Gustafssonin vammat

[Sariola]

Palaan tähän Gustafssonin vammat -asiaan vielä kerran. Joskus aikaisemmin awa oli väittänyt myös alaleuan murtumia hyväasentoisiksi. Sehän oli puppua! Ei se ollut niin! Tässä näyttöä:
========================================================

Et siis vieläkään pysty näyttämään sanojasi toteen?

Lue hieman taaksepäin niin saat vastauksen .
No tässä :
Se miten murtumia on hodettu ja mihin asentoon ne on luutuneet kertoo asiantuntijoille kaiken tarvittavan - ja juuri sen että murtumat ovat hyväasentoisia

========================================================

Näyttää siltä, että awa on ymmärtänyt väärin tuon ETP:n tekstin s.31 alareunassa. Sehän on lyhyesti sanottuna niin, että siinä Hirvensalo on luetellut seuraavat vammat: 1)Vasemman posken ruhje 2)Vasemman ohimoalueen ruhje 3)Yläleuan seinämän murtuma 4)Poskiluun murtuma 5)Leukaluun keskialueen murtuma. (Mm. alaleuan ruhjehaava puuttuu tässä kohdassa).

Sitten hän olettaa poskiluun ja yläleuan murtumat hyväasentoisiksi.

Tuo olettamus osunee oikeaan. Tuo olettamus ei kuitenkaan koske alaleukaluun murtumia. Eihän tässä ole mitään epäselvää. Hirvensalon mielestä ja tämän lausunnon mukaan alaleuan murtumat EIVÄT OLE OLLEET HYVÄASENTOISIA. Sensijaan hyväasentoisia olivat hänen mielestään poskiluun ja yläleuan murtumat. Se kyllä pitänee paikkansa.

Hirvensalon lausumaa ETP s.31 alareuna: Leukaluun keskialueen murtuma on tyypillinen iskuvamman seuraus. Näitä vammoja nähdään erityisesti nyrkiniskujen ja potkujen aiheuttamana. Vasemman posken ja vasemman ohimoalueen ruhjeet, yläleuan seinämän ja poskiluun murtumat ovat samoin tyypillisiä tylpän esineen, nyrkin tai potkun aiheuttamia vammoja. Koska erityistä hoitoa poskiluun ja yläleuan murtumiin ei ole tehty, voidaan olettaa murtumien olleen hyväasentoisia, myöhemmin kuvissa paljastuneita sivulöydöksiä. Vasemman kyynärvarren takapinnalla mainittu parin sentin viiltohaavan hoidosta ei ole mainintoja. Merkintää ompelusta ei ole. On mahdollista, jopa todennäköistä, että kyseessä on ollut pinnallinen haava, joka ei ole edellyttänyt erityistä hoitoa. (Huom! Tämäkin on vain arvio ja Hirvensalon mielestä sekin on haava, eikä suinkaan "naarmu" kuten awa pyrkii sen väärentämään).


ENTÄ MITÄ SANOO KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO?


Gustafssonia 5.6.1960 ensimmäisenä lääkärinä hoitaneen todistaja Ilmo Hassisen kertomuksesta on käynyt ilmi, että sairaalaan noin klo 14 tuotaessa Gustafssonin silmät olivat olleet muurautuneet umpeen ja hänellä oli ollut kasvoissa ruhjehaavat vasemmassa ohimossa, poskessa ja leuassa sekä vasemman kyynärvarren takapinnalla viiltohaava (ei siis naarmu). Haavat Hassinen oli ommellut. Gustafssonin leukaluussa oli ollut murtuma kahden hampaan välissä vasemmalla ja ALALEUKA OLI OLLUT POIKKI, MINKÄ LISÄKSI KUN LEUAN KÄRKI OLI VINOSSA MYÖS TOINEN MURTUMA OLI OLLUT JOSSAKIN TAAEMPANA. .....

ENTÄ MITÄ SANOO RISTO KONTIO ETP:n sivuilla ...


Potilas joutunut 5.6.1960 ulkoisen väkivallan kohteeksi. Väkivallan seurauksena potilaalle oli syntynyt alaleuan kaksoismurtuma, jossa toisessa murtumalinjassa on noin 5 mm:n siirtymä. Lisäksi murtumasta on syntynyt vasemman poskiluun hyväasentoinen murtuma. .... (Huom! Kontio ei sano alaleuan murtumia hyväasentoisiksi. Mutta awa sanoo, ja lisäksi awa sanoo että mitään siirtymää tai vinoutta alaleuassa ei ole ollut. Voidaan todeta, että alaleuan murtumat eivät todellakaan ole olleet hyväasentoisia.)

