Gustafssonin vammat

[Sariola]

Jep - ei pysty ei - aivovammainen ei pysty Norttia polttamaan, kun ei muutoinkaa siedä ylimääräisiä hajuja.

Gustafssonilla oli tähän halu ja kyky. Erikoista mielestäni.

- hymm -

Saattaa olla vähän erikoista, mutta ei tuo sulje pois aivovamman mahdollisuutta. Iskusta päähän oli silloin kulunut jo yli 4 vuorokautta. On voinut hyvinkin polttaa savuketta jo siinä vaiheessa. Mielestäni tasapainovaikeuksia eivät ilmeisesti aiheuttaneet suinkaan leukaluun murtumat, vaan vasemman korvan vammat (ja tasapainoelin, joka on korvassa), ja mahdollisesti aivovamma. Kyllä siinä on jo tupakka silti voinut maistua. Ihmiset ovat yksilöitä.

[Blackman]

...........Edelleenkin itseäni häiritsee tuo Irmelin ylitappaminen ym. Irmeliin kohdistunut väkivalta joka on selkeästi raa`empaa kuin muihin uhreihin kohdistettu väkivalta. Miksi juuri Irmeliin kohdistettiin kaikki viha jättäen Gustafsson eloon ja melkein Tuulikkikin..................
.

Niin aikaisemmin jo vihjaisin tuosta Irmelistä " että olisiko tyttö ollut kova potkuinen".
Ajattelin että N.G. olisi tapellut tai käynyt Sepon kimppuun (syystä tai toisesta) jolloin Irmeli olisi päässyt potkaisemaan N.G. leukaperiin. Eikös tuossa jo ole syytä kimmastua ja menettää malttinsa? Tämähän vain on yksi teoria monien joukossa.

[Sariola]

Niin, kun oikein pienestä reiästä katsoo niin kaikki näyttää tuolta. Sariola tuttuun tyyliinsä kuitenkin oikoo mutkat suoriksi. Jutun juuri on juuri se, että oliko NG toimintakykyinen piilottamaan tavarat. Tenovuo oikeudessa oli asiasta hyvin ympäri pyöreä. Oikeus päätti, että ei missään nimessä ollut toimintakykyinen. Sariola voi toisella foorumilla tarkistaa sinne postaamiani tutkimus referaatteja joissa lähtökohta on ollut se, että potilaan GCS pisteet ovat olleet korkeat hänet löydettäessä ja muistiaukko on ollut useita päiviä tai viikon mittainen. Tajuttomia heistä on ollut harvat.

Lisäksi täytyy muistaa, että NG:n vammat ovat voineet syntyä monella muulla tavalla kuin pahoinpitelemällä. Esim. nuo mustuneet sormet eivät välttämättä ole torjuntavammoja, voivat syntyä myös kaaduttaessa moottoripyörällä.

------------------------------------------

TENOVUON MIELESTÄ GUSTAFSSON OLI MENETTÄNYT TOIMINTAKYKYNSÄ (Lainausta Käräjäoikeuden tuomiosta)

Gustafssonin mahdollisesta toipumisesta ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä, koska keskivaikean aivovamman saaneista oireettomiksi toipuu noin puolet, lisäksi mitään neuropsykologista tutkimusta aivovamman jälkioireiden selvittämiseksi ei ole Gustafssonille tehty.

Gustafssonin tajunnan tila on ollut iltapäivällä 5.6.1960 sairaalaan tuotaessa selkeästi alentunut, ja on siten todennäköistä, että hän on ollut aikaisemmin aamulla tajuton. Tajunnantason alentuma huomioon ottaen Gustafsson on menettänyt toimintakykynsä.

Ei ollut siis Oulunmiehen mainitsema Stupid-tila .

[Misri]

Jep - ei pysty ei - aivovammainen ei pysty Norttia polttamaan, kun ei muutoinkaa siedä ylimääräisiä hajuja.

Gustafssonilla oli tähän halu ja kyky. Erikoista mielestäni.

