Gustafssonin vammat

[Sariola]

Aiheuttaako brillen hematooma myös silmön kiinni muurautumisen, no ei aiheuta, mutta sellaiset Gussella nyt vaan oli, ei siis brilleä!

Silmän umpeen muurautuminen ei vielä todista onko tulossa musta silmä vai Brillen hematooma. Jos silmä mustuu jo muutamassa tunnissa, on kysymys mustasta silmästä. Jos silmä mustuu vasta esim. kolmen päivän kuluttua, on kysymys Brillen hematoomasta. Silmän umpeen muurautuminen ei vielä todista kumpaakaan. Musta silmä siihen silmään on hyvin todennäkölinen. Vaikka niin kävisikin voi tulla myöhemmin myös Brillen hematooma. Ne molemmat voivat esiintyä. Voihan olla niin, että silmän seutuvilla on pehmytkudosvammoja ja ne aiheuttavat "mustat silmät". Lisäksi voi olla kallonpohjan murtuma, ja se sitten myöhemmin aiheuttaa "Brillen hematooman". Molemmatkin voivat esiintyä samalla henkilöllä.

Gustafssonilla todettiin Brillen hematooma noin 5 päivää vamman syntymisestä. Tuo aika viittaa paremmin nimenomaan Brillen hematoomaan.

Tärkein peruste on kuitenkin näitä vammoja päivittäin tutkivat lääkärit. Röntgenlääkäri hammasklinikalla on lisäksi voinut nähdä jotakin kallonpohjassa. Kuvat on jo hävitetty, niitä ei voi enää katsella. Diagnoosi on tehty siellä.

[awa]

Kas ihmettä. Sariolankin on jo pakko myöntää, että silmien umpeen muurautuminen ei ole tae kallonpohjan murtumasta. Vaan oikeastaan se kertookin vain mustista silmistä.

Toki voi olla mustat silmät umpeen murautuneena ja lisäksi kallopohjan muruma. Mutta tämän kaltaisessa tilanteessa epäilen, että sitä kallonpohjan murtuman seurauksena vuotanutta Brillen hematoomaa, ei voi kukaan hammasklinikan hammaslääkäri -60 tarkasti yksilöidä/todeta. Mielestäni se on mahdottomuus. Sitä on vaikea, ellei mahdoton havaita kaiken muun mustelman joukosta. Vieläpä yhden yksittäisen käynnin yhteydessä.

Voisin väittää senkin, että Gustafssonilla ollutta, tyypillistä kallonpohjan murtumasta seurannutta Brillen hematoomaa, ei oikeudessa todistamassa olleista asiantuntijalääkäreistä ole kukaan nähnyt yhdestäkään valokuvasta. He varmasti ovat katsoneet kaikki Gustafssonista olemassa olevat sairaalakuvat. Mikäli siellä kuvien joukossa olisi ollut kuva, joka olisi osoittanut selvästi kallonpohjanmurtumasta johtuvan Brillen hematooman, niin uskoisin, että ainakin puolustuksen kutsuma asiantuntija, neurologi Tenovuo, olisi liittänyt tuon materiaalin esitelmäänsä. Näin ei tapahtunut.

Keskustelua käytiin ainoastaan siitä, että Gustafssonin papereihin oli kirjattu Brillen hematooma - eli molemmat silmät mustina. Näin se on. Valitettavasti. Ja tässä seikassa, eli vain termin selittelyssä, oikeudessa lausuntoja antaneiden asiantuntijalääkäreiden lausunnot todellakin kertovat, että Brillen hematooma kertoo todennäköisestä kallonpohjan murtumasta. Tätä laamanni, kera oikeuden lainoppineet asiantuntijat, eivät välttämättä/todennäköisesti ymmärtäneet (olivat ehkä tyhmiä vamma-asioissa), että tässä keskustelussa kysymys ei ollut niinkään Gustafssonista, vaan papereihin kirjatusta hammasklinikan huomiosta - joka Gustafssonin tapauksessa on vain "kirjaimia" potilaspapereissa - 60 . Näin oletan.

