Mies raiskasi 15-vuotiaan kotibileissä

[Nooruska]

Tota...mitä 15-vuotias tekee 24-vuotiaan kotibileissä?

Jos tämä ei syyllistä niin mikä sitten ??

Niin..mitä tuon ikäinen tekee tuon ikäisen kotibileissä?

[Valdovas]

Tapahtumien kululla ei periaatteessa ole mitään merkitystä, koska kyse on alaikäisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä eli pedofiliasta, koska tyttö on alle 16-vuotias. Mies on syyllistynyt rikokseen ja sillä sipuli. Monissa maissa seksi alaikäisten kanssa tarkoittaa automaattisesti raiskausta riippumatta siitä, miten asiat ovat edenneet.

Tuosta pedofilian ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön erosta ja valitettavan yleisestä sekoittamisesta tuossa aiemmin jo huomautinkin.

On varmasti olemassa alaikäisiä tyttöjä, jotka harrastavat seksiä useampienkin vanhempien miesten kanssa. Tästä käytetään nimitystä promiskuiteetti, jota ei pidetä normaalina ilmiönä. Kyseessä on lääketieteellinen, poikkeavaa käytöstä kuvaava termi.

Tässäkin kohtaa taitaa terminologia olla hiukan hakusessa. Promiskuiteetilla tarkoitetaan kyllä hiukan muuta enkä kyllä ole löytänyt sille mitään lääketieteellistä parafilioihin viittaavaa kytkentää.

Promiskuiteetti

Promiskuiteetti on yhteiskunnallinen tila, jossa ei ole avioliittoja tai muita pysyviä sukupuolisuhteita, vaan ihmiset harrastavat seksiä vapaasti eri kumppanien kanssa.

Ihmisten lähimmät sukulaiset simpanssit ja etenkin bonobot elävät promiskuiteetissa: yhteisössä on useita uroksia ja naaraita ja kaikki naaraat parittelevat useiden urosten kanssa ja päinvastoin. Bonobot parittelevat myös saman sukupuolen edustajien kanssa.

Ihmisten promiskuiteetti

Vuonna 2008 yhdysvaltalainen yliopistotutkimus totesi eräiden Pohjois-Euroopan maiden olevan maailman promiskuiteettisimmasta päästä, Suomi ensimmäisenä. Tutkimus mittasi yhdenyönsuhteita, asenteita irtoseksiin ja seksikumppaneiden määrää.

Tutkijoiden mukaan tulokset saattoivat kertoa ”naisten ja miesten promiskuiteetin lisääntyvästä sosiaalisesta hyväksynnästä”. Tähän saattoivat liittyä uskonnollisen paheksunnan väheneminen, naisten aiempaa paremmat tulot, tasa-arvo ja entistä seksuaalisempi populaarikulttuuri.

Yleensä miehet väittivät omanneensa suurempia seksikumppanimääriä kuin naiset.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Promiskuiteetti

Eli tässähän löytyy alue, jossa suomalaiset ovat jo kyntensä (ja eräät muut ulokkeet ) todistettavasti kansainvälisessä katsannossa näyttäneet, joten sitähän pitää tietysti hyödyntää! Maabrändityöryhmä haloo!

Parafilioita on listattu jo ihan kiitettävä määrä, mutta valitettavasti promiskuiteettia ei lasketa niiden joukkoon.

Lista parafilioista:

