Susanne Lindholmin, 25 v. kellarisurma Helsingin Kumpulassa 8.8.1976

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
Ailar
Jessica Fletcher
Viestit: 3279
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Ailar »

Ai siitä kellarin kautta ei päässytkään kulkemaan koko talon mitalta.
Minä ajattelin sen niin, että jos se ukko olisi ravannut sitä taloa ympäri ja yrittänyt päästä jostain sisälle tai heitellä peräti kiviä ikkunoihin. Ja Susanne olisi siinä vaiheessa lähestynyt taloa.
Vielä tuli mieleen, että jos mies tosiaan olisi ehdottanut Susannelle sisäänpääsyä kellarin kautta ja tyttö olisi sanonut, ettei siitä pääse. Mies olisi tästä kimpaantunut ja tunkenut vaan Susannen mukana sisälle.
Ei tämä nyt kyllä näinkään ole tainnut mennä... :(

Entä se mahdollisuus, että Susanne olisi ottanut mukaan jonkun miehen ja ajatteli viedä tämän kotiinsa. Miehelle on kuitenkin tullut rimakauhu, kun on selvinnyt, ettei Susanne yksin asukaan. Mies on ehdottanut Susannelle, josko jäätäisiin kellariin viettämään aikaa, mutta tyttö ei ole tällaiseen suostunut?
19736
Frank Drebin
Viestit: 386
Liittynyt: La Joulu 08, 2007 12:19 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja 19736 »

Nuo bileet varmasti tekivät sen että ylimääräsiin ääniin ei kiinnitetty huomiota vaikka äänet hyvin kuuluvatkin rappukäutävästä.
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Ei tuota polkupyörää kai voi täysin sulkea pois mutta luulisi, että siitä olisi mainittu yhtenä vaihtoehtona mikäli se sellainen olisi.

Bileet eivät ole olleet Susannen rappukäytävässä (jos missään :wink: ), josta syystä varmaan ne A- ja B-rapun väliseltä kellarikäytävältä kuuluneet askelet/äänet ovat kuuluneet Susannen naapurille. Jos bileääniä olisi ollut enemmän ja lujempina (jos niitä oli :wink: ), ei kuulija olisi varmasti erottanut niitten lukumäärää ja äänenlaatua.

Ailar; juuri tuolla ajatuksella joskus itsekin leikittelin, mutta käynti paikan päällä ja jutustelu asukkaitten kanssa kertoi toisin (eli ettei kaikista rapuista ollut pääsyä surmakellarikäytävään). Ja vaikka Susannen surmayönä kai aika iso osa asukkaista oli mökeillä jne, luulisi jonkun huonompiunisen naapurin (tai sitten jonkun bilevieraan, jos sellaisia oli :wink: ) nähneen oudon kulkijan, mikäli hän olisi pitempään käyskennellyt pihalla ja jopa koittanut päästä jonnekin sisään. Siihen Susannen rappuun on näkyvyys joka suunnasta.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
pikasso
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1414
Liittynyt: Ti Kesä 08, 2010 12:16 am

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja pikasso »

No voi pahus. Viestistäni oli jäänyt yksi kohta kokonaan pois kun muokkasin tekstiä ennen lähettämistä.

Kohta: Kellariin on asettunut kyttäämään henkilö. Henkilöllä voi olla tirkistelyyn viittaavaa himoa ja aggressioita flirttaileviin ja myös vapaasti seksiä harjoittaneisiin pareihin. Eritoten "meidän" kellarissa
sekä että tällainen isännöintiasema. Tuohon aikaan nuoriso käytti ilman mitään rajoituksia kellareita aivan normitiloina seurusteluun jne.


Tuo lihavoitu kohta piti laittaman jokseenkin noin aiempaan viestiin.

Mitä Unskaa Maigret tarkoitit? Sitä mikä on siinä Mäkelänkadun ja Käpylän risteyksessä tultaessa Itä-Pasilasta. Nyt täytyy tunnustaa, vaikka olinkin niin läheltä ja kehaisin, niin matkan loppupää on mulle melko vierasta.