Gustafssonin paperihin oli merkitty Brillen hematooma, mutta siitä ei ole mitään todistetta, se on vain papereihin kirjattu. Valokuvissa (joka useinkin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa) näkyy, että molemmat silmät olivat mustuneet. Kalonpohjan murtuman seurauksena tulleesta Brillen hematoomasta eli "silmälasimustemasta" ei ole tietoakaan.

Yksinkertaisuudessaan se on niin, että Brillen hematooma on lääkäreille useinkin sama kuin molemmat silmät mustina. Tämän Gustafssonin Brillen hematooma -lausunnon voi hyvin usko lääkäriltä, joka todellakin näkee potilaan ensimmäistä kertaa vasta päivien jälkeen esim. hammasklinikalla, ja kirjaa papereihin Brillen hematooman. Silloinhan se mustelma on syntynyt "sariolalaisittain" vasta viides päivä, tai viiden päivän aikana - vai miten se oli? jne..

- hymm -

[Hessu52]

Näistä vamma-asioista Sariola kirjoittaa kuin olisi joskus muka opiskellut lääketiedettä, mutta niin ei kuitenkaan varmastikaan ole.

Tuollainen selittely, muka vamma-asioiden asiantuntijana, on erittäin vastenmielistä ja inhoittavaa Sariolalta!

Awan sitä vastoin uskoisin olevan hyvinkin perillä vamma-asioista, joten häneen luotan.

Kyllä nuo Gustafssonnin mustat silmät ovat taitavat olla vain ne mustat silmät, ilman Brilleä ja hematoomaa!

[Sariola]

Tuo diagnoosi on tehty Hammasklinikalla. Alaleukaluun kappaleet on pitänyt hoitaa paikalleen ja luuduttaa. (Alaleukaluun murtumat eivät ole olleet hyväasentoisia). Tuo hammaslääkäri näyttää olleen myös leukakirurgi ainakin siinä määrin, että hän on hoitanut noita katkenneita alaleukaluita kuntoon. Siinä työpisteessä mustat silmät ja Brillen hematoomat on varmaan osattu erottaa toisistaan. Ne ovat olleet jokapäiväisiä tuttuja. Siellä on otettu myös röntgenkuvia, ja ne ovat olleet diagnoosin antaneen lääkärin käytettävissä. Emme tiedä mitä hän näki röntgenkuvissa, sillä kuvat on jo hävitetty. On vain merkintä papereissa "Brillen hematooma". Kyllä se on melko uskottava. Se on asiantuntijan tekemä merkintä. Olemme liian epäpäteviä kumoamaan asiantuntevien lääkäreiden diagnooseja.

[Hessu52]

Jahas ja sitten Sariola ei usko Tölikan sairaalan tutkimuksia, vaan uskoo johonkin leuanvenyttäjään, joka diagnosoi rään aivonesteeksi ja mustat silmät brillen hematoomaksi, voi jumpe!

Eiköhän tuota olisi hoidettu kauemmin, jos tuollaisia vammoja oikeasti olisi havaittu?

Kyllä ne leukamurtumat todettiin juurikin hyväasentoisiksi, eikä noin, kuten Sariola väittää!

Tottakai murtuneet leukaluut luudutetaan paikoilleen, kuten kaikki muutkin luunmurtumat, ei leukamurtumissa ole mitään sen dramaattisempaa, paitsi tietysti se, ettei leukaluun murtuma vaikeuta millään lailla toimintaa esim niemellä, kuten olisi ollut jalan, tai käden murtumien kanssa!

Mistä tiedät, että hammaslääkäri olisi ollut leukakirurgi, totuutta peliin, Sariola!

Hammasklinikan työpiste ei millään lailla korosta sitä, että tuollaisia vammoja "työpisteessä" olisi löydetty, epäily kenties, joten totuutta peliin, Sariola!

