Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (ketju 1)

[Tara]

Voisko Annelin ja Jukan "Orjaleikit" voineet mennä vähän mönkään ja Jukka oiskin menettänyt henkensä? Jos heil on ollut jotkut orja-orgiat vaikka talossa

Ehdotin jo kesällä 2010, että Jukka olisi voinut saada surmansa jonkun aluksi vapaaehtoisena lähteneen sitomis-/viiltelysession jälkimainingeissa, mutta tämä teilattiin huonona huumorina. Ihmettelin vain sitä, että jos Jukassa on 70 pinnallista haavaa, niin minusta hänen olisi täytynyt olla sidottuna niitä saadessaan, jos ei kerran ole Anneliin saanut mitään jälkeä aikaiseksi. Väkisin sidotuksi taas en usko Annelin Jukkaa saaneen. Joku ulkopuolinen toki olisi voinut saadakin, tai olisi voinut pidellä jukkaa kiinni.

Noh, olisi Jukan ruumiista sentään varmaan löytynyt jälkiä sitomisesta, jos tämä olisi ollut tapahtumien kulku...
Silti hyvin suuresti on koko ajan ihmetyttänyt pikkuiset, pinnalliset pistohaavat Jukan ruumiissa. Niitä on vastustelevaan sitomattomaan mieheen todella hankala tehdä, uskoisin.

Tosiaankin, 'Orjaleikki'? Miksi pitäisi väkisin??

"Orja laitetaan ensin leikisti siteisiin" noin, sitten vähän kiusitaan. Kuti-kuti..
Nyt on iskän vuoro!
- Nui vaan...
----
Sitten alkaakin tapahtua oikeasti, esim siinä 'teltassa', jonkun vällyrakennelman takana tms. (Lapsi oli alussa mukana, mutta sitten äiti haluaa jatkaa yksin..). Tulee totinen paikka. Nauhuri päälle.

Jukka, sano jotain?! Anneli varmistaa tilanteen. - Lapset, hiljaa siellä, joka iikka, nyt pystytte huoneissanne. Ei itketä siellä. Päät tyynyyn! (tarvittaessa normaalit uhkailut perään, pari litsaria..) Äiti muokkaa nauhaa, kuulokkeet korvilla.. , Voi vitti, saiks mä nyt tähän mitä mä tarvitsen..


Anneli laittaa asiat 'järjestykseen'..viuh viuh..

tunnin parin päästä on aika soittaa häkeen.

....

no ei ole ihan tosissaan kirjoitettu tuo yllä, mutta.. olkoot. On täällä toki 'hauskempiakin' juttuja koetettu kehitellä..

[Olavi Susikoski]

Anneliko raiskasi sen peitepoliisin ? Siitäkö tässä on kysymys ?

Poliisi ei voi peitetoiminnassa mennä seksin asteelle, sanoi Mikko Paatero. Siksi asia on lavastettava raiskaukseksi.

´Case closed.

[Kuolemannaakka]

Tällä palstalla AA on jo tuomittu mm. siitä syystä että hän perui taksimiehen kutsumisen todistajaksi murhaoikeudenkäyntiin. Sitä pidetään jonkinlaisena todisteena nyt esitetyille syytöksille. Minun mielestäni se voi kertoa myös siitä että AA:n ja taksikuskin erossa on ollut jonkinasteista erimielisyyttä. Jos taksikuski on sellainen ihminen millaiseksi hänet on lehtijutuissa kuvattu, ei olisi isokaan ihme jos hän on tekaissut nämä syytökset kostona. Poliisille tuntuu kelpaavan mikä tahansa millä saa AA:ta painostettua. Ymmärrän hyvin miksi AA:n asianajaja sanoi uskovansa AA:n syyttömyyteen vahvemmin kuin koskaan ennen. Itsekin alan tosissaan uskoa että jostain tosi kummasta syystä AA halutaan tuomiolle jonkun muun tekemästä murhasta.

Auerhan kertoi haastattelussa, että on joutunut kaksi kertaa pettymään seurustelusuhteessa. Toinen oli Seppo, joten toinen lienee taksisuhari.

