Kerrohan Sariola ihan malliksi ne muutamat kanavat, joita pitkin tietoa poliisi ja lehdistö sairaalasta saivat, niin me muutkin pääsemme tietämättömyyden tuskasta.
Kun lääkärit eivät saaneet tiedottaa, niin kuka se sitten oli, joka sai aikuisten oikeasti tiedottaa?
Pappi, lukkari, talonpoika vai kuppari, ei vaan yksinomaa ja ainoastaan Helga Gustafssonni, näin se vaan taas kerran valitettavasti Sariolan kannalta on!
Gustafssonin vammat
Re: Gustafssonin vammat
Tiedetään, että alkupäivinä lehdistötilaisuuden piti poliiseista Vainio, joka johti tutkimuksia. Myös tiedetään, että v.1966 tiedotustilaisuuden piti poliisineuvos Ylösjoki. Jo sairaalaantulopäivänä oli oli kaksi poliisia yrittämässä kysellä Gustafssonilta tietoja, mutta eivät saaneet vastauksia. He näkivät tilanteen tarkasti sillä olivat paikalla kun lääkäri antoi potilaalle ensihoitoa ja mm. ompeli avohaavoja. Poliisit kävivät alkupäivinä useaan otteeseen sairaalassa ja yrittivät kuulustella, tai kuulustelivat potilasta. Poliisilla oli näin ensikäden tietoa. Tietysti lehdistö sai tietoa myös potilaan äidiltä, joka pääsi tapaamaan potilasta mahdollisimman pian. Varmaan tietoa lehdistölle tuli vielä muitakin kanavia myöten.
Ettei pääasia unohtuisi, pannaan tähän Gustafssonin vammat Öhmanin ja käräjäoikeuden tuomion mukaan:
Tämä kannattaa lukaista silloin tällöin!
Neurokirurgi Öhmanin lausunto käräjäoikeuden tuomion mukaan
Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa. Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla. On epätodennäköistä, että neljän vuorokauden muistinmenetyksen aiheuttaneessa vaikeaksi luokiteltavassa aivovammassa ei verta aivoselkäydinnesteessä olisi. Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.
Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on tehty suhteellisen pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty.
Puutteelliset kirjaukset ja röntgenkuvien puute ovat vaikeuttaneet johtopäätösten tekemistä, ja siksi Öhman on perustanut kannanottonsa asiassa pitkälti aivoselkäydinnesteen verettömyyteen. Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa. On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3-5 vuorokauden pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen. Kysymykseen kuinka pitkä muistiaukko olsi voinut olla, Öhman ei ole ottanut kantaa.
Ettei pääasia unohtuisi, pannaan tähän Gustafssonin vammat Öhmanin ja käräjäoikeuden tuomion mukaan:
Tämä kannattaa lukaista silloin tällöin!
Neurokirurgi Öhmanin lausunto käräjäoikeuden tuomion mukaan
Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa. Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla. On epätodennäköistä, että neljän vuorokauden muistinmenetyksen aiheuttaneessa vaikeaksi luokiteltavassa aivovammassa ei verta aivoselkäydinnesteessä olisi. Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.
Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on tehty suhteellisen pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty.
Puutteelliset kirjaukset ja röntgenkuvien puute ovat vaikeuttaneet johtopäätösten tekemistä, ja siksi Öhman on perustanut kannanottonsa asiassa pitkälti aivoselkäydinnesteen verettömyyteen. Ns. Brillen hematooma kuvaa luotettavasti kyllä kallonpohjan murtumaa. On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ja liikuntakyvytön, mutta sellainen aivovamma, josta Gustafssonille olisi aiheutunut 3-5 vuorokauden pituinen muistiaukko ei ole ollut todennäköinen. Kysymykseen kuinka pitkä muistiaukko olsi voinut olla, Öhman ei ole ottanut kantaa.
Re: Gustafssonin vammat
Kysyin Sariolalta sitä, mitä muutamia kanavia poliisi käytti, saadakseen tietoja sairaalasta ja näin Sariola vastasi.
