Rikottu ovi-ikkuna ja siitä kulkeminen

[Valhalla]

edit: Tosin kuva-etäisyyden kait voi tuosta...

[Sirpa]

Mileva - tikun pituudella tarkoitan vain kyseistä koetta, en todellista mittaa tässä. Etsin tuon testin nimen, niin voit perehtyä siihen - kyse on siis sosiaalisen paineen vaikutuksesta mielipiteeseen, Millgrammin koe taas kertoo tutkimustuloksia siitä, että mitä kaikkea ihminen on valmis tekemään auktoriteettiuskossaan, ellei ymmärrä kyseenalaistaa annettuja faktoja.

[Mileva]

Mileva - tikun pituudella tarkoitan vain kyseistä koetta, en todellista mittaa tässä. Etsin tuon testin nimen, niin voit perehtyä siihen - kyse on siis sosiaalisen paineen vaikutuksesta mielipiteeseen, Millgrammin koe taas kertoo tutkimustuloksia siitä, että mitä kaikkea ihminen on valmis tekemään auktoriteettiuskossaan, ellei ymmärrä kyseenalaistaa annettuja faktoja.

Ymmärsin kyllä mitä tuolla ajoit takaa, halusin vain penätä sitä terassinoven ja tuulikaapin etäisyyttä. No, ei kai se auta kuin luottaa pohjapiirroksiin ja mittailla etäisyys ihan itse.

[Sirpa]

Juu, laitan tähän nyt näistä edellä mainitsemistani kokeista tietoa kuitenkin, koska tässä - tällaisessa keskustelussa - tulee esille myös niin sosiaalisen paineen merkitys mielipiteeseen kuin myös auktoriteettiusko.

Stanley Milgram

Stanley Milgram (15. elokuuta 1933 – 20. joulukuuta 1984) oli yhdysvaltalainen Yalen yliopiston professori ja sosiaalipsykologi, joka kiinnostui 1960-luvun alussa nuorena tutkijana tottelevaisuudesta ja auktoriteettiuskosta. Natsien toiminta keskitysleireillä oli johtanut monet kysymään, miksi ihmiset ovat valmiita tottelemaan johtajiaan silloinkin, kun käskyt tuntuvat heistä itsestään moraalittomilta.

Milgramin tottelevaisuuskoe on klassinen sosiaalipsykologinen koe. Koe on huolellisesti dokumentoitu, ja siinä saatiin selville, että jopa 37 koehenkilöä 40:stä oli valmis kokeenjohtajan käskystä antamaan toiselle ihmiselle kuolettavaksi luulemansa sähköiskun. Koe oli tutkittaville henkisesti raskas, ja Diane Baumrind kritisoi tutkimusta eettisesti arveluttavaksi. Kun koe toistettiin vuonna 2008 Santa Claran yliopistossa, oli koeasetelmaa muutettu eettisemmäksi. Tulokset vastasivat 1960-luvulla saatuja tuloksia. Lisäksi huomattiin, ettei koehenkilön iällä tai sukupuolella ollut merkitystä.

Milgram jatkoi Elmsin kanssa tekemäänsä tutkimusta tekemällä koehenkilöilleen MMPI-persoonallisuustestit saadakseen selville, mitkä persoonallisuuspiirteet erottivat tottelevaiset koehenkilöt niistä, jotka eivät olleet valmiita antamaan sähköiskuja käskystä huolimatta. Suuria eroja tutkijat eivät löytäneet ryhmien väliltä, mutta joitakin kasvatuseroja sekä uskontoon liittyviä korrelaatioita.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stanley_Milgram