- hymm -

Saattaa olla vähän erikoista, mutta ei tuo sulje pois aivovamman mahdollisuutta. Iskusta päähän oli silloin kulunut jo yli 4 vuorokautta. On voinut hyvinkin polttaa savuketta jo siinä vaiheessa. Mielestäni tasapainovaikeuksia eivät ilmeisesti aiheuttaneet suinkaan leukaluun murtumat, vaan vasemman korvan vammat (ja tasapainoelin, joka on korvassa), ja mahdollisesti aivovamma. Kyllä siinä on jo tupakka silti voinut maistua. Ihmiset ovat yksilöitä.

Aivoruhjetasoinen vamma ja tupakki maistui silti, aika erikoista sanoisin Juu olihan iskuista jo kulunut peräti 4-päivää. Kyllä siinä ajassa jo ruhjeet katoaa aivokudoksesta olemattomiin Tästä korvan vammasta olisi kyllä kiva saada yksilöidympää tietoa, kuin pelkkä mainita "vamma". Nimenomaan iskuista leukaluuhun ja iskun heijastus - vaikutuksesta tärähdys leukaniveleen saattaa aiheuttaa sisäkorvan seinämään, pienen, pieniä repeytymiä, joista seurauksena saattaa tulla verenpurkauksia korvakäytävään. Tietysti kun sisäkorvaan tulee sitä verisakkaa, niin voihan se tietty vaikuttaa hieman tasapainoonkin. Pysyvää korvan toiminnallista vammaa, se ei aiheuta

[awa]

TENOVUON MIELESTÄ GUSTAFSSON OLI MENETTÄNYT TOIMINTAKYKYNSÄ (Lainausta Käräjäoikeuden tuomiosta)

Gustafssonin mahdollisesta toipumisesta ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä, koska keskivaikean aivovamman saaneista oireettomiksi toipuu noin puolet, lisäksi mitään neuropsykologista tutkimusta aivovamman jälkioireiden selvittämiseksi ei ole Gustafssonille tehty.

Gustafssonin tajunnan tila on ollut iltapäivällä 5.6.1960 sairaalaan tuotaessa selkeästi alentunut, ja on siten todennäköistä, että hän on ollut aikaisemmin aamulla tajuton. Tajunnantason alentuma huomioon ottaen Gustafsson on menettänyt toimintakykynsä.

Tenovuon arviot ja kirjoitelmat Gustafssonin tilasta ei perustu yhtään mihinkään. Nuo Sariolan lainaamat Tenovuon tekstit ovat vain yleistä jorinaa aivovammoista, minkä ympäripyöreydessään voisi kirjoittaa lähes kuka tahansa "Google -amanuenssi". Sanoisin, että sairaanhoitajatasoista tekstiä.

Tenovuo toteaa, että mitään neuropsykologista tutkimusta aivovamman jälkioireiden selvittämiseksi ei ole Gustafssonille tehty. Niin, miksi ei ole tehty? Ehkäpä juuri siksi, että mitään aivovamman jälkioireitra ei Gustafssonilla ilmeisesti ole koskaan ollutkaan.

Sitä olen aina ihmetellyt, miksi Tenovuo ei koskaan halunnut tavata Gustafssonia, esimerkiksi tutkiakseen tätä, tai keskustellakseen ja todetakseen mistä vammoista mahtoi olla kysymys. Tätä ei koskaan tapahtunut, vaan neurologi Tenovuo näki Gustafssonin ensimmäisen kerran oikeussalissa. Näin olen ymmärtänyt. Voisin olla varma, että tuota tapaamismahdollisuutta Tenovuolle on tarjottu, ehkäpä sitä on joku jopa toivonutkin.

Tenovuon esitelmä on kirjoitettu käsitellen aivovammoja ja siinä ei ole juurikaan asiatietoa aivovammojen ja kasvovammojen yhteydestä toisiinsa. Tämä tosin on ymmärrettävääkin, sillä neurologi ei ole millään tavoin tuon vammakirurgian erityiosaaja, vaan neurologin erikoisalaa ovat esimerkiksi dementia, epilepsia ja MS -tauti jne.