Tiedetään, että alkupäivinä lehdistötilaisuuden piti poliiseista Vainio, joka johti tutkimuksia. Myös tiedetään, että v.1966 tiedotustilaisuuden piti poliisineuvos Ylösjoki. Jo sairaalaantulopäivänä oli oli kaksi poliisia yrittämässä kysellä Gustafssonilta tietoja, mutta eivät saaneet vastauksia. He näkivät tilanteen tarkasti sillä olivat paikalla kun lääkäri antoi potilaalle ensihoitoa ja mm. ompeli avohaavoja. Poliisit kävivät alkupäivinä useaan otteeseen sairaalassa ja yrittivät kuulustella, tai kuulustelivat potilasta. Poliisilla oli näin ensikäden tietoa. Tietysti lehdistö sai tietoa myös potilaan äidiltä, joka pääsi tapaamaan potilasta mahdollisimman pian. Varmaan tietoa lehdistölle tuli vielä muitakin kanavia myöten.
Tuoko vastaus kysymykseeni?
Siis mitä kanavia poliisilla oli käytössään, tuohon kärtän vastausta, mutta Sariolamaiseen tapaan niitä ei kuulu, ainoastaan jotain epämääräitä ökellystä, kuten aina Sariolan ollessa kyseessä.
Miksi ei voi vastata rehellisesti, kuten totuus oli, että sairaalasta Gustafssonnin voinnista tiedotti Helga Gustafssonni ja so what?
Se onkin eri asia, miksi Helgarouva tiedotti vääriä tietoja ja mitä tiedotti, eli pelkäsikö jostain syystä poikansa puolesta, sillä jokin syyhän on täytynyt olla noiden väärien tietojen antamiseen, sitä ei voine Sariolakaan kiistää?
Sekin, miksi väärien tietojen antamista jatkettiin aina näihin (2000 luvulle) päiviin saakka, panee ajattelemaan, että jollain on kovin, kovin huono omatunto!
Tiedetään, että alkupäivinä lehdistötilaisuuden piti poliiseista Vainio, joka johti tutkimuksia. Myös tiedetään, että v.1966 tiedotustilaisuuden piti poliisineuvos Ylösjoki. Jo sairaalaantulopäivänä oli oli kaksi poliisia yrittämässä kysellä Gustafssonilta tietoja, mutta eivät saaneet vastauksia. He näkivät tilanteen tarkasti sillä olivat paikalla kun lääkäri antoi potilaalle ensihoitoa ja mm. ompeli avohaavoja. Poliisit kävivät alkupäivinä useaan otteeseen sairaalassa ja yrittivät kuulustella, tai kuulustelivat potilasta. Poliisilla oli näin ensikäden tietoa. Tietysti lehdistö sai tietoa myös potilaan äidiltä, joka pääsi tapaamaan potilasta mahdollisimman pian. Varmaan tietoa lehdistölle tuli vielä muitakin kanavia myöten.
Tuoko vastaus kysymykseeni?
Siis mitä kanavia poliisilla oli käytössään, tuohon kärtän vastausta, mutta Sariolamaiseen tapaan niitä ei kuulu, ainoastaan jotain epämääräitä ökellystä, kuten aina Sariolan ollessa kyseessä.
Miksi ei voi vastata rehellisesti, kuten totuus oli, että sairaalasta Gustafssonnin voinnista tiedotti Helga Gustafssonni ja so what?
Se onkin eri asia, miksi Helgarouva tiedotti vääriä tietoja ja mitä tiedotti, eli pelkäsikö jostain syystä poikansa puolesta, sillä jokin syyhän on täytynyt olla noiden väärien tietojen antamiseen, sitä ei voine Sariolakaan kiistää?
Sekin, miksi väärien tietojen antamista jatkettiin aina näihin (2000 luvulle) päiviin saakka, panee ajattelemaan, että jollain on kovin, kovin huono omatunto!
Re: Gustafssonin vammat
Tämä on yksi mielenkiintoinen pointti. Alkutilanteessa poliiseja oli paikalla kaksi: Paavola ja Lönnberg. He ilmoittivat tilanteesta KRP:lle ja sitä kautta poliiseja saapui niemelle lisää. Mutta keitä olivat nämä kaksi poliisia ensiapuklinikalla ja mistä he tulivat tuolla aikataululla paikalle? Ovat siis olleet jo näkemässä posken ompelua.Sariola kirjoitti:Jo sairaalaantulopäivänä oli oli kaksi poliisia yrittämässä kysellä Gustafssonilta tietoja, mutta eivät saaneet vastauksia. He näkivät tilanteen tarkasti sillä olivat paikalla kun lääkäri antoi potilaalle ensihoitoa ja mm. ompeli avohaavoja.
