Miten suhtaudut omaan ikääsi?

[kahvitar]

Häpeätkö ikääsi? Tunnetko itsesi oman ikäiseksi vai nuoremmaksi/vanhemmaksi? Huolestuttaako sinua vanheneminen? Minkä ikäinen haluaisit olla? Entäpä kuinka vanhaksi sinua luullaan?

Minä olen tässä viime aikoina huomannut, että jollain tapaa minua on alkanut hävettää oman iän kertominen
Tunnen itseni kamalan vanhaksi, välillä ihan jopa "mummomaiseksi". Toisaalta tämä on aika naurettavaakin, sillä useimmiten minua luullaan noin 15-vuotiaaksi, jopa nuoremmaksi Nuorin veikkaus viime aikoina on ollut 13 vuotta ja olen sentään melkein 10 vuotta tuota vanhempi!

Kamalasti myös huolestuttaa iän karttuminen, vuodet kuluvat todella nopeasti, vasta oli vuosi 2001, nyt jo 2007 ja kohta 2020.. Sitä tulee myös usein laskettua, että enää 8 vuotta 30 vuoteen, joka tuntuu kamalan vanhalta iältä enkä voi kyllä kuvitella elämääni 3-kymppisenä.

Mielestäni ihanteellinen ikä olisi ehkä 18-20 vuotta, silloin on vielä nuori, mutta voi kuitenkin päättää kaikista asioistaan itse (tai ainakin pitäisi voida päättää).

[Primavera]

Juuri tuli mittariin lisää. Onhan se kauheata, kun ajattelee, että taitaa jo olla isoin osa elämästä takana päin. Tuommoiseksi 20-vuotiaaksi en kuitenkaan kaipaile. Siihen aikaan olin vielä jotenkin niin kypsymätön. Minusta on hienoa olla aikuinen, rakastaa, tehdä töitä, olla oma itsensä ja määrätä omista asioista.

[Tampereen Tyttö]

Hui, miten nuori olet Kahvitar!

Yleensä en tunne itseäni sen kummemmin minkään ikäiseksi, mutta lehdissä kun on haastatteluja yms. päivittelen miten vanhoilta ihmiset näyttävät jo 30-40vuotiaina.
Näytän ehkä ikääni nuoremmalta, vaikea arvailla. Yleensä luullaan nuoremmaksi n. 10v, mutta yli kolmikymppisistä naisista ei kai ole helppo arvata ikää?

Viimeksi on ravintolassa kysytty henkkareita, jopa kahdesti samana iltana, vuonna 2005. Muistais vaan minkälainen oli illan "look"...

[Howler]

En tiedä, uskooko kukaan, mutta olen 19-vuotias. En ainakaan tällä hetkellä haluaisi olla nuorempi tai vanhempi. Ainoa asia, mitä toivoisin, olisi että oma äitini tajuaisi että olen jo täysi-ikäinen ja että voisin viimein mennä ja tulla vähän enemmän vapaasti. (En siis ole koskaan pettänyt vanhempieni luottamusta, olen vain kerran karannut kotoa ja sekin ala-asteikäisenä pelkkää typeryyttä... Eli en ole tehnyt mitään ansaitakseni tätä hieman kimuranttia käytöstä.)

Minua on luultu nuoremmaksi kuin olen, ja taitaa olla pari kertaa luultu yli 20v. Mutta väliäkö tuon, olin monta vuotta monelle poikakin.. x'D Heitämpä kysymyksen ihan huvikseni, paljonko olette luulleet minun iäkseni ennenkuin suuni aukaisin? Ihan mielenkiinnosta

[Patricia C. Itämaa]

Häpeätkö ikääsi?
Sitä tulee myös usein laskettua, että enää 8 vuotta 30 vuoteen, joka tuntuu kamalan vanhalta iältä enkä voi kyllä kuvitella elämääni 3-kymppisenä.

Mielestäni ihanteellinen ikä olisi ehkä 18-20 vuotta, silloin on vielä nuori, mutta voi kuitenkin päättää kaikista asioistaan itse (tai ainakin pitäisi voida päättää).

