Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

[Valhalla]

Kuolleen tytön päiväkirjassa turhautuminen ja tuska ei kylläkään kohdistu poliiseihin ( vaikka vastemielinen ilmiö onkin ), vaan niin sanotusti kohtaloon. Kohdattuun kuolemaan. Ja sen seurauksiin.

Samoin on Ulvilan tapauksessa. Kyllä syy on isän kuolema ja hänet tappanut ja poliisit on vasta seuraus. Enkä tarkoita etteikö kuulemisia olisi voinut tehdä tahdikkaammin. Lapsi kuitenkin ymmärtää syyn ja seurauksen. Ei poliisit hänelle läheisiä ole tai että kokisi heidän häntä liikuttavan. Mutta poliisit pakottaa miettimään jotakin jota ei haluaisi.

Poliisi puolestaan sössi jo useamman vuoden ja tietää sen. Lapset elävät mahdollisesti isänsä murhaajan kanssa. Kyllä sekin pistää yrittämään äärimmilleen.

[awa]

Totuus on lapsille se kaikkein tärkein asia, heidän, eli lapsen hyvinvoinnin kannalta. Totuus voi olla epämukavakin, mikäli lapsi on nähnyt tilanteen, ja tietää kuinka kaikki on lopulta tapahtui. Olisi kaikkien kannalta parasta myöntää totuus. Niin - jos lapsen etua mietitään. Lapset eivät ole loputtomiin huijattavissa, joskus he tulevat ajattelemaan omilla aivoillaan. Eivät he usko Joulupukkiinkaan ikuisesti.

[Tara]

annaanna, tuskin luin ihan kokonaan kirjoitustasi. Ilmoitit itse sen laadun.

No tuikituntematonhan se voi päätellä mikä on kenenkin ns valemuisto.

Varmaankaan en ollut edes paikalla kun äitini kuvaili isääni sosiaalitädeille, ja kun häpesin hänen puolestaan silmät päästäni. Valemuisto!! Hienoa. Et tajunnut pointistani et sitten pätkääkään. Ymmärsin vasta aikuisena, mitä vakavasti masentunut äitiparkani tarkoitti 'merille lähtöaikeistaan', että 'ethän unohda äitiä koskaan'. Muistan näitä asioita koska ne olivat niin kummallisia, sen takia. Pelottavia ja ahdistavia. Lapsi pystyy panemaan pahoja asioita sivuun! Eikä haudo niitä kaiken aikaa, jos siihen on jokin mahdoillisuus, eli edes jotenkin turvallinen elämä, jotain pysyvyyttä, edes joku aikuinen johon voi luottaa.

Onneksi sain edes aikuisena tietää, että isäni ei ollutkaan sellainen hirviö, joksi äiti hänet minulle yritti uskotella. Minä en oikeasti pitänyt häntä hirviönä edes pienempänä, en vaikka hän oli väkivaltainen äitiä kohtaan. Tätä vain ei lapsen ollut mahdollista tuoda ilmi aikanaan. Äiti oli silti äiti. Lapsi on kummallisen sitkeä, sitä vain selviää melkein mistä vain, loppujen lopuksi.

Jotenkin vain on niin, että lapsen toivo ei niin vain katoa, että jonain päivänä asiat kääntyvät vielä parempaan päin, että kaikki kauhea on 'väliaikaista', vaikka ne varsinaiset onnettomat asiat mitä tapahtui, olivatkin peruuttamattomia. Enkä väitä, että olisin kokenut jotain poikkeuksellista. Kun 16-vuotiaasta jonkun vuoden eteenpäin kertaa elämäänsä terapiassa, eivät nuo tapahtumat niin kaukaisia silloin vielä olleet. Mutta joo, valetta tietenkin. Sekin, että tutustuin uudelleen isääni n 20 vuotiaana, ja sain häneltäkin tietää paljon sellaista mitä en lapsena olisi voinut ymmärtää, tapahtumista joista minulla silti oli paljon muistikuvia. Joo-o, hahha..Olen keksinyt koko elämäni tarinan!

Ihan totta, omalaatuisella tavallani lapsena yritin pitää vanhempiani jopa yhdessä! Ja kun 'epäonnistuin' oli kaikki kauhea mitä erosta seurasi, tietenkin minun omaa syytäni, 'tyhmä lapsi'. heh.. Mutta tällaisia hajonneitten perheitten lapset pohtinevat yhä edelleen, vaikka ajat ovat muuten muuttuneet paremmaksi, tarkoitan, että apua on tarjolla jopa aika pienille lapsille. Kun vain äidit sallisivat sen!

