Ristiriitoja todistuksissa

[ulkosuomalainen]

Ma jo selitin miksi mun mielesta villakoiratukon voisi erottaa kiskaistusta. Oli se itse kiskaistu tai toisen kiskaisema, kyseessa oli siis sotkuinen tukko eli takku. Riippuen yksittaisten hiusten sotkeutumiskohdasta, osa todennakoisesti irtoaa juurineen, osa katkeaa jostain kohtaa, jos takun repii paasta voimalla. Pitkissa hiuksissa myos eri puolilta paata kasvavat hiukset saattavat takkuuntua. Kunnon takun olen joskus joutunut pitkatukkaisella muksulla leikkaamaan saksilla. Harvoin se takku oli lahella paanahkaa --pikemminkin puolivalissa hiuksia.

[Kuolemannaakka]

Ma jo selitin miksi mun mielesta villakoiratukon voisi erottaa kiskaistusta. Oli se itse kiskaistu tai toisen kiskaisema, kyseessa oli siis sotkuinen tukko eli takku. Riippuen yksittaisten hiusten sotkeutumiskohdasta, osa todennakoisesti irtoaa juurineen, osa katkeaa jostain kohtaa, jos takun repii paasta voimalla. Pitkissa hiuksissa myos eri puolilta paata kasvavat hiukset saattavat takkuuntua. Kunnon takun olen joskus joutunut pitkatukkaisella muksulla leikkaamaan saksilla. Harvoin se takku oli lahella paanahkaa --pikemminkin puolivalissa hiuksia.

No ei se Anneli nyt miltään takkutukalta tai metsän peikolta oikein näytä Uutterasti harjasinkin=) Ja tarkka sanamuoto oli, että "tukossa oli aikamoinen takku", eli pelkkä tukko ei vielä tarkoita samaa kuin takku=)
"Takkutukkaisen Annelin" -teorian joudun kyllä hylkäämään, ei millään pahalla.

*nauraa vedet silmissä* Tää on oikein sana-iloittelua

[Bias]

Saman tyyliset hiukset Annelin kanssa omaavana pitää sanoa, että se takun syntyminen ei vaadi mitään takkutukkana oloa. Etenkin jos niitä on käsitelty liikaa, esim. värjätty usein peräkkäin kestovärillä. Jos pidän hiuksiani auki, niin ne menevät vuorokaudessa sellaiseksi takkupesäksi niskasta, että hiuksia kyllä lähtee. Kahdessa vuorokaudessa ne ovat huopaa niskassa. Siksi niin minä, kuten Annelikin usein (voihan syy olla muukin) sitaisen hiukseni kiinni. Muuten niissä on järkyttävät takut illalla. Samoin pesun jälkeen hiukset ovat takussa. Hoitoaine helpottaa asiaa, mutta takussa ne silti ovat. Annelista poiketen, minä en silloin ole niin masokistinen että käyttäisin kampaa, vaan pehmeää hiusharjaa. Muuten olisin kalju. Syy miksi epäilenkin Annelin kertomaa hiusten irtoamistavasta on juuri kamman käyttö ja vielä pesun jälkeen, ei harjan.

[ulkosuomalainen]

"Takkutukkaisen Annelin" -teorian joudun kyllä hylkäämään, ei millään pahalla.

*nauraa vedet silmissä* Tää on oikein sana-iloittelua

Sanoi Kuolemannaakka (jonka armeija-ajoista on 20 vuotta) kokemuksen syvalla rinta-aanella.

Tassa voisi tietenkin ruveta miettimaan montako hiusta taytyy viela olla omassa paassa, etta pystyy takun syntymekanismin hahmottamaan, mutta antaa olla... Taidan uskoa Biasia ja omia kokemuksiani vahan enemman.

[pikasso]

Noissa iltalehtien uusimmilla sivuilla Annelin hiukset ovat auki ja ikään kuin rastottuneet. Onko se sitten sivujuoni vai ei, en tiedä. Jos jollain siinä näppäimillä on se kuva niin linkittäkää se tänne. Kiits

[Kuolemannaakka]

"Takkutukkaisen Annelin" -teorian joudun kyllä hylkäämään, ei millään pahalla.