[awa]

(Uusi Suomi 15.6.1960)

ETPK n johdannosta:
Töölön sairaalan röntgentutkimuksessa ei ole todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella on ruhjehaavat, jotka on hoidettu ompelein. Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6.1960 hänelle on suoritettu PEG-tutkimus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa. Gustafsson on kotiutettu 23.6.1960 merkinnöin ”potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali”.

...

Samasta lähteestä:
9.3 NILS GUSTAFSSONIIN KOHDISTETUT LÄÄKETIETEELLISET TUTKIMUKSET VUONNA 2004


Leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontio toteaa yhteenvetona Nils Gustafssonin kasvojen ja kaulan alueen vammoista:

”Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi väkivallasta oli syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. Kasvojen pehmytkudoksiin oli tullut ainakin kaksi erillistä ruhjetta, toinen vasemmalle huulikulman alueelle ja toinen vasemman posken iholle. Suun sisällä oli 5.6.1960 todettu yhden hampaan kruunumurtuma, pehmytkudosvammoja ei murtumalinjoja lukuun ottamatta todettu. 6.4.2004 tehty tutkimus tukee näitä diagnooseja. Muita vammoja ei myöskään 6.4.2004 tutkimuksessa voitu varmistaa. Kyseiset vammat eivät ole potilaalle hengenvaarallisia. Tämän tyyppiset vammat ovat matalaenergisen väkivallan seurausta, kohdistuneet iskut tai töytäisyt kasvojen alueelle ovat olleet tylpän esineen aiheuttamia. Kysymykseen tulee mahdollisesti potku tai nyrkinisku tai esimerkiksi putoaminen matalalta tasolta noin 1 – 2 metrin korkeudelta. Jos kysymyksessä on nyrkinisku tai potku, on tarvittu ainakin kaksi erillistä iskua. Verenhukka tämäntyyppisen vamman perusteella on vähäinen. Kasvojen vammat ovat vain vähäisessä määrin haitanneet potilaan liikkumista paikasta toiseen.”

Ko. leukaluuvammojen yleisyydestä erikoislääkäri Kontio toteaa, että vuositasolla Töölön sairaalassa hoidetaan 400 – 500 kasvoluumurtumaa. Noin 80 % potilaista on miehiä. Potilaiden keski-ikä on 20 – 30 vuotta. Viimeisimmän tieteellisen tutkimuksen perusteella vuodelta 1997, noin 46 % kaikista kasvoluumurtumista syntyy pahoinpitelyn perusteella. Noin puolet kaikista pahoinpitelyvammoista tapahtuu käyttäen nyrkkiä. Noin 20 % pahoinpitelyvammoista syntyy potkusta kasvojen alueelle. Suurin osa vammamekanismeista on matalaenergisiä. Matalaenergiset vammat eivät aiheuta potilaalle tajuttomuutta.

Yhteenvetona Risto Kontio toteaa: ”Nils Vilhelm Gustafssonin vammat kasvojen alueella ovat syntyneet matala-energisen vammamekanismin perusteella. Tähän vammamekanismiin liittyvä tajuttomuus on hyvin epätodennäköinen. Samoin liikuntakyvyn menetys on hyvin epätodennäköinen.” (Liite 17).


Siinä on niitä Sariolan kaipaamia asiantuntijalausuntoja.

Lähdekkin varmasti kelpaa, sillä sitä Sariola on moneen kertaan ylistänyt.

[Sariola]

Eri asiantuntijat ovat antaneet vaihtelevia lausuntoja. Kontion lausunto on syyttäjän kannalta mieluisin. Mm. Öhmanilla on ollut erilainen kanta. Tässä lainausta Käräjäoikeuden tuomiosta Öhmanin kohdalta:


....... Puutteelliset kirjaukset ja röntgenkuvien puute ovat vaikeuttaneet johtopäätösten tekemistä, ja siksi Öhman on perustanut kannanottonsa asiassa pitkälti aivoselkäydinnesteen verettömyyteen. Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa. On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3-5 vuorokauden pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen. Kysymykseen kuinka pitkä muistiaukko olisi voinut olla Öhman ei ole ottanut kantaa. .......