Olen toistuvasti todennutkin, että mielestäni kaikki asiantuntijalääkärit, jotka oikeudessa esittivät kantansa, olivat tavallaan oikeassa, toiset puhuivat Gustafssonista ja tämän vammoista ja joku asian vierestä.

- hymm -

[Sariola]

Paras ja tunnetuin aivovammojen asiantuntija noista lääkäreistä oli nimenomaan Tenovuo - myös käräjäoikeus on arvostanut hänen tietojaan aivovammoista kuten kuuluukin. On hyvin yleisesti tiedossa, että Tenovuo on perehtynyt nimenomaan aivovammoihin, ja laatinut mm. aivovammojen luokituksia, kuten voidaan todeta mm. aivovammaliiton sivuilta.

Aivan oikein käräjäoikeus luotti hänen sanaansa. Tenovuo oli kyllä perehtynyt tähän tapaukseen huolellisesti asiakirjojen välityksellä, pelkkä tapaaminen ei juuri ole siinä avuksi. Pelkkä näkeminen ei ole peruste diagnoosin laatimiselle. Hankkimiensa tietojen perusteella Tenovuo arveli potilaalla olleen "keskivaikean aivovamman". Hän ei halunnut väittää vääräksi myöskään alkuperäistä diagnoosia, "aivoruhje". Minusta näyttää siltä, että awa vähättelee Tenovuon pätevyyttä sen vuoksi, että hänen arvionsa tästä potilaasta Gustafsson eivät ole awan mieleen. Pitäisi olla samaa mieltä, kuin on hammaslääkäri leukakirurgi Kontio, se miellyttäisi awaa. Hirvensalo sentään käyttää ilmaisua aivotärähdys tai lievä aivoruhje. Sekin on ehkä awan mielestä jo päin mäntyä, koska poikkeaa awan omasta arviosta kovin paljon. Parempi luottaa näihin aivospesialisteihin, eli Tenovuo ja Öhman. Diagnoosin (aivoruhje) lienee kirjoittanut neurokirurgi Niilo Karikoski, joka on omana aikanaan ollut tunnettu ja jopa kuuluisa alan spesialisti, myöhemmin mm. Sotavammasairaalan ylilääkäri.

[matlockb]

Menee ot:ksi, mutta vaikeasta sairaudestaan huolimatta Niilo Karikoski otti viimeisen potilaansa vastaan vain noin viikko tai korkeintaan kaksi, v. 1995, ennen kuolemaansa 82-vuotiaana.
Eli teki töitä loppuun asti voimiensa mukaan ja läkintöneuvos Niilo Karikoski on edelleen yksi arvostetuimmista lääkäreistä vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo 16 vuotta.

[awa]

Minusta näyttää siltä, että awa vähättelee Tenovuon pätevyyttä sen vuoksi, että hänen arvionsa tästä potilaasta Gustafsson eivät ole awan mieleen.
Pitäisi olla samaa mieltä, kuin on hammaslääkäri leukakirurgi Kontio, se miellyttäisi awaa. Hirvensalo sentään käyttää ilmaisua aivotärähdys tai lievä aivoruhje.

Minä en Tenovuon pätevyyttä mitenkään vähättele. Totean vain, että tähän Gustafssonin tapaukseen liittyen Tenovuon tietotaito ei ole samalla tasolla kuin esimerkiksi leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontion. Kontio nimenomaan hoitaa näitä leukamurtumia ja hän on aivan varmasti paremmin tietoinen niiden vaikutuksesta aivoihin kuin Tenovuo.

Yleistä höpinää aivovammoista, ilman että ne liittyvät millään tavalla Gustafssoniin, voi lasketella aivan kuka tahansa. Ja onhan se helpositi havaittavissa/luettavissa, Tenovuon teksteistä. Ennen kaikkea minä vihaan vääristelyä.

[Sariola]

.......

Minä en Tenovuon pätevyyttä mitenkään vähättele. Totean vain, että tähän Gustafssonin tapaukseen liittyen Tenovuon tietotaito ei ole samalla tasolla kuin esimerkiksi leukakirurgian erikoislääkäri Risto Kontion. Kontio nimenomaan hoitaa näitä leukamurtumia ja hän on aivan varmasti paremmin tietoinen niiden vaikutuksesta aivoihin kuin Tenovuo.