*nauraa vedet silmissä* Tää on oikein sana-iloittelua

Sanoi Kuolemannaakka (jonka armeija-ajoista on 20 vuotta) kokemuksen syvalla rinta-aanella.

Öh? Ja tämä liittyi mihin?

Sori nyt vaan, musta toi edellinen oli hauskaa. Ei avautunut sulle ilmeisesti.

Okei, okei, Annelilla oli hiuksissa iso takku, ja Jukka veti sen irti katkaisten 16 hiusta juurineen (joista 8 väkivaltaisesti) ja 69 lyhyiksi pätkiksi ja piilotti takun selkänsä alle eikä jättänyt yhtään hiusta kouraansa. Mitä tässä riitelee.

[ulkosuomalainen]

Juu ei avautunut. Meilla on ilmiselvasti paitsi erilainen logiikka myos erilainen huumorintaju.

ulkosuomalainen kirjoitti:

Kuolemannaakka kirjoitti:
Takkutukkaisen Annelin" -teorian joudun kyllä hylkäämään, ei millään pahalla.
*nauraa vedet silmissä* Tää on oikein sana-iloittelua

Sanoi Kuolemannaakka (jonka armeija-ajoista on 20 vuotta) kokemuksen syvalla rinta-aanella.

Kuolemannaakka kirjoitti
Öh? Ja tämä liittyi mihin?

Tahan

ulkosuomalainen kirjoitti
Tassa voisi tietenkin ruveta miettimaan montako hiusta taytyy viela olla omassa paassa, etta pystyy takun syntymekanismin hahmottamaan, mutta antaa olla...

Harvalla nelikymppisella miehella on tukkaa takkuun saakka kuten Annelilla. Eikos ne niskatukkaponnaritkin rupea olemaan aika out?

Ma jo kolme kertaa selitin miten saattaisit erottaa paasta kiskaistun ja harjasta nyhdetyn ja lattialla polyyntyneen takkutukon tai tukkotakun. JOS se labran mukaan nayttaa paasta askettain kiskaistulta eika lattialla itsestaan syntyneelta ja siella kauan pyorineelta, selityksia on muutama:
a) Anneli kiskaisi sen omasta paastaan vahingossa kammatessaan.
b) Anneli kiskaisi sen paastaan sen hiuspidikkeen kanssa, suutuksissaan tai vahingossa.
c) Jukka kiskaisi sen Annelin paasta.
d) joku lapsista kiskaisi sen Annelin paasta samana iltana tai niillamain
e) huppu kiskaisi sen Annelin paasta
f) se huu-aanen aikaansaaja kiskaisi sen Annelin paasta
g) tukka tarttui johonkin (vetskariin tms.) kiireessa ja tuli kiskaistuksi paasta

[Kuolemannaakka]

Niin. Jos tädillä olis munat jne.

Enpä ole tuota tukkatakkutukkoa nähnyt. Mutta sanonpa nyt vaan, ettei se ole Jukan Annelin päästä repimä tukko, eikä kenenkään muunkaan Annelin päästä kertavetäisyllä repimä tukko=) Ei tää tästä parane, seurataan mitä selviää.

[Valhalla]

Psykoterapeutti: "Lapsi suojelee äitiään"
Perjantai 20.5.2011 klo 01.12

Vaasan hovioikeudessa syyttäjän todistajana kuullun psykoterapeutti, sosionomi Satu Kivimäen mukaan Anneli Auer saattoi vaikuttaa lapsensa kertomukseen murhaajasta.