Abasiofilia: seksuaalinen viehtymys pyörätuoleja, selkätukia ynnä muita ortopedisia tukia käyttäviin ja liikuntakyvyltään rajoittuneisiin henkilöihin
Adoleskentilismi: mielihyvän saaminen teini-ikäisen leikkimisestä
Afefilia: seksuaalinen mielihyvä kosketetuksi tulemisesta
Agalmatofilia: seksuaalinen viehtymys patsaisiin, mallinukkeihin ja liikkumattomuuteen
Agonofilia: kiihottuminen partnerin vastusteluista
Agorafilia: mieltymys seksiin avoimilla ja/tai julkisilla paikoilla
Agreksofilia: kiihottuminen seksin harrastamisesta toisten tietäen
Aikhmofilia: kiihottuminen neuloista ja terävistä esineistä
Ailurofilia: seksuaalinen viehtymys kissoihin myös aelurofilia vrt. zoofilia
Akarofilia: kiihottuminen kutittamisesta
Akluofilia: kts. skotofilia
Akomofilia: seksuaalinen viehtymys karvattomuuteen, esim. kaljuus ja karvattomat sukuelimet vrt. akomoklitia
Akomoklitia: viehtymys karvattomiin sukuelimiin vrt. akomofilia
Akrofilia: kiihottuminen korkeista paikoista ja/tai pituudesta
Akrotomofilia: seksuaalinen viehtymys amputointiin, vrt. apotemnofilia
Aksillismi: kainaloyhdynnän harjoittaminen
Aktirastia: kiihottuminen auringonvalosta
Akustikofilia: kiihottuminen äänistä
Akvafilia: seksuaalinen kiihottuminen vedestä
Albutofilia: kts. akvafilia
Alfamegamia: kts. kronofilia
Algofilia/-lagnia: kts. masokismi
Allotriorastia: seksuaalinen viehtymys eri kansallisuuksien ja rotujen edustajiin vrt. xenofilia
Altokalkifilia: kiihottuminen korkeista koroista vrt. retifismi
Alvinolagnia: vatsan alueen seksuaalinen ihannointi
Amaurofilia: kiihottuminen partnerin silmien sitomisesta
Amaksofilia: kiihottuminen moottoriajoneuvoilla ajamisesta
Amelotaasis: kiihottuminen raajan puuttumisesta vrt. akrotomofilia
Amokoskisia: seksuaalinen halu pahoinpidellä naisia
Amykhofilia: kiihottuminen raavituksi tulemisesta
Anaklitismi: kiihottuminen vauvaiässä käytetyistä esineistä vrt. infantilismi
Anaksifilia: seksuaalinen viehtymys itseä heikkolahjaisempiin tai huonoina kumppaneina pidettyihin henkilöihin
Analinktus: seksuaalinen kiihottaminen nuolemalla peräaukkoa
Analingus: peräaukon penetrointi kielellä
Anasteemafilia: seksuaalinen viehtymys pituuseroihin
Androidismi: kiihottuminen ihmismäisistä roboteista
Andromimetofilia: seksuaalinen viehtymys trans-miehiin (= biol. nainen) vrt. gynemimetofilia
Anililagnia: seksuaalinen viehtymys vanhempiin naisiin vrt. kronofilia
Anisonogamia: kts. kronofilia
Anofelorastia: kiihottuminen partnerin vahingoittamisesta
Antolagnia: kiihottuminen kukkien haistelusta
Antropofagia: mielihyvä ihmislihan syömisestä vrt. vorarefilia
Apodysofilia: kts. ekshibitionismi
Apotemnofilia: seksuaalinen viehtymys omien jäsenten amputointiin, vrt. akrotomofilia
Araknefilia: seksuaalinen viehtymys hämähäkkeihin vrt. zoofilia
Aretifismi: paljaiden jalkojen seksuaalinen ihannointi
Arrhenotigmofilia: kts. nymfomania
Asfyksiofilia: kiihottuminen tukehduttamisesta ja hapen puutteesta
Aulofilia: kiihottuminen huiluista
Astenolagnia: kiihottuminen heikkoudesta ja pilkan kohteena olemisesta
Autagonistofilia: kts. ekshibitionismi
Autoabasiofilia: seksuaalinen halu olla liikuntakyvyltään rajoittunut
Autoassassinofilia: kiihottuminen murhatuksi tulemisen ajattelusta
Autofagia: itseen kohdistuva kannibalismi
Autofilia: seksuaalinen viehtymys omaan itseensä
Autogynefilia: miehen kiihottuminen ajatuksesta omasta itsestä naisena
Automasokismi: kiihottuminen itsensä satuttamisesta
Autonepiofilia: seksuaalinen mieltymys vaippojen käyttämiseen ja vauvan roolissa olemiseen
Batrakofilia: seksuaalinen viehtymys sammakoihin vrt. zoofilia
Belonefilia: kts. aikhmofilia
Biastofilia: viehtymys seksuaaliseen väkivaltaan ja raiskaamiseen
Blastolagnia: seksuaalinen viehtymys nuoriin naisiin
Botulinonia: naisen masturboiminen makkaran avulla
Bouginonia: naisen masturbaatio dildon tai dildomaisen esineen avulla
Bromidrofilia: kts. olfaktofilia
Brontofilia: kiihottuminen ukonilmasta
Dakryfilia/-lagnia: seksuaalinen viehtymys itkuun ja kyyneliin
Dendrofilia: seksuaalinen viehtymys puihin
Dorafilia: seksuaalinen viehtymys eläinten nahkoihin ja turkiksiin
Dysmorfofilia: kts. teratofilia
Dystykifilia: kiihottuminen onnettomuuksista
Efebofilia: seksuaalinen viehtymys nuoriin henkilöihin vrt. kronofilia
Emetofilia: seksuaalinen viehtymys oksentamiseen
Endosomatafilia: seksuaalinen halu olla toisen ihmisen kahon sisällä
Endytofilia: mieltymys seksin harjoittamiseen vaatteet päällä
Entomofilia: kiihottuminen iholla ryömivistä hyönteisistä vrt. formikofilia
Ekdemolagnia: kiihottuminen matkustamisesta kauas kotoa
Ekshibitionismi: kiihottuminen alastomuudesta ja/tai seksistä muiden katsellessa
Elektrofilia: kiihottuminen stimulaatiostasähköllä
Eproktofilia: kiihottuminen piereskelystä
Equinofilia: seksuaalinen viehtymys hevosiin vrt. zoofilia
Ergofilia: kiihottuminen työnteosta vrt. ponofilia
Erotofonofilia: kiihottuminen murhaamisesta
Erytrofilia: kiihottuminen punastumisesta
Faunoifilia: kiihottuminen eläinten parittelun katsomisesta
Falloorkoalgolagnia: kiihottuminen miehen omiin sukuelimiin kohdistuvasta kivusta
Fekofilia: kiihottuminen ulostamisesta tai sen näkemisestä, vrt. koprpfilia
Flatufilia: kts. eproktofilia
Formikofilia: kiihottuminen muurahaisista ja niiden puremista iholla ja sukuelimissä vrt. entomofilia
Fornifilia: halu sitoa toinen/tulla sidotuksi tiukasti kiinni huonekaluun tai kiihottuminen ihmisen käyttämisestä huonekaluna
Fratrilagnia: seksuaalinen mieltymys omaan veljeen vrt. insestofilia
Fronemofilia: kiihottuminen ajattelusta
Frotteurismi: kiihottuminen itsensä hankaamisesta ulkopuolista henkilöä vasten
Ftiriofilia: seksuaalinen kiinnostus luteisiin vrt. zoofilia
Fygefilia: kiihottuminen pakenemisesta ja karkulaisuudesta
Galaktofilia: kts. laktofilia
Gerontofilia: seksuaalinen viehtymys iäkkäisiin henkilöihin
Gomfiopotismi: kts. odontofilia
Grafolagnia: kts. piktofilia
Gymnofilia: kiihottuminen alastomuudesta
Gynekomania: pakonomainen halu seksiin naisten kanssa
Gynemimetofilia: seksuaalinen viehtymys trans-naisiin (= biol. mies) vrt. andromimetofilia
Gynofagia: seksuaalinen halu syödä naisia vrt. vorarefilia
Gynotikolobomassofilia: kiihottuminen naisen korvalehtien näykkimisestä
Hamartofilia: kiihottuminen synnin tekemisestä vrt. pekattifilia
Haptefilia: kts. afefilia
Harpaksofilia: kiihottuminen ryöstön tai asuntomurron kohteeksi joutumisesta
Hebefilia: kts. efebofilia
Hedonofilia: kiihottuminen mukavuudesta ja miellyttävistä asioista
Hedralingus: kts. analingus
Hematofilia/-lagnia: seksuaalinen kiinnostus vereen
Hemotigolagnia: seksuaalinen kiinnostus verisiin terveyssiteisiin
Hirsutofilia: kiihottuminen kainalokarvoista
Homeovestismi: kiihottuminen oman sukupuolen vaatteisiin pukeutumisesta
Homilofilia: kiihottuminen saarnaamisesta tai saarnan kuuntelusta
Hybristofilia: seksuaalinen viehtymys törkeisiin rikoksiin syyllistyneisiin henkilöihin
Hygrofilia: kiihottuminen kehon nestemäisistä eritteistä
Hypefilia: seksuaalinen kiinnostus kankaisiin
Hyperfilia: pakanomainen kiinnostus seksuaalisuuteen ja seksiin
Hypnofilia: kiihottuminen nukkumisen ajattelusta
Hypoksifilia: kts. asfyksiofilia
Idrofrodisia: kiihottuminen hien hajusta
Ikolagnia: seksuaalinen viehtymys patsaisiin ja kuviin vrt. agalmatofilia
Infantofilia: seksuaalinen viehtymys alle 3-vuotiaisiin
Infibulaatio: sukuelinten sulkeminen tikeillä tai lävistysten avulla
Insestofilia: seksuaalinen viehtymys omiin perheenjäseniin
Inspektionismi: kts. voyerismi
Jaktitaatio: kiihottuminen omien seksikokemusten kertomisesta tai liioittelusta
Kainotofilia: seksuaalisen mielihyvän saaminen muutoksesta vrt. neofilia
Kakorrhafiofilia: kiihottuminen epäonnistumisesta
Kandaulismi: halu paljastaa puolisonsa alastomana muiden nähtäväksi
Kapnolagnia: seksuaalinen viehtymys tupakointiin
Katafilia: miehen halu alistua naiselle
Katagelofilia: kiihottuminen pilkatuksi tulemisesta
Kateterofilia: kiihottuminen katetroinnista
Katoptronofilia: viehtymys seksin harrastamiseen peilien edessä
Keimafilia: kiihottuminen kylmästä ja talvesta
Kenofilia: kiihottuminen tyhjistä ja avoimista tiloista
Keraunofilia: kts. brontofilia
Kesolagnia: viehtymys masturbaation harjoittamiseen ulostaessa
Khasmofilia: kts. klaustrofilia
Kinesofilia: seksuaalisen nautinnon saaminen liikunnasta
Klaustrofilia: kiihottuminen pienistä ja ahtaista paikoista
Kleptofilia: kiihottuminen varastamisesta
Klimakofilia: kiihottuminen putoamisesta portaissa
Klismafilia: kiihottuminen peräruiskeista
Klitorilingus: seksuaalinen kiihottaminen nuolemalla klitorista
Knismolagnia: kts. akarofilia
Knissofilia: seksuaalinen mieltymys suitsukkeisiin
Kratolagnia: kiihottuminen voimakkuuden esittelystä vrt. stenolagnia
Krematistofilia: kiihottuminen seksistä maksamisesta tai tulemisesta seksikumppanin ryöstämäksi
Kronofilia: kiihottuminen kumppanin ikäerosta seksissä
Krutofilia: kiihottuminen sääristä
Krysofilia: kiihottuminen kullasta
Ksantofilia: kiihottuminen keltaisuudesta
Ksenofilia: seksuaalinen viehtymys ulkomaalaisiin
Ksenoglossofilia: kiihottuminen vieraista kielistä
Kserofilia: kiihottuminen kuivuudesta
Ksylofilia: seksuaalinen viehtymys puuhun materiaalina
Ksyrofilia: kiihottuminen partateristä
Koitobalnismi: seksin harjoittaminen ammeessa
Kopofilia: kiihottuminen väsymystilasta
Koprofilia: seksuaalien viehtymys ulosteeseen vrt. fekofilia, vrt. koprofagia
Koprofagia: kiihottuminen ulosteen syömisestä vrt. koprofilia
Koprolalia: kts. skatologia
Kynofilia: seksuaalinen viehtymys koiriin myös kanofilia vrt. zoofilia
Laktofilia: seksuaalinen kiihottuminen rintamaidosta ja sen tuottamisesta
Laliofilia: kiihottuminen julkisesta puhumisesta
Leptosadismi: kiihottuminen lievän kivun tai epämukavan olon tuottamisesta
Ligyrofilia: kiihottuminen kovista äänistä
Lilapsofilia: kiihottuminen tornadoista
Litofilia: kiihottuminen kivistä ja sorasta
Lipofilia: seksuaalinen viehtymys lihavuuteen
Lygofilia: kiihottuminen pimeästä
Lyssofilia: kiihottuminen vihan tunteesta
Maiesiofilia: seksuaalinen viehtymys raskaana oleviin naisiin ja synnytykseen
Makrofilia: seksuaalinen viehtymys jättiläisiin ja suurikokoisiin ruumiinosiin vrt. mikrofilia
Maniafilia: seksuaalinen viehtymys henkisesti sairaisiin yksilöihin
Martymaklia: kiihottuminen seksin katsomisesta
Masokismi: kiihottuminen kivusta
Mastigofilia/-tymia: kiihottuminen rangaistuksista ja ruoskituksi tulemisesta vrt. masokismi
Matronolagnia: kts. anililagnia
Megalofilia: kts. makrofilia
Mekanofilia: kiihottuminen elektroniikasta
Mekhafilia: seksuaalinen viehtymys robotteihin
Melissofilia: seksuaalinen viehtymys mehiläisiin vrt. zoofilia
Melolagnia: kiihottuminen musiikista
Mammagymnofilia: seksuaalinen kiinnostus rintoihin
Menofilia: kiihottuminen kuukautisvuodosta
Merinofilia: kiihottuminen sidottuna olemisesta
Metopofilia: seksuaalinen viehtymys ihmisten kasvoihin
Metrofilia: kiihottuminen runoudesta
Mikrofilia: seksuaalinen viehtymys pienikokoisiin ihmisiin ja pienikokoisiin ruumiinosin vrt. makrofilia
Molysmofilia: kiihottuminen liasta
Morfofilia: viehtymys fyysisesti itsestä poikkeaviin kumppaneihin
Mukofilia: seksuaalinen kiinnostus nenän eritteisiin
Mykofilia: kiihottuminen sienistä
Mysofilia: seksuaalinen viehtymys likaan ja likaisena oloon vrt. molysmofilia
Nanofilia: viehtymys pienikokoisiin partnereihin vrt. mikrofilia
Narratofilia: kiihottuminen rivoista puheista
Nasofilia: seksuaalinen mieltymys neniin
Nasolingus: nenän nuoleminen ja imeminen
Nebulofilia: kiihottuminen sumusta
Nekrofilia: seksuaalinen viehtymys kuolleisiin
Nekrozoofilia: seksuaalinen viehtymys kuolleisiin eläimiin ja eläimen tappamiseen vrt. zoosadismi
Nemofilia: seksuaalinen kiintymys metsiin
Neofilia: kiihottuminen uusista asioista vrt. kainotofilia
Nepiofilia: seksuaalinen mieltymys vaippoihin vrt. infantofilia
Normofilia: kiihottuu vain yhteisön/yhteiskunnan normaaliksi katsomista asioista
Nosofilia: seksuaalisen nautinnon saaminen sairastumisesta
Noverkamania: seksuaalinen kiintymys äitipuoleen vrt. vitrikofilia
Nyktomania: kiihottuminen yöstä
Nymfofilia: aikuisen miehen seksuaalinen kiinnostus nuoriin naisiin
Nymfomania: pakonomainen tarve harrastaa seksiä
Nyotaimori: kiihottuminen sushin tai sashimin syömisestä keholta (japan.)
Odakselagnia: kiihottuminen puremisesta tai purruksi tulemisesta
Odontofilia: kiihottuminen hampaista
Odynofilia: kts. masokismi
Ofidiofilia: seksuaalinen viehtymys käärmeisiin vrt. zoofilia
Oikofilia: seksuaalinen viehtymys koteihin
Oklofilia: kiihottuminen väkijoukossa olemisesta
Okulolinktus: kiihottuminen silmämunan nuolemisesta
Olfaktofilia: kiihottuminen kehon hajuista ja tuoksuista
Ombrofilia: kiihottuminen sateesta ja sateessa olemisesta
Omolagnia: kts. gymnofilia
Omorashi: kiihottuminen omasta tai toisen täydestä virtsarakosta (japan.)
Ornitofilia: seksuaalinen kiintymys lintuihin
Osmofilia: kts. olfaktofilia
Osferesiolagnia: kts. olfaktofilia
Pantofilia: kiihottuminen kaikesta
Parafiilinen infantilismi: seksuaalinen mielihyvä pukeutumisesta vauvaksi tai kohtelusta vauvana
Partenofilia: seksuaalinen viehtymys neitsyihin
Partialismi: seksuaalisen mielenkiinnon keskittyminen tiettyyn ruumiinosaan
Patrolagnia: seksuaalinen viehtymys omaan isään vrt. insestofilia
Pekattifilia: kiihottuminen synnintunnosta ja syyllisyydestä vrt. hamartofilia
Pekkatofilia: kts. pekattifilia
Peodeiktofilia: kts. ekshibitionismi
Pediofilia: seksuaalinen viehtymys nukkeihin
Pedofilia: seksuaalinen viehtymys alle murrosikäisiin vrt. nepio- ja infantofilia vrt. kronofilia
Peniafilia: kiihottuminen köyhyydestä
Pentherafilia: seksuaalinen mielenkiinto omaan anoppiin vrt. sokerafilia
Piktofilia: viehtymys pornografisiin valokuviin ja eroottiseen taiteeseen
Plakofilia: kiihottuminen hautakivistä
Plushofilia: seksuaalinen viehtymys pehmoeläimiin ja ihmisiin eläinasuissa
Pluviofilia: kts. ombrofilia
Pnigofilia: kiihottuminen tukehtuvista ihmisistä vrt. asfyksiofilia
Podofilia: seksuaalinen viehtymys jalkoihin
Poinefilia: kts. mastigofilia
Ponofilia: kiihottuminen ylitöistä vrt. ergofilia
Pornophilia: seksuaalinen mieltymys prostituoituihin
Potamofilia: kiihottuminen virtaavista vesistä
Proktotitillia: peräaukon kutittaminen
Psellismofilia: kiihottuminen änkyttämisestä
Pteridomania: seksuaalisen halun kohdistuminen saniaisiin
Pteronofilia: kiihottuminen kutittamisesta höyhenellä vrt. akarofilia
Pygofilia: kiihottuminen pakaroista
Pyrofilia/-lagnia: kiihottuminen liekeistä ja tulen sytyttämisestä
Raptofilia: seksuaalinen halu tulla raiskatuksi
Retifismi: seksuaalinen mieltymys kenkiin
Rhabdofilia: kiihottuminen kritiikin saamisesta
Rytifilia: seksuaalinen kiinnostus ryppyihin
Sadismi: mielihyvän saaminen toisen kivusta ja kärsimyksestä
Salirofilia: kiihottuminen kumppanin tai etäihastuksen kuvien tai omaisuuden vahingoittamisesta ja sotkemisesta, kumppanin pukeminen likaisiin ja rikkinäisiin vaatteisiin
Selebrifilia: pakonomainen halu seksiin julkisuuden henkilöiden kanssa
Septofilia: kiihottuminen mätänevästä aineesta
Sergeismi: seksuaalisen halun vaimentaminen itselle tuotetulla kivulla
Sialofilia: kiihottuminen syljestä
Siderodromofilia: kiihottuminen junalla matkustamisesta
Sitofilia: kiihottuminen ruoan käyttämisestä seksissä tai kiihottuminen syömisestä ja ruoasta
Skatologia: kiihottuminen rivoista puheista ja puhelinsoitoista tuntemattomille
Skediafilia: kiihottuminen sarjakuvahahmoista
Skelerofilia: kiihottuminen huonomaineisista ja/tai anarkistisista miehistä
Skoptofilia: kiihottuminen alastomien, riisuutuvien sekä seksiä harrastavien ihmisten salaa katselusta vrt. voyerismi
Skotofilia: kiihottuminen pimeydestä
Sofofilia: kiihottuminen oppimisesta
Sokerafilia: seksuaalinen viehtymys appivanhempiin
Somnofilia: seksuaalinen viehtymys nukkuviin ja tajuttomiin henkilöihin
Sorofilia: seksuaalinen mielenkiinto omaan siskoon vrt. insestofilia
Spektrofilia: seksuaalinen viehtymys henkiolentoihin tai kiihottuminen omasta peilikuvasta
Statuofilia: kts. agalmatofilia
Staurofilia: kiihottuminen risteistä ja krusifikseista
Stenolagnia: seksuaalinen viehtymys suuriin lihaksiin vrt. kratolagnia
Stigmatofilia: seksuaalinen viehtymys tatuointeihin ja arpiin
Strabismus: kiihottuminen kumppanin silmistä
Stygiofilia: kiihottuminen ajatuksesta helvettiin joutumisesta
Symforofilia: kiihottuminen uhreja vaativan onnettomuuden aiheuttamisesta
Syngenesofilia: seksuaalinen mielenkiinto omiin sukulaisiin vrt. insestofilia
Tafefilia: kiihottuminen elävältä haudatuksi tulemisesta
Tafofilia: kiihottuminen hautajaisista
Talassofilia: kiihottuminen merestä
Tamakeri: miehen halu tulla potkituksi sukuelimille naisen toimesta (japan.)
Tantalolagnia: kiihottuminen kiusaamisesta
Telefonikofilia: mieltymys puhelinseksiin
Tassofilia: kiihottuminen istumisesta
Teleofilia: kiihottuminen uskonnosta ja uskonnollisista rituaaleista
Teratofilia: seksuaalinen viehtymys rajusti epämuodostuneisiin ihmisiin ja hirviöihin
Terepterofilia: seksuaalinen viehtymys hoitajattariin
Tesauromania: pakkomielle kerätä naisten vaatteita tai esineitä
Thygatrilagnia: isän seksuaalinen kiintymys tyttäreensä
Timofilia: kiihottuminen rikkaudesta
Titillagnia: kts. akarofilia
Tlipsoosi: kiihottuminen toisten nipistämisestä
Tokofilia: kts. maiesiofilia
Toksifilia: kiihottuminen myrkyistä ja myrkytystilasta
Toksofilia: kiihottuminen jousiaseista
Tonitrofilia: kts. brontofilia
Transvestismi: viehtymys vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin pukeutumiseen
Traumatofilia: tiedostamaton seksuaalinen halu tulla vahingoitetuksi
Trikofilia: kiihottuminen hiuksista
Tripsolagnofilia: kiihottuminen hieronnasta ja fyysisestä kosketuksesta vrt. afefilia
Troilismi: seksin harjoittaminen kolmannen osapuolen katsoessa
Undinismi: kiihottuminen vedestä ja virtsasta vrt. akvafilia vrt. urolagnia
Uranofilia: kiihottuminen taivaallisista ajatuksista
Urofagia: kiihottuminen virtsan juomisesta vrt. urolagnia
Urolagnia/-filia: kiihottuminen virtsaamisesta vrt. urolagnia
Urtikaatio: sadomasokistinen kiihottaminen nokkosilla
Vakkinofilia: kiihottuminen rokotuksista vrt. aikhmofilia
Vampirismi: partnerin veren juominen seksuaalisena kiihokkeena vrt. hematofilia
Vestifilia: seksuaalinen kiinnostus vaatteisiin
Vikarfilia: kiihottuminen toisten ihmisten jännittävistä kokemuksista
Vinkilagnia: kiihottuminen sitomisesta ja kahlitsemisesta
Vitrikofilia: seksuaalinen kiinnostus omaan isäpuoleen vrt. noverkamania
Vomerofilia: kts. emetofilia
Vorarefilia: kiihottuminen ajatuksesta toisen henkilön syömisestä tai syödyksi tulemisesta
Voyerismi: kiihottuminen toisten harjoittaman seksin salaa katsomisesta vrt. skoptofilia
Wakamezake: kiihottuminen alkoholin juomisesta naisen keholta (japan.)
Ylofilia: kts. nemofilia
Zelofilia: kiihottuminen kateudesta
Zoofilia: kiihottuminen eläimistä (muista kuin ihmisestä)
Zoosadismi: viehtymys kivun tuottamiseen eläimille vrt. nekrozoofilia

