HÄKE 'nauha'

[MissHolmes]

Täällä taas harhaannutaan totuudesta: ainoa vieras DNA löytyi halosta. Jos astinlaudalla on ollut veripisaroita, ei niissä ole ollut vierasta DNA:ta.

Se, että astinlaudan verestä on mahdollisesti maininta ennen vuotta 2009, on saattanut johtaa jonkun harhaisesti uskomaan, että ikkunasta poistunut ULKOPUOLINEN surmaaja olisi loukkaantunut ja DNA näistä loukkaantuntumisjäljistä olisi tallessa. Todellisuudessa testien jälkeen AINOA vieras DNA löytyi halosta.

Jos astinlaudalla on ollut AA:n tai Lahden verta, se kielii entisestään perheen sisäisistä ongelmista. Ainakaan Anneli verta ei olisi missään olosuhteissa pitänyt olla oven ulkopuolella.
Tai jos oli, ei Annelin tarina pidä paikansa.
Jukan veri vielä juuri ja juuri menisi, jos surmaajan kengät/kädet olisi ollut niin ''uitetut'', että niistä olisi verta saattanut tippua.

[Sirpa]

ETP:hän on koottu tukemaan AA:n syyllisyyttä. Siitä on maininta hovioikeuden päätöksessäkin, että se väitetään kootuksi rikkoen syyttömyysolettamaa, eli tarkoitushakuisesti todistamaan syyllisyyttä.

Korostat kirjoituksissasi sitä, mitä AA on "todistajana" tai "valaehtoisesti" oikeudessa kertonut. Tämäkään ei pidä paikkaansa. AA ei ole todistaja eikä ole vannonut valoja kuten todistajat, vaan syytetty. Ja syytettyhän saa valehdella sekä esitutkinnassa että oikeudenkäynnissä niin paljon kuin haluaa, tai pitää suunsa kokonaan kiinni jos parhaaksi katsoo. AA onkin käyttänyt tätä oikeutta hyväkseen, ja kehitellyt melkoisen mielikuvitustarinan huppu-ukosta. Hovioikeus on nielaissut tämän tarinan sellaisenaan ja todennut, että häiritsevät yksityiskohdat ovat epäolennaisia.

Peräänkuulutat faktoja. Eiköhän tämän jutun keskeisin fakta ole se, että AA:n puoliso JL on surmattu. AA on ollut surman tapahtuessa paikalla, mutta juttua tutkittaessa hän kertookin tunnetun, äärimmäisen epätodennäköisen tarinan ulkopuolisesta tekijästä.

Molemmissa oikeusasteissa mainittiin Anneli Aueria kuultavan todistajan ominaisuudessa, valojen vannomisesta en tiedä mitään. Hän todisti kuulusteluistaan ja asioista jotka tulevat tässä esille - eli poliisin suorittamasta esitutkinnasta ja peiteseposta.

Syyttäjä, hovioikeus ja itse en pidä tarinaa ulkopuolisesta tekijästä äärimmäisen epätodennäköisenä, joten kyseessä mielipideasia. Syyttäjä mainitsi jopa ymmärtävänsä hyvin , jos päätyy ajattelemaan, että Anneli Auer on syytön, joten hänenkään mielestään kyseessä ei ole ollut äärimmäisen epätodennäköinen tarina ulkopuolisesta henkilöstä.

Hovioikeus taas päätyi tulkintaan, että syyttäjän tarina oli äärimmäisen epätodennäköinen, ja näin ollen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Siis varteenotettava epäily siitä, että Anneli Auer olisi syyllinen.

[Sirpa]

Edwin kirjoitti:

Hovioikeuden päätöksessä taisi toisaan olla joku tuon tyyppinen maininta, mutta sehän ei ollut laisinkaan hovioikeuden oma kanta.

Ilmeisesti asiaa ei ole tarvinnut erikseen mainita, jos puolustus on joutunut tuomaan syyttömyyttä todistavan aineiston hovioikeuteen, ja sen lisäksi lähes kahden vuoden teknisen tutkinnan, joka on puuttunut ETP:stä, sekä lisäksi tämän tärkeäksi mainitun lapsen videokuulustelun tammikuulta 2007.