[kukkuu]

Voi hyvät hyssykät tuota Sariolaa. NG:n RR ja pulssi olivat NORMAALIT. Aivovamma potilaalla ne voivat olla alentuneet, normaalit tai korkeat. NG:lla oli NORMAALIT. Onko liian vaikea tajuta tätä? Aivopaineen kasvaessa RR monesti myös nousee. NG:lla tätä ongelmaa ei ollut.

- Hyvät hysssykät, joo!

- Tässä asiassa luotan toistaiseksi enemmän "alpon" ja "konstan" mielipiteeseen.
- Eli niiden ei olisi pitänyt olla tuossa tilanteessa "normaalit". Tuollaiset lukemat ovat liian rauhalliset.

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/e ... usinnumero

[Sariola]

JOS KUVAUSLÖYDÖS ON NORMAALI, RATKAISEVAT KLIINISET OIREET SEN, ONKO SITTENKIN KYSE AIVORUHJEVAMMASTA TAI AIVOTÄRÄHDYTKSESTÄ

Tuollaisen tekstinpätkän poimin "kukkuun" linkittämästä tekstistä. Varsinkin tuolloin 60-luvulla on tilanne ollut tuollainen. Nykyään tilanne on jo toinen. Siis aivoruhjekaan ei aina näy kuvauksessa, ei ainakaan 60-luvulla. Tällöin diagnoosi tehdään kliinisten oireiden perusteella. Aivan ilmeisesti näin on tehty Gustafssonin kohdalla - onhan potilas siirretty neurologiseen klinikkaan ja oireita on tarkasti seurattu - siis diagnoosi kliinisten oireiden perusteella. Jo tuohon aikaan vastuussa oleva neurokirurgi on ollut hyvin pätevä alallaan, hän on merkinnyt diagnoosiksi "aivoruhje". Itse olen miettinyt, että kysymyksessä saattaa olla myös diffuusi aivovamma, jonka hoito on samanlainen kuin aivoruhjeellakin, leikkaushoitoa ei ole tarvittu. Tällöin ei ole niin suurta merkitystä onko diagnoosi "aivoruhje" vaiko "diffuusi aivovamma". En kuitenkaan epäpätevänä lähde kumoamaan tuolloin vastuussa olleen lääkärin diagnoosia - diagnoosi on ainakin tarvittavan hoidon suhteen ollut oikeaan osuva.

-----------------------------------------------------------------------

Kuka hoitaa vaikeimmat kallon-sisäiset vammat?

Pään TT-kuvauksen jälkeen ratkaistaan hoitolinja ja -paikka. Jos kuvauslöydös on normaali, ratkaisevat kliiniset oireet sen, onko sittenkin kyse aivoruhjevammasta tai aivotärähdyksestä. Hoitopaikka ratkeaa edellä esitetyn perusteella.

Kallonsisäisen vuodon ja diffuusin ruhjevamman leikkaustarpeen ratkaisee päivystävä kirurgi, jonka kannattaa aina konsultoida neurokirurgia. Ainakin muutamista Suomen keskussairaaloista on mahdollisuus siirtää TT-kuvat sähköisesti lähimpään neurokirurgian klinikkaan, ja tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää herkästi.

Aivokudoksen sisäiset diffuusit ruhjevuodot ovat vain harvoin leikkaushoidon aihe. Joskus tällaisen ruhjevuotopesäkkeen kirurginen poisto pelastaa potilaan hengen. Leikkaus saattaa aiheellistua vielä viikon kuluttua vammasta ruhjealueelle kehittyvän turvotuksen ja kohonneen aivopaineen laukaisemiseksi.

[pasi]

Kallonsisäisen vuodon ja diffuusin ruhjevamman leikkaustarpeen ratkaisee päivystävä kirurgi, jonka kannattaa aina konsultoida neurokirurgia.

Ei siis mikään ihme, että syyttäjäpuolen lääkäriasiantuntijat olivat kummissaan, kun käräjäoikeus ei käytännössä antanut mitään arvoa heidän lausunnoilleen.

[Kotipoliisi]

Hirvensalo on luetellut seuraavat vammat: 1)Vasemman posken ruhje...jne [...]

Sitten hän olettaa poskiluun ja yläleuan murtumat hyväasentoisiksi.

[...]Eihän tässä ole mitään epäselvää. Hirvensalon mielestä ja tämän lausunnon mukaan alaleuan murtumat EIVÄT OLE OLLEET HYVÄASENTOISIA.

[...] Voidaan todeta, että alaleuan murtumat eivät todellakaan ole olleet hyväasentoisia.) [/color]

Äläs kuule Sariola puhu suoranaista tuubaa ja ala yht´äkkiä tulkitsemaan lääkäreiden diagnooseja vaarallisen virheellisesti!