Yleistä höpinää aivovammoista, ilman että ne liittyvät millään tavalla Gustafssoniin, voi lasketella aivan kuka tahansa. Ja onhan se helpositi havaittavissa/luettavissa, Tenovuon teksteistä. Ennen kaikkea minä vihaan vääristelyä.

Olipa onni, että awa ei ollut lautamiehenä tuossa jutussa!

[awa]

Olipa onni, että awa ei ollut lautamiehenä tuossa jutussa!

Stop tykkänään Sariola, äläpä mene henkilökohtaisuuksiin. Mikäli awa olisi ollut lautamiehenä, niin silloin siellä ainakin olisi puhuttu asioista niiden oikeilla nimillä. (kev)

[Oulunmies]

Jep - ei pysty ei - aivovammainen ei pysty Norttia polttamaan, kun ei muutoinkaa siedä ylimääräisiä hajuja.

Gustafssonilla oli tähän halu ja kyky. Erikoista mielestäni.

- hymm -

Saattaa olla vähän erikoista, mutta ei tuo sulje pois aivovamman mahdollisuutta. Iskusta päähän oli silloin kulunut jo yli 4 vuorokautta. On voinut hyvinkin polttaa savuketta jo siinä vaiheessa. Mielestäni tasapainovaikeuksia eivät ilmeisesti aiheuttaneet suinkaan leukaluun murtumat, vaan vasemman korvan vammat (ja tasapainoelin, joka on korvassa), ja mahdollisesti aivovamma. Kyllä siinä on jo tupakka silti voinut maistua. Ihmiset ovat yksilöitä.

Ja tasapainovaikeuksia aiheuttaa sekin, että on ollut 4 pv sidottuna sänkyyn. Tätä ei Sariolan kannata ohittaa. Tuo sitominen on todennäköisesti ollut varotoimenpide, henkilökuntaa ei tuohon aikaan ole ollut paljoakaan sairaaloissa esim. yöaikaan eikä muutoinkaan. NG:a tuskin on kokoajan seurattu vierestä. En myöskään usko, että häntä on voitu koko 4-5 pv pitää tapahtuman suhteen uutispimennossa.

[Kotipoliisi]

Oliko Nisse "Drunken Stupor" eli suomeksi ns. kännikala vai miksi Nissen tokkuraista olemusta kuvattiin yleisesti sammumispisteessä oleviin kännäreihin liitetyllä stupor-termillä?

http://www.dailymail.co.uk/news/article ... enced.html

[Oulunmies]

Hassinen käytti stupor termiä ja se kuvastaa lähinnä hänen tietojaan akuuttilääketieteen alalta eli nehän hänen kohdallaan rajoittuvat ½ vuoteen vuonna 1960. Tuolloin tuo termi on ollut adekvaatti käsite. Nykyään puhutaan tajunnantasosta. Tajunnantasoa voidaan esim. GCS pisteytyksellä tai sanallisesti kuvata tarkemmin kuin yksinkertaisesti sanalla stupor. Stupor tarkoittaa montaa erilaista asiaa, horrostila, sulkutila mm. Jos Hassinen tarkoittikin jälkimmäistä niin se olisi mielenkiintoista miten hän siihen päätyi.

[Sariola]

Hassinen käytti stupor termiä ja se kuvastaa lähinnä hänen tietojaan akuuttilääketieteen alalta eli nehän hänen kohdallaan rajoittuvat ½ vuoteen vuonna 1960. Tuolloin tuo termi on ollut adekvaatti käsite. Nykyään puhutaan tajunnantasosta. Tajunnantasoa voidaan esim. GCS pisteytyksellä tai sanallisesti kuvata tarkemmin kuin yksinkertaisesti sanalla stupor. Stupor tarkoittaa montaa erilaista asiaa, horrostila, sulkutila mm. Jos Hassinen tarkoittikin jälkimmäistä niin se olisi mielenkiintoista miten hän siihen päätyi.