[Edwin]

Syyttäjä, hovioikeus ja itse en pidä tarinaa ulkopuolisesta tekijästä äärimmäisen epätodennäköisenä, joten kyseessä mielipideasia. Syyttäjä mainitsi jopa ymmärtävänsä hyvin , jos päätyy ajattelemaan, että Anneli Auer on syytön, joten hänenkään mielestään kyseessä ei ole ollut äärimmäisen epätodennäköinen tarina ulkopuolisesta henkilöstä.

Hovioikeus taas päätyi tulkintaan, että syyttäjän tarina oli äärimmäisen epätodennäköinen, ja näin ollen syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Siis varteenotettava epäily siitä, että Anneli Auer olisi syyllinen.

En nyt ole seurannut kovinkaan tarkkaan, mitä kaikkea esimerkiksi syyttäjä on sanonut, mutta ei kai hovioikeus ottanut kantaa huppumiestarinan todennäköisyyteen. Hovioikeus taisi puhuta tarinan uskottavuudesta, mikä on mielestäni hieman eri asia. Tarinan uskottavuuteen kai vaikuttaa se, miten mahdollinen tai todennäköinen kerrottu tapahtumainkulku on.

Ja kyllä kai tuota todennäköisyyttä on lupa pohtia ihan maalaisjärjelläkin. Ei liene mitään epäselvyyttä siitä, että on hyvin epätodennäköistä, että ihminen ylipäätään joutuisi sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, josta AA kertoo. Montakohtan "ikkunajuttua" Suomen rikoshistoriasta ylipäätään löytyy?

Ja kun sitten aletaan lisätä tähän sinänsä hyvin epätodennäköiseen tapahtumaan Ulvilan jutun konkreettisia yksityiskohtia, epätodennäköisyys sen kuin lisääntyy. Jos uskotaankin, että tappaja tuli ikkunasta, onko todennköistä, että hän olisi lähtenyt matkaan pehmeäteräisen fileerausveitsen kanssa? Ja jos uskotaan tämä, voidaanko pitää todennäköisenä, että muu perhe (jonka äitiä oli jo puukotettu) seuraa tapahtumaa aivan vierestä? Ja jos kaikki tämä vielä uskotaan, kuinka todennäköistä on, että veriteko on pystytty tekemään ilman, että tekijästä olisi jäänyt paikalle ainoatakaan kiistatonta todistetta tai havaintoa? Miksi häkenauhalta kuuluu kyllä JL:n voihketta muttei sanaakaan huppumieheltä? Jne, jne.

Näyttää siltä, että tässä monimutkaisessa tapahtumainkulussa on toteutunut kaikkien yksityiskohtien osalta juuri kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto. AA osasi niin taitavasti kurkistaa kylpyhuoneen ovestakin, että operaatiosta ei jäänyt minkäänlaisia jälkiä oveen. Tai näin ainakin täytyy uskoa, jos pitää AA:n kertomusta uskottavana, kuten hoviokeus.

Vielä pitää ummistaa silmät siltä tosiasialta, että AA on kertonut poliisikuulustelussa monta kertaa riidasta, sen syistä ja avioeroaikeista. Huomiota ei saa kiinnittää siihen, että poliisi todisti oikeudessa, että AA oli virkeä, luki tarkasti pöytäkirjan ja teki siihen korjausehdotuksia. Ja miksei avustaja Manner (silloin kun oli paikalla) huomauttanut poliisille, että päämieshän on silmin nähden väsynyt ja kuulustelu on keskeytettävä?

Kun AA:n tarinaan hyväksytään jokaisen yksitiskohdan osalta juuri se kaikken epätodennäköisin vaihtoehto ja suljetaan systemaattisesti silmät syyllisyyden puolesta puhuvilta seikoilta, voidaan päätyä syytteen hylkäämiseen. Tapahtumainkulku kaikkine yksityiskohtineen on äärimmäisen epätodennäköinen, ja siksi AA:n kertomus ei ole lainkaan uskottava.