Metkaa, että tuosta sosiaalisen paineen yhdenmukaistavasta vaikutuksesta ei ole samanlaista osiota Wikipediassa - sehän jos mikä on propagandan perusta, että toinen puoli väestöä sitkeästi uskoo auktoriteetteihin ja annettuihin tietoihin, ja pystyvät siten mielipiteellään painostamaan aina vain enemmän ja enemmän auktoriteettien puolelle epäileviä kansalaisia (vaikkapa foliohattujutuin tai salaliittoteoriapeloillaan, joka siis on propagandakeinoin ihmisiin istutettu pelko: olet "hullu", jos epäilet tai kyseenalaistat auktoriteetteja! Tuohan on ollut kaiken vallankäytön perusta aina katollisen kirkon opinmuokkauksista 2000 vuoden ajalta, ja mitä paremmin se toimii, sitä härskinpää on vallankäyttö, ja sitä kuuliaisempaa kansa, ja jos alkaa ilmetä omaa ajattelua, tai "henkistä kasvua", niin poltetaan roviolla).

Joka tapauksessa yhdemukaistumisesta sosiaalisen paineen alla tehdyn kokeen nimi on Aschin koe. Vaikka siitä ei ole tietoa Wikipediassa lyhyesti, niin varmasti muuten löytyy tuolla nimellä googlettamalla jos kiinnostaa.

[Sirpa]

Jäin vielä etsimään tuota Aschin koeasetelmaa lyhyesti, ja siitä olikin tuossa eilen lautamiehiin laittamassani linkissä, kun keskustelemme asiasta nimimerkki Valdovasin kanssa.

Kirjoittaja Sirpa päivämäärä Ti Maalis 10, 2009 11:25 pm

Hyvä, että selvensit asiaa, kiitos siitä! Kirjoituksesta tuli mieleen tämä ulkopuolinen, sosiaalinen paine, ja siitä eräs koe, jonka nimeä tai suoritusvuotta en enää muista.

Oli ryhmä koehenkilöitä - todellisuudessa heistä vain yksi oli kokeen kohteena, muut olivat kokeen suorittajia, tämän yhden henkilön tietämättä asiaa. Heille kaikille näytettiin erilaisia esineitä, ja he saivat kertoa mitä mieltä olivat, oliko toinen esine esim. pyöreämpi kuin toinen. Kun testiin osallistuneista kaikki väittivät selvästi lyhyempää tikkua pidemmäksi, niin myös tämä koehenkilö sanoi asian olevan näin, vaikka täysin vertaamalla oli mahdollista selvittää, ettei se ole totta. En muista enää prosenttilukuja, että löytyikö ketään tai kuinka moni olisi väittänyt ryhmää vastaan - mielikuvani on, että ei kukaan tai hyvin harva.

Eli siinä näkee muiden mielipiteen - ehkä yhden niistä arvostuksista, joista kirjoitat - merkityksen ihan päivänselvässä ja todettavissa olevassa asiassakin, miten onkaan sitten hieman epäselvien asioiden laita?


Kirjoittaja Valdovas päivämäärä Ke Maalis 11, 2009 10:05 am

Juu, ne olivat niitä kuuluisia Solomon Aschin 50-luvun konformistisuuskokeita, jotka osoittivat sosiaalisten ryhmäpaineiden hämmästyttävän voiman ihmisten mielipiteen muodostuksessa ja valinnoissa ja joita käytettiin erityisesti pohdittaessa mikä sai tavalliset ihmiset osallistumaan toisen maailmansodan julmuuksiin keskitysleireillä ja muissa vastaavissa tilanteissa.

- http://en.wikipedia.org/wiki/Asch_confo ... xperiments
- http://en.wikipedia.org/wiki/Solomon_Asch
- http://www.age-of-the-sage.org/psycholo ... rmity.html
- http://www.youtube.com/watch?v=R6LH10-3H8k

Vieläkin hurjempia samansuuntaisia tuloksiahan tuli sitten niinikään kuuluisista ja usein siteeratuista Milgramin sähköshokkikokeista ja Stanfordin simuloidusta vankilakokeesta:

- http://fi.wikipedia.org/wiki/Milgramin_ ... okkikokeet
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Stanley_Milgram
- http://www.youtube.com/watch?v=274wQJmdRQg
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Stanfordin_vankilakoe
- http://www.prisonexp.org/
- http://www.youtube.com/watch?v=JxGEmfNl-xM

Eli siinä näkee muiden mielipiteen - ehkä yhden niistä arvostuksista, joista kirjoitat - merkityksen ihan päivänselvässä ja todettavissa olevassa asiassakin, miten onkaan sitten hieman epäselvien asioiden laita?