Re: Gustafssonin vammat
Hessun alkuperäinen kysymys kuului (Voit tarkistaa): "Kerrohan Sariola ihan malliksi ne muutamat kanavat, joita pitkin tietoa poliisi ja lehdistö sairaalasta saivat, niin me muutkin pääsemme tietämättömyyden tuskasta."
Noin kuului Hessun alkuperäinen kysymys. Vastasin siihen. Kuuluihan siihen vastaus.
Hessu sekoilee jo itsensä kanssakin.
Noin kuului Hessun alkuperäinen kysymys. Vastasin siihen. Kuuluihan siihen vastaus.
Hessu sekoilee jo itsensä kanssakin.
Hessu52 kirjoitti: .....
Siis mitä kanavia poliisilla oli käytössään, tuohon kärtän vastausta, mutta Sariolamaiseen tapaan niitä ei kuulu, ainoastaan jotain epämääräitä ökellystä, kuten aina Sariolan ollessa kyseessä.
.....
Re: Gustafssonin vammat
No kerro nyt vain niitä kanavia, joita poliisilla oli äläkä ala taas ynistä siellä olemattomia, jaa mutta sinullahan on tuo lukemisen ymmärtämisen kanssa niin ja näin?
Kerroitko meille muka noita muutamia muita kanavia, joita sanoit poliisilla olleen, no et kertonut, joten pane tulemaan vaan, ei täällä muut sekoa, kuin sinä!
Kerroitko meille muka noita muutamia muita kanavia, joita sanoit poliisilla olleen, no et kertonut, joten pane tulemaan vaan, ei täällä muut sekoa, kuin sinä!
Re: Gustafssonin vammat
Joo kukkuu, todellakin!kukkuu kirjoitti:Tämä on yksi mielenkiintoinen pointti. Alkutilanteessa poliiseja oli paikalla kaksi: Paavola ja Lönnberg. He ilmoittivat tilanteesta KRP:lle ja sitä kautta poliiseja saapui niemelle lisää. Mutta keitä olivat nämä kaksi poliisia ensiapuklinikalla ja mistä he tulivat tuolla aikataululla paikalle? Ovat siis olleet jo näkemässä posken ompelua.Sariola kirjoitti:Jo sairaalaantulopäivänä oli oli kaksi poliisia yrittämässä kysellä Gustafssonilta tietoja, mutta eivät saaneet vastauksia. He näkivät tilanteen tarkasti sillä olivat paikalla kun lääkäri antoi potilaalle ensihoitoa ja mm. ompeli avohaavoja.
Olisiko sairaalaan mennyt suoraan poliisi Gustafssonnia vastaan, vaan mikähän on ollut homman juonbi?
Kaiketi tuon jostain saisi urkittua selville, jostain pöytäkirjoista ehkä, vaan oma aikani on juuri nyt kortilla, eikä edes lomalle ennätä näillä näppäimillä ehtiä, onneksi sentään on viikonloppuna hieman vapaata, jos on, no yrittäjän on yritettävä, muut tehkööt hallituksia ja niihin ohjelmia, joo!
Veneen sain sentään tänään vesille, vaan en ennättänyt veneillä, vaikka keli ei tuosta enää parane!
Re: Gustafssonin vammat
Sinne paikalle niemeen oli saapunut poliisin auto, josta oli radiopuhelinyhteys poliisin päämajaan. Sieltä paikanpäältä voitiin ilmoittaa poliisin päämajaan, että elossa oleva retkeilijä on saapumassa sairaalaan, poliisi tiesi lähettää pari poliisia yrittämään saamaan jotakin tietoja potilaalta. Tosin se epäonnistui, mutta he kyllä näkivät potilaan terveydellisen tilan läheltä ja tarkasti. Samoin aina myöhemminkin, kun poliisit yrittivät kuulustella (kuulla) potilasta. He näkivät itse potilaan tilanteen. Ensimmäisissä kuulusteluissa, jotka joten kuten onnistuivat ei Gustafsson poliisin mukaan muistanut mitään illan tapahtumista. Näin oli täälläkin nähdyissä lehtileikkeissä kerrottu. Noiden kahden poliisin nimeä ei ole mainittu.kukkuu kirjoitti:Tämä on yksi mielenkiintoinen pointti. Alkutilanteessa poliiseja oli paikalla kaksi: Paavola ja Lönnberg. He ilmoittivat tilanteesta KRP:lle ja sitä kautta poliiseja saapui niemelle lisää. Mutta keitä olivat nämä kaksi poliisia ensiapuklinikalla ja mistä he tulivat tuolla aikataululla paikalle? Ovat siis olleet jo näkemässä posken ompelua.Sariola kirjoitti:Jo sairaalaantulopäivänä oli oli kaksi poliisia yrittämässä kysellä Gustafssonilta tietoja, mutta eivät saaneet vastauksia. He näkivät tilanteen tarkasti sillä olivat paikalla kun lääkäri antoi potilaalle ensihoitoa ja mm. ompeli avohaavoja.
