Bambina kirjoitti:Vihdoin pääsen kommentoimaan, pikkusen kesti tämä tunnusten saaminen
Elikkäs, mun pikkusisko on Karoliinan kavereita, ovat samanikäisiä ja rinnakkaisluokilla ...
Eli suurimpana mieleeni jäi se, että läheisiä oli käsketty lopettamaan KK:n etsinnät jo lauantaina. Poliisi siis oli kieltänyt jatkamasta... miksi ihmeessä näin, jos kyseessä normaali kadonneen etsintä? eikös silloin juuri olisi tärkeintä että kaikki vapaaehtoisetkin etsii tyttöä? Itselleni tuli heti mieleen se, että rikosta epäillään ja "normi-ihmiset" eivät saa enää mennä sotkemaan mahdollisia todisteita tai muita jälkiä omilla etsinnöillään.
Bambina, kiitos! Tuli vihdoin jotakin järkevää ja konkreettista tietoa keskusteluun.
Bambina kirjoitti: Toisekseen pikkusiskoni sanoi, että Karoliina on (tai ainakin on ollut tähän asti) todella kiltti ja lähes ujo tyttö, ei juurikaan koskaan ollut missään koska äiti kuulemma tosi tiukka (olikohan tuo se termi mitä pikkusisko käytti

) ja ei kuulemma käyttänyt alkoholia koskaan, vaan keskittyi urheiluun. Ainakin yleisurheilua on aktiivisesti harrastanut takavuosina. Sitä en sitten osaa sanoa, että mikä tässä illassa on ollut poikkeus jos KK kerran on juonut, mutta pikkusiskoni piti sitä lähes mahdottomana.
Karoliinan äiti on jossakin maininnut (lehtilähde, oliko AL vai IS/IL), että kaveripiiri vaihtui nyttemmin. No, siitä ei sen enempää, koska se on voinut vaihtua suuntaan tai toiseen (bilettävään tai seurakuntanuoriin), ja aina vanhojenkin kavereiden kanssa voi hengailla. Tai sitten ihan uusien, joihin on tutustunut vasta ihan viime aikoina. (Tarkkaan ei ole kai missään sanottu, miten vanhoja kavereita nämä pojat olivat, mutta bilepaikka oli ainakin Karoliinalle ennestään tuntematon, se on sanottu monessa kohdin myös mediassa.)
Vähän teinikäytöksen kommentointia omasta teiniajasta:
- Olin varhaisina teinivuosinani aktiivinen kilpaurheilija,
sitten alkoivat kiinnostaa enemmän pojat, musiikki ja bailaaminen
- Rippikouluun liittyvä lyhyt seurakuntanuorivaihekin tuli elettyä, kaveripiireinä
yhtä aikaa sekä biletyskamuja että seurakuntanuoria. Viinaakin tuli otettua, kyllä.
- Liftailin paljon. Nousin tuntemattomien kyytiin. (Nyt hirvittää kun jälkeen päin ajattelen.)
Liftasin myös pimeällä, yksin tai kaksin kaverin kanssa. MUTTA
ikinä en olisi lähtenyt pimeään metsään hortoilemaan. En ikinä. PAITSI pakoon jotakin hullua, yrittääkseni siis eksyttää, jos lähistöllä ei ole asutusta eikä apua. Mutta siltikin mahd. nopeasti ihmisten ilmoille, näkysälle.
Jos "joku hullu" olisi tullut uhkailemaan paikassa, jossa asuintaloja lähellä, olisin varmasti huutanut apua ja juossut hakkaamaan ovia/ikkunoita lähitaloihin. En mihinkään metsään. Vaikka olisin ollut kännissä, vaikka olisin pelännyt juomisesta kiinni jäämistä. Kyllä se henkikulta olisi kuitenkin siinä tilanteessa ollut tärkein, pakokauhu ja paniikki olisivat ohjanneet kohti muita ihmisiä, apua ja aikuisia.
Ruumiskoirasta ja veteen katoamisesta:
Muuan mies katosi takavuosina (2000-lukua) kesällä. Oli syytä uskoa hänen hukkuneen. Ruumiskoira etsi miestä järvestä, ja järveä naarattiin myös. Miehen ruumis löytyi vasta seuraavana kesänä, juurikin tuosta samasta järvestä, jota oli naaraamalla ja ruumiskoiran kanssa tutkittu. ---> Aina se vesistön tutkiminen ei siis satavarmasti tuo, omankaan kokemuksen mukaan, välitöntä tulosta.
Sielu on metallipurkaus helvetin ammustehtaalta.
— A. W. Yrjänä