[Sirpa]

Totta kai on lupa maalaisjärjellä pohtia todennäköisyyksiä, joista oma todennäköisyyteni ja maalaisjärkeni - kuten edellä toteankin - on samaa mieltä kuin syyttäjän järki ja hovioikeuden. Onko se heillä sitten maalaisjärkeä vai mitä, mene ja tiedä.

En nyt ole seurannut kovinkaan tarkkaan, mitä kaikkea esimerkiksi syyttäjä on sanonut, mutta ei kai hovioikeus ottanut kantaa huppumiestarinan todennäköisyyteen.

No, hovioikeuden kanta todennäköisyyksiin oli yksimielisesti äänestää Anneli Auer vapauteen, ja jopa ennen kuin julistivat päätöksen, eli heti hovioikeuskäsittelyn jälkeen. Ja syyttäjän sanomiset olivat tässä edellä, eli hän ymmärtää jopa hyvin, että käsittelystä voi päätyä lopputulokseen, että Anneli Auer on syytön, ja tämä lausunto on jopa jo käräjäoikeudenpäätöksen jälkeen, jolloin puolustus ei ollut saanut vielä edes hankittua tuota liki kahden vuoden puuttuvaa teknistä tutkinta-aineistoa ja muuta syyttömyyttä todistavaa materiaalia, joka oli käytettävissä vasta hovioikeudessa.

Tässä vielä tämä syyttäjän toteamus, joka on siis jo vuodelta 2010 käräjäoikeuden jälkeen, jolloin ei vielä ollut käytettävissä tuota puolustuksen materiaalia, ja nauhaltakaan ei kuulunut ulkopuolisen ääniä, eikä askelia, eikä näitä kamppailun ääniä.

Valkaman mukaan eriävä mielipide osoittaa, että näytöksi esitettyjä faktoja voidaan tulkita ja analysoida eri tavoin: tuomioita jakavat ihmiset. Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että toisenlaiseenkin johtopäätökseen voi päätyä.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Syytt ... 05427.html

On selvää, että jos tässä tilanteessakin syyttäjä toteaa jo näin, niin mitään todellista faktaa syyllisyydestä ei ole tuossakaan vaiheessa ollut, vaan - kuten syyttäjä itse totesi käräjäoikeuskäsittelyn alussa - hän vain spekuloi syyllisyydellä, ja kun sitten puolustus hankki tuon oman materiaalinsa, niin todennäköisyydet hovioikeudessa keikahtivat yksimielisesti tuohon syyttömyyteen. Niinhän sitä on sanottu, että syyllisyyden puolesta olisi nyt sitten löydyttävä sitä faktaa sinne korkeimpaan, jotta jokin nyt voisi muuttua ratkaisevasti tuon syyllisyys-/syyttömyyskysymyksen kohdalla, ja se oli syyttäjän mukaan tuo häkenauhan lavastusasia, jota sitten häkenauha -ketjussa pohdin, että on kohtalaisen merkillisen mutkikas juttu kuitenkin, joka nämä lavastusjäljet syyttäjän sanojen mukaan johtavatkin jo poliisilaitoksen sisälle, jolloin se edellyttäisi syysllisyystapauksessa Anneli Auerille apuria talon sisältä.

[Toripolliisi]

Ja kyllä kai tuota todennäköisyyttä on lupa pohtia ihan maalaisjärjelläkin. Ei liene mitään epäselvyyttä siitä, että on hyvin epätodennäköistä, että ihminen ylipäätään joutuisi sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, josta AA kertoo. Montakohtan "ikkunajuttua" Suomen rikoshistoriasta ylipäätään löytyy?