Re: Gustafssonin vammat
Tosiaan kaksi poliisia yritti saada tietoja Gustafssonilta jo, kun hän oli saamassa ensihoitoa. Tosin Professori Hassisen mukaan potilas oli "stupor" tilassa, eikä vastauksia saatu, vaikka poliisi huusi kysymyksiä potilaan korvaan. Vastaamattomuus johtui Hassisen mukaan nimenomaan alentuneesta tajunnan tilasta.
================================
"Nils Gustafssonin tajunnan tila oli alentunut, mutta mitään hengenvaaraa hänellä ei ollut, kertoi ensihoitoa antanut lääkäri. - Puheesta ei saanut selvää, emeritusprofessori Ilmo Hassinen kertoi. Syyttäjät ovat väittäneet, että Gustafsson teeskenteli vammojaan ja suuntasi epäilyt pois itsestään. Tätä selvitetään oikeudessa silloisia ja nykyisiä lääkäreitä kuulemalla.
Emeritusprofessori Ilmo Hassinen oli vuonna 1960 23-vuotias amanuenssi ja lääketieteen opiskelija Töölön sairaalassa. Hänen vuoronsa oli juuri loppumassa, kun Nils Gustafsson tuotiin sairaalaan.
- Annoin hänelle ensihoidon. - Hänen kasvoissaan oli haavoja, päässä ruhje, silmät olivat muurautuneet umpeen. Hänellä oli leukamurtuma. Elävin mielikuva liittyy posken läpäisseeseen haavaan. Se jäi mieleen, koska mietin miten haavan saa ommeltua niin ettei siitä jää arpea.
- Ompelin haavoja. Vieressä oli kaksi poliisia, joista toinen yritti kuulustella Gustafssonia. Potilas ei vastannut. Hän kyllä reagoi, kun hänen korvaansa huudettiin kovaa. Se oli sellaista yninää ja murahtelua. Kysymyksiä en enää muista, mutta tarkoituksena oli selvittää mitä oli sattunut.
Ei hengenvaaraa
Hassisen mukaan Gustafssonilla ei ollut mitään hengenvaaraa.
- Hänen tajunnantilansa oli alentunut. Jos potilas on tajuton, hän ei reagoi mitenkään. Stupor-tila on pikkaisen ylempi taso kuin tajuttomuus. Hassisen käsityksen mukaan heikkoon reagointiin vaikutti enemmän alentunut tajunnantaso kuin leukamurtuma. ..... "
================================
"Nils Gustafssonin tajunnan tila oli alentunut, mutta mitään hengenvaaraa hänellä ei ollut, kertoi ensihoitoa antanut lääkäri. - Puheesta ei saanut selvää, emeritusprofessori Ilmo Hassinen kertoi. Syyttäjät ovat väittäneet, että Gustafsson teeskenteli vammojaan ja suuntasi epäilyt pois itsestään. Tätä selvitetään oikeudessa silloisia ja nykyisiä lääkäreitä kuulemalla.
Emeritusprofessori Ilmo Hassinen oli vuonna 1960 23-vuotias amanuenssi ja lääketieteen opiskelija Töölön sairaalassa. Hänen vuoronsa oli juuri loppumassa, kun Nils Gustafsson tuotiin sairaalaan.
- Annoin hänelle ensihoidon. - Hänen kasvoissaan oli haavoja, päässä ruhje, silmät olivat muurautuneet umpeen. Hänellä oli leukamurtuma. Elävin mielikuva liittyy posken läpäisseeseen haavaan. Se jäi mieleen, koska mietin miten haavan saa ommeltua niin ettei siitä jää arpea.
