Aihetta pohdiskellut puoli vuotta vanha teksti Q:n vieraskirjasta on suurelta osaltaan yhä ajankohtainen::
T1
Tuomio
Espoon käräjäoikeus3.8 osastoTUOMIO N:ro 05/2193
..........Syytteen perustelut:
Björklund, Boisman, Mäki ja Gustafsson ovat saapuneet Bodominjärven rannalla 4.6.1960 n. klo 16:00-17:00. Teltan pystyttämisen jälkeen seurue on viettänyt aikaa yhdessä, ja jossain vaiheessa illan aikana seurue on käynyt noin kilometrin päässä olevan toisen telttaseurueen luona. Jo tuossa vaiheessa Gustafsson on ollut päihtynyt ja haastanut riitaa Boismanin kanssa. Seurue on palannut omalle telttapaikalleen, ja Boisman ja Gustafsson on nähty vielä liikkeellä 5.6.1960 yöllä noin klo 3:30. Riitaisuuden edelleen jatkuessa yöllä muu telttaseurue on sulkenut Gustafssonin teltan ulkopuolelle ja laittanut teltan oviaukon kiinni. Gustafsson on tämän jälkeen teltan ulkopuolella ollen viiltänyt telttakankaaseen aukkoja ja katkaissut teltan harjaa pitäneet päätyjen narut, jolloin teltan päädyt ovat kaatuneet ulospäin. Gustafsson on sitten käynyt käsiksi Boismaniin, jolloin Boisman on potkaissut Gustafssonia leukaan Gustafssonin leuan murtuessa, minkä jälkeen Gustafsson lyönyt Boismania puukolla kaulaan sekä aiheuttanut muut vammat Boismanille. Gustafsson on sitten lyönyt pakoon yrittänyttä Mäkeä kivellä päähän sekä edelleen tämän jälkeen lyönyt edelleen Björklundia ensin kivellä kasvoihin ja sen jälkeen puukolla niskaan ja kaulaan. Gustafssonilla on ollut teot tehdessään näköyhteys uhreihin. Tekovälineet sekä kateisiin jääneen omaisuuden Gustafsson on hävittänyt upottamalla ne mutapohjaiseen järveen tai kaivamalla ne maahan. Omat kenkänsä sekä Boismanin kengät Gustafsson on piilottanut noin 600 metrin päähän telttapaikasta. Gustafsson on tehnyt telttakankaaseen hämäystarkoituksessa viiltoja, ja hän on riisumalla Björklundin ja hävittämällä omaisuutta pyrkinyt saamaan aikaan käsityksen ulkopuolisen henkilön tekemästä seksuaalirikoksesta ja ryöstömurhasta.
.........Kopion lähde: Jorma Palo: Nils Gustafsson ja Bodomin varjo, sivu 226.
23. tammikuuta 2007 0:37:00
Syyte olisi pitänyt todistaa mm. teosta jääneillä jäljillä, jotka eivät sitä kuitenkaan tukeneet. Syytteen mukaan Gustafsson sai verta vuotavat vammansa heti tapahtumien alussa. Niin ollen hänen vertaan olisi pitänyt löytyä sieltä mistä uhrienkin verta. Sitä ei ollut. Itse asiassa jäljet eivät sopineet Gustafssonin syyllisyyteen oikeastaan mitenkään. Konsta sanoo yrittäneensä kehittää sellaista versiota, että jäljet sopisivat, muttei hänkään ole vielä onnistunut. Kenttä on toki auki kenelle tahansa.
