11.12.2006
H, T
KUULUSTELUKERTOMUS
Olin tapahtumayönä työvuorossa ja ajoin yhdessä yk L:en kanssa. Yk L toimi kenttäjohtajana ja minä toimin partioauto 211 kuljettajana.
Olimme Porin linja-autoaseman tienoolla, kun saimme hälytyskeskuksen kautta tehtävän Ulvilaan Tähtisentie 54. Tehtäväanto oli sellainen, että johonkin oli tunkeuduttu, puukko esillä, paikalla lapsia.
Ajoin tapahtumapaikalle ja aluksi kun L soitti kohteeseen, hän piti puhelinta kaiutin asennossa ja kuulin taustalla lapsen ääntä. Ihmettelimme aluksi puhelun alussa lapsen ääntä, emme saaneet tarkkaan selvää puheesta. L nosti luurin korvalleen ja toisti asioita, mitä hän puhelun aikana kuuli. joku vastasi puheluun, tämän jälkeen L keskusteli jonkun aikuisen kanssa.
L toisti jotakin että uhri on eloton, tuolloin lisäsin vauhtia ja ymmärsin että nyt on tosi kyseessä.
Kun tulimme siihen tapahtumapaikalle, L meni ensin sisään asuntoon. Minä en havainnut ihmisiä siinä talon ulkopuolella. Seurasin L:sta taloon sisälle, näin eteisessä naisen (Anneli Auer) ja siinä lastenhuoneen edustalla oli tyttö (vanhin tyttö xxxxxx).Tässä vaiheessa en kiinnittänyt huomiota naisen vaatteisiin.
Nainen näytti meille sen paikan missä mies makasi, L meni edellä, minä seurasin L:sta. Emme menneet ihan perille asti, mutta näimme miehen makaavan selällään. Mies näytti heti siltä, ettei tarvinnut kauheasti elvyttää enää. Valoa oli sen verran päällä, että en laittanut mitään valoja päälle, emmekä käyttäneet taskulamppuja kun tarkastelimme uhria.
Nainen ei missään vaiheessa sanonut meille että auttakaa tai jotakin, hän vain näytti missä mies on. Hän ei itkenyt eikä huutanut meille mitään. Hän vain käveli aluksi siinä edestakaisin.
Tämän jälkeen hain kameran autosta ulkoa. Kun menin pihalle, niin ambulanssi oli tullut paikalle ja siinä oli kaksi naissairaankuljettajaa. He tulivat minun mukanani talon sisälle. Otin muutamia valokuvia uhrista ja tapahtumapaikasta, jonka jälkeen sairaankuljettajat menivät tarkistamaan uhrin tilaa. Näin kun he työskentelivät siinä uhrin lähellä, otin tästäkin valokuvan.
Äiti ja vanhin tytär olivat siinä olohuoneessa ja kulkivat siinä vähän edestakaisin, sanoin äidille, että menisivät vähän etäämmäksi. Tämän jälkeen sairaankuljettajat menivät äidin kanssa keittiöön ja tarkistivat hänen pistohaavaansa. Vanhin tytär ei mennyt enää sinne vanhempien makuuhuoneen suuntaan, vaan meni varmaankin muiden lasten kanssa lastenhuoneeseen.
Keittiössä äiti alkoi pyörtymään ja sairaankuljettajat ottivat hänet kiinni ja alkoivat häntä hoitamaan häntä siinä lattialla. Mielestäni äiti ei mennyt tajuttomaksi, vaan hän oli tajuissaan siinä lattialla. Juttelin siinä samalla äidin kanssa ja hän neuvoi, että eteisessä on hänen käsilaukkunsa ja yritin etsiä hänen lompakostaan kela-kortteja mutta en löytänyt niitä. Vähän ajan kuluttua äiti alkoi kertomaan minulle lasten syntymäajat ja myös oman syntymäaikansa ja sotun.