Lueppas tuo ylläoleva, jossa näkyy sinun surkeaakin surkeampi loogisen ajattelun kyky - miten ihmeessä se, että jotkut murtumat ovat hyväasentoisia voisi tarkoittaa, että toiset eivät ole. Jos ei niitä erikseen edes mainita!

Aivan sama kuin joku sanoo, että maapallo on pyöreä tarkoittaisi sitä, että kaikki muut planeetat ovat litteitä!

Näköjään se, että vaihdoit kuluneen kuukkeli-avattaresi shokin saaneeseen liito-oravaan, ei tuonut kuitenkaan uutta loogista ajattelua mukanaan.

[Oulunmies]

Sariola lukee ETP:aa kuin piru raamattua sillä erolla, että hän poimii sieltä vain itselleen sopivat lauseet irrotettuna kokonaisuudesta ja sitten hän spämmää ne tänne kaikkien ihasteltavaksi. Esim. tuon alaleuan murtuman hän selittää Hirvensalon sanoin ja tietoisesti sivuuttaa esim. radiologin lausunnon. 5 mm siirtymä ei tarkoita, että murtuma ei olisi hyväasentoinen.

[Sariola]

Kyllä hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio ja ortopedi Hirvensalo tietävät mitä sanovat. He tuntevat näitä luuston asioita. Kun he sanovat yläleuan murtumia hyväasentoisiksi niin se tarkoittaa samalla että alaleuan murtumat eivät ole hyväasentoisia, koska jättävät ne mainitsematta. He tietävät kyllä totuuden tästä asiasta. Mielestäni tässä ei jää mitään epäselvää. Asia on täysin selvä muustakin yhteydestä tarkasteltuna. Näin minä ymmärrän asian.

Tätä Hirvensalon ilmausta kyllä jotkut yrittävät ymmärtää niin, että Hirvensalo ei ole viitsinyt erikseen mainita että myös alaleuan murtumat ovat hyväasentoisia. Kyllä hän sen alan spesialistina olisi sen viitsinyt mainita. Sama koskee Kontiota - kyllä hänkin tietää, ja ilmaisee samoin.

[Hessu52]

Voi perkele noita Sariolan selityksiä, eikö millään ole enää mitään väliä!

Jos ei siis mainitse, ettei alaleuka ole ollut murskana, niin silloin juuri se on sitä ollut, sekä jos mainitsee yläleukaluun murtuman olleen hyväasentoinen, niin se on takuu siihen, että alaleuka on murskana.

Vai ei Kontio ole viitsinyt laittaa sitä, että alaluka olisi ollut pahoin murtunut? Ja minä sanoisin, että totta perkeleessä olisi laittanut, jos noin olisi ollut, mutta kun ei ole ollut mitään mainittavampaa, näin se on totuus, eikä niin kuin Sariola naurettavasti väittää ja järjestelee taas banneja eräälle kirjoittajalle!

[Sariola]

Kallonsisäisen vuodon ja diffuusin ruhjevamman leikkaustarpeen ratkaisee päivystävä kirurgi, jonka kannattaa aina konsultoida neurokirurgia.

Ei siis mikään ihme, että syyttäjäpuolen lääkäriasiantuntijat olivat kummissaan, kun käräjäoikeus ei käytännössä antanut mitään arvoa heidän lausunnoilleen.

Tuolloin 60-luvulla on tilanne ollut hieman toinen kuin nykyaikana. Aivan ilmeisesti aivovammadiagnooseja on jouduttu tekemään nykyistä enemmän oireiden perusteella, joskus ei kuvattaessa ole löydetty mitään.

Tosi on, että syyttäjäpuolen lääkärit hävisivät oikeudessa kuin "akat", jotain 10-0, kuvaili joku kirjoittaja tuolla aikaisemmin. Syyttäjäpuolen lääkärienkin lausunnot olivat keskenään ristiriitaisia. Itse oikeudenkäynnissä Öhman myönsi, että potilas on voinut olla iskut saatuaa tajuton, ja siitä on voinut seurata muistiaukko, mutta muistiaukon pituutta hän arvosteli. Myös Hirvensalo vastineessaan toteaa, että "merkittävää aivoruhjetta" ei missään nimessä voida sulkea pois, vaikka se hänen mukaansa ei ollut todennäköinen. Vain Kontio oli suunnilleen suoraan sitä mieltä, että mitään merkittävää aivovammaa ei potilaalla ollut. Kuten huomataan nämä paremmat aivojen asiantuntijat pitivät aivovammaa hyvin mahdollisena.

