Kuvitelkaa maalaiskunnan S-kaupan suurehko parkkipaikka, jossa sattumoisin on puolen tunnin aikaerolla paikalla kahden eri puolueen ehdokkaita. Mainittakoon vielä, että kumpikaan puolue ei ollut se, jota viimeksi äänestin.En vielä, koska aion tänään hieman kysellä erään istuvan kansanedustajan näkemyksiä omaa alaani koskevista, päivänpolttavista kysymyksistä Jos siis saan suunvuoron niiltä eläkeläisiltä, jotka siellä todennäköisesti huutavat omien etujensa perään...
"Suuren" puolueen ehdokkaista toinen tuikituntematon mies, toinen istuva kansanedustaja(nainen), jotka jakoivat karkkeja ja kirjanmerkkejä ja kuuntelivat erittäin tarkasti kysymykseni. Osasivatpa jopa mainita oman puolueensa vaaliohjelmasta ko. asiaan liittyviä kohtia ja kysyivät yhteystietojakin, jotta voisivat palata asiaan. Kerroin laittaneeni aamulla palautetta edustajaehdokkaan nettisivujen kautta ja olen melko luottavainen, että mulle jopa vastataankin
"Protestipuolueen" ehdokkaina paikalla kolme miehekästä kaljavatsaa ja yksi kiintiölaiheliini. Tarjosivat kahvia ja pullaa, mutta eivät eleelläkään osoittaneet kiinnostusta persoonaani kohtaan, vaikka erikseen mainitsin, että olen lukenut muutamia heidän blogikirjoituksiaankin. Kahvi oli hyvää, mutta pulla melkein juuttui kurkkuun tökerön kohtelun takia. Yksi sentään osasi tervehtiä, siitä pisteet hänelle
Ei liene vaikea arvata, kumpaa puoluetta harkitsen äänestäväni...
Loistavaa. Mielelläni kuulisin, että miten se Soini sitten tämän selittää - tai Perussuomalaisten kannattajat. Eikö se mene vähän niin, että jos yrittää miellyttää kaikkia, niin se ei vain onnistu, sillä kun kumartaa toiselle, niin pyllistää toiselle...
