Mitä kengät kertovat?

[Blackman]

Kyllä tuo kenkien löytyminen polun eri puolilta saattaa viitata siihen, että kenkien kuljettajia oli kaksi. Onhan se loogista.

Miten kuljettaa kengät niin, että niihin ei jää jälkiä kuljettajista? Muut kadonneet tavarat on voitu pistää isokokoiseen kassiin sikin sokin, koska ne on ollut tarkoitus hävittää lopullisesti, ja onkin hävitetty niin, että niitä ei ole löydetty. Olisi ollut helppo hävittää kengät samalla tavalla, se olisi ollut mm. Gustafssonin kannalta edullisempi vaihtoehto. Mutta kengätpä onkin ilmeisesti jätetty löydettäviksi. Siksi ne ovat saaneet erikoiskohtelun - ei jälkiä kuljettajista. Voidaan olettaa kuljettajia olleen kaksi. Tämä on tietysti vain olettamus. Tavaralaukku olalle, ja kengät kannetaan kepin nokassa varovasti koskettamatta niitä käsillä. Kummallakin kantajalla oma kenkäparinsa. ...............

Just joo. Kaksipa poikaa...jne. Kyllä se yksikin osaa kengät laittaa eri puolille polkua, ei se ole niin vaikeaa.
No ainakin yhden henkilön ei ole tarvinnut varoa noiden sormenjälkien suhteen.

Miten se olisi ollut edullisempi vaihtoehto NG:n kannalta hävittää kengätkin niin etteivät olisi löytyneet?
Nythän ne nimenomaan antoivat viitteen mihin suuntaan surmaaja on kulkenut ja viittasivat tiettyyn henkilöön, joka oli tunnetusti väkivaltainen. Suuntahan oli selvä.

Kaksi hiiparia, jotka roikottavat kenkiä keppien nokassa, huh huh...
Eikös tuo jos mikä olisi herättänyt mahdollisessa silminnäkijässä huomiota?
NG olisi voinut aina selitellä liikkumisensa avunhaku matkalla ja sekavassa mielentilassa (toverit tapettu raa'asti) voi kanniskella mitä merkillisempiä tavaroita. Mutta miten selittävät tekonsa nämä kaksi hiipparia, jotka roikottavat verisiä kenkiä keppien nokassa ?

[Matlock]

Jos kengät polttavat käsissä, niin kyllä ne paiskaisi vaikka järveen, jos nyt ei mitään muuta keksi sen sijaan, että vie ne kaiken huomion kerääjiksi tienposkeen.

[Sariola]

----- Miten se olisi ollut edullisempi vaihtoehto NG:n kannalta hävittää kengätkin niin etteivät olisi löytyneet?

Silmämääräisesti varmaan oli nähtävissä, että nimenomaan NG:n kengät olivat veriset. Senvuoksi NG:n kannalta katsoen olisi ollut selvästi edullista, että kengät olisi viety samaan paikkaan kuin muutkin kadonneet tavarat, eli todennäköisesti kaivettu maahan johonkin lähiseudulle, mutta ei kioskimiehen pihaan. Tämä on vain arvaus. Kyllä kuljettajia on voinut olla kaksi, vaikka Blackman sitä kummastelee. Mikään ei sitä estä, se on mahdollista.

Mutta kengät heitettiin siihen polun laitaan. Taisi olla NG:n kengät, jotka oli laitettu helposti löydettäviksi ja SB:n kengät kivenkokoloon. Mielestäni nimenomaan löydettäviksi. Sanotaan nyt suoraan teoreettinen vaihtoehto - kenkien kuljettajiksi sopisivat täydellisesti lintupojat. En väitä että niin on, koska en ole nähnyt sitä, mutta olosuhteitten puolesta sopisivat siihen oikein hyvin.