- Ompelin haavoja. Vieressä oli kaksi poliisia, joista toinen yritti kuulustella Gustafssonia. Potilas ei vastannut. Hän kyllä reagoi, kun hänen korvaansa huudettiin kovaa. Se oli sellaista yninää ja murahtelua. Kysymyksiä en enää muista, mutta tarkoituksena oli selvittää mitä oli sattunut.
Ei hengenvaaraa
Hassisen mukaan Gustafssonilla ei ollut mitään hengenvaaraa.
- Hänen tajunnantilansa oli alentunut. Jos potilas on tajuton, hän ei reagoi mitenkään. Stupor-tila on pikkaisen ylempi taso kuin tajuttomuus. Hassisen käsityksen mukaan heikkoon reagointiin vaikutti enemmän alentunut tajunnantaso kuin leukamurtuma. ..... "
Re: Gustafssonin vammat
Olisit Sariola tarkentanut, että Hassinen oli tuolloin Gustafssonnia hoivatessaan amanuenssi, eikä ihan vielä lääkäri, eikä professori, vaan pelkkä amanuenssi, lääkäriharjoittelija!!!!!
Hassinen ei sittemmin lääkäriksi valmistuttuaan enää tehnyt lääkärin hommia, vaan hänestä taisi tulla lääketieteelle kelpo tutkija ja sitten aikanaan alan professori, mutta hyvä lääkärikin hänestä olisi tullut, kun ompeli puolessa tunnissa Gustafssonnin turparustingin siihen kuntoon, että tuo sai naisia jo naimisiin saakka heti puolen vuoden kuluttua.
Gustafssonnia ei viety teholle, vaan pantiin lepäilemään ihan tavalliselle osastolle, joka on ihme, jos miehellä on ollut puoli päätä muusina ja puukko millin päässä silmäkulmasta!
Ei ollut Gustafssonni amanuenssin mielestä vakavasti loukkaantunut ei, vaikka olikin "stubing" tilassa, jota nyt olisi ollut mahdottoman helppo esittää, kunhan ei vaan ole tajuavinaan mitään, mitä nyt sen, kun poliisi korvaan huutaa!
Sitä paitsi, mistä Sariola olet saanut sellaista tietoa, että niemeltä lähetettiin radiopuhelimella tietoa, että Gustafssonnia tuodaan Tölikkaan?
Eiköhän se mennyt niin, että kun Kauko Paavola kävi poliisien "kuhmussa", eli Volkkarissa ilmoittamassa, että nyt iso remmi päälle, niin silloin Paavolan mukana lähti niemeltä myös radiopuhelinyhteys, koska Paavolahan sai komennuksen mennä heti hakemaan valokuvaaja Aaltoa Munkkiniemestä, eikä hän lähtenyt suinkaan kävellen, eikä sen enempää Sepin tai Gussen motukoillakaan, vaan juuri sillä radiopuhelin "kuhmulla"!
Mistä tällainen harhakuva on eräille jäänyt, että tuo radioauto olisi ollut jatkuvassa yhteydessä minne milloinkin, sillä sitähän se ei todellakaan ole ollut!
Hassinen ei sittemmin lääkäriksi valmistuttuaan enää tehnyt lääkärin hommia, vaan hänestä taisi tulla lääketieteelle kelpo tutkija ja sitten aikanaan alan professori, mutta hyvä lääkärikin hänestä olisi tullut, kun ompeli puolessa tunnissa Gustafssonnin turparustingin siihen kuntoon, että tuo sai naisia jo naimisiin saakka heti puolen vuoden kuluttua.
Gustafssonnia ei viety teholle, vaan pantiin lepäilemään ihan tavalliselle osastolle, joka on ihme, jos miehellä on ollut puoli päätä muusina ja puukko millin päässä silmäkulmasta!
Ei ollut Gustafssonni amanuenssin mielestä vakavasti loukkaantunut ei, vaikka olikin "stubing" tilassa, jota nyt olisi ollut mahdottoman helppo esittää, kunhan ei vaan ole tajuavinaan mitään, mitä nyt sen, kun poliisi korvaan huutaa!
Sitä paitsi, mistä Sariola olet saanut sellaista tietoa, että niemeltä lähetettiin radiopuhelimella tietoa, että Gustafssonnia tuodaan Tölikkaan?