Hassinen jossakin selostaa itse, että hän tarkoittaa tajuttomuutta vähän ylempää tajunnan tasoa. Taisi tapahtua oikeudessa.
-----------------------------------------------

ERÄITÄ HUOMIOITA:

BODOMIN MYSTEERIO. Eräät keskustelijat mm. Mariacka ja awa ovat puhuneet halveksivaan sävyyn "Bodomin Mysteeriosta" ja pitäneet sen tietoja epäluotettavina. Se on kuitenkin luotettava KRP:n tutkintaryhmän laatima muistio poliisin tutkimuksista vuonna 1960. Siitä on mm. Käräjäoikeuden tuomiossa käytetty nimitystä Yhteenveto tutkinnasta "Bodomin Mysteerio", Keskusrikospoliisin tutkintaryhmä syksyllä 1960. . Asiat on tutkittu silloin tuoreeltaan ja tulokset kirjattu tuohon asiakirjaan. Myös tuolloin tehdyt ruumiinavauspöytäkirjat ovat olleet nykytutkijoiden käytössä ja kuuluvat liitteisiin, joita mm. Lalu on tutkinut. Bodomin Mysteerio on niitä perusasiakirjoja tässä jutussa. Samoin tietysti ruumiinavauspöytäkirjat, joita täällä ei voi lukea.

GUSTAFSSONIN KUNTO LÖYDETTÄESSÄ. Käräjäoikeuden arviota, lainaus. Jansson-Knutsin, Martti ja Ruth Kolin ja Paavolan yhtenevät havainnot Gustafsonista osoittavat, että Gustafsson on 5.6.1960 noin klo 9.00 - 11.30 ollut ulkoiselta olemukseltaan tajuton eikä hän ole pystynyt puhumaan eikä liikkumaan. Vaikka kysymys onkin lääketieteellistä erityisasiantuntemusta vailla olevien henkilöiden havainnoista, tukevat ne vahvasti johtopäätöstä, että Gustafssonin tajunnan taso ja toimintakyky on tuolloin ja myös aikaisemmin aamulla ollut huomattavasti alentunut. Epäuskottavaa on, että Gustafsson olisi tällaisessa fyysisessä tilassa kyennyt itseään tai ketään vainajista siirtämään. Myös tässä erityisesti awa ja Hessu olleet sitä mieltä, että NG on voinut liikkua laajaltikin alueella ja mm. viemään kengät yli 600 metrin päähän. Tässä asiassa olen samaa mieltä käräjäoikeuden kanssa.

KUINKA LÄHELTÄ KIVILAHTI NÄKI KULKIJAN. Lainausta käräjäoikeuden tuomiosta: Todistaja Aarre Kivilahden kertomuksesta on käynyt ilmi, että hän oli 5.6.1960 noin klo 04.00 alaken tullut ..... ..... ..... Arviolta noin klo 06.00 aikaan Kivilahti oli nähnyt miehen tulevan niemien, joista toinen oli siis surmapaikka, suunnasta ja kulkevan rakenteilla olleen vesilaitoksen työmaalle päin. Miehellä oli ollut vaalea tukka, vaalea pikkutakki ja tummat housut. Mies oli liikkunut , ei juosten eikä kävellen, vaan kiireesti. Kantamuksia ei Kivilahti ollut nähnyt miehellä kädessä. Kivilahti oli tehnyt havainnot miehestä noin 30-50 metrin etäisyydeltä, ja hän oli seurannut miehen kulkua noin 50 metrin matkan. Mies ei ollut tullut takaisin. Tässä ei kannata kuunnella mitä Kivilahti on kertoillut kymmeniä vuosia myöhemmin. Poliisi on järjestänyt tuolloin kesällä 1960 rekonstruktiotilaisuuden jossa paikat ja matkat on mahdollismman tarkoin jo tuolloin selvitetty. Paikalla ovat olleet myös lintupojat ja Kivilahti oli maininnut, että kävelijä ei ollut kumpikaan lintupojista. Tässä monet kirjoittajat ovat epätoivoisesti suoraan tai kierrellen kaarrellen koettaneet sovittaa tuohon kulkijan paikalle Gustafssonia. Käräjäoikeuden tuomiossa todetaan suoraan, että kävelijä ei ole ollut Gustafsson, koska tuntomerkit eivät sovi. Olen samaa mieltä, turha siihen on yrittää sovittaa Gustafssonia. Nämä kaikki tiedot ovat löydettävissä "Käräjäoikeuden tuomiosta" tai tämän areenan kirjoituksista ja liitteistä (Ei esim. joltakin toiselta areenalta). Mistään kauempaa niitä ei ole ollut tarvetta hakea.