Toinen vaihtoehto on tietysti kioskimies silläkin uhalla, että kenkien paikka viittaa kioskimiehen asunnon suuntaan. Siltä kohtaa on suunnilleen oikaistu metsäkaistaleen poikki Rantaojantien alkupäähän. Siinä piilotuspaikassa on poistuttu Emilbergiin menevältä polulta ja lähdetty läpi metsän kohti Rantaojantien alkupäätä (Tietä siitä ei silloin ollut vaikka Hessu niin väittää, mutta Hessu on siinä asiassa väärässä, samoinkuin Jebala). Vielä on mahdollista muu kuljettaja, jonka henkilöllisyyttä ei toistaiseksi tiedetä - voi olla hänenkin nimensä mainittu muissa yhteyksissä. Jätän sanomatta, mitä vaihtoehtoa minä kannatan.

Eräs näkökohta: Jos kenkien viejät olisivat olleet lintupojat, niin heidän kulkureittinsä olisi palannut samoja jälkiä takaisin teltalle ja siellä mahdollisesti olevalle veneelle, ja poistuivat veneellä Högnäsiin.

Tietysti tämä on harkittua teoretisointia, ei tiedetä mitä ja miten tapahtui todellisuudessa.

[Hessu52]

Kyllä sinä Sariola olet sitkeä sissi, kun et tunnusta olevasi väärässä, vaikka se sinulle kuinka osoitettaisiin

Selitä sitten, miten vesilaitokselle on raijattu satoja kiloja painavia betonimyllyjä, sekä sementtisäkkejä?

Otetaan huomioon, että vesilaitoksen rakennukset olivat jo melko hyvässä kuosissa, eikä niillä tavaroilla, joita olisi Sariolan väittämällä tavalla polkuja pitkin reppukaupalla roudattu, olisi rakennusta saatu siihen kuntoon, joten kyllä siellä tie meni, sama tie, jota pitkin itsekin vesilaitokselle kuorma-auton kyydissä kesällä 1960 menin!

Sinä olettelet Sariola, olettelet jatkuvasti liikaa ja mikä pahinta, pidät olettamuksiasi faktoina, vaikka muilla olisi todellista faktatietoa asioista, älä siis tuo noita olettamuksiasi faktoina, kuten minuakin on kielletty tekemästä, ja jota olen oppinut tottelemaan.

[yövuoro]

On kerrottu miehestä, joka toimitti 4.6.60 lastin putkia vesilaitokselle. Mitä kautta hän kulki, kinttupolkuako kottikärryillä tavaraa vieden kuten muutkin

Kengät, toiset olivat kuolleen kengät, toiset olivat elävän kengät. Elävän kengissä oli erään kuolleen verta samanlaisina pisaroina kuin murhapaikan telttakankaan pisarat.

Elävän kerrotaan naureskelleen, poliisin olisi pitänyt katsoa enemmän puiden suuntaan. Korpea oli etelässä kenkien löytöpaikan suunnassa. Sieltä kerrotaan T Volinin löytäneen nahkatakin.

Kuolleen kengät oli piilotettu kivenkoloon , elävän huolimattomasti heinikkoon. Paluumatkalla piilotusreissulta. Teltalta vietiin kahden kuolleen ja elävän tavaroita, yhdeltä kuolleelta ei viety mitään. Elävän nahkatakki jätettiin telttaan sensijaan kuolleen nahkatakki kaivettiin kalmon alta.

Elävän sukat ja villapaita olivat kunnossa vaikka hänet oli pienestä verisestä teltassa vedetty kuolleiden joukosta.

Elävä muisteli kenkien löytyneen kaivettuna ojanpenkkaan maahan. Aivan toisin kuin miten oikeasti olivat löytyneet. Kengät oli piilotettu psykologisesti oivaan paikkaan, riittävän pitkälle murhapaikasta riittävän kauaksi ensimmäisistä taloista.

Miten kenkä olisi pysynyt tyhjänä ilman tukevaa painoa telttakankaan päällä. Toisen jalan on arveltu aiheuttaneen katveen roiskeille. Roiskeiden , jotka syntyivät kuolevan tytön katsoessa elävää.

Mukailtu keskustelun henkeen.

