Taitaa olla faktat jotka voisi "kiveen hakata" todella vähissä tässä jutussa.
Jospa joku joka tuntee tapauksen tarpeeksi hyvin listaisi nuo varmat havainnot tästä tapauksesta.
Siis ei mitään omia aivoituksia vaan "kylmää" faktaa, asioita jotka ovat kiistatta todettava tosiksi.
Esim. tosiasioita ovat: 3 kuollutta ja yksi hengissä. Tämähän on fakta eikö?
Elikkä tuolla mallilla. Itsellä ei ole niin paljon tietoa eikä aikaa tästä tapauksesta, että voisin tuota tehdä.
Olisi tosi hyvä jos tuollainen "tosi fakta" lista olisi olemassa. Nyt täällä mennään kinaamalla ja kaikenlaisten "faktojen" avulla eteen tai taakse päin.
Monet todistaja/silmin-näkijä lausunnot eivät välttämättä ole faktoja, esim. kellon ajat havaintojen suhteen. Samoin pidän Kivilahden ja lintupoikien havaintoja hiukan "epävarmoina".
Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
Re: H. Assmann ja K. Gyllström
Kesällä 1960 on järjestetty demonstraatio noista kävelyreiteistä poliisin toimesta. Kivilahti on ollut omalla paikallaan ja "kävelijä" on kävellyt sitä reittiä minkä Kivilahti on määrittänyt. Se perusteella nuo matkat lienevät aika hyvin paikoillaan. Kävelijä on ollut 30-50 metrin päässä Kivilahdesta ja havaintoja on noin 50 m:n matkalta. Nämä mitat ovat "käräjäoikeuden tuomiossa" ja peräisin poliisin tutkimuksista. Vaikuttavat luotettavilta.Oulunmies kirjoitti:Kivilahti on eri lähteissä maininnut havainnon keston erilailla, matka on ollut n. 30-40 metriä. Kulkija ollut hieman kumarassa. aamuauringonvalo mm. vaikuttaa hiustenvärin havaitsemiseen. Kyllä niitä muuttujia on. Vaalea pikkutakkikaan ei ole Kivilahden kuulusteluissa kiveen hakattu.
Nämä ovat luotettavia lukuja. Eri lehtien kirjoituksissa ja kuvauksissa on monenlaisia lukuja, mutta ne hyvin todennäköisesti poikkeavat pois oikeasta enemmän tai vähemmän, artikkelin laatijan, eli kirjurin oma mielipide on ujuttautunut sinne sekaan. Kymmeniä vuosia myöhemmin tehdyt arviot poikkeavat muistin jo heittäessä. Eli poliisin alkuperäinen demonstraation perustuva kuvaus on se luotettavin, ja se on hyvin todennäköisesti juuri se luettavissa "käräjäoikeuden tuomiossa".
Siis etäisyys 30-50 m ja 50 m:n matkan. Henkilökohtaisesti pidän suihteellisen luotettavana myös ilmoitusta tummat housut, vaalea pikkutakki jossa taskuja, vaaleanruskea tukka, normaali vartalo. Käytännössä mielestäni tukka voi olla vaaleamman tai tummemman ruskea, mutta kuitenkin enemmän vaalea kuin tumma. Ainakin käräjäoikeus on tullut siihen tulokseen, että Gustafsson ei tule kysymykseen. Niinhän siellä todetaan. Käy lukemassa. Itse epäilen, että Kivilahti on hyvinkin voinut olla jopa lähempänä kuin 30 m, ei hän ole ollut naulittuna sinne kivenkoloon. Tosin hieman epäilen sitä hänen ilomoitustaan, että miehellä oli "mustat puolikengät". Se vaikuttaa jo liian tarkalta, mutta takuita ei ole, kuinka lähellä kulkijaa Kivilahti on ollut parhaimmillaan. Utelias hän kyllä on ollut. Onhan hän voinut liikuskella siinä jonkun verran.
Re: H. Assmann ja K. Gyllström
Täytyy olla melko korkea älykkyysosamäärä, jos uskoo "Olavipojan" kertomuksia, sillä hän ei oikein osannut noilla demoillaan hahmottaa sitä oikeaa paikkaa jossa oli muka tarkkaillut niemeä, mutta ei ollut nähnyt Aili Karjalaista pyykillä!
Pikku-Ukkoja "Olavisankari" oli varmasti nähnyt ja unessa hahmottanut "Kilun" ja Heikin.
Jos olisi nähnyt jonkun kuleksivan aamulla niemellä, niin miksi sitten ilmottautui vasta viikon päästä, kun häntä oli etsitty oikein radion ja lehditönkin avulla.
No kun äiti patisti poikaa menemään ilmottautumaan.
On tässä jutussa ollut ainakin kaksi vahvaa äitiä, jotka ovat antaneet juttuun potkua, Olavin äiti ja Helga Gustafssonni!
Pikku-Ukkoja "Olavisankari" oli varmasti nähnyt ja unessa hahmottanut "Kilun" ja Heikin.
Jos olisi nähnyt jonkun kuleksivan aamulla niemellä, niin miksi sitten ilmottautui vasta viikon päästä, kun häntä oli etsitty oikein radion ja lehditönkin avulla.
No kun äiti patisti poikaa menemään ilmottautumaan.
On tässä jutussa ollut ainakin kaksi vahvaa äitiä, jotka ovat antaneet juttuun potkua, Olavin äiti ja Helga Gustafssonni!
Re: H. Assmann ja K. Gyllström
Samaa mieltä! Jokainen saa olla omaa mieltänsä! 
Re: H. Assmann ja K. Gyllström
Pohdittua iemminkin, mutta miksi Olavi piilotteli viikon. Oli kuitenkin jo nuori poika ei lapsonen.
Käyttäytyi omituisesti myös erän haastattelun jälkeen kun yritti tavoitella haastattelijaansa työpaikalta.
Ovatkohan Gustafsson ja Kivilahti tavanneet. Lie miellenkiintoinen tapaaminen vaikka uusintana.
Käyttäytyi omituisesti myös erän haastattelun jälkeen kun yritti tavoitella haastattelijaansa työpaikalta.
Ovatkohan Gustafsson ja Kivilahti tavanneet. Lie miellenkiintoinen tapaaminen vaikka uusintana.
Mysteereitä ei ole. Ainakaan mun tietääkseni.
Re: H. Assmann ja K. Gyllström
Niin.. Kivilahden käytös on ollut vähintäänkin outoa, mm. juuri tuo haastattelijan tavoittamisyritys haastattelun jälkeen ja muutenkin olen Kivilahden käytöksestä saanut käsityksen ettei halua paljon Bodomista puhua.. olisiko ihan mahdotonta että Kivilahdella olisi jotain tekemistä henkirikoksen kanssa, tuskin surmaaja on mutta tietääkö hän enemmän kuin mitä kertoo..
".. Sä kosketusta kaipaat toisen ihmisen, ken voi sulle antaa rakkauden. Saada voi vain toista etsien; onnea hyppysellisen .. " (Berit [oik. Tuula Etola]; Hyppysellinen onnea, san. Turkka Mali, säv. Jori Sivonen)
Re: H. Assmann ja K. Gyllström
Erikoisesti käyttäytyvä, pelokas todistaja. Kuitenkin yllättävän samanlaiset tuntomerkit hypnoosissa antoivat Olavi ja Gustafsson. Hyvin sovittu 
ja sopimus aikaansaatu uhkaamalla 
ja sopimus aikaansaatu uhkaamalla Mysteereitä ei ole. Ainakaan mun tietääkseni.
Re: H. Assmann ja K. Gyllström
Niin, tuohon me ei voida sanoa mitään mutta Kivilahden käytöstä pidän vähintäänkin outona.. mielestäni hän ei ole kuitenkaan ihan luotettavin mahdollinen todistaja vaikka kirjoituksistani saattaa näin päätellä, jotain se Olavi tuntuu salaavan mutta mitä ja miksi.. sitä tuskin saamme koskaan tietää.yövuoro kirjoitti:Erikoisesti käyttäytyvä, pelokas todistaja. Kuitenkin yllättävän samanlaiset tuntomerkit hypnoosissa antoivat Olavi ja Gustafsson. Hyvin sovittu
".. Sä kosketusta kaipaat toisen ihmisen, ken voi sulle antaa rakkauden. Saada voi vain toista etsien; onnea hyppysellisen .. " (Berit [oik. Tuula Etola]; Hyppysellinen onnea, san. Turkka Mali, säv. Jori Sivonen)
Re: Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
Kioskimies, ja polut ja tiet Bodomin surmien aikoihin
Viime aikoina minua on kiinnostanut Bodomin alueen tiet ja polut siihen aikaan, kun Bodomin surmat tapahtuivat.
Tehdään tässä olettamus, että kioskimies olisi se oikea tekijä. Hän oli ollut lauantai-iltana siellä niemien välisellä uimarannalla ja käyttäytynyt vihamielisesti leiriytyjiä kohtaan. Tosin ei henkilökohtaisesti, mutta puhunut vihamieliseen sävyyn muille uimarannalla olleille. Voidaan edelleen olettaa, että hän poistui silloin illalla uimarannalta juuri sitä reittiä, jota pitkin Kivilahti oli sitten aamulla nähnyt miehen poistuvan. Siitä meni polku yli sen peltoaukion kohti kioskimiehen asuntoa. Voitte tarkistaa kartalta, että niin on. Sitten yöllä hän ei suinkaan ollut kotonaan, vaan lähti aamuyöstä niemeen uudelleen pahat mielessä. Mahdollisesti nyt hän meni eri reittiä, eli Rantaojantietä pitkin aluksi, ja sieltä vähän matkan päästä oikaisi sinne kohti "kenkäpiiloa" pienen metsäalueen yli, jossa on voinut olla vähäinen kinttupolkukin, sillä tuo reitti oikaisi paljon. Siellä kenkäpiilon tienoilla hän pääsi jälleen paremmalle polulle, joka tuli sen ajan Rantaojantien päästä ja jatkui kohti vesilaitosta ja niitä niemiä. Tämä reitti oli suojaisempi, eikä kulkijaa voinut havaita kaukaa. Hän oli varustautunut jo etukäteen tarpeellisilla aseilla. Johonkin aikaan hän hyökkäsi teltan kimppuun. Aluksi hän nuiji teltan sisällä olijoita putkenpätkällä. Kun sisällä tuli hiljaista, hän leikkasi aukon sinne teltan kylkeen tarkistaakseen vielä uhrien tilan. Mahdollisesti tällöin NG työnsi päänsä leikattuun aukkoon ja sai mojovan iskun putkenpätkästä ohimoonsa menettäen tajuntansa. Sitten selvää jälkeä jo pahasti loukkaantuneesta Boismanista ja kovasti vastaan tapelleesta Björklundista. Ehkä siinä Björklund sai iskettyä kioskimiestä kipeästi. Viimeksi jäi teltan jalkopäässä lymyillyt Mäki. Tämä oli jo ehtinyt ulos teltasta mutta saatiin kiinni. Paikka hiljeni - NG oli tajuton, kaikki olivat hiljaa. Kioskimies keräsi tavaroita laukkuihin ja otti mukaan myös poikien kengät. Hän lähti palaamaan samaa reittiä, eli sitä polkua pitkin, joka kiertää vesilaitoksen vasemmalta. Hän saapui siihen kohtaan, mistä piti oikaista metsää pitkin kohti kioskia. Jostain syystä hän jätti kengät siihen. Sitten hän jatkoi matkaansa kohti Rantaojantien alkupäätä. Ehkäpä hän haki pihaltaan lapion palasi metsään oman tonttinsa ulkopuolelle ja kaivoi tavarat maan alle. Pinnan hän huolellisesti naamioi. Sitten hän otti piilottamansa puhtaan vaatekerran ja lähti niiden kanssa takaisin järvelle, jälleen sitä idän reittiä myöten. Järvellä hän riisui likaantuneet vaatteet, peseytyi järvessä (tai lammessa) ja vaihtoi puhtaat vaatteet päälleen, "yöjuoksuvaatteet". Hän lähti vielä teltalle tarkistamaan lavastusta. NG on voinut olla tajuton tai alentuneessa tajunnan tilassa, mutta sattui niin, että samaan aikaan paikalle olivat tulossa lintupojat. Nyt mies äkkiä rinteen taakse piiloon, ja kun lintupojat olivat menneet, oli miehellä jo kiire häipyä alueelta, sillä pojat saattaisivat hälyttää paikalle ketä tahansa apujoukkoja. Niin NG jäin siinä tilassa makaamaan ja murhamiehen mielessä oli enemmän oman nahkansa pelastaminen. Ehkä hän arveli NG:n kyllä kuolevan muutenkin.
Nyt kioskimies poistui siitä pellon yli menevän polun kautta, joka menee suoraan kioskille. Hänellä oli päällään siistit "yöjalkavaatteet" ja Kivilahti sattui havaitsemaan hänet. Hänellä ei ollut aavistustakaan, että siinä oli pojannulikka tarkkailemassa. Matkalla kotiin oli vielä joku naapuri nähnyt kioskimiehen näköisen miehen palaavan kotiinsa kuuden maissa. Hän meni nukkumaan omalle paikalleen. Vaimo kyllä tiesi, mutta antoi miehelleen alibin. Aamupäivällä, kun sireenit soivat ja niemeen lappoi poliiseja, meni kioskimies vain puutarhaansa kitkemään rikkaruohoja "muina miehinä". Tätä joku oli ihmetellyt, että miksi ei ollut kiinnostunut siitä, mitä rannalla tapahtui. Jos näin oli, olisi ollut yksi hyvä todistaja. Kioskimiehen vaimo, mutta hän päätti salata asian. Kuitenkin humalapäissään kioskimies tunnusti tämän teon muutamille naapureilleen, useammalle. Asia vaivasi häntä. Todisteita häntä vastaan ei löytynyt. Alibi tosin oli todella heikko, ja poliisi kyllä epäili häntä, mutta ei ollut todisteita ja vaimo oli vaiti asiasta.
Tuo oli teoreettinen kuvaus ja mielikuvitusta. Joku kysyy, miten uhreja siirreltiin jälkeenpäin siellä paikalla? Oikea vastaus, joku muu siirteli, mutta ei luonnollisesti halua tunnustaa, sillä hän ei ollut tuo murhamies. Ikä ei oikein sovi, mutta iästä voi helposti erehtyä. Varsinkin, jos oli miehellä siistit suntisvaatteet päällänsä. Kuka uskoo kuka ei. Onpahan yksi teorianpoikanen.
Viime aikoina minua on kiinnostanut Bodomin alueen tiet ja polut siihen aikaan, kun Bodomin surmat tapahtuivat.
Tehdään tässä olettamus, että kioskimies olisi se oikea tekijä. Hän oli ollut lauantai-iltana siellä niemien välisellä uimarannalla ja käyttäytynyt vihamielisesti leiriytyjiä kohtaan. Tosin ei henkilökohtaisesti, mutta puhunut vihamieliseen sävyyn muille uimarannalla olleille. Voidaan edelleen olettaa, että hän poistui silloin illalla uimarannalta juuri sitä reittiä, jota pitkin Kivilahti oli sitten aamulla nähnyt miehen poistuvan. Siitä meni polku yli sen peltoaukion kohti kioskimiehen asuntoa. Voitte tarkistaa kartalta, että niin on. Sitten yöllä hän ei suinkaan ollut kotonaan, vaan lähti aamuyöstä niemeen uudelleen pahat mielessä. Mahdollisesti nyt hän meni eri reittiä, eli Rantaojantietä pitkin aluksi, ja sieltä vähän matkan päästä oikaisi sinne kohti "kenkäpiiloa" pienen metsäalueen yli, jossa on voinut olla vähäinen kinttupolkukin, sillä tuo reitti oikaisi paljon. Siellä kenkäpiilon tienoilla hän pääsi jälleen paremmalle polulle, joka tuli sen ajan Rantaojantien päästä ja jatkui kohti vesilaitosta ja niitä niemiä. Tämä reitti oli suojaisempi, eikä kulkijaa voinut havaita kaukaa. Hän oli varustautunut jo etukäteen tarpeellisilla aseilla. Johonkin aikaan hän hyökkäsi teltan kimppuun. Aluksi hän nuiji teltan sisällä olijoita putkenpätkällä. Kun sisällä tuli hiljaista, hän leikkasi aukon sinne teltan kylkeen tarkistaakseen vielä uhrien tilan. Mahdollisesti tällöin NG työnsi päänsä leikattuun aukkoon ja sai mojovan iskun putkenpätkästä ohimoonsa menettäen tajuntansa. Sitten selvää jälkeä jo pahasti loukkaantuneesta Boismanista ja kovasti vastaan tapelleesta Björklundista. Ehkä siinä Björklund sai iskettyä kioskimiestä kipeästi. Viimeksi jäi teltan jalkopäässä lymyillyt Mäki. Tämä oli jo ehtinyt ulos teltasta mutta saatiin kiinni. Paikka hiljeni - NG oli tajuton, kaikki olivat hiljaa. Kioskimies keräsi tavaroita laukkuihin ja otti mukaan myös poikien kengät. Hän lähti palaamaan samaa reittiä, eli sitä polkua pitkin, joka kiertää vesilaitoksen vasemmalta. Hän saapui siihen kohtaan, mistä piti oikaista metsää pitkin kohti kioskia. Jostain syystä hän jätti kengät siihen. Sitten hän jatkoi matkaansa kohti Rantaojantien alkupäätä. Ehkäpä hän haki pihaltaan lapion palasi metsään oman tonttinsa ulkopuolelle ja kaivoi tavarat maan alle. Pinnan hän huolellisesti naamioi. Sitten hän otti piilottamansa puhtaan vaatekerran ja lähti niiden kanssa takaisin järvelle, jälleen sitä idän reittiä myöten. Järvellä hän riisui likaantuneet vaatteet, peseytyi järvessä (tai lammessa) ja vaihtoi puhtaat vaatteet päälleen, "yöjuoksuvaatteet". Hän lähti vielä teltalle tarkistamaan lavastusta. NG on voinut olla tajuton tai alentuneessa tajunnan tilassa, mutta sattui niin, että samaan aikaan paikalle olivat tulossa lintupojat. Nyt mies äkkiä rinteen taakse piiloon, ja kun lintupojat olivat menneet, oli miehellä jo kiire häipyä alueelta, sillä pojat saattaisivat hälyttää paikalle ketä tahansa apujoukkoja. Niin NG jäin siinä tilassa makaamaan ja murhamiehen mielessä oli enemmän oman nahkansa pelastaminen. Ehkä hän arveli NG:n kyllä kuolevan muutenkin.
Nyt kioskimies poistui siitä pellon yli menevän polun kautta, joka menee suoraan kioskille. Hänellä oli päällään siistit "yöjalkavaatteet" ja Kivilahti sattui havaitsemaan hänet. Hänellä ei ollut aavistustakaan, että siinä oli pojannulikka tarkkailemassa. Matkalla kotiin oli vielä joku naapuri nähnyt kioskimiehen näköisen miehen palaavan kotiinsa kuuden maissa. Hän meni nukkumaan omalle paikalleen. Vaimo kyllä tiesi, mutta antoi miehelleen alibin. Aamupäivällä, kun sireenit soivat ja niemeen lappoi poliiseja, meni kioskimies vain puutarhaansa kitkemään rikkaruohoja "muina miehinä". Tätä joku oli ihmetellyt, että miksi ei ollut kiinnostunut siitä, mitä rannalla tapahtui. Jos näin oli, olisi ollut yksi hyvä todistaja. Kioskimiehen vaimo, mutta hän päätti salata asian. Kuitenkin humalapäissään kioskimies tunnusti tämän teon muutamille naapureilleen, useammalle. Asia vaivasi häntä. Todisteita häntä vastaan ei löytynyt. Alibi tosin oli todella heikko, ja poliisi kyllä epäili häntä, mutta ei ollut todisteita ja vaimo oli vaiti asiasta.
Tuo oli teoreettinen kuvaus ja mielikuvitusta. Joku kysyy, miten uhreja siirreltiin jälkeenpäin siellä paikalla? Oikea vastaus, joku muu siirteli, mutta ei luonnollisesti halua tunnustaa, sillä hän ei ollut tuo murhamies. Ikä ei oikein sovi, mutta iästä voi helposti erehtyä. Varsinkin, jos oli miehellä siistit suntisvaatteet päällänsä. Kuka uskoo kuka ei. Onpahan yksi teorianpoikanen.
Re: Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
Ja kas kummaa, kun Kivilahti ei tunnistanut kioskimiestä, tämän kävellessä muina miehinä ohitse, heh heh!
Nuo ns. kioskimiehen vihamieliset puheet voi jättää ihan omaan arvoonsa, sillä kukaan ei ole oikein osannut kertoa, mitä siinä on sanottu.
Tässä keississä on ollut niin monta retkeläisiä vihannutta tyyppiä, kuten kartanon esim. naapurissa asunut porukkakin, joiden alueella Marjatta Sahakangas olisi kertomansa leireillyt, sekä melkeinpä kuka tahansa, johonka epäilyt ovat kohdentuneet.
Minä en usko, että noin monta retkeläistä vihannutta on majoittunut samalle paikkakunnalle, jonne jälkeen päin on rakennettu jopa leirintäalue, siinä sitä olisikin ollut vihalla työmaata!
Tuollaisille jutuille ei paljon kannata antaa arvoa.
Sinä voit Sariola olettaa noista reiteistä ihan mitä vaan sillä ei nyt ole mitään arvoa, koska noita reittejä olisi voinut olla vaikka kuinka paljon!
Kun olet Sariola arvioinut, että Gustafssonnin liikkuminen niemillä murhien jälkeen olisi ollut mitä riskialtteinta kiinnijäämisen kannalta, niin samaa ei näytä olevan sitten Gyllströmin kanssa, vaan tuo on voinut tallustella siellä ihan huoletta ilman riskiä ympäriinsä, no kait se sitten on niin, että joillekin liikkuminen on vaarallisempaa, kuin joillekin toisille!
Vai olisi varustautunut oikein asein, no putken pätkistä tuppaa jäämään luuhun aina tietyn muotoiset jäljet, joita nyt ei kuitenkaan ollut, joten siinne roskikseen tuokin teorian tynkä!
Ja Sariola on edelleenkin, että vesilaitoken rakennusmateriaalit on kannettu selkärepuissa työmaalle betonimyllyjä ja sementtiputkia myöten, puhumattakaan raskaista verispumppujen osista, repulla sitä vaan Sariola vesilaitosta rakentaa, repuilla, heh ja heh!
Ja siinä samassa, kun koketti poikien kenkiin, jäivät sormenjäljet noihin epätoivoisessa kunnossa olleisiin lipokkaisiin, joten sinne samaan osoitteeseen tuokin teoria, missä ne muutkinn ovat!
Kyllä murhaaja olisi huomannut Nisukan olleen hengissä, ihan takuulla, jos kerran on koukkinut tämän taskuja!
Jahas, jä kävi kotona vaihtamassa puhtaan vaatekrran ja palasi takaisn järvelle , käyden jopa munasiltaan siellä pesulla, voihan joo!
Entäpä tuo Irmelin riisuminen, milloin se tapahtui ja niskaan puukolla tuikkiminen?
Vai "pojan nulikka" (ei niin kauniisti sanottu henkilöstä, jota ei tunne, Sariola!) oli tarkkailemassa ja sitten ei tunnistanut tuota koko kylä pelon vallassa pitänyttä murhamiestä, johan nyt jotakin!
Se nyt vaan on niin, ettei tuollaiset poliisijutut kaikkia kiinnosta, jolloin voi tehdä vaikkapa puutarhahommia, ei siinä mitään väärää ole!
Kukahan muu siellä olisi vainaita siirrellyt, sillä porukkaa on ollut paikalla todistamassa, tuskin lapset kuitenkaan olisivat ruumiisiin koskeneet, eikä kellään aikuisella olisi ollut myöskään kanttia ollut niitä siirrellä, voi mitä ...... no mutta kuten Sariola itse sanookin, tuo on teoreettinen kuvaus ja milikuvitusta, joka olisi kyllä saanut jäädä kuvailematta, täällä vakavasti tätä raukkamaista murhatapausta pohdiskelevien ihmisten kirjoituspalstalla.
Vileä noihin Gyllströmin vaatteisiin, niin kyllä siihen aikaan kaikki tunsivat ja tiesivät toistensa "suntisvaatteet", sillä ei noita kuteita siihen aikaan ollut niin paljon, kuin nykyään.
Pyhäpuku ja sitten duunivaatteet, siinä kaikki, no kenties kesäkuteita, hawaijipaitaa ja ilmavia hoiusuja lukuunottamatta!
No niitäkään ei toki kaikilla ollut!
Nuo ns. kioskimiehen vihamieliset puheet voi jättää ihan omaan arvoonsa, sillä kukaan ei ole oikein osannut kertoa, mitä siinä on sanottu.
Tässä keississä on ollut niin monta retkeläisiä vihannutta tyyppiä, kuten kartanon esim. naapurissa asunut porukkakin, joiden alueella Marjatta Sahakangas olisi kertomansa leireillyt, sekä melkeinpä kuka tahansa, johonka epäilyt ovat kohdentuneet.
Minä en usko, että noin monta retkeläistä vihannutta on majoittunut samalle paikkakunnalle, jonne jälkeen päin on rakennettu jopa leirintäalue, siinä sitä olisikin ollut vihalla työmaata!
Tuollaisille jutuille ei paljon kannata antaa arvoa.
Sinä voit Sariola olettaa noista reiteistä ihan mitä vaan sillä ei nyt ole mitään arvoa, koska noita reittejä olisi voinut olla vaikka kuinka paljon!
Kun olet Sariola arvioinut, että Gustafssonnin liikkuminen niemillä murhien jälkeen olisi ollut mitä riskialtteinta kiinnijäämisen kannalta, niin samaa ei näytä olevan sitten Gyllströmin kanssa, vaan tuo on voinut tallustella siellä ihan huoletta ilman riskiä ympäriinsä, no kait se sitten on niin, että joillekin liikkuminen on vaarallisempaa, kuin joillekin toisille!
Vai olisi varustautunut oikein asein, no putken pätkistä tuppaa jäämään luuhun aina tietyn muotoiset jäljet, joita nyt ei kuitenkaan ollut, joten siinne roskikseen tuokin teorian tynkä!
Ja Sariola on edelleenkin, että vesilaitoken rakennusmateriaalit on kannettu selkärepuissa työmaalle betonimyllyjä ja sementtiputkia myöten, puhumattakaan raskaista verispumppujen osista, repulla sitä vaan Sariola vesilaitosta rakentaa, repuilla, heh ja heh!
Ja siinä samassa, kun koketti poikien kenkiin, jäivät sormenjäljet noihin epätoivoisessa kunnossa olleisiin lipokkaisiin, joten sinne samaan osoitteeseen tuokin teoria, missä ne muutkinn ovat!
Kyllä murhaaja olisi huomannut Nisukan olleen hengissä, ihan takuulla, jos kerran on koukkinut tämän taskuja!
Jahas, jä kävi kotona vaihtamassa puhtaan vaatekrran ja palasi takaisn järvelle , käyden jopa munasiltaan siellä pesulla, voihan joo!
Entäpä tuo Irmelin riisuminen, milloin se tapahtui ja niskaan puukolla tuikkiminen?
Vai "pojan nulikka" (ei niin kauniisti sanottu henkilöstä, jota ei tunne, Sariola!) oli tarkkailemassa ja sitten ei tunnistanut tuota koko kylä pelon vallassa pitänyttä murhamiestä, johan nyt jotakin!
Se nyt vaan on niin, ettei tuollaiset poliisijutut kaikkia kiinnosta, jolloin voi tehdä vaikkapa puutarhahommia, ei siinä mitään väärää ole!
Kukahan muu siellä olisi vainaita siirrellyt, sillä porukkaa on ollut paikalla todistamassa, tuskin lapset kuitenkaan olisivat ruumiisiin koskeneet, eikä kellään aikuisella olisi ollut myöskään kanttia ollut niitä siirrellä, voi mitä ...... no mutta kuten Sariola itse sanookin, tuo on teoreettinen kuvaus ja milikuvitusta, joka olisi kyllä saanut jäädä kuvailematta, täällä vakavasti tätä raukkamaista murhatapausta pohdiskelevien ihmisten kirjoituspalstalla.
Vileä noihin Gyllströmin vaatteisiin, niin kyllä siihen aikaan kaikki tunsivat ja tiesivät toistensa "suntisvaatteet", sillä ei noita kuteita siihen aikaan ollut niin paljon, kuin nykyään.
Pyhäpuku ja sitten duunivaatteet, siinä kaikki, no kenties kesäkuteita, hawaijipaitaa ja ilmavia hoiusuja lukuunottamatta!
No niitäkään ei toki kaikilla ollut!
Re: Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
Lainattu Olavi Kivilahti -ketjusta:
Eikös siellä Ruotsissa vaikuttanut nimenomaan ja ainoastaan tämä toinen epäilty, siis Assmann? Valdemar Gyllströmin, eli kioskimiehen kerrotut puukkohommat ovat käsittääkseni rajoittuneet ihan tuonne kotiseudullensa Espooseen ainoastaan, jos en ihan väärässä ole.
Assmann kyllä vaikutti kuolemaansa (v. 1998) asti Ruotsissa Vienosta erottuaan ja pyöri Ruotsissa juurikin suomalaisten juoppojen kanssa siellä (Ruotsissa). Viime vuodet sitten Assmann vietti sairasvuoteella maaten, välillä vietettyään aikaa tutussa Danderydin sairaalassa nuoria hoitajia nipistellen ja saadakseen morfiinia, narkomaani kun oli hautaan asti.