Mannerheimintie, Kallion seutu, Alppila, Vallila ja Sörnäinen, Kamppi ja monet muut osiot Helsingissä on tullut tutuksi, mutta Sofialehto on vieras. Johtuneeko siviilisäädystä silloisesta ettei sinne ollut asiaa.
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1844
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

pikasso kirjoitti: Mitä Unskaa Maigret tarkoitit? Sitä mikä on siinä Mäkelänkadun ja Käpylän risteyksessä tultaessa Itä-Pasilasta. Nyt täytyy tunnustaa, vaikka olinkin niin läheltä ja kehaisin, niin matkan loppupää on mulle melko vierasta.
Onhan tästä Unionista ollut juttua ketjussa mutta kerrataan nyt vielä uusien vuosikurssien oppilaille. Kyse on legendaarisesta Sofianlehdon Unionista jota ei siis enää ole. Sijaitsi Mäkelänkadun ja Isonniitynkadun risteyksessä eli jos Susanne tuli kävellen olettettua reittiä niin hän on joutunut kävelemään tuon aseman ohi, joka oli auki öiseenkin aikaan, kääntyen risteykseksestä oikealle nykyiselle Isonniitynkadulle joka jatkuu sitten Sofianlehdonkadulle Mutta silminnäkijähavaintoja ei ole huoltoasemaa ohittavasta naisesta.

Olen saanut myöhemmin selville että ko. huoltoaseman tontilla toimi tuohon aikaan myös pieni linja-autojen varikko mutta senhän ei tarvitse liittyä tähän tapaukseen mitenkään.

Tässä vielä kuva liitteeksi huoltoasemasta. Se on otettu muutamaa vuotta aiemmin kuin rikos tapahtui. Keskellä Sofianlehdon vanha päärakennus, oikella Kätilöopisto ja siitä ei ole kuin 100 metriä taloon jossa rikos tapahtui.

Kuva

Tuossa sama tontti aivan muutaman vuoden takaa . Huoltsikan jäljiltä maaperä varsin saastunutta. Lieneekö tuo kovin puhdasta nykyäänkään..

Kuva
Ailar
Jessica Fletcher
Viestit: 3279
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Ailar »

Talkkari siis asui aivan tuon tapahtumapaikan yläpuolella olevassa asunnossa (jos olen oikein tulkinnut). Hänkö ei sitten kuullut mitään ääniä, vaikka toisaalla talossa asuva nainen kuuli jopa avunhuutoja?
Jotenkin sitä ajattelee, että talkkarit nukkuvat "koiranunta" ja havahtuvat kaikkiin epätavallisiin ääniin asuintaloissaan. Talkkarilla voi tietysti olla syynsä kuulemattomuuteen, mutta millainenhan tyyppi hän oli?

Onko siitä mitään tietoa, oliko Susannella tapana yleensä kulkea tuon kellarin kautta tai kulkiko hän sieltä koskaan, jos ei pyörää ollut matkassa? Maigretin postauksista luin, että Susanne olisi ennenkin kävellyt kotiinsa yösydännä, mutta entä tuo kotitalossa käyttäytyminen?

Kun taas kerran lueskelin tuota ketjua, tuolla alkupuolella oli Kylliltä mielenkiintoinen kommentti; jospa Susanne olikin itse ihastunut johonkin varattuun mieheen, jota ei ollut vieminen vanhempien silmien eteen. Itse jatkoin ajatusta, josko Susanne kiristi miestä uhkaamalla kertoa tämän edesottamuksista miehen perheelle tms.

Yksi mahdollisuus tietysti voisi olla, että vaanija oli jo jostain syystä kellaritiloissa.

Olivatko Susanne ja hänen sisarensa samannäköisiä? Olisiko tyyppi voinut erehtyä naisissa ja olisikin ollut vaanimassa siskoa? Asian oikean laidan tullessa ilmi, olisi jo ollut myöhäistä perua. (No, ehkä hieman kaukaa haettua :D )