Ihan turha jatkaa tästä aiheesta, koska minun muistoni eivät varsinaisessa asiassa paina höykäsen pöläystä. Varmaan en ollut edes lastenkodissa. Valemuisto. Voi miten tyhmä olen ollut kun en koskaan tullut moista ajatelleeksi.

[Peräkylän Maigret]

Perakylalle -- luin jostain etta Suomessakin oli otettu kayttoon joskus viimeisten parinkymmenen vuoden kuluessa tama anglosaksinen jarkeva epaily syyllisyydesta -- sotkin varmaan siihen.

KKO-1985-II-112 Vahtimestari B oli poistanut A:n ravintolasta, mistä hermostuneena A oli ajanut kilometrin päähän kotiinsa, ottanut pistoolin ja palannut ravintolan edustalle ampumaan B:n. Pelkästään sitä, että A oli käynyt välillä kotonaan hakemassa aseen, ei katsottu osoittavan vakaata harkintaa. A tuomittiin taposta.

Hieman outo tuo KKO-1985-II-112 päätös on. Ehkä oikeus on katsonut että syyllinen on ollut samassa tunnetilassa koko ajan, apinan raivo päällä, ei mistään cool harkinnasta tietoakaan. Tai sitten oikeuden jäsenet olivat vain haluneet lähteä viikonlopuksi kesämökille eivät alkaneet vänkäämään asiaa sen enempi. Eipä kai tämä mitään luonnontiedettä olekaan.

Ulvilan tapaukssa Häke-soiton aikana tehty surmaamisen loppuunsaattaminen katsotaan kai raskauttavaksi asiaksi kun sen olisi voinut välttää ! Toisaalta itse Häke-soitto voitaisiin katsoa lieventäväksi asiaksi kun tekijä on koettanut saada apua ihmiselle jonka surmaamisen oli aloittanut.

Itselle ei mene jakeluun miksi joku soittaisi apua Häkestä kun aikonut ensin jonkun tappaa ja sitten kesken soiton meneekin kuitenkin tappamaan. Ehkä oon liian tyhmä, vanha tai sinisilmäinen joka ei ole nähnyt riittävästi elämän pimeitä puolia... Toistaiseksi pysyttelen kuitenkin sitkeästi täällä tyhmä-osastolla Juha Joutsenlahden, Kare Koskisen, konst. Mäkisen ja parin muun kanssa.

[Valhalla]

No oikean seuran olet valinnut, mutta eikös tämä ole moneen kertaan ehdotettu: puhelun alkaessa Anneli oletti Jukan jo lopullisesti hiljenneen. Ja olikin alussa hiljaa.

[awa]

Toistaiseksi pysyttelen kuitenkin sitkeästi täällä tyhmä-osastolla Juha Joutsenlahden, Kare Koskisen, konst. Mäkisen ja parin muun kanssa.

Turvallinen valinta. Tukijoita löytyy läheltä ja hupparihemmoa voitte jahdata loputtomiin. Teidän yhteinen ymmärtämättömyys/moka/typeryys voi näin kääntyä omassa mielessä voitoksi.

[Peräkylän Maigret]

Toistaiseksi pysyttelen kuitenkin sitkeästi täällä tyhmä-osastolla Juha Joutsenlahden, Kare Koskisen, konst. Mäkisen ja parin muun kanssa.

Turvallinen valinta. Tukijoita löytyy läheltä ja hupparihemmoa voi jahdata loputtomiin. Yhteinen ymmärtämättömyys/moka/typeryys voi näin kääntyä omassa mielessä voitoksi.

Kiitos rohkaisusta ja rakentavasta osallistumisestasi keskusteluun. Jatka samaan malliin..

[awa]

Kiitos rohkaisusta ja rakentavasta osallistumisestasi keskusteluun. Jatka samaan malliin..

Totuus on faktojen tunnustamista - paina se takaraivoosi !!!

Tämä ihan ystävällisesti kaadettuna.

[annaanna]

[quote="Valhalla"]Kaikilla on kokemuksensa. Ja tiedä, että lapsen vastoinkäymiset suhteutuvat aina jo koettuun. Se pahin kokemus tuntuu kaikilla lähes yhtä pahalta. Isompi tai pienempi paha.

Kiitos vastauksesta Valhalla.
Ylläoleva hienoa pohdintaa, ei välttämättä kokemuksen sisältö vaan kokemus sinänsä.