Aivan, eli vanhassa sanonnassa että porukassa tyhmyys tiivistyy on kyllä vinha perä. Valitettavasti!
Just one more thing...

[Mileva]

^ Hyvä kuva myös siltä kannalta, että sen avulla näkee mikä ero on yöllä lasijäänteitten määrässä kuvissa joista toinen on otettu 1.12.yöllä ja toinen jonain päivänä 1.12. jälkeen:

Jaa-a, enpä tiedä, vähän epäilevällä kannalla olen edelleen. Jos näiden kuvien eron takana on teleobjektiivin luoma vääristymä, on kuvakulmien täytynyt olla tyystin erilainen. Testasin asiaa:

Otin kuvan nro 1 ISO-arvolla 200, aukko 6.3, valotusaika 1/60, polttoväli 30 mm
Kuvan nro 2 otin ISO-arvolla 400, aukko 5.6, valotusaika 1/100, polttoväli 180 mm
Syväterävyysalue ei tässä ole se olennainen seikka, vaan se, että vaikka vääristymä oli huomattava, kuvan 2 ikkuna-aukosta tuleva näkymä oli sisällöltään samanlainen kuin kuvan 1 ikkuna-aukosta tuleva, tosin vain moninkertaisesti suurempana.

Näissä ylläolevissahan näkymä on täysin erilainen, oikeanpuoleisessa kuvassa ei koko ovea edes näy. Ainoa, mikä tämän eron voi selittää, on tyystin erilainen kuvakulma: vasemmanpuoleisen kuvan kuvakulman pitäisi olla vinompi, oikeanpuoleisen suorempi oveen nähden. Melkein pitäisi mallintaa kyseinen talo että näkisi, onko tuo mahdollista

[Valhalla]

Ymmärrän mileva pulmasi - ja onhan lopputulos kummastuttava. Nyt kuitenkin etp:n kuva on laajakulmalla ja läheltä otettu sekä varmaankin rajattu eikä ole kuva-alueen keskeltä. Vasen kuva kaukaa telellä ja ovi suht keskellä. Näin ovien muodot ei ole verrattavissa ja kuvakulmakin hämärtyy keskenään verraten.

[ulkosuomalainen]

Se kummastuskuva on otettu jostain kaukaa vasemmalta kun kuvassa kerran nakyy terassin kaide. Pylvaan paikasta voi paatella ottosuunnan tarkemmin,



Tasta kulmasta voisin hyvin kuvitella vessan tai vaikka sen viereisenkin tyohuonen oven nakyvan.
Se leikattu kuva, jota nyt on tuijoteltu, ei anna ainakaan minulle oikeaa kasitysta ottosuunnasta.

[Mileva]

Ymmärrän mileva pulmasi - ja onhan lopputulos kummastuttava. Nyt kuitenkin etp:n kuva on laajakulmalla ja läheltä otettu sekä varmaankin rajattu eikä ole kuva-alueen keskeltä. Vasen kuva kaukaa telellä ja ovi suht keskellä. Näin ovien muodot ei ole verrattavissa ja kuvakulmakin hämärtyy keskenään verraten.

Otin itsekin kuvan nro 1 läheltä polttovälillä 30 mm, kuvan nro 2 kaukaa polttovälillä 180 mm. Olisihan kiva saada kuvan metatiedot, ettei arvailemalla tarvitsisi näitä testata. Kuvakulma on siis erilainen, siinä ainoa mahdollinen selitys erilaisen polttovälin lisäksi näkymän eroille. Pohjapiirros vahvistaa olettamaani, mutta koska "reko-olosuhteet" poikkeavat alkuperäisestä tilanteesta huomattavasti, en kyllä itse ainakaan pysty tuosta asiasta mitään varmaa toteamaan. Ei ole katsos tarpeeksi sitä "faktaa" johtopäätösten tekemiseksi, mutta tiivistelmänä siis: selityksesi on mahdollinen, jos kuvakulmat ovat olleet huomattavan erilaisia.