Tarkempaa tietoa ikkunajutuista ei ole mutta tässä yksi, jossa rikkojana on nelikymppinen nainen ja välineenä suurikokoinen keittiöveitsi ja vielä selvin päin. Nainen oli saanut haavoja käsiinsä rikkoutuneista ikkunalasin reunoista. Olivatkohan niitä kuuluisia torjuntavammoja?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011030 ... 8_uu.shtml

[Sirpa]

Edwin kirjoitti:

Miksi häkenauhalta kuuluu kyllä JL:n voihketta muttei sanaakaan huppumieheltä? Jne, jne.

No, mutta tämähän on vain tuota FBI-nauhaa koskeva arvio, joka löytyy myös lausuntoja -ketjusta, mutta sen originaalin nauhan lausunto löytyy hovioikeudenpäätöksestä, joka tuotiin hovioikeuteen, ja sen lausunnon mukaan siis kuuluu ulkopuolisen ääniä, askelten ääniä ja kamppailun ääniä. Tässä tämä hovioikeuden kohta:

ZD on laatimassaan keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnossa 13.12.2006 katsonut, että muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden puhetta ei selvästi kuulu taustalta. Joissakin kohdissa oli kuulunut hyvin lyhyitä miesääniä, joista ei ollut saanut selvää, olivatko ne olleet uhrin, hätäkeskuksen vai ulkopuolisen tuottamia. Taustalta oli kuulunut kamppailun ääniä, juoksuaskeleita sekä kolahduksia.

Puhetta ei siis kuulu selvästi, mutta kuuluu, ja vastaavasti häkenauhalitteroinnissa, joka on tällä palstalla on myös merkitty nämä ulkopuolisen sanomat asiat. Ja nyt kuuluu näitä kamppailun ääniä. Molemmat lausunnot on myös siellä lausuntoja -ketjussa.

Niin, ja nuo kamppailun äänet siis kuuluvat, kun AA on itse puhelimessa, ja minun maalaisjärkeni on niin yksinkertainen tällä kohdalla, että jos AA on puhelimessa ja tyttö vieressä, niin jonkun kanssa se Lahti siellä kamppailee. Hänellä on jo vakavat vammat, en millään pysty kuvittelemaan, että hän kamppailisi itsensä kanssa, josta äänet syntyisivät.

Niin, siis silloin minun maalaisjärkeni mukaan siellä on joku ulkopuolinen henkilö, ja itse en omaan todennäköisyyslaskentaani tarvitse tämän kummempaa vääntöä.

[ulkosuomalainen]

Ja taas paastiin "FBI-nauhaan" ja "originaalinauhaan" ja naihin "puuttuviin" aaniin. Ja yliammuttuihin vaitteisiin hovin ja KO:n nakeman materiaalin valilla.

Jos kukaan ei korjaa/kommentoi, se ei tarkoita, etta vaitteet pitavat paikkaansa vaan etta muut keskustelijat eivat enaa viitsi tuhlata aikaansa. Varsinkaan kun paikallaan junnaaminen on periaatteessa palstalla kielletty.

[Kuolemannaakka]

Käsittääkseni ensimmäinen maininta nauhoituksen mahdollisuudesta (ihan vaan human interest -asiana): nimimerkki kalmusto kesäkuun 9. 2010:

"Lopuksi on otettava huomioon, että pirullisen ovelaksi lavastajaksi epäilty Auer on voinut nauhoittaa Lahden kuolinkamppailun jo aiemmin "
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic ... 6#p319568


Nimimerkkiä hanneli lukuunottamatta nauhoitusteoria vaiettiin kuoliaaksi, eikä sen mahdollisuutta alkanut kukaan pohtia.

Äänityksen etäisyyden vaihteluun esitettiin, että Jukka olisi liikkunut nauhoituksen aikana, ja äänenvaihtelu tulisi tästä. Oudolta tuntuu, että Jukka huutelisi Annua apuun ja karjuisi tuskasta kävellen taloa ympäri, edestakaisin. Missä on Anneli tällöin? Miksei hän sano mitään, vai onko hän ehtinyt miksata omat äänensä nauhalta pois? Missä ovat verijäljet Jukan kävelystä, siivottu? Millaiset vammat Jukalla ylipäätään oli, ja missä vaiheessa niitä tuli lisää? Miten Jukka päätyi sängylle ja sängyn viereen? Miksi hänet tapettiin astalolla, ja missä vaiheessa? Mikä oli lasten rooli/sijainti?