Kuten huomataan, Öhman on pitänyt hyvin mahdollisena, että potilas on ollut tajuton ja liikuntakyvytön, mutta hän on ihmetellyt muistiaukon pituutta. Hänen mukaansa tuollainen muistiaukko on ollut liian pitkä olosuhteisiin nähden.

[Sariola]

(Uusi Suomi 15.6.1960)

Kuvaa on mielenkiintoista tarkastella. On kulunut 10 päivää tapauksesta, ja "Brillen hematooman" jäljet näkyvät vielä silmistä. Tekstissä mainitaan, että edellisenä päivänä, eli 9 päivää sairaalaan saapumisen jälkeen potilas on jo päässyt ensimmäisen kerran pois sängystä vähäksi aikaa. Se "muutama päivä" on tämän mukaan ollut 9 päivää. Silloin potilas pääsi pois sängystä ensimmäisen kerran. Lehtitieto ei tosin aina pidä paikkaansa. Tietysti valokuvasta ei kannata tehdä liian syvällisiä johtopäätöksiä.

[Misri]

^^ Jahas Sariola uskoo taas vaihteeksi enemmän lehtitietoihin, kuin alkuperäisiin hoitotietoihin. Alkuperäisissä sairaskertomuksessa todetaan: "potilas toipunut vammoistaan nopeasti, vain muistamattomuus on edelleen totaali". LÄHDE: ETPJ

Minua on viimeaikoina häirinnyt lainaustapasi. Tuo edelläoleva viestisi ja siinä oleva Öhmanin lainaus oli sekava, siinä sikinsokin sinun omia arveluja ja Öhmanin lausumia. Tuolla NGn kenkäkeskustelussa olit lainannut näitä DNA-lausuntoja, mutta niistä puuttui koodinumerot. Sellaiseen sekasotkuun on vaikea vastata, siksi lähetin siihen tyhjän viestin. Voisitko hieman petrata näissä asioissa?

[awa]

Kuvaa on mielenkiintoista tarkastella. On kulunut 10 päivää tapauksesta, ja "Brillen hematooman" jäljet näkyvät vielä silmistä.

Kyllä, pehmytkudosvaurion seurauksena syntyneet mustat silmät vielä näkyvät, mutta ovat jo hiljalleen sulamassa pois näkyvistä.

Kallonpohjan murtumasta johtuvat mustat silmät olisi juuri tuossa vaiheessa kukkeimmillaan - eli tässäkin on todiste siitä, että kallonpohjan murtuman seurauksena tullutta Brillen hematoomaa ei ole ollut.

Tekstissä mainitaan, että edellisenä päivänä, eli 9 päivää sairaalaan saapumisen jälkeen potilas on jo päässyt ensimmäisen kerran pois sängystä vähäksi aikaa. Se "muutama päivä" on tämän mukaan ollut 9 päivää. Silloin potilas pääsi pois sängystä ensimmäisen kerran.

Kuka mahtoi olla tietolähteenä toimittajalle? Onko vaikea arvata? Äiti oli ainakin paikalla, sen kuva todistaa. Isä vihasi lehtitoimittajia - kai sillekin oli jokin syy?

Tuo lehden teksti ei täsmää potilasasiakirjoista julkisuuteen annettuun tietoon. Gustafsson myönsi potilasasiakirjoista löytyneen tiedon oikeaksi, että oli kävellyt aikalailla heti sairaalaan tultuaan (en ulkomuistista muista tarkkaa sanamuotoa). Käytettiin muotoa "muutama päivä", kuulusteluissa se taisi tarkentua kahdeksi päiväksi? Näin muistelen.

Gustafsson tarkensi tuota tietoa kertomalla, että ei kävellyt suinkaan yksin, vaan tuettuna.

Mielenkiintoista tässä Gustafssonin kertomuksessa/tarkennuksessa on se, että kaikki tämä oli tapahtunut kerrotun muistiaukon aikana. Siitä kävelystä ei pitäisi olla Gustafssonilla mitään muistikuvia. Hän "heräsi" vasta parin päivän päästä tuosta.