EDIT: Kiitos ulkkis alkuperäisestä kuvasta, tuostahan tuota kuvakulmaa pystyy jo paremmin päättelemäänkin.

[ulkosuomalainen]

Korjaus -- tyohuoneen ovessa oli joku kalenteri tms. eika se muutenkaan voisi se olla --tarkistin uudestaan pohjapiirroksesta paikan.

Vessanoveen saisi pohjapiirroksen mukaan kuitenkin (mielestani, pikatarkistuksella) terassinoven ikkunasta nakoyhteyden, viistosti vasemmalta. Vessan ovi oli peiliovi kuten pitaakin olla ja se on ainokaisessa etp- kuvassa auki, joten taulu on hyvin voinut olla siina. Sopii Annelin sisustustyyliin.

[Mileva]

No niin, kerrankos sitä tulee oltua väärässä. Ulkosuomalaisen laittaman kuvan ja pohjapiirroksen perusteella päättelisin, että kuva on otettu pohjapiirroksesta katsottuna terassin vasemmalta puolen, toisen pylvään takaa, jolloin ovi-ikkunasta avautuva näkymä voisi olla juurikin tuulikaapin tai vessan ovi. Työhuoneen ovi se ei voi olla. Näissä kuvissa on siis aivan erilaiset kuvakulmat, vaikka se noissa ylläolevissa, rinnakkain esitettynä näyttääkin silmämääräisesti vähän oudolta.

EDIT: us ehtikin jo itsekin vastata, mutta johtopäätöksemme oli siis kutakuinkin sama.

[Chili]

Tuossa kuvassa ikkuna-aukon takana pääepäilty! Mutta kuka on tuo tukeva mies?

http://static.iltalehti.fi/uutiset/14304933_uu.jpg

[Sirpa]

Ei kait sentää enää pääepäily, kun hovikin vapautti jo... Minä ainakaan en tunne miestä, onko muilla tietoa kuka olisi kyseessä? Tuskin on niin tukeva kuitenkaan, vähän vain tuota keski-iän kimmoisuutta, joka tietysti kuuluu asiaan, jota virkapuku vain korostaa - jos häntä tarkoitat.

[Chili]

Olen miettinyt vaihtoehtoja seuraaville:

A) Mikä on ollut tuossa lattialla, sellainen esine jonka alle ei lasinpaloja ole lentänyt. (Kuvio lattiassa oven edessä).

B) Minkä päältä ikkunasta menijä on ponnistanut.

C) Mikä on se laahaava ääni, joka kuuluu HÄKE nauhalla.

Monista vaihtoehdoista vain yksi kuvassa näkyvistä esineistä esiintyy jokaisessa vaihtoehdossa ainakin kertaalleen.

Kuka keksii mikä se esine on, joka 1)jättää tuollaisen kuvion lattiaan - lasin sirpaleet eivät mene sen alle, ja 2) sen päältä voi ponnistaa ikkunan karmille ja 3) sitä siirrettäessä tulee voimakas laahaava ääni, joka kantautuu puhelimeen saakka?

[Sirpa]

Mutta jos se Lahti vedettiin tuosta kohtaa olohuoneen puolelle, että saatiin paareille siirtoa varten, ei kait ne paarit sinne takkahuoneeseen olisi mahtuneetkaan, ja tästä syystä lasinpalat siirtyneet paikaltaan.

Jaa, ei taida oikein sopia, onhan siinä oviaukolla edelleen paljon lasia, mutta ovat ne voineet siirtyä jos tuossa kohdassa on tapeltukin - Lahdellahan sanottiin olleen paljon torjuntavammoja käsissään. Ja vertakin on lattialla.