Lähde: http://irc-galleria.net/user/Dissection/blog/39020868

Muutamia on jo tullut testattua, mutta aika monta tuossa on sellaista, jotka taitavat kyllä väliin jäädäkin. Esim. tuo normofilia kuulostaa jo aika pervolta...!

Niin ja pedofiliaa ei siis ole hyvä sotkea pediofiliaan, ja peniafilialla taas ei ole mitään tekemistä miehisten sukupuolielinten kanssa...

[Leguaani]

Tota...mitä 15-vuotias tekee 24-vuotiaan kotibileissä?

Jos tämä ei syyllistä niin mikä sitten ??

Niin..mitä tuon ikäinen tekee tuon ikäisen kotibileissä?

Merkityksetöntä minun mielestäni. Tämä kuuluu samaa kategoriaan kuin kysyisit miten uhri oli pukeutunut.

[Mariacka]

^^Ei olisi pitänyt lukea parafilialistaa ruoka suussa . Promiskuiteettia on ainakin joskus pidetty psykiatrisena oireena, mutta mitäpä sitä ei eri aikoina medikalisoitaisi. Tuskinpa tuo muuten haittaa, ellei itseä ahdista/ellei taustalla ole jotain ongelmaa oman itsetunnon kanssa.

Pedofilian määritelmiä listasin joskus tänne. Sitten noin yleisesti sanoisin, että vaikka vanhemmilla tietty vastuu lapsistaan on, ei teini-ikäisen menoista aina voi olla täysin perillä. Kummasti se vanhemmille kertominen vähenee ja totuuden muuntelu lisääntyy sitä mukaa kun lapsi kasvaa. Niin tein itse ja niin näköjään tekevät omanikin.

(Ja ihan kunnollisista perheistä ollaan kaikki.)

[nuusku-nella]

Muutamia on jo tullut testattua, mutta aika monta tuossa on sellaista, jotka taitavat kyllä väliin jäädäkin. Esim. tuo normofilia kuulostaa jo aika pervolta...!

Joo, siis tyyppi on ihan hirvee normofiili, mä en kestä. (Pahoittelen, en voinut vastustaa)

Tota...mitä 15-vuotias tekee 24-vuotiaan kotibileissä?

Merkityksetöntä minun mielestäni. Tämä kuuluu samaa kategoriaan kuin kysyisit miten uhri oli pukeutunut.

Samaa mieltä. Kukaan tuskin on kieltänyt etteikö uhrin teoilla olisi ollut vaikutusta tapahtuneeseen rikokseen mutta se todellakin on epäolennaista ihan samalla tavalla kun raiskauksen tapahduttua uhrin pukeutuminen on epäolennainen asia.

[hannu hanhi]

Wikipedia ei ole mikään tietosanakirjaan verrattava tietolähde, koska sinne voi kirjoittaa periaatteessa kuka tahansa. Promiskuiteetista sinne on kirjoitettu varsin eri tavalla kuin miten käsite lääketieteessä tai psykiatriassa ymmärretään.