Ja siitä mitä niemellä oli tapahtunut - siitä Nils Gustafsson tiesi, kertomansa mukaan, vasta kolmen viikon päästä tapahtuneesta.

Tietysti valokuvasta ei kannata tehdä liian syvällisiä johtopäätöksiä.

Valokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Minä todellakin rakastan näitä valokuvia. Ne eivät vääristele.

Ainoa seikka näissä vanhoissa valokuvissa on, että ne on voitu kehittää myös niin, että oikea muuttuukin vasemmaksi.

Onko Gustafssonin oikea silmä enemmän mustunut - vai vasen?

Kumpaa kättä Gustafsson peittelee - vasenta vai oikeaa?

Onko kyynärvarren naarmu oikeassa vai vasemmassa kyynärvarressa?

Kuvassa alla olevaa kättä Gustafsson ikäänkuin peittelee. Lisäksi se alla oleva käsi näyttää olevan kämmenselästä turvoksissa. Tuo voi viitata kämmenselän vammaan, joka saattaisi liittyä nyrkillä lyömiseen ?

Kuvassa pitäisi olla jotakin, mistä voisi nähdä sen, että kuva on kehitetty oikein päin. Vaikkapa kello.

[Navetanhajuinen]

Onko ehkä NG.n päähän kohdistunut vamman tekoaika tuoreempi mitä menehtyneitten kuolettavat vammat olivat. Jos ehken uhrit kuolivat n. klo 2.30 ja NG vammaantui tuolla lähempänä klo 7.00

Vamma asiaan en ole maallikkona ottanut kantaa aiemmin.

Juopottelun seurauksena ei ole mahdotonta, että nuori ajautuu arvaamattomaan seuraan. Yöllä oltiin koviksia yhdessä, aamulla lavastuskin vielä porukalla. Lintupoikien yllätysvierailun jälkeen tulee paniikki ja NG saa yllättäen iskun astakolla päähänsä, tuntemattomaksi jääneen kaverin toimesta, joka poistuu aamulla paikalta.

[Sariola]

^^ Jahas Sariola uskoo taas vaihteeksi enemmän lehtitietoihin, kuin alkuperäisiin hoitotietoihin. Alkuperäisissä sairaskertomuksessa todetaan: "potilas toipunut vammoistaan nopeasti, vain muistamattomuus on edelleen totaali". LÄHDE: ETPJ

Minua on viimeaikoina häirinnyt lainaustapasi. Tuo edelläoleva viestisi ja siinä oleva Öhmanin lainaus oli sekava, siinä sikinsokin sinun omia arveluja ja Öhmanin lausumia. Tuolla NGn kenkäkeskustelussa olit lainannut näitä DNA-lausuntoja, mutta niistä puuttui koodinumerot. Sellaiseen sekasotkuun on vaikea vastata, siksi lähetin siihen tyhjän viestin. Voisitko hieman petrata näissä asioissa?

"..... potilas toipunut vammoistaan nopeasti .... "
saattaa tarkoittaa mitä aikaa tahansa. Vaikkapa kahta viikkoa.

"..... muistamattomuus edelleen totaali ..... "
viitannee muistiaukkoon, joka tosiaan voi jäädäkin totaaliksi, eli sille ajanjaksolle ei muistoja edes palaa. Se tarkoittanee aikaa sunnuntai - torstai (tai sunnuntai-keskiviikko).

Nämä huomautukset taisivat olla kotiuttamisen yhteydessä, joka tapahtui lähes kolme viikkoa sairaalaan tulon jälkeen (sairaalassa 5. - 23.6.1960).

Öhman-lainaus on käräjäoikeuden tuomiosta. Sieltä itse kukin voi helposti tarkistaa.

Ne veritutkimuslainaukset ovat ETP:sta sivulta 41 eteenpäin. Olen poimunut mahdollisimman lyhyesti, jotta turhaa tekstiä tulee mahdollisimman vähän. Poimittu olennainen. Ne ovat copy-paste lainauksia ja lukija voi tarkistaa paikkansapitävyyden tuolta ETP:n johdannosta.