Samaan päätyi käräjäoikeus, siis aika paljon seuraili myös syyttäjäpuolen asiantuntijalääkärien mielipiteitä. Siis piti aivovammaa mahdollisena. Varsinkin käräjäoikeus piti todennäköisenä, että NG ei ollut kyennyt viemään kenkiä piiloihinsa kuntonsa takia. Sitä käräjäoikeus piti hyvin todennäköisenä.

[Sariola]

Voi perkele noita Sariolan selityksiä, eikö millään ole enää mitään väliä!

Jos ei siis mainitse, ettei alaleuka ole ollut murskana, niin silloin juuri se on sitä ollut, sekä jos mainitsee yläleukaluun murtuman olleen hyväasentoinen, niin se on takuu siihen, että alaleuka on murskana.

Vai ei Kontio ole viitsinyt laittaa sitä, että alaluka olisi ollut pahoin murtunut? Ja minä sanoisin, että totta perkeleessä olisi laittanut, jos noin olisi ollut, mutta kun ei ole ollut mitään mainittavampaa, näin se on totuus, eikä niin kuin Sariola naurettavasti väittää ja järjestelee taas banneja eräälle kirjoittajalle!

Kyllä se noiden kahden lääkärin lausunnoista ilmenee, että he sanovat vain yläleuan murtumia hyväasentoisiksi. He ovat siinä spesialisteja. Samalla se tosiaan tarkoittaa, että alaleuan murtumat eivät ole heidän mielestään hyväasentoisia. Näin se asia on oikein tulkittuna.

[Hessu52]

No ei todellakaan, vaikka älykyysosamääräsi olisikin mitä, no melko varmasti yli sen punaisen viivan, näin päättelen, kun luen noita kirjoituksiasi!

[Oulunmies]

Tarkalleen ottaen totesivat, että yläleuanluun murtuma oli tod.näk. hyväasentoinen koska ei ollut tarvinnut hoitoa. Se ei taas liity alaleuanluuhun mitenkään.

[yövuoro]

Gustafssonin fyysistä vammoista on eritasoista tietoa. Selkeästi kautta linjan on pyritty antamaan kuva vakavasti vammautuneesta henkilöstä. Kuitenkin sairaalasta kotiutus kuulusteluinen ym tavallisella henkilöautolla eikä sirralla kotiin ym. kuvat kertovat kuitenkin erinomaisesta toipumisesta.

Vuosien kuluttua työterveyshuollon seuranta tms on ollut vähäistä, jos lainkaan.

Psyykkisestä vammautumisesta on sensijaan vähän tietoja. Ei ollut kirjoituksia /haastatteluja Gustafsson suree tovereitaan, järkyttynyt ystäviensä kohtalosta ym.

Kovin henkilökohtainen on Salosen haastattelun loppukin; kun pääsis nokakkain sen kanssa , joka tän teki niin kattottas sitten >kumpi < kaatuis.

[Sariola]

Tarkalleen ottaen totesivat, että yläleuanluun murtuma oli tod.näk. hyväasentoinen koska ei ollut tarvinnut hoitoa. Se ei taas liity alaleuanluuhun mitenkään.

Kyllä se liittyy. Kun asiantuntija on antamassa lausuntoa oikeudelle, hän kyllä mainitsee ne murtumat, jotka ovat hänen mielestään hyväasentoisia ja jättää mainitsematta siinä luettelossa ne murtumat, jotka eivät ole hänen mielestään hyväasentoisia. Kyllä tuota asiantuntijamielipidettä on näin tulkittava. Uskon, että Oulunmieskin päätyy tähän kun miettii asiaa tarkemmin. Kysymyksessä ei ole kuka tahansa keskustelija, joka huolimattomuuttaan on epätarkka, vaan kysymyksessä on lausuntoa antava asiantuntija.

[pasi]

Tuolloin 60-luvulla on tilanne ollut hieman toinen kuin nykyaikana. Aivan ilmeisesti aivovammadiagnooseja on jouduttu tekemään nykyistä enemmän oireiden perusteella, joskus ei kuvattaessa ole löydetty mitään.

"Nykyistä enemmän"? Aivoista saatiin oikeasti kuvaa vasta 1970-luvulla, jolloin tietokonekerroskuvaus tuli käyttöön. Mm. kuvantamistekniikoiden huiman kehityksen ansiosta aivovammoja koskevan tiedon taso on nykyään aivan toinen kuin 1960-luvulla.

Mutta en minä puhunut 1960-luvun tilanteesta mitään, vaan siitä, että käräjäoikeus sivuutti lähes täysin sellaisten asiantuntijoiden arvion, jotka tekevät käytännössä aivovammapotilaiden hoitopäätöksiä.