Tämä sivusto on lähempänä lääketieteellistä tietoa, vaikka se onkin suurelle yleisölle suunnattu. Promiskuiteetti tarkoittaa "sukupuolista holtittomuutta" tai "valikoimatonta sukupuoliyhteyttä eri partnerien kanssa". http://www.tohtori.fi/?page=4069997&sea ... skuiteetti

Lääkäreille suunnatun Duodecimin Lääkärin tietokannan mukaan epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön yksi piirre on promiskuiteetti. Kopioin tähän pikkupätkän tästä lääkäreille suunnatusta kyseistä persoonallisuushäiriötä koskevasta kirjoituksesta, johon en laita linkkiä, koska tekstit vaativat tunnukset. Lääketieteessä promiskuiteetti ei ole siis mikään elämäntapavalinta, vaan poikkeava käytösmalli, joka voi kertoa persoonallisuushäiriöstä.

80 %:lla vakava ongelmakäytös, kuten rikollisuus ja promiskuiteetti, vähenevät selvästi 30–45 vuoden ikään mennessä, joskin stressitilanteissa vanhat käyttäytymismallit tulevat helposti näkyviin. Aikuisiän ennuste on kuitenkin usein huono: monet kuolevat ennenaikaisesti ja väkivaltaisesti, ja heillä esiintyy rikollisuutta, ihmissuhde- ja päihdeongelmia, muita mielenterveyden häiriöitä ja runsasta palvelujen käyttöä

Seuraavassa taas lainaus lääkäreille suunnattuun "Käypä hoito suositukseen" eli ohjeistukseen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisesta. Kyseisen suosituksen mukaan promiskuiteetti on epänormaalia käytöstä ja se voi olla siis jopa seuraus hyväksikäytön uhriksi joutumisesta. Promiskuiteetti on siis yhtenä muiden joukossa erilaisten häiriökäyttäytymistä kuvaavien termien keskellä. Tässä lainaus osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... s/hoi34040 :

Seksuaalisen hyväksikäytön kokeneilla lapsilla on todettu seuraavia oireita ja häiriöitä:
-kiintymyssuhde- ja muut ihmissuhdeongelmat
-tunne-elämän ongelmat ja häiriöt, kuten ahdistus, pelot ja painajaiset, masennus sekä itsetuhoisuus
-käyttäytymisen ongelmat ja häiriöt, kuten seksualisoitunut käyttäytyminen, hyperaktiivisuus, uhmakkuus ja aggressiivisuus, käytöshäiriöt, epäsosiaalinen käyttäytyminen, uudelleen uhrittuminen ja promiskuiteetti sekä päihteiden käyttö
-somaattiset oireet, kuten unihäiriöt, kastelu ja tuhriminen, syömishäiriöt sekä vatsakivut
-kognitiiviset ongelmat, kuten keskittymisen puute ja kouluongelmat
-posttraumaattinen stressireaktio (PTSD)
-dissosiatiiviset oireet

[Mariacka]

^Näinkin kyllä on, mutta varsinaisesti promiskuiteetti ei tarkoita pelkästään sitä, mitä aiemmin annoit ymmärtää:

On varmasti olemassa alaikäisiä tyttöjä, jotka harrastavat seksiä useampienkin vanhempien miesten kanssa. Tästä käytetään nimitystä promiskuiteetti, jota ei pidetä normaalina ilmiönä. Kyseessä on lääketieteellinen, poikkeavaa käytöstä kuvaava termi.

Promiskuiteettia ilmenee myös muilla kuin tytöillä, seksuaalisesti hyväksikäytetyillä tai ns. epäsosiaalisilla persoonilla. Joskin alituisesti vaihtuvat sukupuolikumppanit voivat olla merkki jonkinlaisesta epävakaudesta. Ja kumppanit voivat olla myös samanikäisiä tai samaa sukupuolta. Eläinkunnassa ilmiö lienee vielä yleisempi.

Jostain syystä promiskuiteetti liitettiin vielä joitakin vuosia sitten pelkästään naisten ominaisuudeksi, ts. sitä pidettiin ongelmakäyttäytymisenä vain naisilla. Aikanaan myös homoseksuaalisuus ja itsesaastutus olivat psykiatrisia häiriöitä. Kai siinä joku moraalinen aspektikin on/oli.

[Nooruska]

Toivon ettet ole naispuolinen eikä sulla ole eikä tule olemaan tyttölapsia.

Ahaa...Eli sinä päästäisit 15-vuotiaan tyttäresi huomattavasti vanhempaan miesseuraan ryyppäämään/Et tiedä hänen tekemisistään mitään. Hitto, ku olen huono äiti estäessäni tämän!

[Damien]

Hitto, ku olen huono äiti estäessäni tämän!

Nyt jäi hieman epäselväksi kirjoittiko tämän Nooruska fantasioissan vai Nooruskan mamma
Nooruskan tunnuksilla?
Vai oliko tuossa vaan paradoksi?

[Siru83]

Pedofilia ilmiönä ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että vain alle 13-vuotiaita seksuaalisina kohteina ajattelevat olisivat pedofiileja koska monet pedofiilit tuntevat seksuaalista kiinnostusta sekä teini-ikäisiin että lapsiin. Esimerkkinä Ronald Castree, joka surmasi 11-vuotiaan Lesley Molseedin vuonna 1981. Mtv3 Faktalta tulee sarja "Mieheni on murhaaja", jossa brittiläisten murhaajien (ex-)vaimot kertovat miehistään ja elämästään heidän kanssa. Castreen vaimo kertoi, että Castree katseli jatkuvasti teinityttöjä ja pyysi häntä pukeutumaan kotona koulutytön pukuun. Castree oli myös kiinnostunut uhrin ikäisistä lapsista ja jopa pikkupojista.

Myös homoseksuaalisuus kytkeytyy pedofiliaan. USA:ssa on todettu, että 35% lapsiin kohdistuneen seksuaalirikoksen tekijöistä on homoseksuaalien tekemiä, kun koko väestöstä homoseksuaaleja on vain noin 1%.

Vaikka teinit eivät olisi pedofiilin varsinainen kohde, pedofiili voi tapailla teinejä koska he muistuttavat ulkonäöltään paljon enemmän lasta kuin parikymppiset naiset ja teinien tapaaminen voi olla sosiaalisesti hyväksyttävämpää kun taas seksuaalisiin kokemuksiin pyrkiminen lasten kanssa katsotaan yhteiskunnassa kauhistuttavaksi. On mahdoton sanoa, kuinka moni 13-15-vuotiaiden tyttöjen kanssa pyörivä yli 20-v mies on pedofiili mutta varmasti ainakin osa. Ja varhaispuberteetti-ikäisistä kiinnostuneet kuuluvat hebefilia-nimikkeen alle, ja osa merkittävistä alan ammattilaisista yrittää ajaa tuota nimikettä DSM-5-luokittelun alle eli samaan kuin pedofiilit mutta osa vastustaa tätä.

Edit: Kyseessä on siis hyvin moniulotteinen ilmiö, eikä siinä usein voida erotella pedofiileja, hebefiilejä ja homoseksuaaleja toisistaan vaan henkilö voi olla kiinnostunut lapsista ja teineistä, vastakkaisen ja oman sukupuolen edustajista ja elää kuitenkin parisuhteessa aikuisen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa.

[Damien]

Myös homoseksuaalisuus kytkeytyy pedofiliaan. USA:ssa on todettu, että 35% lapsiin kohdistuneen seksuaalirikoksen tekijöistä on homoseksuaalien tekemiä, kun koko väestöstä homoseksuaaleja on vain noin 1%.

Oli tai ei, tuollaiseen tutkimukseen olisi kyllä jo kiva tutustua. Linkkiä?
Vai onko tosiaan kyse vain anonyymistä toteamuksesta?

[Valdovas]

Pedofilia ilmiönä ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että vain alle 13-vuotiaita seksuaalisina kohteina ajattelevat olisivat pedofiileja koska monet pedofiilit tuntevat seksuaalista kiinnostusta sekä teini-ikäisiin että lapsiin. Esimerkkinä Ronald Castree, joka surmasi 11-vuotiaan Lesley Molseedin vuonna 1981. Mtv3 Faktalta tulee sarja "Mieheni on murhaaja", jossa brittiläisten murhaajien (ex-)vaimot kertovat miehistään ja elämästään heidän kanssa. Castreen vaimo kertoi, että Castree katseli jatkuvasti teinityttöjä ja pyysi häntä pukeutumaan kotona koulutytön pukuun. Castree oli myös kiinnostunut uhrin ikäisistä lapsista ja jopa pikkupojista.

Maailma ei muutenkaan ole kauhean mustavalkoinen ja selkeästi rajautuva kuten jotkut tuntuvat kuvittelevan. Löytyy ihmisiä, jotka tykkäävät vain suklaajäätelöstä, niitä, jotka tykkäävät vain mansikkajäätelöstä, niitä, jotka tykkäävät molemmista ja jopa sellaisia, jotka eivät tykkää kummastakaan. Silti, jos jostain syystä haluttaisiin määritellä "suklaajäätelöfilia" tai "mansikkajäätelöfilia", se voitaisiin aivan hyvin tehdä, vaikkei ihmiset jäännöksettä ko. kategorioihin solahtaisikaan. Lisäksi toistan edelleenkin sen olennaisen pointin, että seksuaalinen suuntautuneisuus ja seksuaalirikokset ovat kaksi eri asiaa, ja niitä olisi näin myös syytä käsitellä.

Myös homoseksuaalisuus kytkeytyy pedofiliaan. USA:ssa on todettu, että 35% lapsiin kohdistuneen seksuaalirikoksen tekijöistä on homoseksuaalien tekemiä, kun koko väestöstä homoseksuaaleja on vain noin 1%.

Mihinkähän tulokseen tuo perustuu. Itse löysin mm. allaolevan artikkelin, joka esittää asiasta aika lailla poikkeavan näkemyksen lähdeviitteineen.

Facts About Homosexuality and Child Molestation

Members of disliked minority groups are often stereotyped as representing a danger to the majority's most vulnerable members. For example, Jews in the Middle Ages were accused of murdering Christian babies in ritual sacrifices. Black men in the United States were often lynched after being falsely accused of raping White women.

In a similar fashion, gay people have often been portrayed as a threat to children. Back in 1977, when Anita Bryant campaigned successfully to repeal a Dade County (FL) ordinance prohibiting anti-gay discrimination, she named her organization "Save Our Children," and warned that "a particularly deviant-minded [gay] teacher could sexually molest children" (Bryant, 1977, p. 114). [Bibliographic references are on a different web page]

In recent years, antigay activists have routinely asserted that gay people are child molesters. This argument was often made in debates about the Boy Scouts of America's policy to exclude gay scouts and scoutmasters. More recently, in the wake of Rep. Mark Foley's resignation from the US House of Representatives in 2006, antigay activists and their supporters seized on the scandal to revive this canard.