Nyt lukija voi kaiken helposti tarkistaa, vaikka lainaus on vain lyhyt. Tietysti tällainen lainaustapa ei ole täysin korrekti, se myönnetään. Mutta lyhyt on, ja nopea luettava.

[Misri]

Onko ehkä NG.n päähän kohdistunut vamman tekoaika tuoreempi mitä menehtyneitten kuolettavat vammat olivat. Jos ehken uhrit kuolivat n. klo 2.30 ja NG vammaantui tuolla lähempänä klo 7.00

Vamma asiaan en ole maallikkona ottanut kantaa aiemmin.

Juopottelun seurauksena ei ole mahdotonta, että nuori ajautuu arvaamattomaan seuraan. Yöllä oltiin koviksia yhdessä, aamulla lavastuskin vielä porukalla. Lintupoikien yllätysvierailun jälkeen tulee paniikki ja NG saa yllättäen iskun astakolla päähänsä, tuntemattomaksi jääneen kaverin toimesta, joka poistuu aamulla paikalta.

Tuo "vammojen tuoreus" on mieleenkintoinen? Mahdollista on myös, että NG on voinut tehdä osan vammoistaan myös itse. Tätäkään vaihtoehtoa ei voi sulkea pois. Jokainen varmaan muistaa teknisentutkijan lausahduksen, kun oikeudessa pohdittiin teltassa NGn päänkohdalla olevan irtokaitaleen veriroiskeita. Tutkija totesi: "että veriroiskeet irtokaitaleeseen ovat voineet tulla myös heilahtaneesta kädestä (heilahdusroiskeet)". Tosin tutkija ei osannut sen tarkemmin sanoa kenenkä kädestä oli kysymys. Tätäkin on kuitenkin on syytä pohtia?

[Sariola]

Tämä kannattaa lukaista silloin tällöin!


Neurokirurgi Öhmanin lausunto käräjäoikeuden tuomion mukaan

Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa. Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla. On epätodennäköistä, että neljän vuorokauden muistinmenetyksen aiheuttaneessa vaikeaksi luokiteltavassa aivovammassa ei verta aivoselkäydinnesteessä olisi. Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.

Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on tehty suhteellisen pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty.

Puutteelliset kirjaukset ja röntgenkuvien puute ovat vaikeuttaneet johtopäätösten tekemistä, ja siksi Öhman on perustanut kannanottonsa asiassa pitkälti aivoselkäydinnesteen verettömyyteen. Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa. On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3-5 vuorokauden pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen. Kysymykseen kuinka pitkä muistiaukko olsi voinut olla, Öhman ei ole ottanut kantaa.

[Hessu52]

Tuossa ei ole mitään sellaista, joka puhdistaisi Gustafsonbnin epäilyistä!

Nuo vammat eivät olisi estäneet tomintaa niemellä, sillä jos hän on selvinnyt vammoistaan ilman nesteytystä helteessä kuolematta, niin silloin hän on ollut tomintakykyinen, ainain hän on pystynyt juomaan!

Millä lailla Sariola pitää vakavina ja toimintaa haittaavina hampaan lohkeamaa, leukaluiden hyvätasoiset murtumat ja ruhjehaavaa poskessa, lisäksi naarmu kyynärvarressa, siinä kaikki, heh!

Jos olisi ollut jalassa avomurtuma tai käsi poikki, niin se olisi jo saattanut vaikeuttaa toimintaa niemellä, mutteivät nuo nakkikiskavammat!

Aivovamma saattaa olla siis myös lievä aivptärähdys, jollaista Öhman ilmeisimmin tarkoitti, koska epäili tuota muistiaukkoa ja Sariola uskoo Gussen saaneen AIVORUHJEEN, JOLAISESTA JÄÄ AINA TUNNISTETTAVA JÄLKI MANGNEETTIKUVAUKSESSA!

Tuollaista jälkeä Gustafssonnin kallosta tai aivoista ei löytynyt!