Kaikenkaikkiaan minua on ärsyttänyt jo aikojen alusta (seurasin juttua jo teini-ikäisenä) se, että joka paikassa - myös tässä ketjussa - korostetaan kovasti, miten oman arvon tuntoinen Susanne oli. Susanne ei ollut humalassa! Susanne ei lähtenyt vieraiden mukaan! Susanne oli tunnollinen! Susanne sitä ja Susanne tätä. Tarina kertoo kuitenkin muuta: Susanne vei iskemiään miehiä kotiinsa. Hän vietti aikaansa ravintolassa, vaikka seuraava päivä oli työpäivä. Hän lähti norskin mukaan tuntematta miestä sen lähemmin.
Joistakin ihmisistä sanotaan, että he ovat "koppavia". Tämä ominaisuus ihmisessä ärsyttää helpostikin erityisesti vastakkaista sukupuolta; Mikä se luulee olevansa? Minä sille vielä näytän. Minua se ei kohtele näin.
Tämäkö oli Susannenkin kohtalo?
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1844
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

Ailar kirjoitti:Talkkari siis asui aivan tuon tapahtumapaikan yläpuolella olevassa asunnossa (jos olen oikein tulkinnut). Hänkö ei sitten kuullut mitään ääniä, vaikka toisaalla talossa asuva nainen kuuli jopa avunhuutoja?
Jotenkin sitä ajattelee, että talkkarit nukkuvat "koiranunta" ja havahtuvat kaikkiin epätavallisiin ääniin asuintaloissaan. Talkkarilla voi tietysti olla syynsä kuulemattomuuteen, mutta millainenhan tyyppi hän oli?
Puhuttiin että joku talon asukas olisi kuullut klo 04 jotain vaimeaa huutoa mutta asia taitaa olla vain legendaa jota tämmöisten tapausten perusteella helposti kehkeytyy. Komisario Rautaheimo ainakin joku vuosi sitten vahvisti että tutkintamateriaalissa ei löydy vahvistusta tälläiselle äänen kuulleelle todistajalle.

Talonmies sopisi ainakin nimensä puolesta vaikka minkämoiseen hämärämiehen rooliin vanhassa Suomi-filmissä. Mies oli nimeltään Benjamin Vihakara. Pitää paikkansa että tälläiset vanhan kunnon ajan talonmiehet nukkuivat koiranunta ja eivät arkailleet luutia huithelvettiin yölliset piharäyhääjät.

Talonmies sopisi kyllä roolinsa puolesta tekijäksi. Hänellä on avaimet kaikkiin oviin ja hän ei herätä ihmetystä liikkuessaan talon tiloissa vaikkapa keskellä yötä. Vaikkapa käydessään yöllisellä tarkistuskierroksella ettei taloon ole jäänyt ylimääräisiä yöpyjiä esim. bilevieraitten jäljiltä.

Mutta en minä usko Benkun rikokseen syyllistyneen. Mies vaikuttaa etunimestä päätellen huomattavasti vanhemmalta kuin poliisin etsimältä nuorelta mieheltä, lienee ollut jo 50+ ikäinen. Ja olisihan kai se herättänyt hämmästystä jos talkkari oli käyskennellyt naarmut kasvoissaan seuraavana päivänä.

Mutta kyllä tuo ettei talkkarikaan kuullut mitään viittaa vahvasti siihen ettei mitään hälyääniä juurikaan yöllä kuulunut.

Ratto-lehden haastattelussa talonmies pontevasti sanoo että tuntevansa kaikki talon asukkaat ja olevansa aivan varma että tekijä ei voi olla samasta talosta. Tuo on aivan ymmärrettävää että talkkari puolustaa talonsa mainetta. Mutta minulle lähinnä tulee mieleen että talossa on kuitenkin spekuloitu ja juoruiltu tekijän olevan oman väen keskuudesta sillä miksipä talonmies muuten pontevasti suitsisi huhuja. Onko savua ilman tulta ?
mamma71
Neuvoja-Jack
Viestit: 568
Liittynyt: Ke Kesä 16, 2010 10:43 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja mamma71 »