It has also been raised in connection with scandals about the Catholic church's attempts to cover up the abuse of young males by priests. Indeed, the Vatican's early response to the 2002 revelations of widespread Church cover-ups of sexual abuse by priests was to declare that gay men should not be ordained.

The number of Americans who believe the myth that gay people are child molesters has declined substantially. In a 1970 national survey, more than 70% of respondents agreed with the assertions that "Homosexuals are dangerous as teachers or youth leaders because they try to get sexually involved with children" or that "Homosexuals try to play sexually with children if they cannot get an adult partner."1

By contrast, in a 1999 national poll, the belief that most gay men are likely to molest or abuse children was endorsed by only 19% of heterosexual men and 10% of heterosexual women. Even fewer – 9% of men and 6% of women – regarded most lesbians as child molesters.

Consistent with these findings, Gallup polls have found that an increasing number of Americans would allow gay people to be elementary school teachers. For example, the proportion was 54% in 2005, compared to 27% in 1977.

Even though most Americans don't regard gay people as child molesters, confusion remains widespread in this area. To understand the facts, it is important to examine the results of scientific research. However, when we evaluate research on child molestation, our task is complicated by several problems.

One problem is that none of the studies in this area have obtained data from a probability sample, that is, a sample that can be assumed to be representative of the population of all child molesters. Rather, most research has been conducted only with convicted perpetrators or with pedophiles who sought professional help. Consequently, they may not accurately describe child molesters who have never been caught or have not sought treatment.

A second problem is that the terminology used in this area is often confusing and can even be misleading. We can begin to address that problem by defining some basic terms.

Pedophilia and child molestation are used in different ways, even by professionals. Pedophilia usually refers to an adult psychological disorder characterized by a preference for prepubescent children as sexual partners; this preference may or may not be acted upon. The term hebephilia is sometimes used to describe adult sexual attractions to adolescents or children who have reached puberty.

Whereas pedophilia and hebephilia refer to psychological propensities, child molestation and child sexual abuse are used to describe actual sexual contact between an adult and someone who has not reached the legal age of consent. In this context, the latter individual is referred to as a child, even though he or she may be a teenager.

Although the terms are not always applied consistently, it is useful to distinguish between pedophiles/hebephiles and child molesters/abusers. Pedophilia and hebephilia are diagnostic labels that refer to psychological attractions. Not all pedophiles and hebephiles actually molest children; an adult can be attracted to children or adolescents without ever actually engaging in sexual contact with them.

Child molestation and child sexual abuse refer to actions, and don't imply a particular psychological makeup or motive on the part of the perpetrator. Not all incidents of child sexual abuse are perpetrated by pedophiles or hebephiles; in some cases, the perpetrator has other motives for his or her actions and does not manifest an ongoing pattern of sexual attraction to children.

Thus, not all child sexual abuse is perpetrated by pedophiles (or hebephiles) and not all pedophiles and hebephiles actually commit abuse. Consequently, it is important to use terminology carefully.

Another problem related to terminology arises because sexual abuse of male children by adult men is often referred to as "homosexual molestation." The adjective "homosexual" (or "heterosexual" when a man abuses a female child) refers to the victim's gender in relation to that of the perpetrator. Unfortunately, people sometimes mistakenly interpret it as referring to the perpetrator's sexual orientation.

To avoid this confusion, it is preferable to refer to men's sexual abuse of boys with the more accurate label of male-male molestation. Similarly, it is preferable to refer to men's abuse of girls as male-female molestation. These labels are more accurate because they describe the sex of the individuals involved but don't implicitly convey unwarranted assumptions about the perpetrator's sexual orientation.

The distinction between a victim's gender and a perpetrator's sexual orientation is important because many child molesters don't really have an adult sexual orientation. They have never developed the capacity for mature sexual relationships with other adults, either men or women. Instead, their sexual attractions focus on children – boys, girls, or children of both sexes.

Over the years, this fact has been incorporated into various systems for categorizing child molesters. For example, Finkelhor and Araji (1986) proposed that perpetrators' sexual attractions should be conceptualized as ranging along a continuum – from exclusive interest in children at one extreme, to exclusive interest in adult partners at the other end.

Typologies of offenders have often included a distinction between those with an enduring primary preference for children as sexual partners and those who have established age-appropriate relationships but become sexually involved with children under unusual circumstances of extreme stress. Perpetrators in the first category – those with a more or less exclusive interest in children – have been labeled fixated. Fixation means "a temporary or permanent arrestment of psychological maturation resulting from unresolved formative issues which persist and underlie the organization of subsequent phases of development" (Groth & Birnbaum, 1978, p. 176). Many clinicians view fixated offenders as being "stuck" at an early stage of psychological development.

By contrast, other molesters are described as regressed. Regression is "a temporary or permanent appearance of primitive behavior after more mature forms of expression had been attained, regardless of whether the immature behavior was actually manifested earlier in the individual's development" (Groth & Birnbaum, 1978, p. 177). Regressed offenders have developed an adult sexual orientation but under certain conditions (such as extreme stress) they return to an earlier, less mature psychological state and engage in sexual contact with children.

Some typologies of child molesters divide the fixation-regression distinction into multiple categories, and some include additional categories as well (e.g., Knight, 1989).

For the present discussion, the important point is that many child molesters cannot be meaningfully described as homosexuals, heterosexuals, or bisexuals (in the usual sense of those terms) because they are not really capable of a relationship with an adult man or woman. Instead of gender, their sexual attractions are based primarily on age. These individuals – who are often characterized as fixated – are attracted to children, not to men or women.

Using the fixated-regressed distinction, Groth and Birnbaum (1978) studied 175 adult males who were convicted in Massachusetts of sexual assault against a child. None of the men had an exclusively homosexual adult sexual orientation. 83 (47%) were classified as "fixated;" 70 others (40%) were classified as regressed adult heterosexuals; the remaining 22 (13%) were classified as regressed adult bisexuals. Of the last group, Groth and Birnbaum observed that "in their adult relationships they engaged in sex on occasion with men as well as with women. However, in no case did this attraction to men exceed their preference for women....There were no men who were primarily sexually attracted to other adult males..." (p.180).

Other researchers have taken different approaches, but have similarly failed to find a connection between homosexuality and child molestation. Dr. Carole Jenny and her colleagues reviewed 352 medical charts, representing all of the sexually abused children seen in the emergency room or child abuse clinic of a Denver children's hospital during a one-year period (from July 1, 1991 to June 30, 1992). The molester was a gay or lesbian adult in fewer than 1% in which an adult molester could be identified – only 2 of the 269 cases (Jenny et al., 1994).

In yet another approach to studying adult sexual attraction to children, some Canadian researchers observed how homosexual and heterosexual adult men responded to slides of males and females of various ages (child, pubescent, and mature adult). All of the research subjects were first screened to ensure that they preferred physically mature sexual partners. In some of the slides shown to subjects, the model was clothed; in others, he or she was nude. The slides were accompanied by audio recordings. The recordings paired with the nude models described an imaginary sexual interaction between the model and the subject. The recordings paired with the pictures of clothed models described the model engaging in neutral activities (e.g., swimming). To measure sexual arousal, changes in the subjects' penis volume were monitored while they watched the slides and listened to the audiotapes. The researchers found that homosexual males responded no more to male children than heterosexual males responded to female children (Freund et al., 1989).

Science cannot prove a negative. Thus, these studies do not prove that homosexual or bisexual males are no more likely than heterosexual males to molest children. However, each of them failed to prove the alternative hypothesis that homosexual males are more likely than heterosexual men to molest children or to be sexually attracted to children or adolescents.

Reflecting the results of these and other studies, the mainstream view among researchers and professionals who work in the area of child sexual abuse is that homosexual and bisexual men do not pose any special threat to children. For example, in one review of the scientific literature, noted authority Dr. A. Nicholas Groth wrote:

Are homosexual adults in general sexually attracted to children and are preadolescent children at greater risk of molestation from homosexual adults than from heterosexual adults? There is no reason to believe so. The research to date all points to there being no significant relationship between a homosexual lifestyle and child molestation. There appears to be practically no reportage of sexual molestation of girls by lesbian adults, and the adult male who sexually molests young boys is not likely to be homosexual (Groth & Gary, 1982, p. 147).

In a more recent literature review, Dr. Nathaniel McConaghy (1998) similarly cautioned against confusing homosexuality with pedophilia. He noted, "The man who offends against prepubertal or immediately postpubertal boys is typically not sexually interested in older men or in women" (p. 259).

This well known lack of a linkage between homosexuality and child molestation accounts for why relatively little research has directly addressed the issue. Proving something we already know simply isn't a priority. Indeed, a commentary that accompanied publication of the 1994 study by Jenny et al. in Pediatrics noted that debates about gay people as molesters "have little to do with everyday child abuse" and lamented that they distract lawmakers and the public from dealing with the real problem of children's sexual mistreatment (Krugman, 1994).

In scandals involving the Catholic church, the victims of sexual abuse were often adolescent boys rather than small children. Similarly, the 2006 congressional page scandal involved males who were at least 16 years old.

These are cases in which the term pedophilia – referring as it does to attractions to prepubescent children – can cause confusion. Rather than pedophilia, the accusations stemming from these scandals raised the question of whether gay people shouldn't be trusted in positions of authority where there is any opportunity for sexually harassing or abusing others.

Here again, there is no inherent connection between an adult's sexual orientation and her or his propensity for endangering others. Scientific research provides no evidence that homosexual people are less likely than heterosexuals to exercise good judgment and appropriate discretion in their employment settings. There are no data, for example, showing that gay men and lesbians are more likely than heterosexual men and women to sexually harass their subordinates in the workplace. Data from studies using a variety of psychological measures do not indicate that gay people are more likely than heterosexuals to possess any psychological characteristics that would make them less capable of controlling their sexual urges, refraining from the abuse of power, obeying rules and laws, interacting effectively with others, or exercising good judgment in handling authority. As explained elsewhere on this site, sexual orientation is not a mental illness nor is it inherently associated with impaired psychological functioning.