[Kuolemannaakka]

Näissä olosuhteissa kuvaamasi tilanne rikoskumppanin kanssa voi hyvinkin olla mahdollinen. Uudet syytökset eivät muuta sitä, että todisteiden valossa Auer ei ole mitenkään voinut murhata Lahtea - rikoskumppanin kanssa kyllä.

Nämä nykyiset syytökset ovat sitä luokkaa, että tarvitaan vähintään lääkäreiden arviot, kuvat jne. jotta syytöksille on pohjaa. Muuten on piru merrassa.

Odotan mielenkiinnolla mitä seuraa...oma arvio on olemassa, joka pohjautuu poliisin ja syyttäjän tähän astiseen toimintaan. Toivon sydämestäni, että tällä kertaa olen väärässä.

No, jos taksikuski ja Auer olisivat tunteneet jo Jukan murhan aikoihin, niin silloin suhari voisi olla murhaaja, ja Anneli rikostoveri. Silti kyllä ihmetyttää tämä murhasuunnitelma... tuntuisi ihan mahdottoman riskaabelilta hoputella poliisia paikalle, kun salarakas vielä viimeistelee aviomiestä takkahuoneessa... Muutenhan tuo olisikin ihan "järkevä" tapaus, jollei Jukka olisi ollut puhelun aikana hengissä. Ja nauhoituksiin ei oikein mielikuvitukseni taivu.

Jos nämä raiskausväitteet ovat tosia, niin murhassa voi olla kyse joko mustasukkaisesta taksisuharista omin päin (eikÖ Anneli muka olisi tunnistanut, tai jos olisi tunnistanut, miksi olisi suojellut?), tai sitten Annelin kanssa sovittuna (tätä ei mielestäni oikein puolla se, että suharin ja Annelin välit eivät kaikesta päättäen kuitenkaan kovin lemmekkäät olleet...eivät alkaneet vakituisesti seurustella. Ei sitä aviomiestäkään nyt ihan huvikseen yleensä tapeta, tai jonkun yhdenyön ihastuksen takia.)) TAI sitten voi olla kyse jostain ultrapervon kolmikon kokoontumisesta, jossa Jukka vaan sitten jostain syystä otettiin hengiltä. Jukka on toki voinut myös Annelin ja suharin yllättää, vaikea kuitenkaan uskoa, että kesken hyväksikäyttöjen... kaikkien todistajien (Anneli, tyttö, poika) mukaan kaikki heräsivät keskellä yötä alkaneeseen räiskintään. Ei todellakaan mene minulle läpi, että poikakin on jotenkin muutamassa minuutissa psyykattu kertomaan samanlainen tarina kuin muutkin, jos oikeasti on ollut oman äitinsä hyväksikäyttämänä...

Silti vahvin veikkaus nyt esitetyille syytteille on:
suharin koneelta on löytynyt kuvia Auerin lapsista kylvyssä, ja lapset on kertoneet, että AA ja suhari harrastivat seksiä, ja kertomuksessa mielikuvitus veti sitten heidätkin mukaan. Toisaalta, nykytiedon mukaan ei kai ole löytynyt mitään kuvia mistään, vaikkakin jossain jutussa luki, että Auerin epäilään kuvanneen tapahtumia. Jos niitä olisi löytynyt, syyte olisi myös lapsen hyväksikäyttöä esittävän materiaalin hallussapidosta.
Voisiko tosiaan ola niin, että auerin ja suharin seksi "lasten nähden" olisi syytteen aiheuttaja ja raiskaus vain kertomusta? Luulisi, että raiskaus pystyttäisiin todistamaan gynekologisen tutkimuksen avulla.

Pahoinpitelyt taas ovat voineet olla näitä läpsimisiä tai lasten suussa leteistä ilmaan nostamiseksi muuttuneita tukistuksia. Minusta on aika vaikea uskoa, miten syyttäjä voisi näyttää toteen monta vuotta sitten tapahtuneita pahoinpitelyitä, jotka vielä ovat törkeitä. Pitäisi siis olla ruumiinvammoja, ja kyllä kummalta tuntuu, miksei niitä olisi aikaisemmin huomattu, ja miten ne nyt huomataan, kun lapset eivät ole äitiään nähneet aikoihin.

