäinen tutkinnanjohtaja kuunteli varmaan nauhaa useita kertoja mutta hän ei havainnut siinä mitään viitteitä nyt tuomittuna olevaan kuten ei kukaan muukaan nauhaa silloin kuunnellut ? Vai havaitsiko ?

Ei havainnut, ei.

Siis tämä nauhan äänen laadun parantaminen toisen tutkinanjohtajan aloitteesta on se ratkaisevin pointti ? Kun äänet oli saatu esille terävästi niin syyllisyys varmistui yksiselitteisesti ainakin tutkijoiden mielestä. Näinkö on ?

Jos Maigret nyt sallii, niin menen kanaalin toiselle puolelle, osaan ranskaa lähinnä riittävästi oluen ja simpukoiden tilaamiseen. Kyseessä on "curious incident of the dog in the night-time." Vaikka kuinka labrassa tutkittiin ja rekonstruointeja teetettiin, koiran haukkua ei kuulunut.

Kysymys ei siis ole siitä, mitä nauhalta kuuluu, vaan mitä sieltä ei kuulu. Lainaan edelleen kanaalin toiselta puolelta: "When you have eliminated the impossible, whatever remains, however improbable, must be the truth."

Sitä hieman ihmettelen että jos tuo ääninauha on niin selkeä dokumetti syyllisyydestä niin miksi sitten ylipäätään aloitettiin vielä perin harvinainen soluttautuminen ja peitetoiminta ? Olikos tuossa mitään järkeä ? Vai mikä tässä onkaan se painavin todiste tuomitun syyllisyydestä ?

Poliisi ei luottanut todistusaineistoonsa, vaan yritti kerätä lisää. Se toimi pakon edessä, kun syytetyn ja lasten itsetuhoisuus tuli ilmi.

[turumurre]

... varsinkin huppupaan nakemista-- en saa millaan nauhaan (tai silta luettavaan lapsen kaytokseen) istumaan.

Samaan tulokseen olen myös tullut. Joten jos on ihan pakko uskoa, että tyttö näki jonkun hahmon poistuvan ikkunasta, on sen ollut pakko olla Anneli itse. Perustelu: poistuminen on tytön aikataulussa tapahtunut ennen häkepuhelua, äidistä ei ollut ihan tarkkaa kuvaa missä oli, varmaan menossa soittamaan. Niinkuin olikin kunhan sai talon kierrettyä..

Ja kun lapsi vastasi äidin kysymykseen Joo se lähti (3:41) , niin tämä vastaushan ei pidä sisällään sitä, että vieras lähti vasta nyt, sillä mistä se muka käy ilmi, että lapsi olisi juuri silloin ennen äidin viimeisintä kysymystä 'lähtiks se jo' nähnyt tappajan poistumisen?? Tottakai se oli jo lähtenyt, koska lapsi oli nähnyt lähtemisen jo ennen puhelua.

No johan nyt on kun etp-haltiatkaan ei osaa lukea selvää suomea (tai murretta). Montako kertaa tämäkin pitää laittaa tänne että menisi jakeluun. Huppumies poistui sen jälkeen kun lapsi itse oli lähtenyt puhelimesta. Lapsi näki huppumiehen poistumisen sen jälkeen kun oli nähnyt isänsä lattialla verissään. Isän näkeminen ja huppumiehen poistuminen olivat heti peräperään. Isän näkeminen makaamassa lattialla verissään aiheutti sen hirvittävän rääkäisyn.

Jos pystytte kumoamaan allaolevat kuulustelutodistelut niin nostan hattua:




K: Olik siel ketään vierasta miestä?
L: Ja sit ko mä menin pois sieltä—Ku mä tulin sinne taas vähän ajan päästä, mä näin ku se mies pakeni ikkunasta

K: Milloin sä havaittit, et semmonen mies o siellä?
L: No, toisel kerral, ko iskä oli lattialla
K: Ja sä näit semmosen miehen siellä?
L: Ei ko mää vaan ajattelin, mut vast sil vimpal kerral mää havaitsin sen.

L: Iskä oli lattiall
K: Joo, sit mihi sä menit sen jälkee.
L: Taas omaa huoneesee.
K: Oliks sä kaua sit sielä?
L: En
K: Joo, sä tulit takasi sit siihe.
L: Ja sit mä näin sen lähtevä sieltä.