Gay men and lesbians function effectively in a wide variety of employment settings. The research literature doesn't reveal any differences between heterosexuals, bisexuals, and homosexuals in job performance or ability to properly exercise authority in supervisory roles. As indicated by workplace policies around the United States, a large and growing number of private and public employers do not perceive a problem with hiring gay and bisexual people as employees or managers. Many corporations, educational institutions, and local governments have adopted policies that prohibit discrimination against employees on the basis of sexual orientation. Many of those organizations provide benefits such as health insurance for employees' same-sex partners. Indeed, one widely cited reason for offering such benefits is that they enable a company to remain competitive by attracting high quality employees who happen to be gay, lesbian, or bisexual.

Thus, there is no factual basis for organizations to avoid hiring homosexual or bisexual people, simply on the basis of their sexual orientation, for positions that involve responsibility for or supervision of others, whether children, adolescents, or adults.

What About Claims That Scientific Research Proves Gay Men Are Likely To Molest Children?

Some conservative groups have argued that scientific research strongly supports their claims that homosexuality and pedophilia are linked. The Family Research Council has produced what is perhaps the most extensive attempt to document this claim. It is an article by Timothy J. Dailey titled Homosexuality and Child Abuse.

With 76 footnotes, many of them referring to papers in scientific journals, it appears at first glance to be a thorough and scholarly discussion of the issue. On further examination, however, its central argument – that "the evidence indicates that homosexual men molest boys at rates grossly disproportionate to the rates at which heterosexual men molest girls" – doesn't hold up.

In the following section, the main sources cited by Dailey and the FRC to support their claim are reviewed. The papers are listed in the same order in which they are first cited by the FRC article.

Freund et al. (1989). Heterosexuality, homosexuality, and erotic age preference. Journal of Sex Research, 26, 107-117.

This article is discussed above in the "Other Approaches" section. As the FRC concedes, it contradicts their argument. The abstract summarizes the authors' conclusion: "Findings indicate that homosexual males who preferred mature partners responded no more to male children than heterosexual males who preferred mature partners responded to female children."

Silverthorne & Quinsey. (2000). Sexual partner age preferences of homosexual and heterosexual men and women. Archives of Sexual Behavior, 29, 67-76.

The FRC cites this study to challenge the Freund et al. data (see the previous paper above). However, the methodologies were quite different. Freund and his colleagues used a sample that included sex offenders and they assessed sexual arousal with a physiological measure similar to that described below for the 1988 Marshall et al. study. Silverthorne and Quinsey used a sample of community volunteers who were asked to view pictures of human faces and use a 7-point scale to rate their sexual attractiveness. The apparent ages of the people portrayed in the pictures was originally estimated by Dr. Silverthorne to range from 15 to 50. However, a group of independent raters perceived the male faces to range in age from 18 to 58, and the female faces to range from 19 to 60.

The article doesn't report the data in great detail (e.g., average ratings are depicted only in a graphic; the actual numbers aren't reported) and the authors provide contradictory information about the rating scale (they describe it as a 7-point scale but also say it ranged from 0 to 7, which constitutes an 8-point scale). In either case, it appears that none of the pictures was rated as "very sexually attractive" (a rating of 7). Rather, the highest average ratings were approximately 5.

On average, gay men rated the 18-year old male faces the most attractive (average rating = about 5), with attractiveness ratings declining steadily for older faces. They rated the 58-year old male faces 2, on average. By contrast, heterosexual men rated the 25-year old female faces the most attractive (about 5), with the 18- and 28-year old female faces rated lower (between 2 and 3) and the 60-year old female faces rated the least attractive (about 1).

A serious problem with this study is that the researchers didn't control for the possibility that some of the faces pictured in the photos might simply have been more or less physically attractive than the others, independent of their age or gender. The researchers explicitly acknowledged this shortcoming, speculating that the women's faces in the 25-year old group might have been more attractive than women's faces in the other age groups. But they didn't address the possibility that the attractiveness of the male and female faces may not have been comparable.

This issue could have been addressed in various ways. For example, prior to collecting data, the researchers could have started with a large number of photographs and asked a group of independent raters to evaluate the general physical attractiveness of the face in each photo; these ratings could have been used to select photos for the experiment that were equivalent in attractiveness. Getting independent ratings of experimental stimuli in this way is a common procedure in social psychological research.

Thus, even if one accepts the questionable assumption that this study is relevant, it doesn't support the FRC's contention that gay men are more likely than heterosexual men to be child molesters for several reasons:
the researchers failed to control for the varying attractiveness of the different photos;
all of the faces portrayed in the photos were perceived to be at least 18; and
the study merely assessed judgments of sexual attractiveness rather than the research participants' sexual arousal.

Blanchard et al. (2000). Fraternal birth order and sexual orientation in pedophiles. Archives of Sexual Behavior, 29, 463-478.

This study categorized convicted sex offenders according to whether they molested or reported sexual attraction to boys only, girls only, or both boys and girls. These groups were labeled, respectively, homosexual pedophiles, heterosexual pedophiles, and bisexual pedophiles. This classification referred to their attractions to children. Adult sexual orientation (or even whether the men had an adult sexual orientation) wasn't assessed.

Elliott et al. (1995). Child sexual abuse prevention: What offenders tell us. Child Abuse & Neglect, 19, 579-594.

In this study, child sex offenders were interviewed. Their sexual orientation (gay, heterosexual, bisexual) wasn't assessed. The authors drew from their findings to suggest strategies for how parents and children can prevent sexual victimization. It is noteworthy that none of those strategies involved avoiding gay men.

Jenny et al. (1994). Are children at risk for sexual abuse by homosexuals? Pediatrics, 94, 41-44.

This study, described above in the section on "Other Approaches," contradicts the FRC's argument. The FRC faults the study because the researchers didn't directly interview perpetrators but instead relied on the victims' medical charts for information about the offender's sexual orientation. However, other studies cited favorably by the FRC (and summarized in this section) similarly relied on chart data (Erickson et al., 1988) or did not directly assess the sexual orientation of perpetrators (Blanchard et al. 2000; Elliott et al. 1995; Marshall et al., 1988). Thus, the FRC apparently considers this method a weakness only when it leads to results they dislike.

Marshall et al. (1988). Sexual offenders against male children: Sexual preference. Behaviour Research and Therapy, 26, 383-391.

In this study, the researchers compared 21 men who had sexually molested a male under 16 years (and at least 5 years younger than themselves) to 18 unemployed men who were not known to have molested a child. Over a series of sessions, each man watched color slides of nude males and females of various ages and listened to audiotaped descriptions of both coercive and consensual sexual interactions between a man and a boy. During the sessions, each man sat in a private booth, where he was instructed to lower his trousers and underwear and attach a rubber tube to his penis. The tube detected any changes in penis circumference, with increases interpreted as indicating sexual arousal.

The FRC cites this study as showing that "a homosexual and a heterosexual subgroup can be delineated among these offenders." This is true but hardly relevant to their claims.

The researchers categorized 7 offenders who were more aroused overall by the male nudes than the female nudes as the homosexual subgroup. They categorized 14 offenders who were more aroused overall by the female nudes as the heterosexual subgroup. The offenders were not asked their sexual orientation (gay, straight, bisexual) and the paper does not report any information about the nature of the offenders' adult sexual relationships, or even if they had any such relationships.

Bickley & Beech. (2001). Classifying child abusers: Its relevance to theory and clinical practice. International Journal Of Offender Therapy And Comparative Criminology, 45, 51-69.

This is a literature review and theoretical paper that discusses the strengths and weaknesses of various systems for classifying child molesters. In citing this study, the FRC says it:

refers to homosexual pedophiles as a "distinct group." The victims of homosexual pedophiles "were more likely to be strangers, that they were more likely to have engaged in paraphiliac behavior separate from that involved in the offence, and that they were more likely to have past convictions for sexual offences.... Other studies [showed a] greater risk of reoffending than those who had offended against girls" and that the "recidivism rate for male-victim offenders is approximately twice that for female-victim offenders."

In reality, however, the paper was summarizing the findings of other studies, not reporting new data. In the passage excerpted by the FRC, the authors were discussing published papers that used a classification system focusing entirely on the sex of victims (not whether the perpetrator is straight or gay). Here is the complete text (the passages that FRC omitted are highlighted):

"Grubin and Kennedy (1991) reported that when dividing sex offenders based simply on the sex of their victims, offenders against boys stood out as a distinct group. They noted that their victims were more likely to be strangers, that they were more likely to have engaged in paraphiliac behavior separate from that involved in the offence, and they were more likely to have past convictions for sexual offences. Other studies have employed the sex-of-victim approach in the prediction of future risk, with offenders who have sexually abused boys or both boys and girls reported as having more victims and being at greater risk of reoffending than those who had offended against girls only [bibliographic references omitted]. In the nondiagnostic remarks, DSM-IV (APA, 1994) claims that the recidivism rate for male-victim offenders is approximately twice that for female-victim offenders, and although not demonstrating such a marked difference, Furby,Weinrott, and Blackshaw (1989), in an extensive review of recidivism rates, found that reoffending was higher for male victim offenders. However, the sex-of-victim distinction has not been consistently found, and contrasting findings have been reported in studies that have demonstrated no differences in recidivism rates between the groups [bibliographic references omitted]. Furthermore, Abel, Becker, Murphy, and Flanagan (1981) found that those child molesters who offended against girls reported more than twice as many victims as those who had offended against boys, a finding contrary to the hypothesized outcome." (p. 56)

Jay & Young. (1977). The gay report: Lesbians and gay men speak out about sexual experiences and lifestyles. New York: Summit.

This book, published nearly 30 years ago by a team of writer-activists, is not a scientific study. The authors' survey methodology is not reported in detail and, because it was a journalistic work, the survey was never subjected to scientific peer review.

Erickson et al. (1988). Behavior patterns of child molesters. Archives of Sexual Behavior, 17, 77-86.

This study was based on a retrospective review of the medical records of male sex offenders admitted to the Minnesota Security Hospital between 1975 and 1984. Apparently, 70% of the men abused girls, 26% abused boys, and 4% abused children of both sexes. (The paper is unclear in that it doesn't explain how perpetrators with multiple victims were counted.) The paper asserts in passing that "Eighty-six percent of offenders against males described themselves as homosexual or bisexual" (p. 83). However, no details are provided about how this information was ascertained, making it difficult to interpret. Nor did the authors report the number of homosexual versus bisexual offenders, a distinction that the Groth and Birnbaum study (described above) indicates is relevant.