[Sariola]

Totuus kuitenkin on, että siihen aikaan nuo kengätkin piilotettiin "polun eri puolille" ei suinkaan "tien eri puolille". Luepa tekstiä. Joka paikassa puhutaan vain polusta. Nykyään siinä kohtaa on tie, mutta ei ollut kesäkuussa 1960 - se on varmaa. Samoin poliisin piirtämässä ETP:n karttaliitteessä se on "polku" ja samoin Ilta-Sanomien laatimassa karttakuvassa, jossa nimenomaan on kirjoitettuna, että "tuohon aikaan siinä oli vain polku, nykyään siinä on tie.". Eihän tuosta ole epäilystäkään. Asia on kaikin puolin selvä. Autolla on ajettu jotakin kautta, mutta ei sinne vesilaitokselle ole siihen aikaan ollut varsinaista tietä, polun tasoisia kulkuväyliä kyllä.

[Sariola]

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO: Paikalla oli tuolloin vain polku, ei tietä.

Käräjäoikeuden tuomiosta: ....... Maaston tutkinta on ulottunut laajalle alueelle telttapaikalta. Lönnbergin kertomuksesta on käynyt selville, että vesialueen tutkiminen oli ulottunut heittoetäisyyden päähän Bodominjärven rannasta ja että magneettiharavalla oli löydetty pieniäkin esineitä mm. pieni työkalu maastosta ja järven pohjasta rautalangan pätkä. Lönnbergin ja Aallon kertomuksista on käynyt selville, että kahdet kengät oli maastoetsinnässä löydetty noin 500-600 metrin päästä toisen kenkäparin ollessa laitettuna 10-15 metrin päähän polulta kallionkoloon kengänkantojen ollessa näkyvissä ja toisen kenkäparin ollessa ojassa polun toisella puolella noin 1,5 metrin päässä polusta. ....... .

On selvää, että käräjäoikeuden tuomiossa on käytetty oikeita termejä, koskien myös termejä POLKU tai TIE. Muutoin tuohon tekstiin olisi puututtu. Kuten huomataan kysymyksessä on ilmiselvästi polku. Myöhemmin samalle paikalle on rakennettu tie, kuten Ilta-Sanomien piiroksessa aivan oikein on kerrottu. Nykyään kenkien piilotuspaikalle voidaan mennä tuota tietä pitkin. Siinä kohdalla tiellä seistessä ei voida tarkalleen tietää, onko kenkien piilotuspaikka tai toinen niistä, peräti nykyään tuon uuden tien alla. Tuosta voi arvella, että kenkäparien etäisyys toisistaan on ollut noin 14-18 metriä. Boismanin kenkien piilotuspaikka, kallionkolo, saattaa jopa näkyä nykyiselle tielle. On hyvin mahdollista, että Gustafssonin kenkien löytöpaikan päällä on nykyään tie. Koska siinä on ollut kaivettu oja, on sitä kohtaa ilmeisesti kuivatettu, mutta väylä on edelleen ollut "polku" eikä suinkaan tie.

Tie on voitu rakentaa vaikka saman kesän syyspuolella, mutta Bodomin surmien aikana paikalla on ollut vain polku. Niin kertoo "Käräjäoikeuden tuomio".

[Hessu52]

Jahhas ja milloin polun vieressä on ollut oja?

Kyllä oja on ollut tien vieressä ja mistä sait tuo 400-500 metriä sillä Lönnberg on maininnut kenkien löytyneen 200-300 metrin päässä murhapaikalta?

Taas panet omiasi, etkö edes häpeä?

[Hessu52]

Jahhas ja milloin polun vieressä yleensäkään on ollut oja?

Ei ojia polkujen viereen kaiveltu, joten kanna sinä Sariola ne sementtimyllyt ja kottikärryt, putket ja muut rakennustarvikkeet selässäsi, tai vaikka jalkavälissäsi, mutta me viisaammat ajamme kyllä autolla perille saakka!

Kyllä oja on ollut tien vieressä ja mistä sait tuo 400-500 metriä sillä Lönnberg on maininnut kenkien löytyneen 200-300 metrin päässä murhapaikalta?

Taas panet omiasi, etkö edes häpeä?

[Sariola]

Kirjoitan kommentit tuonne Hessun tekstin väliin, jotta nähdään mihin ne liittyvät.

Jahhas ja milloin polun vieressä yleensäkään on ollut oja?

Aika usein, olen itsekin nähnyt useita sellaisia.