Noista avaimista? Selviääkö mistään kummassa taskussa ne olivat? Ja missä taskussa Susannella oli tapana niitä pitää?
Meinaan tällä sitä, että silloin, kun itselläni on takki mukana, avaimet on aina samassa taskussa, eli oikealla. Laukkua käyttäessäni ne ovat tietyssä lokerossa. Jos jostain syystä mieheni tai tyttäreni lainaa avaimiani, he tietävät missä ne ovat. Tuntematon laittaisi ne taatusti väärään paikkaan takaisin. Nimittäin ne ovat tietyssä taskussa mulla aina.
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Ailar kirjoitti:Kun taas kerran lueskelin tuota ketjua, tuolla alkupuolella oli Kylliltä mielenkiintoinen kommentti; jospa Susanne olikin itse ihastunut johonkin varattuun mieheen, jota ei ollut vieminen vanhempien silmien eteen. Itse jatkoin ajatusta, josko Susanne kiristi miestä uhkaamalla kertoa tämän edesottamuksista miehen perheelle tms.
= "Kylli-teoria" :wink:

On tuota ajatusta viety eteenpäinkin eli mm. on mietitty, miksei Susanne ko. herraa olisi voinut kotiin viedä, olisiko miehellä suhteen paljastuttua ollut liian paljon menetettävää (perhe, työ, kasvot), minkälaiset seikat saattoivat tässä henkilössä Susannea viehättää ja mikä sai miehen kiihkeän raivon valtaan urheiluvälinevarastossa. Vähän sellaista mahdollisen surmaajan profilointia.

Susannen isä pohtii tuossa Seuran haastattelussa että Susanne saattoi olla vähän turhankin varovainen kotitalossaan ettei herättäisi talon muissa asukkaissa kyseenalaista huomiota. Hän arveli, että Susanne olisi saattanut esim. jättää huutamatta em. syystä. Lisäksi hän Kuvaili Susanne sillä lailla itsevarmaksi, ettei hän välttämättä olisi tunnistanut oikeaa vaaratilannetta ja siksikin jättänyt huutamatta apua. Itse olen vähän sitä mieltä ettei hän enää kerennyt sitä tehdä, koska sen tullessa tarpeelliseksi oli surmaaja jo saanut hänet äänettömäksi joko kuristamalla tai murskaamalla hänen kallonsa betonialattiaan...

Tuo avainjuttu tai siis avainten löytötasku selviäisi varmaan ainoastaan poliisin papereista eli meille ei kai mitenkään. Sisarukset tai työkaverit saattaisivat tietysti tietää sen "vakkariavaintaskun", mutta eivät välttämättä sitä löytöpaikkaa. Toisaalta, jos kellaritiloihin mentiin ajatuksella "jatkan tästä pian kotiin", on Susanne saattanut laittaa ne avaimet ihan vaan lähimpään taskuun.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Ailar kirjoitti:Talkkari siis asui aivan tuon tapahtumapaikan yläpuolella olevassa asunnossa (jos olen oikein tulkinnut). Hänkö ei sitten kuullut mitään ääniä, vaikka toisaalla talossa asuva nainen kuuli jopa avunhuutoja?
Talkkaripariskunta asui hieman oikealle kellarikäytävästä eli ei aivan sen päällä. Heidän asuntonsa oli kuitenkin lähin, jos surmapaikalta lähtee rappukäytävään, ja siksikin löytäjä varmaan meni sinne ilmoittamaan "kellaritiloissa olevasta juoposta". Sen sijaan jonkin lähteen mukaan isännöitsijä olisi asunut suoraan surmapaikan yläpuolella, mutta oli muistaakseni poissa kyseisenä ajankohtana. (Sorry, lähdemateriaalit eivät juuri nyt kätten ulottuvilla).

Benjamin Vihakara puolusti talonsa asukkaita koska tunsi heidät ja oli täysin varma heidän syyttömyydestään...
Niin, mites se menikään -Senhän näkee naamasta :wink: ?

Jos kyseessä olisikin "Kake iski Reiskaa puukolla viinariidan päätteeksi"-tyyppinen juttu niin voisi ajatella, että kyseisen kaltaiseen tapahtumaan osalliset saattaisi, tai siis riskin siihen, erottaa ulkoisesta olemuksesta. Vaan en millään usko että Susannen tapauksessa näin välttämättä olisi.
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
pikasso
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1414
Liittynyt: Ti Kesä 08, 2010 12:16 am

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja pikasso »

Kiitos muuten Maigret Unionin kuvasta. Lähde olisi ihan mukava tietää.