Ja todellakin ihmetyttää, että kaikki nämä orgiat ovat tapahtuneet asunnossa, jota salakuunneltiin, ja jonka elämään osallistui 8 kk:n ajan ilmeisesti poliisin eliittiä edustava soluttautuja? Kympin uutisissa eilen toimittaja Sipilä sanoi mielestäni harvinaisen rohkeasti, että juttu ja syytteet tuntuvat hyvin oudoilta.

[Sala]

Lapsilla saattaa kestää todella pitkään ihan aikuisuuteen asti ennenkuin he tajuavat että mitä heille on tehty on väärin. Kaikki eivät automaattisesti traumatisoidu tapahtuneista asioisat, ihmismielet ovat niin erillaisia. Joillekin trauma syntyy vasta siinä kohtaa kun muut kertovat että tehty on ollut väärin. (s. 43)

Sen ihmetteleminen että lapset ovat alkaneet vasta nyt muutaman vuoden jälkeen puhua kokemuksistaan on ihan turhaa. Siinä ei nimittäin ei ole mitään ihmeteltävää. Vasta tässä vaiheessa he ovat päässeet irti äitinsä vaikutuspiiristä ja uskaltavat alkaa puhua. Kaikki lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneet eivät välttämättä puhu asioista koskaan elämässään. s. 46

Komppaan näitä kahta kirjoitusta, koska oma kokemukseni myötäilee niitä.

Olen rikkinäisen perheen kasvatti, ja puolustin raivoisasti 24-vuotiaaksi saakka perheeni sairaimman aikuisen tekoja kaikille, jotka häntä kehtasivat epäillä tai arvostella.

Vasta paljon myöhemmin tulin ymmärtämään, että (vain) siten pysyin jotenkin kasassa. Kiihkeän puolustamisen vaihtoehto - asioiden myöntäminen - olisi todennäköisesti tuhonnut minut.


(24-vuotiaana olin asunut jo 10 vuotta poissa kotoa, ja 14 vuotta poissa k.o. sairaan yksilön käden ulottuvilta - silti kesti vielä vuosia ennen kuin saatoin puhua kellekään "normaalista" perhe-elämästämme. Niin käsittämättömän kipeitä nuo pelottaviin / epäkypsiin / vinksahtaneisiin vanhempiin liittyvät asiat lapselle ja nuorelle ovat.)

[Sala]

(tunsin äskeni hiukan hoopoksi istuessani koneella tähän aikaan yöstä, kirjoittamassa murha.infoon - sitten huomasin sivun alalaidassa tekstin "Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bxxxx, Bxxxx ja 90 vierailijaa" ja tunsin heti oloni jotenkin huojentuneeksi!)


Perjantainen uutinen, josta tämäkin ketju on saanut alkunsa, herättää kaltaisessani kurjan perheen lapsessa monenlaisia tunteita. Sitä miettii taas niitä lukuisia perheenjäseniään joiden kanssa ei valitettavasti voi olla tekemisissä, ja pitkää matkaa jonka on tehnyt avuttomasta lapsesta suht itsenäiseksi keski-ikäiseksi.

Olen eilis- ja tänä iltana lukenut tämän ketjun kaikki 50 sivua läpi, ja pohtinut asioita. En yritä tässä ratkaista Auerin perheen mysteeriä, sen sijaan koetan tuoda kokijan näkökulman lapsen muistiin ja muistamattomuuteen.

Kerron esimerkin.

Jouduin alle kouluikäisenä menemään väliin, kun toinen vanhemmistani oli aikeissa tappaa toisen vanhempani. Muistan yhä selvästi päätöksen jonka tein noustessani vuoteesta: että uhraan itseni, jotta tapettava vanhempi voisi jäädä eloon. Muistan myös ajatukseni siitä, että olen aivan liian pieni ajattelemaan tällaisia asioita.

Tappamista suorittava vanhempani laski sähkötyökalun käsistään, olinhan hänen lempilapsensa - rakastin ja palvoin häntä vaikka hän oli sadisti, sillä hän oli vanhemmistani se joka osoitti tunteita.

Se toinen ei osoittanut - paitsi vihaa - eikä osoita vielä 35 vuoden jälkeenkään.

Jäimme kaikki henkiin. Fyysisesti. Sisältä olemmekin sitten aika onttoja, tummia.


...