Eiköhän se mennyt niin, että kun Kauko Paavola kävi poliisien "kuhmussa", eli Volkkarissa ilmoittamassa, että nyt iso remmi päälle, niin silloin Paavolan mukana lähti niemeltä myös radiopuhelinyhteys, koska Paavolahan sai komennuksen mennä heti hakemaan valokuvaaja Aaltoa Munkkiniemestä, eikä hän lähtenyt suinkaan kävellen, eikä sen enempää Sepin tai Gussen motukoillakaan, vaan juuri sillä radiopuhelin "kuhmulla"!
Mistä tällainen harhakuva on eräille jäänyt, että tuo radioauto olisi ollut jatkuvassa yhteydessä minne milloinkin, sillä sitähän se ei todellakaan ole ollut!
Re: Gustafssonin vammat
Radioauto oli yhteydessä poliisin päämajaan, ja siitä saattoi ottaa yhteyden olipa se auto missä tahansa. Kyllä tuota yhteyttä myös käytettiin.
Noista vammoista sen verran, että enää v. 2004 ei voida todeta oliko Gustafssonilla aivovamma vai ei v.1960.
=============================
Käräjäoikeuden tuomion ..... ja Tenovuon mukaan:
Tenovuon mukaan ..... Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä. Aivojen magneettikuvauksesta vuonna 2004 ei voida tehdä johtopäätöksiä Gustafssonilla yli 40 vuotta aikaisemmin mahdollisesti olleesta aivovammasta. .....
Myös Öhman mainitsee, että erityisesti ns. diffuusi aivovamma ei näy kuvauksissa. Saman mainitsee Tenovuokin eri yhteydessä. Kukaan ei oikeudessa väittänyt noita arvioita vastaan.
Jos aivan nykyisillä parhailla laitteilla tehtäisiin tutkimuksia, niin tietysti on mahdollista, että jotakin näkyisi. Tuo Tenovuon lausunto pitää silti paikkansa, sillä mahdollisesti vaikka jotakin havaittaisiin, niin niihin kohteisiin ei ole kirjattu tapahtumapaikkaa tai päivämäärää. Niiden syntyaika ja paikka jäisi selvittämättä. 44 vuotta tapahtumasta on liian pitkä aika tutkimuksen kannalta tässä suhteessa. Valitettavasti.
Noista vammoista sen verran, että enää v. 2004 ei voida todeta oliko Gustafssonilla aivovamma vai ei v.1960.
=============================
Käräjäoikeuden tuomion ..... ja Tenovuon mukaan:
Tenovuon mukaan ..... Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja löydökset voivat myös hävitä. Aivojen magneettikuvauksesta vuonna 2004 ei voida tehdä johtopäätöksiä Gustafssonilla yli 40 vuotta aikaisemmin mahdollisesti olleesta aivovammasta. .....
Myös Öhman mainitsee, että erityisesti ns. diffuusi aivovamma ei näy kuvauksissa. Saman mainitsee Tenovuokin eri yhteydessä. Kukaan ei oikeudessa väittänyt noita arvioita vastaan.
Jos aivan nykyisillä parhailla laitteilla tehtäisiin tutkimuksia, niin tietysti on mahdollista, että jotakin näkyisi. Tuo Tenovuon lausunto pitää silti paikkansa, sillä mahdollisesti vaikka jotakin havaittaisiin, niin niihin kohteisiin ei ole kirjattu tapahtumapaikkaa tai päivämäärää. Niiden syntyaika ja paikka jäisi selvittämättä. 44 vuotta tapahtumasta on liian pitkä aika tutkimuksen kannalta tässä suhteessa. Valitettavasti.
Re: Gustafssonin vammat
Tenovuon höpinöihin nyt ei tarvitse paljon painoa antaa, nuo höpinät ovat luokkaa J.Palo!
Vai oli auto missä tahansa, niin sillä pystyi antamaan "kusoja" aina sen hetkisestä tilanteesta?
Entäpä, jos Gustafssonni olisikin viety ensin Espoon sairaalaan, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Espoon keskustassa vanhassa puurakennuksessa, en nyt tarkkaan muista, onko se enää sairaala, mutta siihen aikaan vielä oli?!
Sieltä hänet olisi vasta "taidon" puutteessa lähetetty Tölikkaan?