Hieman huvittaa tuo epätoivoinen yritys sijoittaa klo 6:n kulkijan paikalle Gustafssonia - samoinkuin teltan päällä makoilijaksi Boismania tai Björklundia. Niin paljon sentään edes Salonen ei ole voinut erehtyä, sillä Boisman makasi aivan eri asennossa ja jalat aivan eri suuntaan. Ei, vaikka Santavuori oli ollut sitä mieltä. Kyllä Saloseen ja Haapalaiseen pitää sen verran luottaa.

Tietysti voi olla sitä mieltä, että lintupojat kertovat mitä sattuu ja narraavat kaiken aikaa. Tuskin niin tapahtuu.

KIVILAHDEN NÄKÖKYVYSTÄ:
Eräässä lehtiartikkelissa Kivilahti on itse sanonut itseään likinäköiseksi. Se ei pidä paikkaansa. Toisessa lehtiartikkelissa hän korjaa "lehdissä olleet tiedot" että hän olisi likinäköinen. Hän sanoo olevansa pitkänäköinen, ja se on totta. Hän kertoo tuolloin v.1960 nähneensä hyvin kauas ja tarvinneensa lukulaseja vain lukiessa.

Samoin Kivilahden myöhemmät muistot kymmeniä vuosia myöhemmin ovat epämääräisiä ja poikkeavat suurestikin v.1960 tiedoista. Ne ovat ilmeisesti vääriä - muistaa väärin. Hänen v. 1960 kertomansa tiedot ovat luotettavampia. Niihin kannattaa uskoa, jos nyt yleensäkään uskoo Kivilahden puheisiin. Oikeus on uskonut Kivilahden ja lintupoikien kertomuksiin (v.1960) - he ovat päätodistajia yhdessä Aili Karjalaisen kanssa. Saattaa olla oikea arvio käräjäoikeuden taholta. Erityisesti Kivilahdella näyttää muisti olevan epäluotettava kymmeniä vuosia myöhemmin.

Asia on kokonaan toinen, jos ei usko näitä "avaintodistajia".

[Sariola]

Oikeudessa ensihoidon antanut lääkäri Hassinen kuvasi toienpiteitään oikeudessa MTV3:n mukaan näin: (MTV3.fi)


Annoin hänelle ensihoidon. - Hänen kasvoissaan oli haavoja, päässä ruhje, silmät olivat muurautuneet umpeen. Hänellä oli leukamurtuma. Elävin mielikuva liittyy posken läpäisseeseen haavaan. Se jäi mieleen, koska mietin miten haavan saa ommeltua niin ettei siitä jää arpea.

- Ompelin haavoja. Vieressä oli kaksi poliisia, joista toinen yritti kuulustella Gustafssonia. Potilas ei vastannut. Hän kyllä reagoi, kun hänen korvaansa huudettiin kovaa. Se oli sellaista yninää ja murahtelua. Kysymyksiä en enää muista, mutta tarkoituksena oli selvittää mitä oli sattunut.

Ei hengenvaaraa

Hassisen mukaan Gustafssonilla ei ollut mitään hengenvaaraa.

- Hänen tajunnantilansa oli alentunut. Jos potilas on tajuton, hän ei reagoi mitenkään. Stupor-tila on pikkaisen ylempi taso kuin tajuttomuus. Hassisen käsityksen mukaan heikkoon reagointiin vaikutti enemmän alentunut tajunnantaso kuin leukamurtuma.

Siinäpä se, Hassisen kanta siihen, mikä oli potilaan tila sairaalaan tuotaessa.

http://www.mtv3.fi/bodom/
valitse sieltä: "Oikeus käsitteli Gustafssonin vammoja".