T1
Gustafssonin päävammoista ja verijäljistä 1/3
Veriroiskeita oli teltan aukon liepeissä II-3 osiossa. Lähimmässä nurkassa oli kosketus- ja valumaverta sisä- ja ulkopuolella.Roiskeiden on täytynyt syntyä päähän osuneesta iskusta, koska muualla ruumissa ei ollut lähtöalueeksi sopivia avohaavoja. Pää on ollut noin puolen metrin korkeudella, mihin pystyy lyömään voimakkaasti nyrkillä vain nyrkkitaisteluspesialisti. Teltassa olleella Boismanilla ei ollut sellaista harjaannusta eikä tuoreita lyömisen merkkejä rystyissään. Tytöt olivat liian keveitä tekemään tuollaiset vammat mistään asennosta. Voidaan luonnollisesti väittää, että Gustafssonia olisi potkaistu sisältä päin. Kuitenkin veriroiskeiden suunnan on todistettu olleen sisältä ulos teltan ollessa pystytettynä. Sopivan potkun voi antaa vain ulkoa sisälle. Näin ollen tuntuu mahdottomalta, että isku olisi tullut sisältä. Se on tullut ulkoa aukon kautta, ja on ollut potku tai lyönti astalolla. Kenenkään uhrin kengissä ei tiedetä olleen potkimiseen sopivia verijälkiä. Näin kukaan muista uhreista ei olisi aiheuttanut jälkeä potkaisemalla. Astaloa taas ei tunneta. Siirtopihtien varsi on liian lyhyt alas lyömiseen ja työkalu muutenkin liian kevyt. Siten astalo on tuotu paikalle ja viety pois, mikä viittaa ulkopuoliseen. On myös mahdollista, että Gustafsson kivitettiin teltaan, ja kivet heitettiin järveen. Mutta kuka sen siinä tapauksessa teki? Jos kivittäjä olisi ollut joku uhreista, niin paikalla olisi pitänyt olla viides henkilö surmaamassa hänet sen jälkeen. Siten olisi ulkopuolinen murhaaja. Luunmurtumat Gustafssonin päässä ovat kaikki samassa sektorissa vasemmalla puolella. Murtumia ei ole vastakkaisella puolella, mikä tukee sitä, ettei hän ei ollut pystyssä minkään voimakkaan lyönnin sattuessa, ja saanut kaatuessaan vammaa vastakkaiselle puolelle. Vammoihin sopii erittäin hyvin, että Gustafsson on ollut sisällä makuupaikallaan, kohottautunut oikean olkavarren varaan ja katsonut kohti telttaan tehtyä aukkoa, minkä kautta häntä on sitten lyöty. Hän on pudonnut nurkkaukseen, ja vuotanut siihen verta. Viiltohaava vasemmassa kyynärvarressa sopii hyvin torjuntavammaksi aukon suunnassa ollut veistä vastaan. Kaikki vammat ovat voineet syntyä yhdessä ja samassa paikassa ja suunnilleen samassa ruumiinasennossa. Tästä tapahtumasta ei pitäisi olla aiheutunut muita hänen verijälkiään teltan sisälle, paitsi kenties pitkin pohjaa valunutta verta. Sitä taas ei ole tutkittu. Muista sisäpuolisista verijäljistä ei ole löytynyt hänen DNA:taan, mikä tukee sitä, että hän olisi saanut vammansa yhteen paikkaan, ja jäänyt siihen. Jos Gustafsson siis oli itse kertomansa, lääkärien toteamien iskujälkien ja KRP:n roiskejäljistä tekemien teknisten tutkimusten mukaisesti sisällä, niin hänen on täytynyt poistua ulos II-3 aukon kautta. Yksi todistajista – Siv Jansson-Knuts - kertoo aluksi nähneensä hänen päänsä pistävän esiin teltasta. Se sopii hyvin muihin kolmeen hänen asemastaan kertovaan todisteeseen, jos otaksutaan, että todistaja käsitti telttaan leikatun aukon teltan suuaukoksi (joka oli löydettäessä kiinni, ja ilman Gustafssoniin sopivia verijälkiä).