Hauska yksityiskohta talkkarin nimestä yhdistettynä kotimaiset elokuvat. Komisario Palmu tuli mulle ainakin mieleen heti kättelyssä.
pikasso
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1414
Liittynyt: Ti Kesä 08, 2010 12:16 am

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja pikasso »

Kuka voisi olla se herra jota ei voitu kotiin tuoda? Tuo matka Hesperian yökerhosta kotiin kävelemällä tuskin on ollut salaisen miehen matkassa taittunut niin uskon. Onko se salainen ollut siellä kellarissa odottamassa ja myöhäiseen tulemiseen sitten mustasukkaisuuksissaan reagoinut yli.

Takin laittaminen siististi uhrin päälle kertoisi tunnollisuudesta ja osittain häpeästä ja lasten lapio ja suksisauva kertoisi asian olevan loppuun käsitelty.
Valdovas
Axel Foley
Viestit: 2427
Liittynyt: Ke Syys 24, 2008 12:25 pm
Paikkakunta: Paikallinen ryhmä, Orionin haara 4 B 13

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Valdovas »

pikasso kirjoitti:Kiitos muuten Maigret Unionin kuvasta. Lähde olisi ihan mukava tietää.
Kun kuvien päällä klikkaa hiiren oikealla näpykällä, niin (ainakin Firefoxissa, oletan, että muissa selaimissa myös) löytyy kuvan sijainti, ja ellei sen postaaja ole siirtänyt sitä ensin johonkin muualle, niin tällöin yleensä selviää sen konteksti aika hyvin kuten tässäkin tapauksessa:

- http://suomenmuseotonline.fi/fi/kuva/Mo ... medium.jpg

Lisää kuvia ko. kohteesta ko. tietopankissa:

- http://suomenmuseotonline.fi/fi/selaa?f ... ion=search

Erityisesti tuo mainitun bensa-aseman "öljybaari" on aika liikkis! Varmaan uusinta hottia aikoinaan! :D

Kuva
Hauska yksityiskohta talkkarin nimestä yhdistettynä kotimaiset elokuvat. Komisario Palmu tuli mulle ainakin mieleen heti kättelyssä.
Niinpä, ja Palmuhan tämänkin mysteerin olisi ratkaissut tietysti jo aikoja sitten...! 8)
Ailar
Jessica Fletcher
Viestit: 3279
Liittynyt: Ti Kesä 26, 2007 3:25 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja Ailar »

Kiitos tiedoista Kyllille ja Maigretille! Olette te varmaan kaikki kivet kääntäneet tämän jutun tiimoilta. Eteenpäin lukiessa suorastaan nolotti, että onhan nuo kirjoittamani jo moneen kertaan vatvottu.
No, ehkä kertaus on opintojen äiti.

Mietin tätä sormusten ja rahapussin vientiä, että voisiko tekijä olla niin juoni, että olisi ottanut ne ihan siksi, että kinkkisen paikan tullen olisi sälyttänyt ne jonkun "hyvän tekijäehdokkaan" tavaroihin, jolloin epäilykset olisivat kääntyneet poispäin hänestä itsestään? Tai juuri siksi, että hän kenties oli hyvässä asemassa oleva perheenisä, jolloin hän yritti kääntää katseet toiseen suuntaan.

Olisiko kuitenkin kyseessä ollut joku Susannen kanssa samassa talossa asuva, joka olisi ihan noin ohimennen huomauttanut jossakin vaiheessa iltaa tytölle, että mennään sitten samaa matkaa, aivankuin turvatakseen tämän kotiinmenon? Susanne olisi sitten häntä odotellut, vaikka olisi aiemmin tehnyt mieli lähteä kotiin koisimaan.

Jotenkin minä olisin pitänyt luonnollisempana, että Susanne olisi palannut kotiin yhdessä sisarensa kanssa. Mutta asuiko sisar vielä vanhempiensa luona?
härkä
Jack Bauer
Viestit: 935
Liittynyt: Ke Syys 17, 2008 6:34 pm

Re: Susanne Lindholm, surmattiin v. 1975 Helsingissä

Viesti Kirjoittaja härkä »

Oliko talon isännöitsija ruotsinkielisiä ???????????????????????????????
Vastaa Viestiin