K: Nii, osaaks sää sitä yhtää arvioida, meniks siin kovi kaua aikaa, ko sää näit, ko se mies poistu siit ikkunast ja ennenko ne poliisit tuli?
L: Mut vähän ennen sitä se lähti. Ei siin ollu mun mielest niin kaua aikaa.

K: Muistatko sää semmosta ko sä kirkaisit kovasti?
K: Oliko se sillo ko se meni ulos vai vai mis vaihees?
L: No, silloko mä näi iskä siel lattial ja siit tulee iha hirveesti verta.

***

L: Menin omaan huoneeseeni ja olin vähän aikaa omassa huoneessani. Sitten tulin kolmannen kerran siihen olohuoneeseen, näin kun iskä makasi vielä samassa paikassa pää sinne saunan ovelle päin. …
…
Luultavasti äiti oli puhelimessa, kun varas lähti ikkunasta ulos.

***

K: …näki siinä et iskä on lattialla
L: Sit mää en muista siin välis tais olla jotai tai se oli kai se viiminen kun mä olin iskä lattialla …
K: Entäs sen jälkeen
L: No sit kai siel sanottiin jotain ... en mä muista joo siel sanottiin jotain en mä muista mitä sanottiin puhelimes ja sit ja menin kattomaa ja näin iskän maas ja siin oli puukko vieres…
…ja sit mä näin mä seisoin siin rajal mis meni se makuuhuoneen ja olkkarin raja ni mä näin kun se murhaaja juoksi ve sielt kylppärist päi ja pääs sielt ikkunasta.
K: Joo ja sen jälkeen?
L: Sit mää menin kattomaan veljee kait sit vähänajan pääst poliisit tuli …

L: … mä näin sit lopuks mä näin ku se joksi se tuli täältä ja juoksi pois
K: Joo o Lopuks missä vaiheessa se lopuks on osaaks sää sijoittaa sen niitten tapahtumien kohdalla
L: Jo Vähän ennen ku poliisit tuli Sen jälkeen ku me oltiin soitettu hätäpuhelu ja äiti oli kai jossai tual vielä just laittamassa puhelinta pois mää olin tänne ja sit se oli Sit se juoksi tuolta

K: Elikkä sä olit käyny yks kertaa ja sää olit käyny toisen kerran kolmannen kerran sä näit että sun isä oli kuollut ja sä käännyt ja säikähdät ja sitten vielä sen jälkeen myöhemmin niin sit sä näit et joku poistuu.
L: Joo …

K: Öö osaak sää L sanoa missä äiti oli kun tämä tekijä kun sä näi kun mämmönen tekijä meni sielt pois
L: Äiti oli varmaan jossain tää alueel
K: Niin oliko hän puhelimessa vielä
L: Mää en tiedä äiti oli ehkä lopettanut sen …

K: Kerro vähän mitä mitä sinä aikana tapahtu kun kun sä sanoit sä menit kolmannen kerran sinne ja sä peräännyit ja sä olet aika varma et äiti oli siinä puhelimen kohdalla sillon.
L: NYÖKKÄÄ
K: Olen ymmärtäny Okei. Oliko äiti silloin jo soittamassa vai
L: Äiti oli kai soittamassa jo siis se puhu siellä

K: Äiti meni takaisin puhelimeen ja ja mihin sää sit menit sen jälkeen?
L: Mä taisin men kattoo sit kai se murhaaja lähti
K: Sä uskalsit mennä sinne
L: Mää Joku pako joku juttu mun mieles pakotti mun mennä kattoo mitä oli tapahtunu
K: Kerro vähän mitä sää näit kun se joku juttu sun mielessä pakotti sut sinne menemään ja kattomaan ja ja äiti oli silloin puhelimessa mä ymmärsin sit mitä sää näit?
L: No mää menin sinne ja näin iskän lattialla ja vartosin varmaan jotain kymmenen viisitoista sekuntii siin ja tai kakskytsekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois.
K: Näkiks sun äiti sen vai oliks se puhelimessa.
L: oli puhelimessa mun mielest kai

K: Jos sun äiti oli silloi puhelimessa nii kerroitko sää sun äidille et sielt poistu
L: mää en ehtinyt sillo ku se tapahtu mut myöhemmin mää kyl kertosin et mää näin sen poistuvan