In summary, the scientific sources cited by the FRC report do not support their argument. Most of the studies they referenced did not even assess the sexual orientation of abusers. Two studies explicitly concluded that sexual orientation and child molestation are unrelated. Notably, the FRC failed to cite the 1978 study by Groth and Birnbaum, which also contradicted their argument. Only one study (Erickson et al., 1988) might be interpreted as supporting the FRC argument, and it failed to detail its measurement procedures and did not differentiate bisexual from homosexual offenders.

Do Any Studies Claim To Show That Homosexuals Are More Likely To Molest Children?

One individual has claimed to have data that prove homosexuals to be child molesters at a higher rate than heterosexuals. That person is Paul Cameron. As detailed elsewhere on this site, Cameron's survey data are subject to so many methodological flaws as to be virtually meaningless. Even so, his assertions are sometimes quoted by antigay organizations in their attempts to link homosexuality with child sexual abuse.

In a 1985 article published in Psychological Reports, Cameron purported to review published data to answer the question, "Do those who commit homosexual acts disproportionately incorporate children into their sexual practices?" (p. 1227). He concluded that "at least one-third of the sexual attacks upon youth are homosexual" (p. 1228) and that "those who are bi- to homosexual are proportionately much more apt to molest youth" than are heterosexuals (p. 1231).

Cameron's claims hinge on the fallacious assumption that all male-male molestations are committed by homosexuals. Moreover, a careful reading of Cameron's paper reveals several false statements about the literature he claimed to have reviewed.

For example, he cited the Groth and Birnbaum (1978) study mentioned previously as evidencing a 3:2 ratio of "heterosexual" (i.e., female victim) to "homosexual" (i.e., male victim) molestations, and he noted that "54% of all the molestations in this study were performed by bisexual or homosexual practitioners" (p. 1231). However, Groth and Birnbaum reported that none of the men in their sample had an exclusively homosexual adult sexual orientation, and that none of the 22 bisexual men were more attracted to adult males than to adult females. The "54%" statistic reported by Cameron doesn't appear anywhere in the Groth and Birnbaum (1978) article, nor does Cameron explain its derivation.

It is also noteworthy that, although Cameron assumed that the perpetrators of male-male molestations were all homosexual, he assumed that not all male-female molestations were committed by heterosexuals. He incorporated a "bisexual correction" into his data manipulations to increase further his estimate of the risk posed to children by homosexual/bisexual men.

In the latter half of his paper, Cameron considered whether "homosexual teachers have more frequent sexual interaction with their pupils" (p. 1231). Based on 30 instances of sexual contact between a teacher and pupil reported in ten different sources published between 1920 and 1982, Cameron concluded that "a pupil would appear about 90 times more likely to be sexually assaulted by a homosexual practitioner" (p.1232); the ratio rose to 100 times when Cameron added his bisexual correction.

This ratio is meaningless because no data were obtained concerning the actual sexual orientation of the teachers involved; as before, Cameron assumed that male-male contacts were perpetrated by homosexuals. Furthermore, Cameron's rationale for selecting particular sources appears to have been completely arbitrary. He described no systematic method for reviewing the literature, and apparently never reviewed the voluminous literature on the sexual development of children and adolescents. His final choice of sources appears to have slanted his findings toward what Cameron described as "the relative absence in the scientific literature of heterosexual teacher-pupil sexual events coupled with persistent, albeit infrequent, homosexual teacher-pupil sexual interactions" (p. 1232).

A subsequent paper by Cameron and others (Cameron, Proctor, Coburn, Forde, Larson, & Cameron, 1986) described data collected in a door-to-door survey in seven U.S. cities and towns, and generally repeated the conclusions reached in Cameron (1985). Even Cameron himself admitted that his conclusions in this study are "based upon small numbers of data points" (Cameron, 2005, p. 230). As before, male-male sexual assaults were referred to as "homosexual" molestations (e.g., Abstract, p.327) and the perpetrators' sexual orientation apparently was not assessed. This study also suffers from fatal methodological problems, which are detailed elsewhere on this site.

In yet another article published in Psychological Reports, Cameron claimed to have reviewed data about foster parents in Illinois and found that 34% were perpetrated by a foster parent against a child of the same sex, that is, female-female or male-male (Cameron, 2005). Not only did Cameron again make the fallacious claim that all male-male molestations are committed by homosexuals, he also made the same claim about female-female molestations. Once again, he had no data about the actual sexual orientations of the molesters.

Cameron continues to produce reports that essentially repeat the same inaccurate claims. Perhaps one of the best indicators of his diminishing credibility in this area is that his work was not cited in the 2004 FRC report discussed in detail above.

Conclusion

The empirical research does not show that gay or bisexual men are any more likely than heterosexual men to molest children. This is not to argue that homosexual and bisexual men never molest children. But there is no scientific basis for asserting that they are more likely than heterosexual men to do so. And, as explained above, many child molesters cannot be characterized as having an adult sexual orientation at all; they are fixated on children.

Notes

1. The survey was conducted under the auspices of the Kinsey Institute (Klassen, Williams, & Levitt, 1989). (return to text)

2. Sexual abuse by women occurs but has not been well documented. Perhaps it is not surprising, therefore, that the child molester stereotype is applied more often to gay men than to lesbians. (return to text)

Lähde: http://psychology.ucdavis.edu/rainbow/h ... ation.html

Tuo Sirun väittämä 35 % on sen verran lähellä tuota yllämainittua Cameronin "vähintään kolmasosaa", että alkaa hiukan epäillä, ettei jäljet johtaisi sylttytehtaalle...

Vaikka teinit eivät olisi pedofiilin varsinainen kohde, pedofiili voi tapailla teinejä koska he muistuttavat ulkonäöltään paljon enemmän lasta kuin parikymppiset naiset ja teinien tapaaminen voi olla sosiaalisesti hyväksyttävämpää kun taas seksuaalisiin kokemuksiin pyrkiminen lasten kanssa katsotaan yhteiskunnassa kauhistuttavaksi. On mahdoton sanoa, kuinka moni 13-15-vuotiaiden tyttöjen kanssa pyörivä yli 20-v mies on pedofiili mutta varmasti ainakin osa. Ja varhaispuberteetti-ikäisistä kiinnostuneet kuuluvat hebefilia-nimikkeen alle, ja osa merkittävistä alan ammattilaisista yrittää ajaa tuota nimikettä DSM-5-luokittelun alle eli samaan kuin pedofiilit mutta osa vastustaa tätä.

Kyllä, koska tuossa on selvästi kyse rajavyöhykkeestä sallituksi ja kielletyksi sovittujen välillä. Vaikka oikeuskäytäntö edellyttää täsmällisiä määritelmiä ja ikä- ja muita rajoja, niin on kai kaikille jo omienkin kokemusten perusteella selvää, ettei luonto käyttäydy yhtä tarkasti, vaan eroja yksilöiden henkisessä ja ruumiillisessa kehityksessä on paljon. Se, että yleisesti on sovittu tietty täysi-ikäisyyden raja-arvo (nykyään monissa maissa 18), ei tietysti tarkoita, että lapsista tulee tosiasiassa yhdessä yössä ihmeellisesti täysin lapsista täysin aikuisia.

Toki samat yksilöt voivat pitää eri-ikäisistä ja jopa eri sukupuolia edustavista henkilöistyä aivan kuten erilaisista jäätelöistäkin, mutta se ei ole mikään argumentti sekoittaa mainittuja asioita ja vieläpä varsin tarkoitushakuisesti valikoiden kuten Cameron tuossa yllä. Löytyy varmasti puhtaita pedofiileja, puhtaita efebofiileja, puhtaita teleiofiileja ja puhtaita gerontofiileja sekä näiden erilaisia yhdistelmiä, mutta tuntuisi luontevimmalta, että kiinnostus kohdistuu paremminkin iän suhteen lähellä toisiaan oleviin ryhmiin kuin kovin kaukaisiin. Niinpä pitäisin todennäköisempänä esim. yhdistelmää efebo-teleiofiili kuin pedo-gerontofiili jne.

Edit: Kyseessä on siis hyvin moniulotteinen ilmiö, eikä siinä usein voida erotella pedofiileja, hebefiilejä ja homoseksuaaleja toisistaan vaan henkilö voi olla kiinnostunut lapsista ja teineistä, vastakkaisen ja oman sukupuolen edustajista ja elää kuitenkin parisuhteessa aikuisen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa.

Niin, eikä bi- ja heteroseksuaalejakaan, jotka säännönmukaisesti niin sinä kuin tuo edellämainittu Cameron tunnutte sopivasti unohtamaan. Sitä paitsi olennaisempaa rikosoikeudellisessa mielessä on tietysti itse teot eikä niiden takana olevat taipumukset ja motivaatio, olkoonkin, että niiden tutkiminen voi tuottaa arvokasta lisätietoa esim. rikosten uusimisriskiä ja sopivimpia terapiamuotoja pohdittaessa.

Kiinnostava sivujuonne muuten niin tässä kuin muissakin aihepiiriä sivuavissa keskusteluissa on se, että vaikka seksuaaliset taipumukset ja varsinkin häiriöiksi määritellyt sellaiset säännönmukaisesti sekotetaan seksuaalisiin rikoksiin, niin tämä ei suinkaan näytä lisäävän ymmärrystä näiden rikoksien tekijöihin sillä perusteella, että he ovat ao. määritelmien perusteella sairaita, vaan päinvastoin tuntuu, että heitä inhotaan vielä kaksin verrfan enemmän kuin esim. niitä henkirikoksiin syyllistyneitä, jotka tekevät tekonsa ihan vain ahneuden, vihan, suuttumuksen tai muun vastaavan täysin henkilön itsensä valittavissa olevan motiivin perusteella. Hieman nurinkurista ajattelua sanoisin...

[Valdovas]

Wikipedia ei ole mikään tietosanakirjaan verrattava tietolähde, koska sinne voi kirjoittaa periaatteessa kuka tahansa. Promiskuiteetista sinne on kirjoitettu varsin eri tavalla kuin miten käsite lääketieteessä tai psykiatriassa ymmärretään.

Wikipedia on itse asiassa todettu varsin luotettavaksi tietolähteeksi erityisesti kysymyksissä, jotka eivät herätä välittömästi suurempia poliittisia ja/tai emotionaalisia intohimoja juuri sisäänrakennetun vertaisarviointisysteeminsä vuoksi. Sitä paitsi jos guuglaat sanalla promiskuiteetti sen erikielisillä varianteilla, niin saat hyvinkin samansuuntaisia tuloksia, vaikka tarkka sanamuoto voi toki vaihdellakin.

