annaanna kirjoitti:Helsingin Sanomista poimin tämän viime päivinä lehdissä olleen uutisen. Viimeinen kappale sitoo jutun tähän tapaukseen, tai sitten näillä kahdella asialla (AA:han kohdistettu peitetoiminta yms. ja "ehdotus" peitetoiminnan aloittamisen päätösjärjestyksestä) ei ole yhtään mitään tekemistä keskenään

.
Ajoitus on mielenkiintoinen, Anneli Auerin mielentilatutkimus on tällä viikolla valmistunut, mutta sen julkaisemista on siirretty ensi viikon keskiviikkoon. Ja ensi viikolla on sitten selvää, ettei peitetoimintaa käytetä:" Vastaisuudessa peitetoimintaa ei enää saisi
pääsääntöisesti käyttää yksittäisten henkirikosten selvittämisessä".
(= pitää nivoa pari henkirikosta yhteen

)
Helsingin Sanomat:
Lakiesitys: Poliisin saatava peitetoimintaan tuomarin lupa
28.10.2010 18:54 | Kommentit 6
A A
STT
Poliisi ei saa enää päättää peitetoiminnan käytöstä täysin itsenäisesti, jos ehdotetut uudistukset menevät eduskunnassa läpi. Hallitus esittää uudistuksia poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin.
Esityksen mukaan peitetoimintaa alettaisiin valvoa etukäteen niin, että suunniteltuun toimintaan tarvittaisiin tuomioistuimen lupa. Esitys antaa poliisille myös oikeuden tehdä rikoksia, mutta vain tietyin tarkoin ehdoin.
Tuomioistuin harkitsisi kuitenkin vain, onko peitetoiminta tarpeellista tai jopa välttämätöntä rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Esimerkiksi poliisin suunnitelman kekseliäisyyteen tai röyhkeyteen tuomioistuimella ei olisi sananvaltaa, eikä se saisi tietää muutenkaan operaation yksityiskohdista. Tällä suojeltaisiin asiaa käsitteleviä tuomareita ja heidän läheisiään.
Luvista päättäisi keskitetysti Helsingin käräjäoikeus.
Laissa ei ole nyt säädöksiä, jotka velvoittaisivat ilmoittamaan peitetoiminnasta kohteelle. Myös kaavailtu lainsäädäntö mahdollistaa sen, ettei käytetty peitetoiminta tule välttämättä koskaan kohteen tietoon.
Jos peitetoiminnalla saatuja tietoja ei käytetä näyttönä tai sen perusteella ei aloiteta esitutkintaa, peitetoiminnasta ei tarvitse ilmoittaa kohteelle.
Peitetoimintaa on käytetty vuodesta 2002 lähtien kymmenissä tapauksissa. Saatuja tietoja ei ole eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen taannoisen päätöksen mukaan tiettävästi koskaan käytetty suorana todisteena oikeudessa.
Esimerkiksi professori Matti Tolvanen on katsonut, että peitetoimintaan pitäisi kytkeä julkisasiamies, joka valvoisi kohteen etuja samalla tavalla kuin teknisessä kuuntelussa. Tällaista julkisasiamiestä ei kuitenkaan ole tulossa.
Nykyinen laki sanoo, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta. Uudessa laissa lähtökohta on sama, mutta poliisille tulisi kuitenkin tietyin tarkoin ehdoin oikeus tehdä rikoksia.
Peitepoliisi saisi myös osallistua esityksen mukaan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Osallistuessaan toimintaan poliisi voisi esimerkiksi hankkia rikollisille toimitiloja, toimia pakoauton kuljettajana, kuljettaa tavaroita tai hoitaa taloudellisia asioita.
Lisäksi rikoksenteko-oikeuteen kuuluisi, että peitetoimintaa suorittava poliisi voisi tehdä liikenne- tai järjestysrikkomuksia tai muita lieviin rikkomuksiin rinnastettavia rikoksia.
Vastaisuudessa peitetoimintaa ei enää saisi pääsääntöisesti käyttää yksittäisten henkirikosten selvittämisessä.