Sinä olet vielä ns. lapsen kengissä(älä loukkaannu),kun tulet minun ikään huomaat olevasi sittenkin parhaassa iässä naisena

Minultakin muuten kysyttiin 27 vuotiaana eräässä alkossa paperit vaikka ostin vain siideriä,no otin sen kohteliaisuutena ja sanoinkin niin,myyjä hieman mulkaisi

[Kylli]

Ainoa asia mitä nuoruusvuosilta voisin kaivata on fyysinen rapistumattomuus ja olettamus "lukemattomista" edessä olevista elinvuosista. Muuten en vaihtaisi. Tietysti nuorena oli tietty vapauden tunne, sellainen "kaikki on mahdollista" -fiilis, jota voi nostalgisesti(kin) muistella, mutta siihen sisältyi ainakin toisinaan myös rutkasti epävarmuutta. Tänä päivänä nautin esim. siitä, että osaan muodostaa kokemukseen(kin) perustuvia mielipiteitä. Elämän kulku on mahdollistanut pysyvyyttä ja turvallisuutta (HUOM! ei ole yhtä kuin tylsyys!) sekä mm. ammattiin liittyvää osaamista, mikä ei ihan noviisina ollut luonnollisestikaan mahdollista. Enää ei tarvitse etsiä sitä perustaa, vaan erilaisille mahdollisuuksille on toisella lailla tilaa ja omia valintoja voi tehdä siltä pohjalta.

Akuutisti nuo ikäkysymykset pyörii mielessä lähestyvän merkkipäivän vuoksi. Ja koska kyseessä on tasavuosipäivä, sitä tavallaan tekee jonkin sortin yhteenvetoa elämästään. Papereita ei kapakassa ole kysytty paljon ikinä, viimeksi kai Järvenpäässä vuonna XXXX . Ikäarvauksetkin menevät yleensä melkein nappiin, parin-kolmen vuoden heitto alaspäin on aika yleinen. Tyyli on sitten toinen juttu, siitä olen saanut nuorekkuuspisteitä

[maija turjukka]

Mä taidan sitten olla tähän mennessä vastanneista ainoa "vanhoihin nahkoihin tehty", koska mua poikkeuksetta luullaan vähintään oman ikäisekseni, jossei vanhemmaksi Johtuiskohan kulahtaneesta lookista Onneksi sentään tänään sain uusia raitoja hiuksiini, niin nuorenin ehkä vuoden,pari...

Mutta jos vakavasti puhutaan, niin asenne kyllä ratkaisee aika monessa asiassa, nuorikin ihminen voi olla kypsä.... ja vastaavasti keski-ikäinen voi olla täys kakara
-oman vanhenemisensa huomaa parhaiten lasten varttumisesta-

[cicero]

olen yli kolmekymppinen ja tuntuu siltä että parhaat vuodet on just alkaneet eli en tosiaan miksikään vanhaksi tunne itseäni

Taaksepäin katsoessa on vaan onnellinen siitä että elämänkokemus on karaistanut vaikka toisaalta jotain juttuja olis saanut jäädä tapahtumatta...jotenkin sitä ottaa elämän rennommin eikä ole niin hirveesti suorituspaineita kuin nuorempana. Seksuaalisestikin tunnen olevani ihan eri tasolla kuin nuorena eli on se vaan se laatu (minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa)

muutama vuosi sitten opiskellessa siellä oli tyttö joka täytti just tuon 23v ja hän oli hirvittävän surullinen siitä ku nei ollut elämässään aanut vielä mitään aikaiseksi, kerroin sitten että ei tuossa vaiheessa vielä tarvitse olla elämä valmiina..nyt sillä on lapsia, hyvä mies ja ammatti sekä elämänkokemusta muutama vuosi lisää ja punastelee jos joku huomauttelee tuosta sen 23v kriisistä...

[DonHessu]

Olen 15-vuotias, ja minua hävettää keskusteluissa yms. muissa sanoa tämä ikä sillä näyttää oikeasti siltä että 15-vuotiaat on pelkkiä idiootteja keskusteluissa... Vittu sanaa viljeleviä apinoita =& Kai olen itsekkin sellainen, mutten varmaan niin paha kuin normaali 15-vuotias.

En haluaisi ikääntyä yli 35-vuotiaaksi. Kaameaa ajatella että joskus olisin sairas ja raihnainen vanhusten kodissa... Ei köy, haluan kuolla 50-vuotiaana, vaikka olisikin eläke lähellä...

Tiedä sitte...

[ABC]

Ulkonäön puolesta olisi tietysti kiva, jos ei koskaan vanhenisi.
Mutta olin nuorempana ihan hvetin mustasukkainen ja kuumaverinen, joten sikäli elämä on kyllä nykyisin paljon helpompaa.

