Maailman kielien erikoisuudet

[Virdon]

Suomenkielessä rakastettavimpia ominaisuuksia lienee erinomainen soveltuvuus erilaisiin sananmuunnoksiin. Eikö liene tässä asiassa maailman ainutlaatuisimpia kieliä.

Itse olen ainakin aina siinä iässä että sananmuunnokset kiinnostavat...

[Dr Bergmeister]

Ruotsin kielessä tämä menee näin:
finn/e,- en, -ar = suomalainen
finn/e,- en, -ar = finni, näppylä

ja: kaupoissa myydään clearalis-puhdistusainetta "mot finnar". pitäisikö meillä myydä samaa ainetta "mot svenskar" ?

[Dr Bergmeister]

Ja niistä sananpäätteistä, löytyy niitä muualtakin kuin suomenkielestä. Virolainen sivusto Estofennia on facebookissa ja se julkaisee lehtiuutisia:

1. maaliskuuta
15 km - Heikkinenilt Soomele esimene kuld. (toki sukunimien -nen-pääte on aika vaikea taivuttaa suomeksikin).

[Maybrick]

Japanin kielihän on sellainen helposti lainaava kieli. Esim. pöytä niillä oli kateissa kunnes ottivat englannista ja nyt niillä on 'teiburu´ (huomaa [l]:n hankala ääntymättömyys japanissa, tahtoo korvautua [r]-äänteellä. Toinen mieleen tuleva on 'krisumasu' eli joulu englannista lainattuna. Jos joku muistaa lisää, please laita tänne, ovat hauskoja.

[Waja]

-Å ?
-Ö .
-Hö ö ?
-Hö ös mö .

[Michelangela]

Heh, ihan hauskoja poimintoja!

Minä olen kuullut parilta Suomessa asuvalta bulgarialaiselta, että suomenkieliset sanat "laina" ja "matka" aiheuttavat heille huvittuneisuutta käyttöyhteyksissään täällä. "Laina" tarkoittaa heidän kielellään paskaa, ja "matka" kohtua.

Entäs nämä ruotsinkieliset sanat sitten?


Kuinkahan hyvin pysyisi jenkillä pokka, kun hänelle esiteltäisiin pariskunta Dick ja Gun Hellman? Luku kuusi= sex.

[mrs Nutcase]

Ruotsin kielessä tämä menee näin:
finn/e,- en, -ar = suomalainen
finn/e,- en, -ar = finni, näppylä

Hihii, tota just tarkoitin, kun mä puhun ruotsiksi suomalaisista, niin puhun om finskar eller om finländarna, ja sekös jaksaa huvittaa

[Arlene]

Japanin kielihän on sellainen helposti lainaava kieli. Esim. pöytä niillä oli kateissa kunnes ottivat englannista ja nyt niillä on 'teiburu´ (huomaa [l]:n hankala ääntymättömyys japanissa, tahtoo korvautua [r]-äänteellä. Toinen mieleen tuleva on 'krisumasu' eli joulu englannista lainattuna. Jos joku muistaa lisää, please laita tänne, ovat hauskoja.

Helposti lainaavat, joo. Yksi erikoisuus on v:n puuttuminen, joten video on japaniksi bideo.

[Clyde]

Japanin kielihän on sellainen helposti lainaava kieli. Esim. pöytä niillä oli kateissa kunnes ottivat englannista ja nyt niillä on 'teiburu´ (huomaa [l]:n hankala ääntymättömyys japanissa, tahtoo korvautua [r]-äänteellä. Toinen mieleen tuleva on 'krisumasu' eli joulu englannista lainattuna. Jos joku muistaa lisää, please laita tänne, ovat hauskoja.

Pieni korjaus. Joulu on siis "kurisumasu" ei krisumasu. Ei se i sieltä mihinkään katoa, r lausutaan r&d "risteytyksenä" ja sanan viimeisenä oleva u jätetään lausumatta.
Japanilaisilla on paljon ns. lainalaissanoja mutta onhan niitä meillä suomessakin. Esimerkiksi miitti ja bisnes jotka tulee englannista ja hantuuki (käsipyyhe) ruotsalaisesta sanasta handduk. Eräässä uutisessa kerran luki, kuinka joku mies oli tsekannut itsensä hotelliin (check-in).

Japanilaisten "lainasanoista" vielä mainittakoot esimerkiksi hanbaagu ja hanbaaga, eli hampurilainen, jiinzu eli farkut, teepu eli (c-)kasetti, saidaa (siideri), bijinesu (bisnesala), disuko (disco), harowiin (halloween), riittäähän noita. Oma lemppari on ehdottomasti makkudonarudo jonka lausuminen oikein japaniksi on alkuun haastavaa.

[Maybrick]

^ Korjaus ok, sattui lapsus tuossa, ei ollut tarkoitus jättää uuta pois kurisumasu-sanasta... muuten en tunne japania ollenkaan, mutta noihin lainoihin (englannista varsinkin) törmää. Lainat englannista on otettu tietysti tapauksissa, joissa kyseinen asia/käsite ei ole lainkaan kuulunut japanilaiseen kulttuuriin pitkän eristäytymisen aikana, ja on tullut tarpeelliseksi vasta avautumisen jälkeen.

Suomen lainat ruotsista taas ovat tyypiltään erilaisia, esim.tuuki tai porstua ovat meillä olleet asioina olemassa yhtä kauan kuin Ruotsissa ja vaikutukset juontavat usein hyvin kaukaa yhteisestä historiasta. Tuuki ja lööki ovat kyllä helpompia sanoja kuin (pyyhe)liina tai sipuli (joka tulee romaanisista kielistä suoraan).

[Waja]

Suomenkielessäkin verbien ja substantiivien raja on häilyvä.

Kauppahalleissa saa potkia,sorkkia,maksaa ja jopa kärsiä.

[Dr Bergmeister]

Juu. Mutta kauppahalleissa ei saa kiljua eikä huitua (huitoa).

[Waja]

Voi koskea laskea samoilla.