- Lapsi ei havaitse mitään ennen kuin äiti alkaa kysellä hätäpuhelun aikana, lähtikö murhaaja jo. Siinä lapsi saa ainekset luulla, että talossa on ulkopuolinen. Selitykseen on helppo tarttua, koska se tarjoaa hänelle ulospääsyn mahdottomasta tilanteesta, että äiti voisi satuttaa isää.
Kivimäen mukaan todennäköisin selitys lapsen tarinalle murhaajasta on halu suojella äitiä.
- Äiti on lapsen ensisijainen rakkausobjekti, se johon hän turvautuu. Jos isä on kuollut ja äiti on ainoa, joka hänellä on, niin hänen on helpompaa ja siedettävämpää uskoa siihen, että joku muu kuin äiti on surmaaja. Hän pelkää menettävänsä äitinsäkin.
Kivimäki oli läsnä tytön poliisikuulusteluissa vuonna 2007 ja 2009. Syksyllä 2009 12-vuotias tyttö oli hermostunut ja epäluuloinen.
- Se on erittäin tavallista lapselle. Mitä vaikeampi asia, sitä vaikeampi siitä on vapaasti kertoa.

Kritiikkiä kuulustelutavoista

Puolustus ja omaisten asianajaja Seppo Kauppila kritisoivat tapaa, jolla lasta kuulusteltiin. He epäilivät painostusta.
- Tyttö on niukka ja hänen kanssaan täytyy tehdä paljon töitä, jotta pääsee kontaktiin. Ei tässä mitään väärin ole tehty, Kivimäki vakuutti.
Auerin esikoislapsi kertoi heränneensä surmayönä meteliin ja käyneensä kolme kertaa olohuoneessa katsomassa mitä tapahtuu. Ensimmäisellä kerralla hän näki vanhempansa makuuhuoneessa, toisella kerralla äiti oli poissa ja kolmannella kerralla murhaaja kiipesi ulos ikkunasta.
- Lapsen kertomus on johdonmukainen ja hän pysyy omassa tarinassaan. Tarina on hyvin luotettavan kuuloinen. Silloin tulee vaikeampaa, kun hän näkee isänsä lattialla. Hänen on vaikea palauttaa mieleen missä äiti on, Kivimäki kertoo.
Lapsen kertomus ulkopuolisesta henkilöstä on tutkijoiden mukaan ongelmallinen.
- Hän ei kuule missään vaiheessa ulkopuolisen henkilön ääniä, ainoastaan isänsä ja äitinsä äänet. Sitten hän kuulee rysähdyksen, mutta ei näe mitään. Myöhemmin hän näkee tumman hahmon juoksevan kylpyhuoneesta makuuhuoneeseen ja rikotun ikkunan kautta ulos.
Kivimäki kummasteleekin lapsen ristiriitaisia kuulo- ja näköhavaintoja yöltä.
- Hän kuulee kurjia ääniä, mutta ei näe mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Se herättää kysymyksen mitä hän todellisuudessa näkee ja voiko hän kertoa siitä.

Lapsi ei turvaudu äitiin

Kivimäki huomauttaa, että lapsi puhuu murhaajasta saduista tutuilla sanoilla, kuten jättiläinen ja menninkäinen.
- Hän selittää monisanaisemmin tapahtumasta ja puhuu satuhenkilöistä. Se poikkeaa hänen muusta käytöksestään.
Psykoterapeutin mukaan normaalisti uhkatilanteessa lapsi turvautuisi äitiinsä.
- Tilanne on hyvin pelottava ja ahdistava. Isä makaa verissään lattialla. Voisi ajatella, että lapsi turvautuisi äitiinsä eikä päästäisi tätä silmistään. Tässä tapahtuu juuri päinvastoin. Johtopäätöksemme on, että äidin tilanteeseen liittyy jotain niin ahdistavaa, että lapsi ei voi häneen turvautua.
Lapsen kuulustelut videoitiin ja ne on katsottu aiemmin sekä käräjä- että hovioikeudessa. Kivimäen tehtävänä oli olla lapsen tukena kuulusteluissa. Hänen mukaansa ne suunniteltiin tarkasti etukäteen.
- Kokoonnuimme ja mietimme viranomaisten kesken, millaisia asioita lapselta yritetään selvittää ja miten kuulustelu toteutetaan inhimillisesti ja sopivalla tavalla.
Toteutus ei miellyttänyt omaisten asianajajaa, joka kovisteli Kivimäkeä aiheesta. Lapsi haettiin kuulusteluun niin, että Auer ei ollut kotona. Hänelle soitettiin vasta myöhemmin, ja kerrottiin missä tytär on.
- Se oli mietitty ratkaisu. Poliisi ei halunnut, että äiti valmentaa lastaan kuulusteluun. On näin toimittu ennenkin, Kivimäki puolustautui.