[Merope]

Nuorehko naisihminen minä vielä olen, mutta yleensä luullaan muutaman vuoden vanhemmaksi. Iästäni kertonee se, että tässä vaiheessa se on vielä ihan ok . Olen kyllä ehkä jonkinverran kypsempi kuin ikäiseni keskiverroin. Se taas johtuu siitä, että elämä on jo ehtinyt karaisemaan ikävilläkin tavoilla, ja siitäkin, että olen aina liikkunut poikkeuksetta itseäni vanhemmassa seurassa, mikä on muokannut ajatusmaailmaa entisestään aina hieman ikäistään "vanhempaan" suuntaan. En silti kyllä väitä mikään vakava aikuinen olevani vieläkään, saati että elämänkokemusta olisi lähellekään sitä, mitä palstan "vanhemmilla" leideillä. Hui kamala, tuo kuulosti ihan siltä, että pidän teitä eläkeläisinä ja ikäloppuina jo

[groot]

En haluaisi ikääntyä yli 35-vuotiaaksi. Kaameaa ajatella että joskus olisin sairas ja raihnainen vanhusten kodissa... Ei köy, haluan kuolla 50-vuotiaana, vaikka olisikin eläke lähellä...

Tiedä sitte...

Se on tuota nuoruuden huumaa ja I wanna live forever-juttua.

Itse olen jo yli 30v ja hyvat puolet ovat ne asiat, etta kokemus tuo itsevarmuutta.

Nuorena aina about 25v asti olin ujo ja epavarma, nykyaan todella sosiaalinen ja itsevarma, joten minun kohdalla ika on tuonut paasaantoisesti positiivista.

[Tiina]

No en varmasti häpeä ikääni.
Pikemminkin mainostan, että on tässä jo nähty yhtä sun toistakin.
Sitäpaitsi oon huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä kivempaa on.
Nuoruus oli jotenkin tuskasta aikaa.
Ainoan ikäkriisini podin kun täytin 23v.
Sen jälkeen ei mitään oireilua iän suhteen.
Tunnen itseni joskus oman ikäiseksi ja joskus huimasti nuoremmaksi tai vanhemmaksi.
Riippuen tilanteesta
Osaan olla hyvinkin vanhoillinen moralisti ja joskus taas lapsettaa niin vietävästi, ettei mitään rajaa.
Vanheminen ei huoleta muutakuin siinä mielessä, että sairauksia voi alkaa tulla ja semmosta ikävää kulumaa sinne tänne
Mikään ryppyfani en oo myöskään ikänä ollut, mut kyllähän se lopullinen rupsahdus on jossain vaiheessa edessä meillä kaikilla, kun tarpeeksi kauan elää (niin paitsi filmitähdillä)

[Patricia C. Itämaa]

Olen 15-vuotias, ja minua hävettää keskusteluissa yms. muissa sanoa tämä ikä sillä näyttää oikeasti siltä että 15-vuotiaat on pelkkiä idiootteja keskusteluissa... Vittu sanaa viljeleviä apinoita =& Kai olen itsekkin sellainen, mutten varmaan niin paha kuin normaali 15-vuotias.

En haluaisi ikääntyä yli 35-vuotiaaksi. Kaameaa ajatella että joskus olisin sairas ja raihnainen vanhusten kodissa... Ei köy, haluan kuolla 50-vuotiaana, vaikka olisikin eläke lähellä...

Tiedä sitte...

Hauskasti kirjoittelet,huomaatko,että vaikka itse ajattelet ettei sinusta saisi ajatella:
"Se on niitä jotka kylvää vaan v***sanoja yms.,pissis vielä"

Enkä tosin ole kertaakaan ajatellut vaan pitänyt huomattavasti ikäistäsi kypsempänä kirjoitusten perusteella.

Nyt kuitenkin itse sanot 35 v. melkein ikälopuksi (joka minä olen)


Koomista vai mitä

[Howler]

Olen 15-vuotias, ja minua hävettää keskusteluissa yms. muissa sanoa tämä ikä sillä näyttää oikeasti siltä että 15-vuotiaat on pelkkiä idiootteja keskusteluissa... Vittu sanaa viljeleviä apinoita =& Kai olen itsekkin sellainen, mutten varmaan niin paha kuin normaali 15-vuotias.

Ja minä kun luulin sinua itseäni vanhemmaksi! Et vaikuta yhtään kirjoitustesi perusteella 15-vuotiaalta, vaan jotain 20... o.O