Ei ojia polkujen viereen kaiveltu, joten kanna sinä Sariola ne sementtimyllyt ja kottikärryt, putket ja muut rakennustarvikkeet selässäsi, tai vaikka jalkavälissäsi, mutta me viisaammat ajamme kyllä autolla perille saakka!

Kyllä oja on ollut tien vieressä ja mistä sait tuo 400-500 metriä sillä Lönnberg on maininnut kenkien löytyneen 200-300 metrin päässä murhapaikalta?

Tuo teksti on käräjäoikeuden tuomion tekstiä sellaisenaan, ei minun keksintöäni. ETP:n liitteenä olevalle krp:n laatimalle kartalle on kenkäpiilo merkitty, ja siitä voidaan mitata etäisyys. Se on noin 630m. Syyttäjä omassa kirjelmässään mainitsee matkaksi noin 600m, puolustus mainitsee matkaksi noin 650m, sen ajan polkua pitkin matkan voi mitata vaikka itse, ja se on noin 800m. Jos Lönnberg on joskus maininnut tuon 200-300m, niin se on varmaan ollut 2000-luvulla ja muisti jo ilmeisesti heittää. Se muisto ei ole enää luotettava. Parempi on luottaa esitutkintapöytäkirjaan. Ja esitutkintapöytäkirja käyttää myös nimitystä polku. Sekään ei siis ole minun keksintöäni, vaan faktaa, jos uskomme näitä virallisia asiakirjoja.

Taas panet omiasi, etkö edes häpeä?

Ilmoittamani tiedot ovat virallisista asiakirjoista sellaisenaan muuttamattomina. En todellakaan näitä tietoja häpeä. Matkaa teltalta kenkäpiilolle on linnuntietä n.630m ja polkuja pitkin kiertäen vesilaitos vasemmalta puolelta noin 800m. Nämä ovat luotettavia tietoja. Lähteinä "Käräjäoikeuden tuomio" ja "Esitutkintapöytäkirja", etenkin sen karttaliite alueesta. Sieltä voi käydä tarkistamassa.

[Hessu52]

Harmi Sariola, ettet pääse tarkistamaan bannisi takia tuota totuutta Crime Storystä, no kunhan bannisi joskus 100 vuoden päästä loppuu, niin sitten!

Sillä niitä on, kartta ynnä muitakin tietoja tullut lisää, joissa noita asioita voi tutkailla, mutta vain rekisteröityneet henkilöt!

Tietenkään niiden lainaaminen muihin keskustelupalstoihin ei ole millään lailla suvaittavaa, jonka varmaan jokainen netinkäyttäjä tiedostaa, paitsi eräs!

[Sariola]

Kävin tuolla toisella areenallakin katselemassa niitä karttapiirroksia, ja edelleen siellä on se KRP:n kartta, jossa vesilaitokselle ei ole vielä sitä uutta tietä rakennettu, ja joka kuvaa tilannetta surmien aikoihin.

Samoin siellä on se Ilta-Sanomien laatima karttapiirros tapahtumista Bodomin surmien aikoihin, ja siinä erityisesti mainitaan, että kenkien piilotuspaikan tienoilla ei ollut vielä sitä tietä vaan polku, ja tie rakennettiin vasta myöhemmin.

Ei siis mitään uutta tästä tie asiasta.

Kengät kertovat siis edelleen sitä samaa tarinaansa. Voidaan päätellä, että mikäli NG oli kenkien kuljettaja, hän olisi todennäköisesti tehnyt niille omille kengilleen myös sen "täydellisen hävittämisen tempun", joka oli kohdannut niitä muita kadonneita tavaroita. Miksi hän jätti omatkin veriset kenkänsä löydettäviksi? Ei olisi ollut viisas teko hänen kannaltaan. Niinpä esiin nousee ajatus, että kenkien kuljettaja oli joku muu henkilö, ja samaa ajatusta tukevat muutamat muutkin seikat.

[Hessu52]

Ja siunä harhailet vesilaitoksella edelleenkin sementtimylly seljässäsi, kun olet eksynyt!

Oletko noin naiivi, että luulet todellakin noiden kaikkien rakennustarpeiden kulkeneen keväällä 1960 selkärepuissa rakennuspaikalle.

Vesilaitos oli Espoon eräs suurimmista rakennusprojekteista 1960 ja Sariola tykkää että rakennustarpeita kuljetettiin sinne kantamalla, ei saatana!

Kyllä ensin rakennettiin tie, eikä silloin karttojen piirtäjiltä, tai maanomistajilta mitään lupia kysytty, sillä eihän silloin mitään paskan vihreää liikettä ollut sotkemassa selviä asioita, tai kahlimassa itseään puuhun ja samalla lahon päänsä valkoselkätikan kolhittavaksi.

Tie vedettiin, kun oli tarve ja pulinat pois ja pimeät markat maanomistajan taskuun!

Voi mitä pilkkkaa muita kirjoittajia kohtaan Sariola saa harrastaa, ja ylläpito antaa tuon kaiken pilkan tapahtua!

[Blackman]

...............................................................................
Voidaan päätellä, että mikäli NG oli kenkien kuljettaja, hän olisi todennäköisesti tehnyt niille omille kengilleen myös sen "täydellisen hävittämisen tempun", joka oli kohdannut niitä muita kadonneita tavaroita. Miksi hän jätti omatkin veriset kenkänsä löydettäviksi? Ei olisi ollut viisas teko hänen kannaltaan. Niinpä esiin nousee ajatus, että kenkien kuljettaja oli joku muu henkilö, ja samaa ajatusta tukevat muutamat muutkin seikat.

Niinhän se Sariola olisi ollut hyvä temppu ja kenties NG:lle suotuisa.
Mutta kun hätäpäissään tekee lavastuksia niin kaikki ei tule mieleen. Sitä paitsi, täytyihän joku vinkki laittaa kioskimiehen suuntaankin.
Eipä vaan nouse mieleen, että kuljettaja olisi kukaan muu kuin kuljettaja (tuon edellisen saa jokainen ymmärtää tavallaan).
Mitkä ovat ne muutamat muut seikat?

[Sariola]

...............................................................................
Voidaan päätellä, että mikäli NG oli kenkien kuljettaja, hän olisi todennäköisesti tehnyt niille omille kengilleen myös sen "täydellisen hävittämisen tempun", joka oli kohdannut niitä muita kadonneita tavaroita. Miksi hän jätti omatkin veriset kenkänsä löydettäviksi? Ei olisi ollut viisas teko hänen kannaltaan. Niinpä esiin nousee ajatus, että kenkien kuljettaja oli joku muu henkilö, ja samaa ajatusta tukevat muutamat muutkin seikat.

Niinhän se Sariola olisi ollut hyvä temppu ja kenties NG:lle suotuisa.
Mutta kun hätäpäissään tekee lavastuksia niin kaikki ei tule mieleen. Sitä paitsi, täytyihän joku vinkki laittaa kioskimiehen suuntaankin.
Eipä vaan nouse mieleen, että kuljettaja olisi kukaan muu kuin kuljettaja (tuon edellisen saa jokainen ymmärtää tavallaan).
Mitkä ovat ne muutamat muut seikat?

*Jos rehellisiä ollaan, niin NG:n kunto on ollut kehno. Noin kauas kenkien kiikuttaminen ei ole ollut todennäköistä.

*Ei ole myöskään riskin kannalta ajatellen ollut järkevää viedä kenkiä noin kauas.

*Kukaan ei ole sunnuntaiaamuna nähnyt NG:n olevan jalkeilla, vaikka täällä joku niin väittää. Se on puppua. To todistaja olisi tuotu oikeuteen "kunniakujassa". Ei ole löytynyt sellaista todistajaa. Sensijaan silminnäkijät ovat arvioineet NG:n kunnon heikoksi, "tajuttomuuden rajamailla" olevaksi. Potilas on kannettu paareilla pois. Eli kunto on ollut vanhan sanonnan mukaisesti "silmistä näkee ja kaksi miestä kantaa".

*Silmämääräisesti arvioiden NG ei ole niin hyvä näyttelijä kuin muutamat olettavat. Luonne paljastuu mm. kuulusteluista ja videoilta.