Olen itse saanut huomata, että lapsen ja nuoren - ja puhun nyt itsestäni ja sisaruksistani - muistot, mielikuvat ja ajatukset koetuista väkivallanteoista ja hyväksikäytöstä eivät ole "stabiileja", vaan nousevat pintaan, painuvat syvyyksiin, aktivoituvat yllättäen kadotakseen taas salamannopeasti. Joskus noiden muistojen kanssa voi elää hetken, usein eläminen niiden kanssa on mahdotonta, sietämätöntä. Niitä ei halua muistaa. Muistamattomuus on illuusio turvasta, hetken hengähdys, näennäinen rauha.

Suurimman osan ajasta olin kiitollinen ettei kukaan tiennyt siitä mitä itse tiesin, tai mitä olin kokenut. Sitä häpesi ja vihasi niin sitä perhettä johon oli syntynyt.

Välillä toivoi salaa että joku opettaja / rehtori / koulukuraattori / lääkäri / terveydenhoitaja / jumppamaikka / erityisopettaja / opo kysyisi (että saisi vihdoin vastata), ymmärtäisi (että saisi kokea huojennusta), ottaisi syliin (että saisi itkeä, ja huutaa kauhusta).

Mutta kukaan ei kysynyt. Tuli vain muistutuksia, puhutteluja, raportteja, jälki-istuntoa ja luokalle jäänti.


...


Viitisen vuotta sitten tuo viileä vanhempani - se, joka oli lähellä päästä hengestään 35 vuotta sitten - otti kyseisen yön tapahtumat puheeksi. Olin siihen asti voinut halutessani kuvitella, että kaikki oli lapsen mielikuvituksen tuotetta, kuin kauan sitten puolinukuksissa nähtyä elokuvaa, kuin unta. Pystyin halutessani vähättelemään kokemustani, laittamaan sen pienen lapsen tietämättömyyden tiliin.

Vanhempani muistikuvat tuosta yöstä olivat pienintä yksityiskohtaa myöten samat kuin omani.

Ajoin tuosta tapaamisesta kotiin kuin huumaantuneena. Muistan ajatelleeni että vasta nyt olen ihminen, vasta nyt voin alkaa tuntea, vasta nyt voin uskaltaa olla toisen ihmisen lähellä pelkäämättä (että hän tappaa), vasta nyt voin kyetä rakastamaan toista ihmistä, vasta nyt uskallan edes ajatella hankkivani omia lapsia.

Tuon tapaamisen jälkeen onkin elämä ollut tasaista, hiljasta ylämäkeä - vaikka kyseinen vanhempi onkin sittemmin jälleen sulkenut sanaisen arkkunsa.


...


Toivottavasti näistä sanoista on jollekulle mysteerien(sä) parissa kamppailevalle hyötyä.

[llewellyn]

Syytökset voivat olla perusteettomia, silti niihin täytyy suhtautua haudanvakavasti. Minusta ei ole mitenkään mahdollista noiden nimikkeiden ja julkisuuteen tulleen informaation perusteella vielä rationaalisesti muodostaa voimakasta kantaa puoleen eikä toiseen. On todella hienoa, että tämä vyyhti tullaan perinpohjin käsittelemään tuomioistuimessa. Vähän särähtää omiin korviini ajatus, että jotenkin olisi itsestäänselvää, että Auer olisi täysin syytön ja että syytökset vielä koskisivat "harmittomia" tapauksia. Jos jokin on selvää niin se, etteivät ne koske harmittomia asioita. Lasten etu on tässä ylivoimaisesti tärkein asia, ja sen edun mukaista on, että nämä syytökset otetaan täydellisen vakavasti ja tutkitaan perinpohjin.

[RambonSisko]

"Todennäköisin syin rikokseen syylliseksi epäilemisestä on kysymys silloin, kun on enemmän todennäköistä, että epäily osoittautuu oikeaksi kuin että se osoittautuu vääräksi." (Eikös AA muuten vangittu tällä perusteella miehensä murhastakin? Eikä oikeastaan mitään löytynytkään sitten.