Ja tuo vanhempien keskeisyys elämässä, lojaalisuuden määrästä kyllä esimerkkejä löytyy. Ja sen hyväksikäytöstä. Pyrkimys lojaalisuuteen ja vanhempien suojelemiseen lähes varmaa, aina mahdollisuus yrittää tehdä noita mainitsemiasi sopimuksia. Haittapuoli mielestäni, että nuo sopimiset, hyssyttelyt ja lojaalisuusvaatimukset kyllä mieleen jäävät ja vanhempi myöhemmin edestään löytää.
Mutta vaikka yritystä ja halua lojaalisuuteen ja suojelemiseen löytyisi, niin ei 12-kesäinen höpöjutuissa pysy poliisilaitoksella ypöyksin vastaillessaan. Ei sellaista henkistä kanttia löydy. Tätä mieltä.

Tuo syyllistäminen on tavallaan "varma nakki", aina käyttövalmis. Tätähän monissa insestitapauksissa raportoitu käytetyn.

Taralla tosi pahoja kokemuksia.
Et ainakaan tällä hetkellä taida uskoa sanaakaan mun viestieni sisällöstä, mutta aivan oikeesti kovasti arvostan kun jaat kokemuksiasi. Paljon arvokkaampaa tietoa ihmiselämästä kaikkine kiemuroineen kuin mitä monesta muusta palstan viestistä saa.

Että valemuistoja. Ei, ei, ei. Kun mä vain yritin kömpölösti havainnollistaa miten inhottavalta varmaan tuntuu, kun ihan oikeita ihmisiä (kuten AA:n tytär) piinataan kaiken jo koetun kauheuden lisäksi jollakin "sul oli varmaan joku valemuisto" -väitteillä. No, ei tainnu mennä niinkuin siellä strömsöössä menee.

En halunnut mitään mielipahaa aiheuttaa, siksi yritin varoitella. Pahoillani olen.
Ja toisaalta tyytyväinen. Ihan kelpo keskustelua.
Öitä.

[awa]

Laita hyvä mies korkki kiinni, että edes lainaukset onnistuu. Ötyöä.

[Peräkylän Maigret]

Toistaiseksi pysyttelen kuitenkin sitkeästi täällä tyhmä-osastolla Juha Joutsenlahden, Kare Koskisen, konst. Mäkisen ja parin muun kanssa.

Turvallinen valinta. Tukijoita löytyy läheltä ja hupparihemmoa voitte jahdata loputtomiin. Teidän yhteinen ymmärtämättömyys/moka/typeryys voi näin kääntyä omassa mielessä voitoksi.

Kiitos ! On meillä vielä roimasti tilaa - tervetuloa !

Miksi muuten AA käyttää preesensiä aikamuotona tuossa Häke-puhelussa ? Antaa kuvan että joku on juuri sisällä ja tuo joku tappaa juuri Jukkaa (joka ei siis vielä ole kuollut)

0:16 Häke: Onks tää omakotitalo?
0:17 Epäilty: On.
0:17 Häke. Mitä siellä nyt tapahtuu?
0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri: Auuu.

Ymmärrän että ehdotuksenne mukaan AA:n oli näin tehtävä ja piti antaa Häkelle kuva että Jukka oli elossa vielä koska ääniä alkoi yllättäen kuulumaan. Häke-puheluhan olisi mennyt aivan eri tavalla jos Jukka ei olisi tullut tajuihinsa. Miten Häke-puhelu olisi siinä tapauksessa edennyt ?

AA reagoi siis erinomaisen nopeasti muuttuneisiin oslosuhteisiin ja improvisoi nopeasti muuttaen aikomaansa puhelua. Mutta miksi AA antoi epäloogisesti kuvan että joku tappaja oli vielä sisällä ? Vaikka Jukan ääniä kuului niin ehdotuksenne mukaan ulkopuolisen tappajan ääniä ei olisi pitänyt kuulua . Vai oliko AA jopa niin älykäs että kykeni diskonttaamaan tulevan tilanteen ja omasta tappamissuorituksesta aiheutuvat äänet ? Jos AA pystyi näin laskelmoivasti prosessoimaan asioita niin miksi hän ei itse aktiivisesti kiirehtinyt pääsemään irti Häke-puhelusta ja tekemään tappamissuorituksnsa vaan nöyränä kunnon kansalaisen tavoin vastaili Häken-jaarituksiin. Päinvastoin hän kiirehtii jopa Häkeä avun saamisessa !

En vielä valitettavasti voi ostaa ehdotustanne.Pysyn oppositiossa.

[awa]

Turvallista ja moitteetonta matkaa Sinulle PM toivottelen. Totuua ei pala tulessa - eikä nettikirjoittelussa.

