Kenties kirjoitan "kuuroille korville" (vai sokeille silmille tässä tapauksessa?), mutta pakko tehdä pieni inventaario omiin kummallisuuksiin. Tosin näitä lukiessa vakuutuin, etten olekaan niin neuroottinen kuin kuvittelin...
* En yleensä pysty syömään paritonta lukumäärää leipiä. Jos syön kolmannen voileivän, minun pakko syödä neljäskin, vaikka olisin kylläinen.
* Pyrin syömään päivässä määrän, joka mahtuisi syvälle lautaselle. En siis testaa asiaa konkreettisesti, vaan mietin ajatuksen tasolla. Lautanen saa olla hieman kukkurainen, kun mietin päivän päätteeksi, mitä söin.
* Kotonani ja töissä kaikki on siistiä ja hyvässä ja loogisessa järjestyksessä. En siedä pölyä, sekamelskaa ja keskeneräisyyttä.
* Pyykit pitää ripustaa narulle tietyllä tavalla, että ne suoristuvat oikein kuivuessaan.
* Tarkistan kahvinkeittimien, jääkaapin ja pakastimen oven aina kun lähden kotoa. Lisäksi tarkastan aina, että avaimet ja puhelin ovat mukana.
* Suhtaudun autooni suojelevasti, enkä halua, että kyydissä on vieraita saati että vieras (tai oikeastaan edes tuttu) ajaisi sillä. Pelkään, että autoa naarmutetaan tai sillä kolaroidaan. En siis pelkää kavereiden, vaan autoni puolesta. Pelko on järjetön, koska autossani on laajin mahdollinen vakuutusturva.
* Rakastan opiskelua ja suunnitelen hakevani jo neljänteen opinahjoon. (Teen kuitenkin myös töitä, joten en ole ns. ikuinen opiskelija, nautin vain itseni haastamisesta ja uusien asioiden oppimisesta.)
* Minua jännittää puhua puhelimessa tuntemattomien kanssa, vaikka kuulostakin rennolta ja luontevalta. Toisaalta en myöskään innolla soittele tutuille, vaan tekstaan mieluiten. Olenkin kuuluisa siitä, etten koskaan soittele, vaan pikkuasioissakin on pakko lähettää tekstari, vaikka näpyttelyssä kestäisi puhelua huomattavasti pidempään.
* Minulla on joka viikko etiäinen siitä, että voitan lotossa. En ole voittanut kertaakaan, enkä haluakaan. Kuvittelen, että mikäli voitan rahaa, muunlainen "onni" elämässäni kaikkoaa. Minulla on "ei arpaonnea, mutta onnea rakkaudessa" -tyyppinen ajatusmaailma.
* Touhuan kotona itsekseni: juttelen, laulan, jammailen ja poseeraan peilin edessä ym.
* "Mollaan" jopa hyviä kavereitani ajatuksissani ja pidän itseäni ajatuksen tasolla muita parempana. Tosiasiassa olen melkoinen perusjamppa.
* Joskus "manipuloin" keskustelut muuttumaan siten, että kaikki pyörii minun ympärilläni. Kalastelen kehuja vaivihkaa ja pyrin saamaan ihmiset flirttailemaan kanssani, vaikka itse näyttäisin olevani välinpitämätön keskustelulle ja kehuille.
* Kaivan nenää aina kun istun pöntöllä.
* Availen kylpyhuoneen kaappien ovia kun istun pöntöllä.
* Pidän suuta auki kun istun pöntöllä.
(--> näytän aivan urpolta kun istun pöntöllä?)
* Inhoan likaisia ikkunoita sekä omassa että muiden kämpässä. Saatan joskus kotona pestä ikkunan vain, koska näin valoa vasten pienen tahran.
* Värikoodipukeutuminen ja -sisustaminen on tärkeää, vaikka jonain päivinä olen yllättävän vähän kiinnostunut ulkonäöstäni. Sisustukseen ja sen värimaailmaan sen sijaan suhtaudun intohimoisemmin.
* Minullakin on melko yleinen "mörköpeittosydrooma".
* Laulan aina autossa musiikin tahtiin. Autolla ajaessani pyrin kuitenkin näyttämään "coolilta", joten en laula, jos vastaan ajaa auto tai jos ajan keskustassa.
* Pienenä jos esim. puraisin poskeen, minun oli pakko puraista myös toiselle puolelle, etten olisi "epäsymmetrinen". Sama koskee myös sormien nivelten naksuttelua. Joskus myös pyrin pureskelemaan ruoan kummallakin puolella yhtä monta kertaa, että "hampaat rasittuvat tasaisesti". Tällaisissa tapauksissa lasken yleensä kolmeen ja aloitan alusta.
Olen varma, että unohdin ne pahimmat...