K: Sit tota noin nyt me ollaan ollaan nyt totanoin siin neljäs kerta mä meen nyt ensiks nää kerrat läpi vaiks siin välillä on tapahtunu. Se neljäs kerta ku sä menit niin niin sä sanoit et sä näit et se tappaja nii
L: Se oli sil kolmannel kerta kans mää en ole ollu siel neljättä kertaa

K: Menik sää koskaan sen jälkeen takaisin tänne ku sä näit et se se tekijä hävis niin menik sää koskaan tän samoille paikkaa vai pysysik sää poissa?
L: Mää en muista mää taisin ehkä mennä taisin ehkä mennä taisin kävellä mä en muista siin ei tainnu olla hirveesti niin mä pystyin väisteleen lasisirpaleita …

K: Siinä nauhalla kun sää soitat tai siinä nauhalla kun soitit kun sun äiti soittaa ja pyytää poliisilta apua ja sääkin olet puhelimessa niin siin siin kuluu semmonen oikeen kiljahdus kun kun sää säikähdät niin hirvesti niin niin oliks se muistak sää sellasta?
L: Joo kyl mää hämärästi se oli varmaan sellon ko mää näin iskän tos.


Jäikö vielä epäselväksi huppumiehen poistuminen! Ja turha alkaa sanomaan että on valikoituja paloja laitettu, siinä on puhutteluista/kuulusteluista osapuilleen kaikki mikä liittyy huppumiehen poistumisaikaan. Itse huppumiehestä on kyllä etp:ssä tarinaa vaikka kuinka ja paljon.

[ulkosuomalainen]

2006

L: Iskä oli lattiall
K: Joo, sit mihi sä menit sen jälkee.
L: Taas omaa huoneesee.
K: Oliks sä kaua sit sielä?
L: En
K: Joo, sä tulit takasi sit siihe.
L: Ja sit mä näin sen lähtevä sieltä.

Vrt myos 2006 kuulustelun kysymykset ja vastaukset kohdasta 1:18 -2:00.

Tytto kertoo tulleensa huoneestaan, nahneensa iskan ja puukon lattialla, menneensa takaisin huoneeseensa ja sielta seuraavan kerran katsomaan mennessaan nahneensa hupparin lahtevan.

Missa kohtaa Hake-nauhaa tama tapahtuu?

2009
K: Äiti meni takaisin puhelimeen ja ja mihin sää sit menit sen jälkeen?
L: Mä taisin men kattoo sit kai se murhaaja lähti
K: Sä uskalsit mennä sinne
L: Mää Joku pako joku juttu mun mieles pakotti mun mennä kattoo mitä oli tapahtunu
K: Kerro vähän mitä sää näit kun se joku juttu sun mielessä pakotti sut sinne menemään ja kattomaan ja ja äiti oli silloin puhelimessa mä ymmärsin sit mitä sää näit?
L: No mää menin sinne ja näin iskän lattialla ja vartosin varmaan jotain kymmenen viisitoista sekuntii siin ja tai kakskytsekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois.
K: Näkiks sun äiti sen vai oliks se puhelimessa.
L: oli puhelimessa mun mielest kai


Hupun lahto on siirtynyt lapsen puhelimessa olon jalkeen. Murhaaja poistuu lapsen mukaan kylpparista, josta tama ei ole todellisuudessa kyennyt Jukan viimeisen kontistymispaikan vuoksi poistumaan. Verisen isan nakemisesta johtuneen kirkaisun jalkeen takkahuoneen tienoilla odottelu on myos uutta ja saattaa johtua esim siita, etta tytolta on tiukattu takkahuoneella kayntien lukumaarasta, joka valilla naytti lisaantyneen kolmesta neljaan.

Tama versio on mielestani kaikkein merkillisin. Olisi mielestani nimittain pieni ihme, jollei aiti olisi lapsen vertahyytavan kiljaisun kuultuaan edes kaantynyt katsomaan, onko murhaaja mahdollisesti ahdistamassa jalkikasvua. Jos Anneli olisi vaivautunut katsomaan, hanenkin olisi taytynyt nahda murhaajan poistuminen ikkunasta.

Kuten tytto 2009 tulee sanoneeksi, kumpikaan ei varmaan tajunnut, etta takkahuoneessa oli joku.

US
Edelleen sita mielta, etta tyton (ja Annelin) kaytos nauhalla ja/tai eri versiot huppupaan poistumisesta eivat istu nauhaan.