"Lapsi ei kerro kaikkea"

Kivimäen mukaan lapsi pyrki kuulusteluissa antamaan aina kaunista kuvaa perheestään.
- Hän suojelee perhettään. Lapsi haluaa pitää yllä sitä ajatusta, että heillä ei ollut riitoja, vaikka käsitykseni mukaan niitä on kaikissa perheissä.
Psykoterapeutti kertoi hovioikeudelle, että jo 2-3-vuotiaat lapset osaavat kertoa hätävalheita. 8-vuotias ymmärtää valehtelun jo hyvin tarkoituksenmukaisesti.
- Se toimii lapsen suojamekanismina. En puhu Auerin lapsen kohdalla tietoisesta valehtelusta. Se on hänen pyrkimyksensä suojella läheisiään.
Kivimäki epäileekin, että lapsi ei välttämättä kerro kaikkea tietoa, jota hänellä surmayöstä on.
- Lapsen kertomukset kokonaisuutena ovat aiheuttaneet sen epäilyksen, että hän ei halua kertoa kaikkea. Ei se epätavallista ole. Lapsi voi kieltää jonkun asian olemassaolon täysin ja se voi olla hyvin primitiivistä.

[Kuolemannaakka]

"Kivimäki huomauttaa, että lapsi puhuu murhaajasta saduista tutuilla sanoilla, kuten jättiläinen ja menninkäinen."

Hieno lause tämäkin etenkin yleisölle, joka ei ole kuulusteluja lukenut. Lapsi todellisuudessa kuulusteluissa sanoo, että murhaaja oli iso, muttei se mikään jättiläinen ollut. Menninkäisistä en muista mitään maininneen edes.

[alpo holisti]

Tekninen tutkija, MÄKINEN:
Tekijä ei ollut kulkenut ovesta sen jälkeen, kun ikkuna oli rikottu.
Syyttäjä halusi tietää tarkemmin oven aukeamisesta.
- Ovessa ei ollut mitään lukkoa. Se olisi ollut todella helppo avata vain kahvasta kääntämällä, Mäkinen kertoi.

JOUTSENLAHTI:
- Todennäköisesti hän yritti saada oven auki, mutta siellä on sivussa pieni vipu,
jota ei pysty näkemään, Joutsenlahti sanoi.

Lähde molemmissa IL.

AH:
Huppumies oletti oven olevan lukossa, koska ulkoa koittaen se oli?
Toisaalta lavastaja olisi voinut toimia käännetyssä järjestyksessä tai kiertää ulkokautta?
(edellyttää, että taisto on käyty hyvissä ajoin. Joku lapsista puhui pitkistä väleistä rikkomisäänissä.)

En ole kuullut raamissa olleen multajälkiä, vaikka oli märkä syysilta.

[MissHolmes]

Et ole voinut kuulla niistä, koska niitä ei ole.

Mutta odotahan, kohta joku kyllä kertoo, että surmaaja vetäisi terassilla kalossit kenkiensä suojaksi, jottei a) makuuhuone tahriinnu kurasta ja b) hänen hienot kengät ei likaannu vereen.

Samaisesta syystä koira ei varmaankaan saanut kunnon jälkeä; kalossit, kuten astalo ja se ruskea tekstiili, oli muovipussissa surmaajan paetessa yöhön.

[turumurre]

Mitäs tämä nyt sitten tarkoittaa:

Esitutkintamateriaalissa on lausuttu tieto että: "Lahden pää oli kohti suihkutilaan johtavaa väliovea noin 15cm:n etäisyydellä ovesta"
Tämä siis fakta.