Kysymyksiä on kovasti.

[Valhalla]

Miten tuo määritellään, että Jukka huusi/kutsui Annua apuun? Entäs jos voivottelia Annua, torui, komensi tmv tai vain houraili.

[Sirpa]

Toisin sanoen, tuo nauhoitusasiakin on ollut ensin tällä palstalla, ja vasta sitten syyttäjä on ääntänyt sen ääneen, heh. No, mutta kiinnostaisi tietää, että miten - siis ihan sanasta sanaan - syyttäjä Valkama toi tuon äänitysasian lehdistössä julkisuuteen, onko uutista missään? Ja oliko ko. uutisointi yhteydessä valituslupahakemukseen koskien korkeinta oikeutta?

Valhalla kirjoitti:

Miten tuo määritellään, että Jukka huusi/kutsui Annua apuun? Entäs jos voivottelia Annua, torui, komensi tmv tai vain houraili.

Mihin tämä määrittely vaikuttaisi?

[jokuvaan]

Kysymyksiä on kovasti.

Niin on - ja sehän tässä keississä niin riivaakin.

Oudolta tuntuu, että Jukka huutelisi Annua apuun...

Mehän emme tiedä (myöskään Valhalla yllä), huusiko JSL AA:a apuun, vai yrittikö hän viestiä hätäkeskukseen, että tappaja/hakkaaja olisi AA. Varmuutta ei ole siitäkään, huusiko JSL ´Annuu´ vai ´Auuu´, kuten huudot suurimmaksi osaksi on litteroitu.

Miksei hän sano mitään, vai onko hän ehtinyt miksata omat äänensä nauhalta pois?

Jos nauhoituksia taustalta paljastuisi, olisi ne oletettavasti tehty surmalavastus-, kiristys- tai uhkailukäyttöä varten, jolloin AA olisi -maybe - pyrkinyt olemaan nauhoitustilanteessa hiljaa (helpottaakseen nauhoitteen käyttöä hätäkeskuspuhelun taustalla/huoltajuuskiistassa/...) ja/tai tekeytymään uhriksi (parantaakseen asemaansa tilanteessa kuin tilanteessa).

[Sirpa]

Nämä nauhoituspalikat eivät pysy spekuloijilla käsissä. Toisen nauhan takaa kuuluu ulkopuolisen ääni, kamppailun äänet, askeleet. Ja AA on puhelimessa. Kumpi nauhoitus on lavastus - se josta kuuluu ulkopuolisen äänet vai se, josta ei kuulu?

Käräjäoikeudessa esitettiin se, josta ei kuulu, ja sitä kutsutaan FBI-nauhaksi, ja toisen, originaaliksi sanotun toi puolustus hovioikeuteen, ja siitä on äänitutkijan alkuperäinen lausunto. Kopioitu edelle. Nyt on selvinnyt, että tässä ketjussa on äännetty nauhan lavastus ennen kuin syyttäjä Valkama otti sen esille, mutta on vielä eräs asia, joka tekee tästä nauhan lavastamisesta vielä mutkikkaamman. Uutinen on kadonnut Iltasanomien sivuilta, mutta nettipoliisi on ollut valppaana. Uutinen on tällainen.

(29.9.2009) Poliisi uskoo: Ulvilan surman hätäpuhelu oli lavastus

Ulvila

Lähes kolme vuotta sitten sattuneen Ulvilan murhajutun tutkinnassa on tapahtunut yllättävä käänne. Porin käräjäoikeus vangitsi eilen todennäköisin syin epäiltynä murhatun Jukka Lahden aviovaimon.

Lähes kolme vuotta vaimoa on pidetty uhrina, joka sai itsekin veitsestä rintaansa yrittäessään mennä väliin. Eilen poliisi pudotti todellisen uutispommin: 44-vuotias vaimo vangittiin murhasta epäiltynä.

Hätäpuhelun tallenne on nyt yksi poliisin merkittävimmistä todisteista.

- Siitä ilmenee keskeisiä seikkoja, rikosylikomisario Pauli Kuusiranta sanoo.Nauhalta kuuluu kamppailun ääniä, mutta väitetyn ulkopuolisen tappajan puhetta ei nauhalla tiettävästi ole. Puhelu kestää 4 minuuttia 20 sekuntia.

Poliisi uskoo, että vaimo on toteuttanut teon alusta loppuun yksin, ilman apureita.

Yksi johtolanka on tiettävästi ollut surmaan heränneen vanhimman lapsen kertomuksen muuttuminen tutkinnan aikana.

Kun lasta kuultiin ensimmäistä kertaa, hän kertoi, ettei ollut nähnyt talossa ulkopuolista ihmistä. Myöhemmin lapsi oli kuitenkin kertonut poliisille nähneensä vieraan miehen poistuvan talosta.

Lue koko artikkeli Iltasanomien verkkosivuilta

http://nettipoliisi.eu/2009/09/2992009- ... -lavastus/

Valitettavasti et kyllä lue, koska se on poistettu. Mutta päivämäärä on seuraavalta päivältä, kun Anneli Auer pidätettiin. Miten silloin jo otsikossa sanotaan, että nauhoite on lavastus, koska sen taustaltahan ei kuulu ulkopuolisen ääniä, eikä kamppailun ääniä, ja se oli syyttäjän tärkein todiste Anneli Auerin syyllisyydestä, ja jonka perusteella hän sai elinkautisen, koska nauha todistaa, että ei ole ulkopuolista. Tilanne muuttui sitten hovioikeudessa.

Se on superspekuloija, joka nyt onnistuu oikealla tavalla spekuloimaan tämän tähän hahmottelemani nauhalavastusongelman kasaan.

Nyt ongelma on se, että Kuusiranta itse sanoo kuluvan kamppailun ääniä ja "tiettävästi" ei kuulu ulkopuolisen ääntä, nauhan pituus on 4 min 20 s, mutta FBI-nauhasta on lausunto, että ei kuulu kamppailun ääniä, ja se kuultiin käräjäoikeudessa, pituus 4 min 18 s.

Lisäyksenä sen verran vielä, että toivon esim. nimimerkki Edwinin perehtyvän tähän asiaan hetken aikaa, jotta hän voi todeta - myös lausuntoketjusta - että nämä ovat muiden sanomia asioita, ja niiden asiantuntijoiden, jotka tätä tapausta ovat tutkineet, enkä ole missään vaiheessa näiden yhteydessä sanonut mitään mielipidettäni, joten minä en skitsoile, vaan tämä juttu on skitso, ja jos joku nyt pystyy sen kasaamaan, niin ettei se kuulosta mielipuoliselta, niin - kuten edellä sanoin - siinä meillä vasta on oikea superspekuloija!

Pelkällä astalonpiilotuspohdinnalla tämä ei kyllä ratkea, koska nauhalavastus on mm. syyttäjän viimeinen pohdinta ennen korkeimman oikeuden valituslupahakemusta.

Ja on edelleen muistettava, että sekä syyttäjä että puolustus ovat molemmat sanoneet, että häkenauha on heidän tärkein todisteensa.

[Veristi]

Sirpa täällä houkuttelee superspekuloijaa esittämään taustanauhamysteerin selvityksen. Juttu on totta puhuen yksinkertaisempi kuin Sirpa antaa ymmärtää. En vain ihan nyt heti viitsi lähteä uudelle kierrokselle, kun vasta vajaa neljä viikkoa sitten ensimmäiset spekulaatioharjoitukseni aloitin tässä ketjussa. Kaiken voisin toki kertoa nyt kiteytetymmin, mutta epäilenpä, että selitykseni hukkuisi taas viestitulvan alle. Jää, Sirpa, odottamaan - tai kyllähän sinä sen itsekin keksit jos vain tahdot.

[jokuvaan]

Parhaalla tahdollakaan en voi väittää saavani mitään ongelmaa kasaan, mutta yritän kuitenkin selittää omaa näkemystäni.

Kamppailu- ym. äänet, joita yhdessä alkuperäisen Nicelog-hätäkeskustallenteen tulkinnassa on pantu merkille, ovat niin hiljaisia ja epäselviä, etteivät tutkijat ole pitäneet niitä tutkinnan kannalta merkittävinä.

Hovioikeuden päätöksestä: (lihavoinnit minun)

Hovioikeudessa on kuunneltu alkuperäinen hätäkeskuspuhelutallenne, siitä Anneli Auerin, A:n ja Jukka Lahden äänet poistamalla tehdyt tallenteet sekä 20.9.2010 tehty hätäkeskuspuhelutallenteen uudelleen suodatettu versio.

ZD, joka on tehnyt lisensiaatintyön puheentutkimuksen alalta, analysoi päätyökseen hätäkeskuspuhelutallenteita keskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa. Hän on kuunnellut puheena olevan tallenteen arvionsa mukaan satoja kertoja.

ZE on akustiikkaa, sähkömittaustekniikkaa ja sovellettua elektroniikkaa opiskellut diplomi-insinööri, ja hänellä on 32 vuoden työkokemus äänestä ja tekniikasta eräässä yhtiössä, jonka toimialaan kuuluu muun ohella vanhojen äänitallenteiden restaurointi ja laadun parantaminen. ZE on tehnyt hätäkeskuspuhelutallenteen uudelleen suodatetun version muun ohella voimistamalla hiljaisia ääniä ja vaimentamalla voimakkaita ääniä. Tallenteesta oli tullut alkuperäistä selkeämpi. Eräs napsahdusta muistuttava ääni oli korkean taajuutensa vuoksi suodattunut pois, mutta muuten kaikki äänet olivat olleet kuultavissa sekä alkuperäiseltä tallenteelta että uudelleen suodatetusta versiosta.

Hätäkeskuspuhelutallenteen sisältö on saatettu kirjalliseen muotoon eli litteroitu. Hovioikeudessa on esitetty kolme, yksityiskohdiltaan toisistaan poikkeavaa litterointia. ZD on laatinut näistä kaksi, toisen vuonna 2006 ja toisen vuonna 2009. Kolmas litterointi on laadittu Tampereen yliopistossa vuonna 2008.

ZD on kertonut, että hän oli osallistunut poliisin Tähtisentie 54:ssä toteuttamaan hätäkeskuspuhelun rekonstruointiin 25.11.2008.

...ZD ja ZE ovat selvittäneet, kuulohavainnot ovat kuuloaistin tarkkuudesta ja kuultujen äänten sisältämän tiedon välttämättömästä tulkitsemisesta johtuen yksilöllisiä.

...hovioikeus katsoo, että hätäkeskuspuhelutallenteelta ilmenevät seikat kokonaisuutena puhuvat pikemminkin syytteen puolesta kuin sitä vastaan.

Rekossa tuotetut ´ulkopuolisen liikkujan´ äänet ovat olleet huomattavasti voimakkaampia kuin hätäkeskustallenteen äänet.

Tulkinnanvaraiset äänet ovat voineet tulla myös hätäkeskuksesta, partioautosta, (jonne hätäkeskuksesta on oltu yhteydessä linjan ollessa auki), häiriölinjalta (kuten kysymys ´miten mä pääsen linjoi?´), yksin liikkuvasta ja sänkyä vasten/lattialle rojahtavasta JSL:sta, JSL:n, AA:n ja lapsen/lasten liikkeistä ja äännähdyksistä - tai lavastusnauhalta, jota tallennettaessa AA:n ja JSL:n välillä on voinut olla vaikka minkälainen sylipaini ja mölinä käynnissä!