Tämä sivusto on lähempänä lääketieteellistä tietoa, vaikka se onkin suurelle yleisölle suunnattu. Promiskuiteetti tarkoittaa "sukupuolista holtittomuutta" tai "valikoimatonta sukupuoliyhteyttä eri partnerien kanssa". http://www.tohtori.fi/?page=4069997&sea ... skuiteetti

Mikähän siinä on, kun tuolla linkillä minulla aukeaa vain mainoksia, enkä pääse varsinaiseen tekstiin, mutta itseasiassahan tuo jälkimmäinen määritelmä on hyvin lähellä tuota linkkaamaani. Edellinen on taas selvästi ei-neutraali kannanotto ja kertonee ehkä eniten ko. termin isän kriminaalipsykologi Robert D. Haren suhtautumisesta asiaan.

Lääkäreille suunnatun Duodecimin Lääkärin tietokannan mukaan epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön yksi piirre on promiskuiteetti. Kopioin tähän pikkupätkän tästä lääkäreille suunnatusta kyseistä persoonallisuushäiriötä koskevasta kirjoituksesta, johon en laita linkkiä, koska tekstit vaativat tunnukset. Lääketieteessä promiskuiteetti ei ole siis mikään elämäntapavalinta, vaan poikkeava käytösmalli, joka voi kertoa persoonallisuushäiriöstä.

80 %:lla vakava ongelmakäytös, kuten rikollisuus ja promiskuiteetti, vähenevät selvästi 30–45 vuoden ikään mennessä, joskin stressitilanteissa vanhat käyttäytymismallit tulevat helposti näkyviin. Aikuisiän ennuste on kuitenkin usein huono: monet kuolevat ennenaikaisesti ja väkivaltaisesti, ja heillä esiintyy rikollisuutta, ihmissuhde- ja päihdeongelmia, muita mielenterveyden häiriöitä ja runsasta palvelujen käyttöä

Kyseessä on siis mitä ilmeisemmin osa ja huomattavasti lyhennetty lista psykopatian tunnusmerkistöistä Hervey Cleckleyn ja Robert Haren mukaan. Mainitut listat löytyvät muuten sattumoisin täydellisinä juuri tuosta kritisoimastasi Wikipediasta...

Cleckleyn luettelo psykopatian piirteistä

Pinnallinen viehätysvoima ja älykkyys
Harhaluulojen ja muiden irrationaalisten ajattelun merkkien puuttuminen
Hermostuneisuuden tai psykoneuroottisten oireiden puuttuminen
Epäluotettavuus
Valheellisuus ja epärehellisyys
Katumuksen ja häpeän puuttuminen
Epäsosiaalinen käyttäytyminen, joka on heikosti motivoitunutta
Huono arvostelukyky ja kyvyttömyys oppia kokemuksista
Patologinen itsekeskeisyys ja kyvyttömyys rakastaa
Yleinen tunneköyhyys
Oivalluskyvyn spesifi puute
Välinpitämättömyys interpersoonallisissa suhteissa
Outo ja luotaantyöntävä käyttäytyminen juopuneena ja joskus muulloinkin
Tekee harvoin itsemurhan
Sukupuolielämä on persoonatonta, triviaalia ja heikosti integroitunutta
Elämän suunnitelmattomuus

Robert Hare on laatinut Hervey Cleckleyn kuvauksen pohjalta oman 20-kohtaisen piirreluettelonsa.

Haren 20-kohtainen piirreluettelo

Lipevyys ja pinnallinen viehätysvoima
Vahvalta vaikuttava omanarvontunto
Stimulaation tarve ja taipumus ikävystymiseen
Patologinen valehtelu
Petkuttaminen ja manipulointi
Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
Tunteiden pinnallisuus
Kovuus ja tunteettomuus, empatian puuttuminen
Loismainen elämäntyyli
Heikko käyttäytymisen kontrolli
Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa)
Varhaiset käyttäytymisongelmat
Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen
Impulsiivisuus
Vastuuttomuus
Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä
Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita
Nuorisorikollisuus
Ehdonalaisen vapauden peruutus
Monipuolinen rikollisuus

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykopatia

Kannattaa huomata, että kummassakin listassa promiskuiteetti on vain yksi 16 tai 20 psykopaateilla havaituista luonteenpiirteistä tai toimintamalleista (Cleckleylla persoonatonta, triviaalia ja heikosti integroitunutta sukupuolielämää, minkä voinee tulkita osin samansisältöiseksi kategoriaksi kuin Haren promiskuiteetti) ja se, että niitä esiintyy psykopaateilla suhteellisesti keskivertoihmisiä enemmän ei tietenkään tarkoita, että kaikki ne, joilla yksi tai useampi ao. piirteistä esiintyy, olisi automaattisesti psykopaatti. Jo matematiikan alkeista pitäisi olla tuttua, ettei kausaliteetti ole sama kuin ekvivalennsi...

Seuraavassa taas lainaus lääkäreille suunnattuun "Käypä hoito suositukseen" eli ohjeistukseen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisesta. Kyseisen suosituksen mukaan promiskuiteetti on epänormaalia käytöstä ja se voi olla siis jopa seuraus hyväksikäytön uhriksi joutumisesta. Promiskuiteetti on siis yhtenä muiden joukossa erilaisten häiriökäyttäytymistä kuvaavien termien keskellä. Tässä lainaus osoitteesta http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositu ... s/hoi34040 :

Seksuaalisen hyväksikäytön kokeneilla lapsilla on todettu seuraavia oireita ja häiriöitä:
-kiintymyssuhde- ja muut ihmissuhdeongelmat
-tunne-elämän ongelmat ja häiriöt, kuten ahdistus, pelot ja painajaiset, masennus sekä itsetuhoisuus
-käyttäytymisen ongelmat ja häiriöt, kuten seksualisoitunut käyttäytyminen, hyperaktiivisuus, uhmakkuus ja aggressiivisuus, käytöshäiriöt, epäsosiaalinen käyttäytyminen, uudelleen uhrittuminen ja promiskuiteetti sekä päihteiden käyttö
-somaattiset oireet, kuten unihäiriöt, kastelu ja tuhriminen, syömishäiriöt sekä vatsakivut
-kognitiiviset ongelmat, kuten keskittymisen puute ja kouluongelmat
-posttraumaattinen stressireaktio (PTSD)
-dissosiatiiviset oireet

Jälleen hiukan moralistissävyinen rinnastus, jonka voi ennemminkin tulkita ongelmina parisuhteen muodostamisessa silloinkin kun siihen tähtää, ja vastaavasti päihteiden käytön aiheuttamaa yleistä itsekontrollin laskua, johon voi liittyä ja usein liittyykin sellaista seksuaalista toimintaa, johon ei selvin päin ja tarkemmin asiaa harkiten tulisi lähteneeksi. Se, että promiskuiteetti aina ja välttämättä aiheutuisi tuontyyppisistä ongelmista tai olisi sinänsä "häiriökäyttäytymistä" kertoo enemmänkin sanojansa omasta moraalin ja moralismin tasosta kuin kohteestaan.

[Siru83]

Valdovas spämmäilee ketjua ylipitkillä viesteillään. Psykopatialla ei ole mitään tekemistä promiskuiteetin kanssa, eikä liity aiheeseen.

Oli tai ei, tuollaiseen tutkimukseen olisi kyllä jo kiva tutustua. Linkkiä?
Vai onko tosiaan kyse vain anonyymistä toteamuksesta?

Siitä on useammalla sivustolla.

While no more than 2% of male adults are homosexual, some studies indicate that approximately 35% of pedophiles are homosexual (9). Further, since male-on-male pedophiles victimize far more children than do heterosexual pedophiles (10), it is estimated that approximately 80% of pedophilic victims are boys who have been molested by adult males (11).

Lähteinä on käytetty näitä:

10. Freund, K. and R. I. Watson, The Proportions of Heterosexual and Homosexual Pedophiles Among Sex Offenders Against Children: An Exploratory Study, Journal of Sex and Marital Therapy 18 (Spring 1992): 3443.

11. Schmidt, Thomas (1995). Straight and Narrow? Compassion and Clarity in the Homosexuality Debate. Downers Grove, Ill.: Intervarsity Press, p. 114.

http://www.narth.com/docs/pedophNEW.html

Suomessakin yksi tunnetuimmista pedofiileista, jonka rikokset ajoittuvat enimmäkseen 80- ja 90-luvuille Jari väyrynen kohdisti rikoksensa poikiin. Hänestä enemmän täällä:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=62085

Kuten todettu, osa pedofiileista on kiinnostunut myös teini-ikäisistä todennäköisesti, koska teinit muistuttavat enemmän lasta kuin aikuiset ja toisaalta osa tyttöihin kohdistuneita seksuaalirikoksia tehneistä on ahdistellut myös poikia. Pedofiilien joukossa homo- ja heteroseksuaalisuuden rajat näyttävät olevan hämäriä. Tämä voisi johtua siitä, että sukupuolten väliset erot korostuvat puberteetin jälkeen. Esipuberteetti-ikäisten tyttöjen vartalo muistuttaa pojan vartaloa, ja näin tyttökin saattaa kelvata pohjimmiltaan homoseksuaalin pedofiilin uhriksi.

Homoseksuaalisuushan on yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti vähemmän hyväksytty seksuaalisuuden muoto kuin heteroseksuaalisuus. Samoin teinien tapailu on hyväksyttävämpää kuin seksuaalisten tarpeiden kohdistaminen lapsiin. Pedofiilien käyttäytymiseen vaikuttavat yhteiskunnan normit. Pedofiili, joka on pohjimmiltaan kiinnostunut nuorista pojista, voi tapailla teini-ikäistä tyttöä jolla on poikamainen vartalo koska sitä pidetään sosiaalisesti hyväksyttävänä verrattuna siihen että hän osoittaisi julkisesti olevansa kiinnostunut poikalapsista. Näin ollen osa vielä poikamaisen vartalon omaavia teinityttöjä tapailevista saattaa olla pohjimmiltaan homoseksuaaleja, jotka tapailemalla tyttöjä kykenevät säilyttämään ympäristön ja kaveripiirin hyväksynnän.

[nuusku-nella]

Valdovas spämmäilee ketjua ylipitkillä viesteillään.

No ainakin siinä oli asiaakin. Hienosti kuittaat pitkän viestin ja tutkimustulokset toteamalla vain että ne ovat väärässä ja lyöt perään omat lähteesi. Oletko tutkinut niitä kriittisesti? Miten perustelet sen että omasi ovat enemmän oikeassa kuin muiden, päinvastaista kertovat tutkimukset?