Eli siis ei tarvitse olla kuin vähän yli 50 % mahdollisuus että syytetty on syyllinen. Katsoin äsken 45-minuuttia ohjelman Anneli Auerin näkemys asioista, ja tuli vaan sellainen olo että ihan tavallinen nainen. Kärsinyt paljon ja haluaisi nyt vaan jatkaa normaalia elämää.
Voin tietysti olla väärässä ja edessämme on ainakin suomen rikoshistorian kylmäverisin nainen, mutta vielä en suostu uskomaan sitä.
Tässä jutussa on niin paljon kaikenlaista outoa. Onko muuten niin että jos AA tuomitaan näistä uusista syytöksistä, niin lapsien huoltajat saavat käsiinsä AA:n syyttömänä istumisesta tulevat suuret korvaukset?
Kunhan mietin, motiiveja...

[Morgana]

Minusta tulisi viimeisimmän casen tarkastelussa nostaa myös vahvasti tikunnokkaan AA:n veli, ja tämän vaimokin.

Lapseton pariskunta sai kuin lahjana lapsikatraan itselleen, välit ovat rakentuneet läheisiksi...ja sitten yllätysiskuna uhkaakin menetys!

Mistä tiedämme, miten kiero ja manipuloiva tämä veli ja/tai hänen vaimonsa on. Ovat voineet vähitellen manipuloida lapset luulemaan vaikka mitä äidistään, josta hyvät muistot ovat jo melko haalenneet, nuorimmilta kadonneet kokonaan..

Veljellä on kenties ollut myös avain AA:n asuntoon, jossa voinut käydä istuttamassa ties mitä aineistoa.

???

En ole AA fani, mutta mielestäni tämäkin vaihtoehto on huomioitava.

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Itselläni kokemus, että kun minut erotettiin äidistäni vuodeksi 5-vuotiaana, niin en muistanut hänestä mitään (hyvää), kun vuoden kuluttua palautettiin. "Tiesin" vain ne ikävät asiat, jotka minulle oli eri tavoin vuoden aikana syötetty. Vihasinkin tämän vuoksi äitiäni pitkään. Uskoin totena kaiken maailman puppua, muka minullekin tapahtuneen, mitä ulkopuoliset ja luottamukseni omakseen saaneet muut aikuiset minulle vuoden aikana syöttivät.

Että kyllä se on mahdollista.

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Minusta avoimuuden ja aidon objektiivisuuden nimissä on pohdittava ja tutkittava sitäkin linjaa, että AA on lavastettu.
Se nimittäin kätevästi tukisi a) veljen ja tämän vaimon intressejä b) nolatun ja munatun poliisilaitoksen intressejä c) näppejään nuolemaan jääneen syyttäjälaitoksen intressejä.
Bensana liekkeihin mediahan tällaisista innostuu vallan hurjasti ja vie asiaa toivottuun suuntaan.

On naivia luulla, että suomalainen virkamieskunta olisi aidon objektiivista ja neutraalia jne. Ihmisiä hekin ovat ja ihmiselle tyypillistä on haluta saada ns. viimeinen sana, osoittaa olleensa ainakin jollakin tapaa aiheellisesti oikeassa. Jos AA:ta ei kerran saatu nalkkiin miehensä taposta, niin veljen mahdollinen juoni osuisi juuri sopivana bensana liekkeihin...

:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Tämä kaikki vain pohdintana, edelleenkin: en ole AA fani, enkä osaa esim. ottaa kantaa, tappoiko minun mielestäni miehensä vai ei. Kuten USA:ssa taidetaan todeta tällaisissa tapauksissa: 'not proven' does not mean 'not guilty'...

[Jane T]

Sen ihmetteleminen että lapset ovat alkaneet vasta nyt muutaman vuoden jälkeen puhua kokemuksistaan on ihan turhaa. Siinä ei nimittäin ei ole mitään ihmeteltävää. Vasta tässä vaiheessa he ovat päässeet irti äitinsä vaikutuspiiristä ja uskaltavat alkaa puhua. Kaikki lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneet eivät välttämättä puhu asioista koskaan elämässään.

Tiedän yhden tapauksen jossa tyttö avasi sanaisen arkkunsa ja perheen pandoran lippaan 28-vuoden iässä: vanhempi veljensä oli käyttänyt häntä vanhempien tietämättä seksuaalisesti hyväkseen vuosia (muistaakseni ikävuodet 8-14) Rikoksena asia on vanhentunut mutta koko perhe on tietenkin rikki ja hajalla asian vuoksi.