Nyt kuitenkin rekonstruktion suorittajat (26.11.2009) ovat laittaneet pään huomattavasti lähemmäs ovea (ovi auki 20cm):




Alla oleva kuva osoittaa sen että, kun ovi on auki 20cm, vastaa se 23 asteen kulmaa:



Oikeudessa tekninen tutkija Mäkinen todisti (hovioikeuden istuntoa seuraamassa olleen mukaan), että ovi pääsi aukeamaan 30 astetta. Tämä ylittää huomattavasti tuon etp-valokuvan mitan 20cm. Kuvassani 30 asteen kulma antaa tulokseksi 28cm (kuvani ei sitten ole mitään summittaista piirtelyä, vaan ohjelmalla tehty millin tarkka esitys).

"Syyttäjä kysyi ovesta (pesuhuoneen ovesta).
Mäkinen vastasi että tarkisti asian. Ovesta olisi päässyt kurkkimaan, muttei kulkemaan.
Aukeni muistaakseen 30 asteen kulmaan".
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 19#p389319

Surmahuonetta tutkinut Mäkinen ei voi erehtyä noin paljon omissa tutkimuksissaan ja kaikki materiaali uhrin löytöpaikasta perustuukin heidän paikalla olleitten mittauksiin.

Kuten laittamastani ovenaukeamiskulman kuvasta näkee, on siihen esitetty teoreettinen päälakipiste (kolmio), ja Mäkisenkin 30 asteen avautumiskulman ollessa kyseessä jää tämä etp-tiedon; 15cm alle.
Tämä tieto on tärkeä (Mäkisen oikeudessa todistelun lisäksi), arvioitaessa sitä pitääkö nuo rekovalokuvat paikkaansa. Näyttäisi selkeästi etteivät pidä lähellekään. Silmämääräisestikin arvioiden rekohenkilön pää ei ole kuin n 10 cm:n päässä ovesta (kun ovi kiinni).

Onko tässä tahallista tarkoitushakuisuutta osoittaa tilanne todellista vaikeammaksi?

-

[Valhalla]

Kulman arvioiminen silmämääräisesti on todella hankalaa. 15 sentin mittakin kuulostaa summittaiselta - miksi ei 16 tai 14. Eli mahtoiko olla mitattu. Sen sijaan reko on tehty varmasti Jukan valokuvan perusteella ja siitä mallia ottaen. Se kuva on olemassa ja on lahjomaton. Luulenpa siis, että Mäkinen - tosin hyvin linjansa mukaisesti - muisteli asiaa summittain. Oikeudelle kuvien perusteella siis tuo oven kulma ei ole arvoitus - mikä onkaan.

Tapahtumapaikasta laaditun valokuvaliitteen valokuvista 25, 26 ja 55 - 57 ilmenee, että pesuhuoneesta makuuhuoneeseen avautuva ovi oli ollut kiinni, että sen alaosassa makuuhuoneen puolella ei ollut ollut muita kuin yksittäisten veripisaroiden ja -roiskeiden jälkiä ja että Jukka Lahti oli maannut lattialla hyvin lähellä ovea pää ovea kohti. Ensipartiokuvat-tallenteen valokuva 51, jossa poliisin tekninen tutkija on havainnollistanut oven avautumiskulmaa, osoittaa, että tekninen tutkija oli voinut avata ovea niin paljon, että hän oli pesuhuoneen puolella seisten mahtunut katsomaan Jukka Lahtea ja osoittamaan tätä taskulampulla. Sanotun perusteella hovioikeus toteaa, että ei ole mahdotonta, että Anneli Auer olisi kertomallaan tavalla käynyt katsomassa ja koskettamassa Jukka Lahtea. Epätodennäköistä kuitenkin on, että hänen t-paitansa molempien hihojen verijäljet olisivat voineet aiheutua tässä yhteydessä. Joka tapauksessa esitetyn näytön perusteella ei voida varmuudella päätellä, miten ja milloin Anneli Auerin t-paidan hihojen verijäljet ovat aiheutuneet.