Olisiko Paavola "röntgen katseellaan" huomannut, ettei Gustafssonnin poikaa heti vietykään Espooseen vaan ilmoittanut, että nyt se tuodaan vasta nyt sinne Punikseen, kun kierrettiin tuon Espoonsairaalan kautta, minä tässä vaaan olen menossa hakemaan Aaltoa kuvaamaan, mutta "röntgenkatseeni" kertoi minulle nuo tärkät viimeist tiedot?
Hölmö saa olla, muttei ihan idiootti, no tuollainen Espoon visiitti selvittäisi hyvinkin sen, miksi matka kesti kaksi tuntia ja vähän yli, no siinä ajassa jo rikospoliisikin olisi ehtinyt paikalle kuulustelemaan "stupid" tilassa ollutta potilasta!!
Vai oli auto missä tahansa, niin sillä pystyi antamaan "kusoja" aina sen hetkisestä tilanteesta?
Entäpä, jos Gustafssonni olisikin viety ensin Espoon sairaalaan, joka sijaitsi ja sijaitsee edelleenkin Espoon keskustassa vanhassa puurakennuksessa, en nyt tarkkaan muista, onko se enää sairaala, mutta siihen aikaan vielä oli?!
Sieltä hänet olisi vasta "taidon" puutteessa lähetetty Tölikkaan?
Olisiko Paavola "röntgen katseellaan" huomannut, ettei Gustafssonnin poikaa heti vietykään Espooseen vaan ilmoittanut, että nyt se tuodaan vasta nyt sinne Punikseen, kun kierrettiin tuon Espoonsairaalan kautta, minä tässä vaaan olen menossa hakemaan Aaltoa kuvaamaan, mutta "röntgenkatseeni" kertoi minulle nuo tärkät viimeist tiedot?
Hölmö saa olla, muttei ihan idiootti, no tuollainen Espoon visiitti selvittäisi hyvinkin sen, miksi matka kesti kaksi tuntia ja vähän yli, no siinä ajassa jo rikospoliisikin olisi ehtinyt paikalle kuulustelemaan "stupid" tilassa ollutta potilasta!!
Re: Gustafssonin vammat
Ajattelin muistuttaa että Hassinen oli kuten tiedämme, ensimmäinen lääkäri (nykytermeissä lääketieteen kandidaatti eli opintojensa loppuvaiheessa) joka tutki NG:n. Kun Hassinen oli ommellut NG:n naamavärkin niin hoitovastuu ja jatkohoidosta päättäminen siirtyi sitten heti sen jälkeen kokeneemmille ja "oikeille" lääkäreille.
En tiedä onko tuolla mainitsemallani asialla mitään merkitystä mutta ajattelin vain muistuttaa asiasta tasapuolisesti kaikkia, sitä kuka Gustafssonin varsinainen hoitava lääkäri sittemin oli, en nyt muista.
Miten muuten tuohon aikaan oli noiden teho-osastojen laita, eli ts. oliko sillä potilaan toipumisen kannalta kauheasti merkitystä laitettiinko lepäilemään v. 1960 tavalliselle osastolle vai teholle?
En tiedä onko tuolla mainitsemallani asialla mitään merkitystä mutta ajattelin vain muistuttaa asiasta tasapuolisesti kaikkia, sitä kuka Gustafssonin varsinainen hoitava lääkäri sittemin oli, en nyt muista.
Miten muuten tuohon aikaan oli noiden teho-osastojen laita, eli ts. oliko sillä potilaan toipumisen kannalta kauheasti merkitystä laitettiinko lepäilemään v. 1960 tavalliselle osastolle vai teholle?
".. Sä kosketusta kaipaat toisen ihmisen, ken voi sulle antaa rakkauden. Saada voi vain toista etsien; onnea hyppysellisen .. " (Berit [oik. Tuula Etola]; Hyppysellinen onnea, san. Turkka Mali, säv. Jori Sivonen)
Re: Gustafssonin vammat
Kyllä niitä "tehostetun valvonnan osastoja" oli jo tuolloin, mutta eihän ne sitä luokkaa ollete, joita nykyisin on ja joissa jo melkein kuolleetkin herätetään, noin vertauskuvallisesti, no mutta niinhän tapahtui Gustafssonnille jo 5.6.1960 Tölikassa!