Tähäh minun on nyt pakko lisätä oma kokemukseni:
Olen itse joutunut lapsena seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Olin asiasta lähes tietämätön 40 vuotta, lähes siksi, että minulla oli kyllä outoja tuntemuksia ja outoja muistoja ja pelkotiloja liittyen tähän nykyisin edesmennesseen henkilöön eli isääni. Olin myös kuulemma pienenä kertonut kahdelle tädilleni pelkääväni isää, enkä ollut suostunut olemaan kotona kahden isän kanssa, mutta en ollut kertonut tarkemmin miksi, koska en silloin tietenkään tajuunut syytä.

Kävin terapiassa mielenterveysongelmien ja ajoittaisen huumeiden käyttöni takia juuri samaan aikaan kun isäni kuoli, ja erittäin asiantunteva terapeuttini, jolla on myös traumaterapiakoulutus, ja johon olin alkanut luottaa täysin (lähes ainoa ns. aikuinen ihminen kehen olen koskaan voinut luottaa, vaikka huom. itsekin olin jo iältäni, ehkä en psyykeltäni, aikuinen), sai minut muistamaan lapsena kokemiani kauhuja, koska aloin oireilla entistä "kummallisemmin" isäni kuoltua. Uskalsin vihdoin kysyä mahdollisesta hyväksikäyttöepäilyistä tädiltäni (äitini oli kuollut jo 20 vuotta sitten), ja tätini kertoi minulle äitini joskus puhuneen omista epäilyistään isästäni, ja myös omasta näkemästään. Kun epäilyt saivat todellisuuspohjan muilta, enkä enää luulut olevani "hullu" ja keksiväni kokemuksia itse omassa päässäni, alkoi muistini ja tuntemukseni tuntua tosialta, ja niihän se sitten olikin, ne kauhut olivat todella tapahtuneet, ja aloin vihdoin toipua, 40-vuotiaana.

Kerroin tämän siksi, koska täällä jotkut ihmettelevät, miksi AA:n lapset puhuvat näin "myöhään".

[Morgana]

^ Olen todella pahoillani sinulle tapahtuneista kauheuksista.

Tähän caseen liittyen, minä en ainakaan ihmettele, miksi puhuvat näin myöhään.

Pikemminkin, miksi juuri nyt. Miksi ei paljastunut yhtikäs mitään ennen tätä veljen kannalta 'kätevää' ajankohtaa?

Ja yksi asia myös vaivaa.

Jotkut ovat kokeneet pervoiksi ne perhekerhon sivuilla olevat synnytyskuvat.

Ne lienevät Jukan ottamia? Ei kai sentään synnytyksissä ollut mukana joku pervoringistä tilattu kuvaaja? Menisi vähän paksuksi.
Ja jos Jukka on kuvannut ne tahi ei, niin ainakin on ollut Jukan suostumus että ovat netissä. En jaksa uskoa, että ne olisivat siellä olleet, jos JL olisi henkeen ja vereen vastustanut.

::::::::::::::::::::::::::::::::::::::

Minusta tapaus vaikuttaa niin oudolta, että siinä on jotakin pahasti mätää.

[Edwin]

Ehkä se "kumma syy" on yksinkertaisesti poliisin ja syyttäjän kokemassa nöyryytyksessä. Aikoinaan kun Auer vangittiin niin poliisi ja syyttäjä esiintyivät vähän turhan mahtipontisesti - ja yliarvioivat kerätyn näytön.

Media revitti molempia tapauksia melko raisusti ja kun ratkaisut sitten olivat sellaiset kun olivat, niin "vankkoja todisteita" naureskeltiin suureen ääneen ...

Kerrotko, miten poliisi ja syyttäjä yliarvioivat kerätyn näytön. Muistelen, että AA olisi tuomittu käräjäoikeudessa murhasta elinkautiseen. Syytten nostamisen kynnys - joka on alhaisempi kuin tuomitsemisen kynnys - ylittyi siis mennen tullen. Voisitko antaa jonkun esimerkin myös tuosta mahtipontisesta esiintymisestä.