[turumurre]

Kulman arvioiminen silmämääräisesti on todella hankalaa. 15 sentin mittakin kuulostaa summittaiselta - miksi ei 16 tai 14. Eli mahtoiko olla mitattu. Sen sijaan reko on tehty varmasti Jukan valokuvan perusteella ja siitä mallia ottaen. Se kuva on olemassa ja on lahjomaton. Luulenpa siis, että Mäkinen - tosin hyvin linjansa mukaisesti - muisteli asiaa summittain. Oikeudelle kuvien perusteella siis tuo oven kulma ei ole arvoitus - mikä onkaan.

Ja tämä oli päivän selitys. Kun juuri todettiin että tekninen tutkija paikalla olleena on tutkinut. Ja kyseiset mitat tietenkin tulivat paikalla mittailleilta teknisiltä tutkijoilta. On ihan sama onko n 15 cm ollut 14 tai 16, se joka tapauksessa merkitsee että rekokuvat (yllä kuvat) ovat vääriä siihen verrattuna mikä on ollut todellinen tilanne. Rekohenkilön päälaki on n 10 cm etäisyydellä kiinni olevasta ovesta.
Rekovalokuva on lahjomaton, mutta osoitus jostain ihan muusta kuin todellisesta tilanteesta.

Auerin tunnustuksen peruumisen jälkeen suoritetettiin tämän lisäksi muitakin rekoja, mm. valaistusreko ja jälkeiseltä ajalta on myös Taurun lausunto verijäljistä (sorkkarautasoppa). Ensin siis hutkittiin (kuulustelut) ja kun 'tunnustuksen' jälkeen luultiin että nyt aukesi ja sitten havaittiinkin ettei se tunnustus ollukkaan, niin alettiin häthätää rekoja väsämään. Miksi näin päin?

Tästä pulssinkokeiluyrityksestä tehtiin suuri numero, eli esitettiin ettei se olisi edes mahdollista, se oli alkujaan myös syyttäjän yksi osoitus syyllisyydestä.

Kuten kopioimastasi tekstistä (alla) myös havaitaan, hovioikeus pitää paikalla olleiden teknisten tutkijoiden lausuntoja tärkeämpinä kuin valokuvista jälkikäteen arvioimisia. Miksi olisikaan toisin päin.

Tapahtumapaikasta laaditun valokuvaliitteen valokuvista 25, 26 ja 55 - 57 ilmenee, että pesuhuoneesta makuuhuoneeseen avautuva ovi oli ollut kiinni, että sen alaosassa makuuhuoneen puolella ei ollut ollut muita kuin yksittäisten veripisaroiden ja -roiskeiden jälkiä ja että Jukka Lahti oli maannut lattialla hyvin lähellä ovea pää ovea kohti. Ensipartiokuvat-tallenteen valokuva 51, jossa poliisin tekninen tutkija on havainnollistanut oven avautumiskulmaa, osoittaa, että tekninen tutkija oli voinut avata ovea niin paljon, että hän oli pesuhuoneen puolella seisten mahtunut katsomaan Jukka Lahtea ja osoittamaan tätä taskulampulla. Sanotun perusteella hovioikeus toteaa, että ei ole mahdotonta, että Anneli Auer olisi kertomallaan tavalla käynyt katsomassa ja koskettamassa Jukka Lahtea. Epätodennäköistä kuitenkin on, että hänen t-paitansa molempien hihojen verijäljet olisivat voineet aiheutua tässä yhteydessä. Joka tapauksessa esitetyn näytön perusteella ei voida varmuudella päätellä, miten ja milloin Anneli Auerin t-paidan hihojen verijäljet ovat aiheutuneet.

"hän oli pesuhuoneen puolella seisten mahtunut katsomaan Jukka Lahtea ja osoittamaan tätä taskulampulla"

Vielä kysyn: Kun tämä katselumahdollisuuskin noin selvästi tuli jo ensimetreillä selväksi, niin miksi siitä pulssinkokeiluyrityksestä (tai sen mahdottomuudesta, muka) piti tehdä niin suuri numero.

Tähän on ihan helppo vastaus olemassa.
-