Olkoon hoitovastuu siirtyntynyt jälkeen päin kenelle vaan, niin ensiarvion teko hoitotarpeesta annettiin amanuenssin kontolle, joka ei pitänyt Gustafssonnin vammoja juurikaan merkityksellisinä ja luulisin amanuenssin olleen melko tarkka noiden oireiden suhteen, jatkoaan lääkärinä ajatellen?
Sen mitä minä tiedän -60 luvun sairaalassa makuuttamisesta, niin kandit suorittivat tutkimukset yleensä valmiin lääkärin kanssa, pienempiä toimenpiteitä tasrvitsevia lukuunottamatta.
HYK:sin sairaaloissa oli aina aamuisin nk. "kandikierros", jolloin kandit kiersivät osastoissa, johtavan ylilääkärin kanssa eri potilaita katsomassa ja arvioimassa heidän tilaansa.
Itse jouduin makaamaan viikon ylimääräistä -60 luvulla ollessani sairaalassa ja ihan vaan sen takia, kun minulta varmuuden vuoksi otettiin selkäydinpunktio, eli lumbaalibunktio, joten osaston ylilääkäri ei päästänyt minua himaan sanomalla "varmuus vara parempi", arvatkaapa ottiko päähän.
Reissuni sairaalassa kesti 4 viikkoa , joten kyllä nuo sairaalan tavat tulivat tutuiksi, itse olin hoidossa teholla ensimmäisnen viikon!
Olkoon hoitovastuu siirtyntynyt jälkeen päin kenelle vaan, niin ensiarvion teko hoitotarpeesta annettiin amanuenssin kontolle, joka ei pitänyt Gustafssonnin vammoja juurikaan merkityksellisinä ja luulisin amanuenssin olleen melko tarkka noiden oireiden suhteen, jatkoaan lääkärinä ajatellen?
Sen mitä minä tiedän -60 luvun sairaalassa makuuttamisesta, niin kandit suorittivat tutkimukset yleensä valmiin lääkärin kanssa, pienempiä toimenpiteitä tasrvitsevia lukuunottamatta.
HYK:sin sairaaloissa oli aina aamuisin nk. "kandikierros", jolloin kandit kiersivät osastoissa, johtavan ylilääkärin kanssa eri potilaita katsomassa ja arvioimassa heidän tilaansa.
Itse jouduin makaamaan viikon ylimääräistä -60 luvulla ollessani sairaalassa ja ihan vaan sen takia, kun minulta varmuuden vuoksi otettiin selkäydinpunktio, eli lumbaalibunktio, joten osaston ylilääkäri ei päästänyt minua himaan sanomalla "varmuus vara parempi", arvatkaapa ottiko päähän.
Reissuni sairaalassa kesti 4 viikkoa , joten kyllä nuo sairaalan tavat tulivat tutuiksi, itse olin hoidossa teholla ensimmäisnen viikon!
Re: Gustafssonin vammat
Joo, osastoja oli. 7.6.1960 "Neurokirurgiselle klinikalle".Hessu52 kirjoitti:Kyllä niitä "tehostetun valvonnan osastoja" oli jo tuolloin, mutta eihän ne sitä luokkaa ollete, joita nykyisin on ja joissa jo melkein kuolleetkin herätetään, noin vertauskuvallisesti, no mutta niinhän tapahtui Gustafssonnille jo 5.6.1960 Tölikassa!
..... .....
MILLAISELLE OSASTOLLE POTILAS GUSTAFSSON?
Osasto 2, johon potilas aluksi määrättiin, oli sellainen, jossa hoidettiin myös sellaisia potilaita, joilla epäiltiin ei-vakavaa aivovammaa. Jo 2 päivää myöhemmin, eli 7.6.1960, hänet kuitenkin siirrettiin sellaiselle osastolle, jossa epäiltiin potilaalla vakavampaakin aivovammaa, eli neurokirurgiselle klinikalle.
zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz
"Todistaja Henry Troupp (kuulusteltu 27.5.2004) kertoo .....
Edelleen todistaja kuvaa osastoa kaksi osastoksi, jossa hoidettiin myös potilaita, joilla epäiltiin ei vakavaa aivovammaa. Viitaten Gustafssonin 7.6.1960 tapahtuneeseen siirtoon neurokirurgiselle klinikalle todistaja kertoo ..... "
zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz