Blackman kirjoitti:Edelleenkään en ole nähnyt missään sellaista lääketieteellistä tutkimustulosta, jossa varmasti sanotaan, että Gustafssonilla on ollut aivovamma mikä on aiheuttanut muistikatkon ja piiiitkän tajuttomuuden.
On vain ja ainostaan sanottu että tuollainen on mahdollinen siis ei varma.
Kun eletään vuotta 1960 ja kysymys on aivovammasta, joka edes nykyaikana ei aina näy kuvattaessa, ei sellaista valokuvan kaltaista tositetta aina ole eikä tässäkään tapauksessa. On kuitenkin hoitaneen lääkärin arvio, eli diagnoosi. Ei tarkalleen tiedetä mihin se on perustunut. Myös muistiaukko on mainittu noissa vanhoissa alkuperäisasiakirjoissa, ja sekin, että muistiakko on ollut totaali. On tietysti henkilökohtainen asia, uskooko hoitaneen aikalaislääkärin arvioon, vai eikö usko. Noita vanhoja tietoja ei ole kumottu.
Olen monasti sanonut, että oikeuden päätös oli ainakin näiden seikkojen perusteella jotka julkisuudessa on, oikea.
Eriasia on se, että onko koko totuus tullut julki. NG:n vammojen osalta tuntuu olevan paljon epätarkkuutta. Mitään varmaa tietoa esim. NG:n sairaalaan tulotilasta ei ole, on vain epämääräistä tietoa, varsinkin kun tänäpäivänä väitetään että hän oli kuoleman kielissä.
Kuitenkin hoito tuloaikaan ei ollut sellaista, että siitä olisi saanut kuvan vakavasta ja kiireellistä hoitoa vaativasta tapauksesta.
Totta, ei ole tarkkoja ja täsmällisiä tietoja mitä kaikkea siellä on tapahtunut. Ei ole ollut sellaista silminnäkijää. Tiedon murusista on yritetty koota kokonaisuutta paremmalla tai huonommalla menestyksellä. Ensiavun antanut amanuenssi on arvioinut potilaan olleen "alentuneessa tajunnan tilassa" , mutta ei hengenvaarassa. Tämä tiedetään. Mutta jo kahden päivän kuluttua potilas on siirretty neurokirurgiseen klinikkaan, jossa hoidosta vastasi tunnettu neurokirurgi (jo silloin) Niilo Karikoski, hyvin tunnettu alan spesialisti.
Kovin vakuuttavaa kuvaa ei ole noista vammoista tullut. Ei mitään sellaista jota ei ole pystynyt näyttelemäänn tai suurentelemaan. Ei ole varmauutta edes siitä miten ja koska nuo vammat ovat syntyneet.
On ollut selviä vammoja, joita ei ole tarvinnut suurennella, vaan joista on hyvää kuvausta esim. neurokirurgi Öhmanin tekemässä luettelossa, ja löytyvät varmaan myös sairaalan tiedoista. Potilaan omista kuvauksista ei kannata välittää, ne eivät ole "ajan tasalla". Tietysti ei tiedetä miten vammat ovat syntyneet, kukaan ei ole ollut katsomassa ja sitten myöhemmin kertomassa. Se on totta. Silti oikeuden on ollut tehtävä päätös syyllisyyden suhteen, ja päätös on ollut hyvin selvä: Mitään asiallista näyttöä syyllisyydestä ei ole ilmennyt. Se on fakta. Potilaan loukkaantumisen tilasta on todisteena lääkärin diagnoosi ja sairaalan merkinnät, myös korvaklinikan merkinnät ja hammasklinikan merkinnät. Ne ovat faktaa, jotka kirjoittajankin pitää huomioida. Nehän ovat totta...
Ovatko ne kaikki ulkopuolisen aiheuttamia vai kaikki/osin itse aiheutettuja joko suoraan tai välillisesti.
Siitä voi muodostaa vapaasti oman käsityksensä. Oikeus on esittänyt oman arvionsa, tarkkaa totuuttahan ei kukaan tiedä, on vain arvioita. Siihen pitää tyytyä. Lähtökohta on se, että syytetyn ei tarvitse todistaa itseään syyttömäksi, hän on syytön, ellei pätevästi ole toisin oikeudessa todettu. Eikä ole todettu. Kyseinen henkilö on näinollen syytön. Tarkat yksityiskohdat tapahtumista teltalla ovat tuntemattomia. On vain teorioita. Syyttäjäkin on pitänyt juttua niin selvänä, että ei ole valittanut eteenpäin. Eivät liioin uhrien omaiset ole valittaneet. Totuus on , että myös oikeus toimii todennäköisyyksien varassa enemmän tai vähemmän, aina eivät kaikki yksityiskohdat ole oikeuden tiedossa.
Gustafssonin vammat
Re: Gustafssonin vammat
Kommenttini tuonne väliin.
Re: Gustafssonin vammat
Onko sinun Sariola noin vaikea ymmärtää, mitä se Öhman oikei tuossa kirjoituksessaan tarkoittaa?
No sitä, että on minimaalisen pieni mahdollisuus sellaiseen aivovammaan, joka aiheuttaa tuollaisen muistinmenetyken ja tajuttomuuden, siis tuollaista ei ole ollut kenelläkään missään ikinä, vaan mahdotonta se ei ole, kuten ei mikään muukaan lääketieteen alan kyseessä ollessa!
Etsihän Sariola jostain malliesimerkki, ihan vaan vertailun vuoksi!
Mutta lisäksi kun noita sattumia on tässä sopassa jo ihan liikaa, niin kellään ei ole voinut olla noin hyvää tuuria, se on sata varma, mutta saathan sinä satuihin uskoa, minkä ilmiselvästi teetkin!
No sitä, että on minimaalisen pieni mahdollisuus sellaiseen aivovammaan, joka aiheuttaa tuollaisen muistinmenetyken ja tajuttomuuden, siis tuollaista ei ole ollut kenelläkään missään ikinä, vaan mahdotonta se ei ole, kuten ei mikään muukaan lääketieteen alan kyseessä ollessa!
Etsihän Sariola jostain malliesimerkki, ihan vaan vertailun vuoksi!
Mutta lisäksi kun noita sattumia on tässä sopassa jo ihan liikaa, niin kellään ei ole voinut olla noin hyvää tuuria, se on sata varma, mutta saathan sinä satuihin uskoa, minkä ilmiselvästi teetkin!
Re: Gustafssonin vammat
Blackman: "..... Gustafssonilla on ollut aivovamma mikä on aiheuttanut muistikatkon ja piiiitkän tajuttomuuden. ..... "
Tuo alkuosa pitää paikkansa. Aivovamma on ollut, ainoastaan sen vaikeusasteesta ovat parhaat asiantuntijat erimieleisiä. Sensijaan ei tiedetä, onko ollut tajuttomuutta ja jos on ollut, niin kuin pitkä on ollut tajuttomuusjakso. Kriittisenä aikana ei ole ollut ketään tarkkailemassa. Myöhemmin on kyllä ollut silminnäkijöitä, ja heidän arvioidensa mukaan NG on ollut silloin "alentuneessa tajunnan tilassa", mutta ei täysin tajuton, ja tämä on myöhemmin, ei heti iskun jälkeen. Sairaalan tuotaessa on ensiavun antaneen amanuenssin arvio ollut "alentunut tajunnan tila", ei siis tajuttomuus.
Hessu52: " ..... vaikea ymmärtää, mitä se Öhman oikein tuossa kirjoituksessaan tarkoittaa? ..... "
Öhman luettelee pikkutarkasti todelliset vammat. Hän tarkoittaa sitä, että ainakin nuo vammat ovat olleet varmasti. Tässä Öhmanin luettelo:
Neurokirurgi Öhmanin lausunto käräjäoikeuden tuomion mukaan
Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa. Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla. On epätodennäköistä, että neljän vuorokauden muistinmenetyksen aiheuttaneessa vaikeaksi luokiteltavassa aivovammassa ei verta aivoselkäydinnesteessä olisi. Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.
Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on tehty suhteellisen pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty.
Tuossa Öhman luettelee selvät ulkoiset vammat pikkutarkasti, ja hän tarkoittaa, että nämä ovat todelliset ulkoiset ja havaittavat vammat. Lisäksi Öhman mainitsee "diffuusin aivovamman", joka ei näy kuvauksissa ja aivan ilmeisesti viittaa tähän mahdollisuuteen. Lisäksi hän viittaa 16.6.1960 tehtyyn aivosähkötutkimukseen, jossa on havaittu viitteitä aivoissa vasemmalla puolella olleista häiriöistä. Juuri vasemmalle puolelle NG:ia oli isketty ohimon taakse. Tuo tutkimus ei ole "spesifi" eli aivan varma osoitus vammasta, mutta kannattaa huomioida. Öhman varmaan tarkoittaa samaa mitä sanookin tuossa! Ei esim. se suuri ruhjehaava korvan yläpuolella ohimon takana ole mielikuvitusta vaan täyttä totta.
Tuo alkuosa pitää paikkansa. Aivovamma on ollut, ainoastaan sen vaikeusasteesta ovat parhaat asiantuntijat erimieleisiä. Sensijaan ei tiedetä, onko ollut tajuttomuutta ja jos on ollut, niin kuin pitkä on ollut tajuttomuusjakso. Kriittisenä aikana ei ole ollut ketään tarkkailemassa. Myöhemmin on kyllä ollut silminnäkijöitä, ja heidän arvioidensa mukaan NG on ollut silloin "alentuneessa tajunnan tilassa", mutta ei täysin tajuton, ja tämä on myöhemmin, ei heti iskun jälkeen. Sairaalan tuotaessa on ensiavun antaneen amanuenssin arvio ollut "alentunut tajunnan tila", ei siis tajuttomuus.
Hessu52: " ..... vaikea ymmärtää, mitä se Öhman oikein tuossa kirjoituksessaan tarkoittaa? ..... "
Öhman luettelee pikkutarkasti todelliset vammat. Hän tarkoittaa sitä, että ainakin nuo vammat ovat olleet varmasti. Tässä Öhmanin luettelo:
Neurokirurgi Öhmanin lausunto käräjäoikeuden tuomion mukaan
Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut sekä ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa. Vammat on voitu aiheuttaa nyrkillä mutta myös tylpällä astalolla tai potkaisemalla. On epätodennäköistä, että neljän vuorokauden muistinmenetyksen aiheuttaneessa vaikeaksi luokiteltavassa aivovammassa ei verta aivoselkäydinnesteessä olisi. Gustafssonille vuonna 2004 tehdyssä magneettikuvauksessa olisi kyllä näkynyt aikanaan ollut ns. aivoruhjepesäke. Sen sijaan jos kysymyksessä on ollut ns. diffuusiaivovamma, se ei näy kuvantamismenetelmissä.
Aivosähkötutkimuksen 16.6.1960 mukaan Gustafssonilla on saattanut olla aivoissa vasemmalla puolella häiriöitä, mutta tämä tutkimus on epäspesifi, ja ilmakallotutkimuksessa 17.6.1960 on voitu nähdä vain aivokammioiden mahdollisia litistymiä. Lisäksi molemmat tutkimukset on tehty suhteellisen pitkän ajan kuluttua vammasta. Mitään työkyvyn ja kuntoutumisen selvittäviä neuropsykologisia kokeita ei ole 1960 luvulla tehty.
Tuossa Öhman luettelee selvät ulkoiset vammat pikkutarkasti, ja hän tarkoittaa, että nämä ovat todelliset ulkoiset ja havaittavat vammat. Lisäksi Öhman mainitsee "diffuusin aivovamman", joka ei näy kuvauksissa ja aivan ilmeisesti viittaa tähän mahdollisuuteen. Lisäksi hän viittaa 16.6.1960 tehtyyn aivosähkötutkimukseen, jossa on havaittu viitteitä aivoissa vasemmalla puolella olleista häiriöistä. Juuri vasemmalle puolelle NG:ia oli isketty ohimon taakse. Tuo tutkimus ei ole "spesifi" eli aivan varma osoitus vammasta, mutta kannattaa huomioida. Öhman varmaan tarkoittaa samaa mitä sanookin tuossa! Ei esim. se suuri ruhjehaava korvan yläpuolella ohimon takana ole mielikuvitusta vaan täyttä totta.
Re: Gustafssonin vammat
Niin nämä NG:n vammojen laadusta annetut lausunnot sisältävät sanoja: on mahdollista, saattaa olla, ei ole pois suljettu jne. Mutta edelleenkään ei ole varmaa tietoa, että on ollut aivovamma ja minkä laatuinen.
Siis missään ei lue: Nils Gustafssonilla on ollut varmasti aivovamma, josta on ....... jne.
Tälläistä tietoa ei siis ole. Joten jos pelkkien spekulaatioiden perusteella mennään, mitä on voinut olla ja on mahdollista tai mitä ei ole voinut olla, niin tapaus on vielä aivan auki.
Spekuloida voidaan myös toisin päin, ettei ole ollut aivovammaa...jne.
On turha, ainakin toistaiseksi, vedota tuohon aivovamma korttiin, koska se ei ole fakta. Vaikka oikeus on päättänyt mitä, niin se ei tee asiaa faktaksi.
Siis missään ei lue: Nils Gustafssonilla on ollut varmasti aivovamma, josta on ....... jne.
Tälläistä tietoa ei siis ole. Joten jos pelkkien spekulaatioiden perusteella mennään, mitä on voinut olla ja on mahdollista tai mitä ei ole voinut olla, niin tapaus on vielä aivan auki.
Spekuloida voidaan myös toisin päin, ettei ole ollut aivovammaa...jne.
On turha, ainakin toistaiseksi, vedota tuohon aivovamma korttiin, koska se ei ole fakta. Vaikka oikeus on päättänyt mitä, niin se ei tee asiaa faktaksi.
Re: Gustafssonin vammat
Faktaa ovat kuitenkin:Blackman kirjoitti:Niin nämä NG:n vammojen laadusta annetut lausunnot sisältävät sanoja: on mahdollista, saattaa olla, ei ole pois suljettu jne. Mutta edelleenkään ei ole varmaa tietoa, että on ollut aivovamma ja minkä laatuinen.
Siis missään ei lue: Nils Gustafssonilla on ollut varmasti aivovamma, josta on ....... jne.
Tälläistä tietoa ei siis ole. Joten jos pelkkien spekulaatioiden perusteella mennään, mitä on voinut olla ja on mahdollista tai mitä ei ole voinut olla, niin tapaus on vielä aivan auki.
Spekuloida voidaan myös toisin päin, ettei ole ollut aivovammaa...jne.
On turha, ainakin toistaiseksi, vedota tuohon aivovamma korttiin, koska se ei ole fakta. Vaikka oikeus on päättänyt mitä, niin se ei tee asiaa faktaksi.
*Hoitavan lääkärin kirjoittama diagnoosi
*Sairaalan merkintä kotiutettaessa, että muistiaukko on edelleen totaali
*Hoitoaika sairaalassa
*Sairaalan hoitotiedot, liitteenä ETP:ssa
*Hammasklinikan hoitotiedot, liitteenä ETP:ssä
*Korvaklinikan hoitotiedot, liitteenä ETP:ssa
*Neurokirurgi Öhmanin kirjoittama vammojen luettelo
*Neurokirurgi Öhmanin lausunto käräjäoikeudessa.
*Tenovuon arvio, että kysymyksessä on ollut "keskivaikea aivovamma".
*Amanuenssi Hassisen lausunto oikeudessa, että potilas on ollut sairaalaan tuotaessa "alentuneessa tajunnan tilassa" hänen arvionsa mukaan.
Oikeus joutuu tietysti päättämään niillä tiedoilla mitä heillä on. Niin se on oikeudessa lähes aina. Täydellistä tarkkaa totuutta ei suinkaan aina tavoiteta.
Re: Gustafssonin vammat
- Tuo lääkärin kirjoittama diagnoosi, mikä se oikeuin on, kerrohan Sariola?
- Mikä tuollaista muistamattomuutta olisi ollut näytellä, ei mikään, siihen pystyy pieni lapsikin!
- Hoitoaika oli sen ajan tapaan ylimitoitettu jota lisäsi vielpä ilmakallokuvauksesta tullut 1 viikon lisäaika, joten oikea aika olisi ollut yksi viikko ja siinäkin muutama päivä liikaa.
- Siis mitä muuta hoitoa, kuin makuuttamista lakanoitten välissä, jonka on katkaissut tupakilla käynnit?
- Kaikki meistä ovat käyneet hammaslääkärissä, ei sinne kukaan kuollut ole ja hammaslääkäri ei ole ollut mikään specialisti tekemään kallonmurtuma, tai likvor arvioita!
- Tästä Öhmanin kirjoituksesta on jo sinulle monta kertaa huomautettu turhaan, kun et sitä ymmärrä, niin en viitsi sitä sen kummemin arvioida, kuin että metsässä olet jälleen kerran eksyksissä, onneton ta!
- Sama Öhmanin oikeuslausunnossa, kun et sitä halua oikealla tavalla ymmärtää, niin ei voi aasille mitään, jos porkkana ei kelpaa!
- Tenovuon puheille ei voi antaa suurtakaan arvoa, sillä nuo puheet on kuultu niin monissa oikeudenkäynneissä, että kyllästyttää koko äijä. Sitäpaitsi, hän ei ole tarpeeksi pätevä kallovammojen asiantuntija, kuten syyttäjän asiantuntijat olivat. Tenovuo sai liian suuren merkityksen maallikkolautamiesten asenteissa, ei voi mitään, mutta näin on!
Siinä sinulle faktoja Sariola, joten huomannet, etteivät nuo sinun "faktasi" ole juuri mistään kotoisin, sillä kautta aikain oikeudet ovat tehneet virheitä, eikä Espoon "pahamaineinen" käräjäoikeus sen suhteen tee poikkeusta!
- Mikä tuollaista muistamattomuutta olisi ollut näytellä, ei mikään, siihen pystyy pieni lapsikin!
- Hoitoaika oli sen ajan tapaan ylimitoitettu jota lisäsi vielpä ilmakallokuvauksesta tullut 1 viikon lisäaika, joten oikea aika olisi ollut yksi viikko ja siinäkin muutama päivä liikaa.
- Siis mitä muuta hoitoa, kuin makuuttamista lakanoitten välissä, jonka on katkaissut tupakilla käynnit?
- Kaikki meistä ovat käyneet hammaslääkärissä, ei sinne kukaan kuollut ole ja hammaslääkäri ei ole ollut mikään specialisti tekemään kallonmurtuma, tai likvor arvioita!
- Tästä Öhmanin kirjoituksesta on jo sinulle monta kertaa huomautettu turhaan, kun et sitä ymmärrä, niin en viitsi sitä sen kummemin arvioida, kuin että metsässä olet jälleen kerran eksyksissä, onneton ta!
- Sama Öhmanin oikeuslausunnossa, kun et sitä halua oikealla tavalla ymmärtää, niin ei voi aasille mitään, jos porkkana ei kelpaa!
- Tenovuon puheille ei voi antaa suurtakaan arvoa, sillä nuo puheet on kuultu niin monissa oikeudenkäynneissä, että kyllästyttää koko äijä. Sitäpaitsi, hän ei ole tarpeeksi pätevä kallovammojen asiantuntija, kuten syyttäjän asiantuntijat olivat. Tenovuo sai liian suuren merkityksen maallikkolautamiesten asenteissa, ei voi mitään, mutta näin on!
Siinä sinulle faktoja Sariola, joten huomannet, etteivät nuo sinun "faktasi" ole juuri mistään kotoisin, sillä kautta aikain oikeudet ovat tehneet virheitä, eikä Espoon "pahamaineinen" käräjäoikeus sen suhteen tee poikkeusta!
Re: Gustafssonin vammat
*Luulenpa, että tuollainen näytteleminen ei ole suinkaan helppo, eikä NG vaikuta luonteeltaan sellaiselta "näyttelijältä".Hessu52 kirjoitti:-
- Mikä tuollaista muistamattomuutta olisi ollut näytellä, ei mikään, siihen pystyy pieni lapsikin!
- Hoitoaika oli sen ajan tapaan ylimitoitettu jota lisäsi vielpä ilmakallokuvauksesta tullut 1 viikon lisäaika, joten oikea aika olisi ollut yksi viikko ja siinäkin muutama päivä liikaa.
*Potilas pääsi ensimmäisen kerran poistumaan vapaasti sängystään 14. päivänä kesäkuuta 1960. Siis 9. päivää sairaalaan tulon jälkeen. Sekin on jo reippaasti yli viikko. Kesäkuun 11. päivänä potilas vietiin hammaklinikalle paareilla, jossa leukaluut aseteltiin ja tuettiin luutumaan oikeille paikoilleen. Sairaalan hoitotietoja ei ole sen tarkemmin täällä luettavissa mutta ovat kyllä liitteenä ETP:ssa. Samoin hoitotiedot hammasklinikalta ovat ETP:ssa liitteenä.
-
Matlock
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1515
- Liittynyt: Pe Marras 02, 2007 5:18 pm
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Gustafssonin vammat
Hessulla on sellainen taktiikka, että ottaa pala kerrallaan aina jotain pois vammoista ja lopulta saa tulokseksi jokseenkin terveen miehen.
Eiköhän nyt luoteta kumminkin enemmän tuolloin toimineisiin lääkäreihin, eivät ne lääkärit 50 vuotta sitten mitään toheloita olleet vaan hallitsivat työnsä ihan yhtä lailla kuin nytkin vaikka menetelmät ovat toki jonkin verran kehittyneet.
Eiköhän nyt luoteta kumminkin enemmän tuolloin toimineisiin lääkäreihin, eivät ne lääkärit 50 vuotta sitten mitään toheloita olleet vaan hallitsivat työnsä ihan yhtä lailla kuin nytkin vaikka menetelmät ovat toki jonkin verran kehittyneet.
Pasilan mies.
Re: Gustafssonin vammat
Väärin jälleen Sariola, potilas nousi vuoteestaan jo seuraavana tiistaina kuselle, itsenäisesti, ei siinä mitään, usko sinä mitä uskot, mutta älä keksi noita tarinoitasi!
Muistamattomuutta ei ole todellakaan mitenkään vaikea näytellä, kunhan vain muistaa aina sanoa, ettei muista mitään, siinä se, mitä vaikeaa tuossa nyt olisi, kun vastakkain on vapaus, tai kolminkertainen elinikäinen vankeusrangaistus, joka silloin tahtoi sanoa elinikäistä pyttytuomiota, tuon kyllä tiesi sen aikainen 18 , se on varma.
Kyllä tuollaisessa tilanteessa kiipeää vaikka perse edellä puuhun ja jemmaa kassillisen kamoja koivun oksaan, tai kuusen hankaan.
Muistamattomuutta ei ole todellakaan mitenkään vaikea näytellä, kunhan vain muistaa aina sanoa, ettei muista mitään, siinä se, mitä vaikeaa tuossa nyt olisi, kun vastakkain on vapaus, tai kolminkertainen elinikäinen vankeusrangaistus, joka silloin tahtoi sanoa elinikäistä pyttytuomiota, tuon kyllä tiesi sen aikainen 18 , se on varma.
Kyllä tuollaisessa tilanteessa kiipeää vaikka perse edellä puuhun ja jemmaa kassillisen kamoja koivun oksaan, tai kuusen hankaan.
Re: Gustafssonin vammat
Seuraavana tiistaina, eli 2 päivää sairaalaan tulon jälkeen, potilas siirrettiin "Neurokirurgiseen klinikkaan", jossa hänen hoidostaan vastasi tunnettu neurokirurgi Niilo Karikoski. Torstaina 9. päivänä kesäkuuta potilas yritti sängystä pois, mutta kaatui lattialle, josta hoitajat nostivat hänet takaisin sänkyyn ja siitä lähtien potilas kiinnitettiin sänkyyn, niin että hän ei voinut siitä poistua. Uuden Suomen mukaan potilas pääsi ensimmäisen kerran liikkumaan pois sängystä vapaasti vasta 14. päivänä kesäkuuta eli 9. päivää sairaalaan tulon jälkeen. Vaikuttaa siltä, että Hessulla on oma maailmansa, eikä hänen ajatuksensa liiku käytännön tasolla. Vai kiipesi NG puuhun ja kätki tavarat sinne? Ei kuulosta uskottavalta.Hessu52 kirjoitti:Väärin jälleen Sariola, potilas nousi vuoteestaan jo seuraavana tiistaina kuselle, itsenäisesti, ei siinä mitään, usko sinä mitä uskot, mutta älä keksi noita tarinoitasi!
Muistamattomuutta ei ole todellakaan mitenkään vaikea näytellä, kunhan vain muistaa aina sanoa, ettei muista mitään, siinä se, mitä vaikeaa tuossa nyt olisi, kun vastakkain on vapaus, tai kolminkertainen elinikäinen vankeusrangaistus, joka silloin tahtoi sanoa elinikäistä pyttytuomiota, tuon kyllä tiesi sen aikainen 18 , se on varma.
Kyllä tuollaisessa tilanteessa kiipeää vaikka perse edellä puuhun ja jemmaa kassillisen kamoja koivun oksaan, tai kuusen hankaan.
ja Näitä keksittyjä teorioita tavaroiden kätkemisestä on ainakin puolen tusinaa - kaikki keksittyjä. Kävelyharjoitukset kahden hoitajan tukemana potilas aloitti jo 10. kesäkuuta 1960, mutta itsenäisesti liikkui käytävällä vasta 14. kesäkuuta 1960. Nämä tiedot ovat tihkuneet eri lähteistä. Osa tiedoista on virallisista asiakirjoista, osa lehdistä, osa aiheeseen liittyvästä kirjasta.
Otetaan vielä lyhyt lainaus ETP:n sivulta 30:
Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan.
Re: Gustafssonin vammat
Mikähän sen kävelytaidon kadotti? Jaloissa ei tietääkseni ollut Gustafssonilla mitään vikaa.Sariola kirjoitti:Kävelyharjoitukset kahden hoitajan tukemana potilas aloitti jo 10. kesäkuuta 1960, mutta itsenäisesti liikkui käytävällä vasta 14. kesäkuuta 1960. Nämä tiedot ovat tihkuneet eri lähteistä. Osa tiedoista on virallisista asiakirjoista, osa lehdistä, osa aiheeseen liittyvästä kirjasta.
Tietoja on tosiaan tihkunut eri lähteistä ja yhteisenä nimittäjänä näille lähteille on Gustafsson itse tai hänen vanhempansa. Alun tiedottamisesta on ymmärtääkseni vastannut Helga -äiti. Eli lähteiden lähteen luotettavuuden voi jokainen arvioida mielessään.
Tuomisen kysyessä 2004 poliisikuulustelussa, että mikä häntä (Gustafssonia) esti tuolloin niemellä 1960 liikkumasta, vastasi Gustafsson - "että kuinka mää siinä kunnossa ja mullahan oli tää toinen puoli päätä tohjona".
Tuo lienee sitä Sariolan mainitsemaa tietoa, joka on peräisin virallisesta asiakirjasta? Eipä juuri luottamusta herätä. Valitettavasti. Aikalaislehdistä ja kirjoitetusta kirjasta löytyvästä tiedosta puhumattakaan. No - Sariola luottaa noihin tietoihin, mikä sinänsä on ihan ymmärrettävää. Jokainen arvioi niitä oman tietämyksen ja kokemuksen kautta.
- hymm -
Totuus on faktojen tunnustamista.
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
http://www.youtube.com/watch?v=v4YNI-1bw6I
http://www.youtube.com/watch?v=5mFSOqKMaJA
http://www.youtube.com/watch?v=aXMM9CHrxlw
"kalanpää minun, minun pää pirun, minä pirun, kala minun"
Re: Gustafssonin vammat
Huomasiko awa, että esim. allaoleva lainaus on sellaisenaan ETP:sta?
Otetaan vielä lyhyt lainaus ETP:n sivulta 30:
Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan.
Tuskin myöskään Jorma Palo kirjassaan s.121 valehtelee:
..... Ensiavun jälkeen Nils siirrettiin saman sairaalan neurokirurgiselle osastolle. Hähen lääkärikseen tuli Niilo Karikoski, joka lähetti hänet välittömästi polikliiniseen hoitoon Helsingin Yliopiston Hammasklinikalle. Sinne hänet kuljetettiin paareilla, koska hän oli niin sairas, ettei pystynyt vieläkään kävelemään. Poliklinikalla hänen hampaidensa tila tarkistettiin, minkä lisäksi leukamurtumat pantiin paikoilleen ja niihin asetettiin erityiset tuet. .....
Tämä lääkäri, Niilo Karikoski, oli jo tuolloin neurokirurgi. Tunnetaan paremmin myöhemmin Sotavammasairaalan ylilääkärinä, ja lääkintöneuvoksena. Erittäin ansioitunut ja maineikas lääkäri.
Tieto siitä, että NG sai ensimmäisen kerran poistua sängystä vapaasti 14.6.1960 omin avuin on Uudesta Suomesta 15.6.1960.
Otetaan vielä lyhyt lainaus ETP:n sivulta 30:
Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan.
Tuskin myöskään Jorma Palo kirjassaan s.121 valehtelee:
..... Ensiavun jälkeen Nils siirrettiin saman sairaalan neurokirurgiselle osastolle. Hähen lääkärikseen tuli Niilo Karikoski, joka lähetti hänet välittömästi polikliiniseen hoitoon Helsingin Yliopiston Hammasklinikalle. Sinne hänet kuljetettiin paareilla, koska hän oli niin sairas, ettei pystynyt vieläkään kävelemään. Poliklinikalla hänen hampaidensa tila tarkistettiin, minkä lisäksi leukamurtumat pantiin paikoilleen ja niihin asetettiin erityiset tuet. .....
Tämä lääkäri, Niilo Karikoski, oli jo tuolloin neurokirurgi. Tunnetaan paremmin myöhemmin Sotavammasairaalan ylilääkärinä, ja lääkintöneuvoksena. Erittäin ansioitunut ja maineikas lääkäri.
Tieto siitä, että NG sai ensimmäisen kerran poistua sängystä vapaasti 14.6.1960 omin avuin on Uudesta Suomesta 15.6.1960.
Re: Gustafssonin vammat
Niinpä - tuossa on parikin mielenkiintoista seikkaa.
Miksi ei siirretty heti neurokirurgiseen klinikkaan?! Olisi luullut, että aivovamma oli se ensisijainen hoitoa vaativa vamma.
Toiseksi. Miten saatettiin lähteä aivovammapotilasta roijaamaan ympäri kaupunkia hampaita hoidattamaan?! Aivan toissijainen toimenpide - "länkineen". Puhumattakaan, että aivovammaista puolitajutonta potilasta olisi suuhun ronklattu.
Jokin tässä ei nyt täsmää. Jotenkin sitä aivovammaa on vain niin kovin vaikea uskoa olleen. Sillä noissakaan hoitotiedoissa ei mikään viittaa aivovammapotilaaseen - vaan päin vastoin. Ei tuollaista hammastutkimusta voi aivovammaiselle suorittaa.
- hymm -
Miksi ei siirretty heti neurokirurgiseen klinikkaan?! Olisi luullut, että aivovamma oli se ensisijainen hoitoa vaativa vamma.
Toiseksi. Miten saatettiin lähteä aivovammapotilasta roijaamaan ympäri kaupunkia hampaita hoidattamaan?! Aivan toissijainen toimenpide - "länkineen". Puhumattakaan, että aivovammaista puolitajutonta potilasta olisi suuhun ronklattu.
Jokin tässä ei nyt täsmää. Jotenkin sitä aivovammaa on vain niin kovin vaikea uskoa olleen. Sillä noissakaan hoitotiedoissa ei mikään viittaa aivovammapotilaaseen - vaan päin vastoin. Ei tuollaista hammastutkimusta voi aivovammaiselle suorittaa.
- hymm -
Re: Gustafssonin vammat
Eiköhän se mennyt niin, että kun aivovammaa ei sitten millään löytynyt, oli pakko sitä todellakin etsiä oikein kissain koirain kanssa, huonolla tuloksella kuitenkin, ei jäänyt jäljelle muuta ajatusta kuin se, että kenties, ehkä ja mahdollisesti on saattanut päässä olla joku pikku häikkä.
Sen varmistamiseksi, ettei "sankarpojalla" sittenkin vaan olisi ollut jotain päässään, ruvettiin noihin varmistuksen varmistuksiin, ja eihän sieltä päästä mitään löytynyt, muistista nyt puhumattakaan!
Jos olisi löytynyt, siitä olisi varmasti ollut sellainen merkintä papereissa, ettei mitään epäselvää asiassa olisi, vaikka röntgenkuvia ei enää mistään löytyisikään, näin se luultavasti on mennyt!
Sen varmistamiseksi, ettei "sankarpojalla" sittenkin vaan olisi ollut jotain päässään, ruvettiin noihin varmistuksen varmistuksiin, ja eihän sieltä päästä mitään löytynyt, muistista nyt puhumattakaan!
Jos olisi löytynyt, siitä olisi varmasti ollut sellainen merkintä papereissa, ettei mitään epäselvää asiassa olisi, vaikka röntgenkuvia ei enää mistään löytyisikään, näin se luultavasti on mennyt!
Re: Gustafssonin vammat
Kommentoin tuonne väliin asianomaisiin kohtiin:
awa kirjoitti:Niinpä - tuossa on parikin mielenkiintoista seikkaa.
Miksi ei siirretty heti neurokirurgiseen klinikkaan?! Olisi luullut, että aivovamma oli se ensisijainen hoitoa vaativa vamma.
Voisi arvella, että aluksi potilas sai vain perushoitoa, kunnes vamman lähempi laatu alkoi oireista paljastua.
Toiseksi. Miten saatettiin lähteä aivovammapotilasta roijaamaan ympäri kaupunkia hampaita hoidattamaan?! Aivan toissijainen toimenpide - "länkineen". Puhumattakaan, että aivovammaista puolitajutonta potilasta olisi suuhun ronklattu.
Ehkä juuri tuossa paikassa ei ollut hampaiden ja leukaluiden hoitoon parasta mahdollista asiantuntemusta, ja senvuoksi potilas lähetettiin paikkaan, jossa asiantuntemus sillä osa-alueella oli huippua. Näyttää siltä, että potilas sai aluksi vain yleishoitoa, jotta hän vahvistuisi. Yliopiston hammasklinikalle potilas vietiin paareilla vasta 6. päivää sairaalaan tulon jälkeen, eli 11. kesäkuuta. Ei siis heti. Jo torstaina 9. kesäkuuta alentunut tajunnantila ja muistiaukko olivat jo takanapäin ja hammasklinikalle mentiin siis 11. kesäkuuta. Järkevältä vaikuttava ajoitus.
Jokin tässä ei nyt täsmää. Jotenkin sitä aivovammaa on vain niin kovin vaikea uskoa olleen. Sillä noissakaan hoitotiedoissa ei mikään viittaa aivovammapotilaaseen - vaan päin vastoin. Ei tuollaista hammastutkimusta voi aivovammaiselle suorittaa.
Mielestäni voidaan. Vamma oli syntynyt 5.6.1960 ja hammasklinikalla hoitoa annettiin 11.6.1960, siis 6 päivää myöhemmin. Tuo saattaa olla sopiva väli.
- hymm -