Lainaus toisesta ketjusta, siirsin vastaukseni tänne oikeampaan.Matlock kirjoitti:Kioskimiehen "alibi" on vitsi. Hänellä oli motiivi ja tilaisuus tehdä surmat ja leikki puukkohippaa myöhemmin Ruotsissa. Väitetään myös katkoneen telttojen naruja aiemmin.
Aika paljon häntä vastaan on, mutta toki pitkä matka syyllisyyden osoittamiseen, kun murha-asettakaan ei ole löydetty.
Eikös siellä Ruotsissa vaikuttanut nimenomaan ja ainoastaan tämä toinen epäilty, siis Assmann? Valdemar Gyllströmin, eli kioskimiehen kerrotut puukkohommat ovat käsittääkseni rajoittuneet ihan tuonne kotiseudullensa Espooseen ainoastaan, jos en ihan väärässä ole.
Assmann kyllä vaikutti kuolemaansa (v. 1998) asti Ruotsissa Vienosta erottuaan ja pyöri Ruotsissa juurikin suomalaisten juoppojen kanssa siellä (Ruotsissa). Viime vuodet sitten Assmann vietti sairasvuoteella maaten, välillä vietettyään aikaa tutussa Danderydin sairaalassa nuoria hoitajia nipistellen ja saadakseen morfiinia, narkomaani kun oli hautaan asti.
".. Sä kosketusta kaipaat toisen ihmisen, ken voi sulle antaa rakkauden. Saada voi vain toista etsien; onnea hyppysellisen .. " (Berit [oik. Tuula Etola]; Hyppysellinen onnea, san. Turkka Mali, säv. Jori Sivonen)
-
totuus selville
- Alibin satunnaislukija
- Viestit: 58
- Liittynyt: Ma Loka 31, 2011 7:10 pm
Re: Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
Hans Assmannin syyllisyydestä on vahvaa näyttöä,eikä häntä voida ottaa pois epäiltyjen listalta.Assmann on syystäkin ollut pääepäilty Bodomin murhaajaksi jo vuosikymmeniä.Assmanniin liittyy aivan liikaa outoja seikkoja,jotka jäivät selitystä ja selvitystä vaille. Miestä ei tutkittu,vaikka olisi ollut painavia syitä niin tehdä.Palon kertomia tosiasioita Assmannista EI VOI ohittaa kädenheilautuksella.KRP teki näin ja tekee niin edelleenkin.
Re: Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
Poliisilla totuus on selvillä, Assmann on tutkittu niin tarkasti, että hänet on voitu sulkea tekijäehdokkaiden joukosta pysyvästi ja varmasti.
Kenelläkään ei ole mitään näyttöä siitä, että ko. herra olisi osallistunut Bodomilla - 60 tapahtuneisiin murhiin millään tavoin.
Kenelläkään ei ole mitään näyttöä siitä, että ko. herra olisi osallistunut Bodomilla - 60 tapahtuneisiin murhiin millään tavoin.
Re: Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
Niin ei ole näyttöä. Mutta hänen "alibiaan" ovat todistaneet melko lailla epäluotettavat henkilöt kuten asiaa tuntevat tietävät. Assmannin käytös on ollut kummallista tämä tapauksen suhteen ja aikoihin. Poliisilla ei totuutta ole tiettävästi selvillä, ainakaan niin, että voisivat todistaa.awa kirjoitti:Poliisilla totuus on selvillä, Assmann on tutkittu niin tarkasti, että hänet on voitu sulkea tekijäehdokkaiden joukosta pysyvästi ja varmasti.
Kenelläkään ei ole mitään näyttöä siitä, että ko. herra olisi osallistunut Bodomilla - 60 tapahtuneisiin murhiin millään tavoin.
-
Navetanhajuinen
- Harjunpää
- Viestit: 322
- Liittynyt: Pe Loka 30, 2009 1:17 am
Re: Hans Assmann ja Valdemar Gyllström
Näitten tämän ketjun päähenkilöitten menneisyys teki näistä molemmista epäillyt tekoihin heti tapauksen jälkeen. Molemmat taisivat olla luonnehäiriytyneitä joten heidän lähipiiri henkilöt eivät ehkä olleet yhteiskunnassa luotetuimmastapäästä.
Kumpaankaa vastaan ei syytettä nostettu tutkinnan jälkeen.
Kumpaankaa vastaan ei syytettä nostettu tutkinnan jälkeen.