Itse en havainnut suurempaa naureskelua poliisin ja syyttäjän toiminnalle käräjäoikeuden tuomion jälkeen. Missähän tällaista "suureen ääneen" naureskelua on esiintynyt?

[Varamies]

Se on melkoinen asiantuntijaryhmä joka arvioi lasten puheita/käytöstä. Ja syyttäjästä riippumaton. Lisäksi taksimiehen pidätys on kyllä todennäköisesti tapahtunut aihetodistein. On vaikea kuvitella näitä syytteitä, tällä kertaa, ja tälle samaiselle julkisuuden kohteelle, nostetun kovin kevyin perustein. Syyttäjä saisi jopa oikeuden silmissä niin helposti kiusantekijän leiman.

Mitä Jukan murhaan tulee. Minulla on ainakin ihan yksinkertainen perustekijä määrittelemässä kantaani asiaan. Aivan selvästi Anneli on useammassakin kohdassa valehdellut. Ja ne voi jokainen halutessaan huomata sekä myöntää. Ei miehensä murhan todistanut viaton perheenäiti valehtele asiassa joka on monen läheisensä dramaattisin elämänvaihe ja kokemus. Siinä puhuu totuutta ja toistaa sitä vaikka maailman tappiin ihmetellen jos vaikka muut ei usko.

[Morgana]

^ Tähän täytyy sanoa, ihan irrallaan AA:n tapauksesta, jota en ole samalla intensiteetillä seurannut kuin moni täällä: itselleni on ainakin käynyt useasti niin, että jos on ollut joku kauhea ja nopeatempoinen, traumaattinen tilanne, niin muistini ei ole aivan kohdallaan jälkeenpäin, ts. muiden ihmisten täysin vastakkaisetkin kertomukset tilanteen kulusta ovat vaikuttaneet mielestäni mahdollisilta. Vaikka itse olen ollut ns. tapahtumien keskiössä todistamassa.

En tiedä miksi psykologit sitä kutsuvat, mutta shokkitilanteessa ihmisellä mennee usein joku defenssi päälle, vähän aivot narikkaan. Että jälkeenpäin ei pysty selkeästi kuvailemaan ehdottoman tarkasti ja varmasti mitä tapahtui, kaikki on mielessä sekamelskana. Ja jos joku sanoo, että vaikuttaa tapahtuneen 'näin ja näin', niin alkaa tuntua että joo, noinhan se meni. Ja kun seuraava ihminen kertookin että ei, tapahtui toisin, niin sekin alkaa vaikuttaa todenmukaiselta. En ehkä osaa kuvata hyvin, mutta ehkä täällä muille käynyt vastaavaa.

Edelleenkään en ota kantaa, onko AA syyllinen vai syytön. Mutta on mahdollista 'valehdella', vaikka ei olisikaan tarkoitus. Kriisissä ihmisen mieli tekee tepposia.

[llewellyn]

Tässä ketjussa hyvin rohkeasti kerrotut kuvaukset omista, karuista ja julmista kokemuksista hyvin selvästi valaisevat, mistä hirvittävän haavoittavista ja haudanvakavista asioista on kysymys näissä syytöksissä. Ja myöskin ne alleviivaavat sitä, miten tärkeätä on että mahdollisimman varhain päästään ne käsittelemään ja saamaan apua (ja sitä apua tarvitaan riippumatta syytösten oikeellisuudesta).

On myös spekuloitu tämän Auerin veljen motiiveilla, mikä minusta on melkoisen haastavaa, kun tietoa ei yksinkertaisesti ole. On esitetty, että lapset ovat tulleet niin läheisiksi ja rakkaiksi, että heidät olisi manipuloitu esittämään hirvittäviä ja ilmeisesti melko yksityiskohtaisia syytöksiä äidistään (ja ehkä tämän väitetystä rikoskumppanistakin). Tämä tuntuu minusta kyllä aikamoisen kaukaa haetulta nykyisten tietojen valossa. Ei ole mitään perusteltua syytä olettaa tälläistä tapahtuneen.

Ymmärtääkseni, toivoakseni lasten kertomuksia tulee arvioimaan puolueeton ryhmä asiantuntijoita, joille tärkein kriteeri on lasten etu. Se etu tässä surullisessa saagassa on se tärkein asia.