21. tammikuuta 2007 18:09:02
T1
Gustafssonin päävammoista ja verijäljistä 2/3:
Jos Gustafsson itse ryömi tai autettiin aukosta ulos, ei hänen vertaan pitäisi olla teltan sisällä. Joitain teltan pohjan kautta hänen vaatteisiinsa valuneen veren jälkiä voisi olla aukon reunoissa, mutta jos hänet vedettiin ulos niin näitäkään ei välttämättä syntynyt. Ei ole myöskään tietoa siitä, minkälaisia verijälkiä oli Gustafssonin vaatteissa eri puolilla. On mahdollista, ettei tahrimiseen sopivia jälkiä ollut lankaan, joko siksi, ettei niitä ollut syntynyt tai siksi, että ne olivat imeytyneet vaatteisiin ja kuivuneet. Siten verijäljet selvästi tukevat sitä, että Gustafsson lyötiin tajuttomaksi, kuten muutkin uhrit. Miksi hän ei kuollut, ei selviä tästä.
21. tammikuuta 2007 18:07:59
T1
Gustafssonin päävammoista ja verijäljistä 3/3:
Olemassa olevat todisteet kertovat mielestäni siitä, että Gustafsson ruhjottiin tajuttomaksi makuupaikalleen, mihin hän jäi valumaan verta joksikin aikaa, mahdollisesti jopa tunneiksi. Hänen tippuvertaan ei ole missään, mikä vahvasti tukee sitä, ettei hän liikkunut omin voimin sen jälkeen, kun roiskeet olivat syntyneet telttaan. Gustafsson on voinut olla tekijä vain toimimalla ennen tyrmäystään. Siinä tapauksessa tarvitaan viides henkilö lyömään häntä, ja oletus siitä, että hän itse oli teltassa kahden sinne surmatun kanssa surmattuaan ulkoa käsin Tuulikki Mäen II-1 aukkoon. Jos viides henkilö oli paikalla, niin miksi hän ei ilmoittautunut? Verkkoon ilmestyi viidennestä henkilöstä kertova ns. Jäppisteoria kaksi viikkoa sen jälkeen, kun ETP oli tullut julkiseksi. Mitään tämän teorian yksityiskohtaa ei ole voitu osoittaa todeksi. Teoria ilmaantui vasta ollessaan välttämätön, jotta oikeuden ulkopuolella voitaisiin jatkaa Gustafssonin pitämistä murhaajana. Oikeuteen teoriaa ei tuotu. Johtopäätökseni on, että jokin Gustassonia mielellään syylliseksi esittävä taho on täysin käsittänyt oikeuteen tuotujen todisteiden merkityksen heti niiden tultua julkisuuteen, ja päästänyt teorian irti vastapainoksi tosiasioille. Oikeus on tuomiolauselmassaan esittänyt todistusaineistosta vedettävän johtopäätöksen - Gustafsson on syytön, mikä on kenen tahansa käsitettävissä. Näyttää kuitenkin siltä, että yhä halutaan keskustella Gustafssonista mahdollisena syyllisenä, ilman että on esittää mitään konkreettista uutta häntä vastaan. Täytyy kysyä itseltään, mistä tällainen johtuu?
21. tammikuuta 2007 18:06:55
Verijäljet eivät siis tue syytettä, eivätkä Gustafssonin syyllisyyttä muutenkaan. Tarvittaisiin viides henkilö, jotta jäljet voitaisiin selittää. Talonpoikaisjärjellä tämä tuntematon viides mies on ensisijainen kiinnostuksen kohde tekijää etsittäessä. Viides henkilö oli siellä oikeuden päätöksen mukaan, mutta häntä ei tunneta.
Kekkonen(Muurala)/Urho(Murha.Info) selvitteli viidesmiesehdokas Jäppistä lähemmin mm haastattelemalla silloin eläneitä ihmisiä, jotka tunsivat hänet. Aikalaisten mukaan Jäppisen porukkaa ei ollut Bodomilla murhahelluntaina, eikä hän ollut Gustafssonin kaveri. Nettitarina oli keksitty.
No, ehkä ympyrä joskus sulkeutuu ja nähdään kuinka tarina oikeasti meni. Ikävä tulee tätä sakkia sinä päivänä, ehkä pitää perustaa "jälkipuintia" -foorumi jossa voidaan haukkua toisia ja toisten entisiä teorioita. Toki oluen seurassa. 