Äiti alkoi kertomaan minulle mitä asunnossa oli tapahtunut. Äiti kertoi, että kolme nuorinta lasta oli nukkumassa omassa huoneessaan ja xxxxxx oli nukkumassa omassa huoneessaan. Äiti Anneli oli miehensä Jukan kanssa nukkumassa siinä olohuoneen vieressä olleessa huoneessa, joka oli heidän makuuhuoneena ja samalla takkahuoneena. Äiti kertoi, että hän ja hänen miehensä heräsivät siihen, kun takkahuoneen oven ikkuna rikottiin. Ikkunasta tuli joku mies sisälle ja hänellä oli puukko kädessä, mies alkoi heti puukottamaan miestään. Nainen meni väliin ja sai puukosta iskun. Iskun jälkeen nainen lähti keittiöön soittamaan. Tänä aikana xxxxxx heräsi ja tuli äidin luokse keittiöön.
Kun puhelu häkeen loppui, poliisi soitti kohteeseen. Äiti tarkisti miehen tilan poliisin soiton jälkeen. Äiti kertoi, että tekijä lähti poliisin puhelun aikana pois talosta. En tarkemmin kysynyt mitä kautta tekijä poistui talosta. Jostakin oli tiedossa se, että tekijä poistui siitä takaa rikotun ikkunan kautta.
Äiti ymmärsi välillä asiat väärin eikä selittänyt niitä loogisesti. Jotakin hän selvitti ja kun korjasin häntä, niin hän sanoi että ei se niin mennyt. Ensin hän sanoi minulle jotakin miten asiat olivat menneet, kun toistin hänelle sen saman asian, jonka hän oli juuri minulle sanonut, niin siihen hän sanoi, että ei se noin mennyt.
Tässä vaiheessa paikalle tuli toinen ambulanssi ja sosiaalityöntekijä R S. He menivät juttelemaan lasten kanssa.
Kenttäjohtaja L hoiti asioita puhelimessa. Tänä aikana olin äidin ja sairaankuljet tajien kanssa keittiössä.
Sairaankuljettajat tarkistivat äidin haavan ja tämän jälkeen he alkoivat valmistautua kuljetusta varten. Tässä vaiheessa kun olimme eteisessä kysyin äidiltä tekijän tuntomerkkejä. Äiti kertoi, että tekijä oli tukevahko, pullea naama, kasvot osittain peitossa, suomalaisen näköinen, 30-40-vuotias, minun pituiseni, olen itse 188 cm pitkä, tummat vartalonmyötäiset vaatteet, hänelle tuntematon mies, hän ei tekijää tunnistanut. Nämä asiat äiti itse luetteli minulle.
Pyysin äitiä jättämään päällään olleen paidan ja laitoin paidan keittiön pöydälle. Ottamissani valokuvissa äidin päällä ollut paita on se sama, joka hänellä oli päällään, kun menimme asuntoon sisälle. Myöhemmin pyynnöstäni äiti luovutti paidan minulle ja otti päälleen toisen paidan.
Olisin kuvannut äidin kädet, mutta ne olivat ihan puhtaat, niissä ei näkynyt yhtään verta kun niitä katsoin. En ottanut käsistä kuvia koska ne olivat puhtaat, eikä niissä näkynyt haavoja tms.
Äidillä oli pistohaava vasemmalla puolella rinnan kohdalla ja verta oikean jalkapöydän päällä hänellä oli verta. Tämä veri näkyy niissä kuvissa, joita häneltä otin.
Kun kysyin naiselta mikä tähän tekoon voisi olla syy, hän sanoi ainoastaan miehen työpaikan olevan syyn tekoon. Nainen kertoi minulle että hän ei tunne ketään miehensä työ-paikalta. Mies työskenteli Luvatalla henkilöstöasioita hoitaen.
Minä en jutellut xxxxxx kanssa mitään sinä aikana, kun olimme talossa. Sairaankuljettajat ja R S jutteli niiden lasten kanssa.
Myöskin siitä tekovälineestä otin valokuvan, eikä siihen koskettu meidän toimestamme.
Kun muut olivat poistuneet asunnosta, jäin varmistamaan asuntoa. L hoiti asioita puhelimessa. Keittiöstä menee ovi kodinhoitohuoneeseen, katsoin ovea keittiön puolelta ja näin siinä oven kahvassa kuivuneen tahran, mielestäni kuivunut veritahra. Samoin oven keittiön puolella oli muutama vesipisara. En mennyt sisään kodinhoitohuoneeseen, etten olisi sotkenut mahdollisia jälkiä.