[Valhalla]

0:01 Häke: Hätäkeskus.
0:02 Epäilty: Tääl o joku tappaja. Tulkaa nopeesti.
0:04 Häke: Mi, mikä.
Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää.
0:05 Häke: Rauhotu, mikä paikkakunta?
0:06 Epäilty: Ulvila.
0:07 Häke: Ulvila, jooh.
0:10 Epäilty: (sanoo osoitteen)
0:12 Häke: Anteeks mikä?
0:12 Epäilty: (sanoo tien)
0:15 Häke: Joo-o.
0:15 Epäilty: (sanoo numeron)
0:16 Häke: Onks tää omakotitalo?
0:17 Epäilty: On.
0:17 Häke. Mitä siellä nyt tapahtuu?

Selvästihän tuosta käy ilmi, että Anneli antaa kuvauksen tappajajasta joka on par'aikaa paikalla. Tiedä sitten miten oli miettinyt. Oliko varautunut vain lyhyeen puheluun ja tilanne päällä lyhentäisi puhelun. Olisiko ollut vaikea selittää missä itse oli koko surmatyön ajan jos huppari olisikin jo poissa.

[Peräkylän Maigret]

Selvästihän tuosta käy ilmi, että Anneli antaa kuvauksen tappajajasta joka on par'aikaa paikalla. Tiedä sitten miten oli miettinyt. Oliko varautunut vain lyhyeen puheluun ja tilanne päällä lyhentäisi puhelun. Olisiko ollut vaikea selittää missä itse oli koko surmatyön ajan jos huppari olisikin jo poissa.

Ihan looginen selitys näkökulmastanne tuo lyhyeen puheluun varautuminen jos antaa kuvan että tilanne on päällä. Myönnän.

Mutta kun Jukka tulikin tajuihinsa niin miksi ihmeessä AA ainakin kolme kertaa kiirehtii avun saamista. Ei avun pikainen paikkalletulo ole voinut olla hänen intressissään ! Tätä en kyllä millään ymmärrä . Minulle vääjäämtättä välittyy aito hätä.

0:01 Häke: Hätäkeskus.
0:02 Epäilty: Tääl o joku tappaja. Tulkaa nopeesti.

0:30 Epäilty: Ei se o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsin. Löi muaki, tulee näköjää verta.
0:35 Häke: Joo.
Epäilty: Hei nopeesti.valitushuutoja).

1:12 Epäilty: Onks joku tulossa jo?

2:08 Epäilty: (vaimeita askelia) Tuleeksielt kettää?

[annaanna]

Itselle ei mene jakeluun miksi joku soittaisi apua Häkestä kun aikonut ensin jonkun tappaa ja sitten kesken soiton meneekin kuitenkin tappamaan. Ehkä oon liian tyhmä, vanha tai sinisilmäinen joka ei ole nähnyt riittävästi elämän pimeitä puolia... Toistaiseksi pysyttelen kuitenkin sitkeästi täällä tyhmä-osastolla Juha Joutsenlahden, Kare Koskisen, konst. Mäkisen ja parin muun kanssa.

Kiinnostunut.
Herraseurasta.
Oon tyhmä, statusluokitus; semihörhö.
Pumpulissa kasvanut.
Epäpätevä.
Toi noi ni, toi pimeitten puolien näkeminen. Oon perhana soikoon käyny Raumall. Siel näin.
En oo sinisilmänen.
Mul on rinnat. C-kuppi.
Näillä eväillä?

RyhmäTyhmälle kyllä tekemistä riittää. Jos vuokrattais se elokuvantekijöiltä jäävä murhatalon rekonstruktio. Lyötäis rahoiksi sillä. Järjestettäis "Piiloita astalosi" -iltoja. Osallistujat sais valita astalonsa; kirves, kuokka, sirppi, vasara, sorkkarauta tai klapi. Kaikille jaettaisin pari muovikassillista rekvisiittaa ja tietty sekkari. Verisiä kenkiä. Suihkusaippuaa. Valmisverinen teepaita (sen sais viedä kotiin). Lavastettais kaikenmaailman kauniita ja täydellisiä jälkiä, niitä sais maksua vastaan kuvata. RyhmäTyhmän jäsen retkottais lattialla. Vaikka mitä. Omalla vastuulla rikotusta ikkunasta ois varmaan suosittua extremeä.

Joka viikonpäivälle vois teemoittaa oman aiheensa.
Tapsa-iltana paha ja ilkeä tapsa juoksis kiinni anneleita musta huppari päällä.
Astaloiltana yks jää ja muut menee pois. Ja se jäänyt piilottaa astalonsa ja ekaks löytänyt saa piilottaa seuraavaks. Ei kannata pakastimeen piilottaa, sen kaikki arvaa.
Soita häkeen-iltana harjoiteltais lavastussoittoja häkeen.
Lauantaisin oli kuvaillat. Katseltaisiin kuvia ja tehtäisiin niistä päätelmiä. "Mitä sun kuvassa on?" "Emmä vaan tiedä"