Gustafssonin vammat

[Kotipoliisi]

Aikalaihoitajien mielipiteillä on ehkä merkitystä. Olenkin asettanut itselleni tavoitteen, että saatan tänne palstalle myös Gustafssonia hoitaneiden sairaanhoitajien muistoja noista päivistä.
[...]
Sairaalassa tehtiin epämukavia hoitoja, joista seurasi pahaa oloa ja huimausta (ilmakallokuvaus), ei siellä ollut hyvä olla. Tältähän tuo hieman vaikuttaa. Saatan tietää tästä aiheesta hieman enemmänkin. Se ei liene kiellettyä.
- hymm -

Olen samaa mieltä ja kopion tähän aikaisemmin kirjoittamani viestin, jossa asiaa valottaa vuonna 1960 apulaislääkärinä Töölössä neurokirurgisella toiminut Henry E. Troupp.

Töölön sairaalan neurokirurgian apulaislääkärinä vuonna 1960 ollut Henry E. Troupp on tutkinut Nissen sairaalapaperit (ei siis suoraan hoitanut Nisseä) ja peilannut niitä tuntemansa sairaalan ja vastaavan lääkärin hoitomenetelmiin 27.5.2004 poliisikuulustelussa tiivistettynä näin:

- SAIRAALAN TULOTIEDOISSA: NG siirretty osastolle 2, jossa hoidettiin potilaat, joilla ei epäilty vakavaa aivovammaa

- osastolta 2 NG siirretty 7.6.1960 osastolle 6, jossa vastaavana lääkärinä oli Teuvo Mäkelä, jolla tapana Troupp:n mukaan oli makuuttaa potilaita pitkään sairaalassa ja joka oli menetelmissään hyvin konservatiivinen lääkäri

- NG:lle tehty PEG eli ilmatutkimus 12 vuorokautta sairaalan tulon jälkeen (17.6.1960)

- Gustafssonin kohdalla tutkimustulos on ollut negatiivinen (ei poikkeavia löydöksiä)

- Troupp toteaa, että nykyisin NG:n kaltaista potilasta pidettäisiin sairaalassa vain lyhyen aikaa, 60-luvulla hoitoajat sairaaloissa olivat monikertaiset nykyiseen verrattuna eikä potilaita rohkaistu kävelemään aikaisessa vaiheessa kuten nykyään

- Troupp toteaa myös, että ilmakuvaus aiheutti yleensä potilaille huonovointisuutta, jonka takia pari päivää vielä lisää sairaalassa

[Sariola]

^Liittyen edelliseen, Esitutkintapöytäkirjasta:


Töölön sairaalan röntgentutkimuksessa ei ole todettu kallovammaa. Alaleuassa vasemmalla on poikkimurtuma ja myös murtuma samalla puolella leukanivelen lähellä. Poikkimurtuman kohdalla ja vasemmalla korvan yläpuolella on ruhjehaavat, jotka on hoidettu ompelein. Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 NEUROKIRURGISEEN KLINIKKAAN. 17.6.1960 hänelle on suoritettu PEG-tutkimus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa. Gustafsson on kotiutettu 23.6.1960 merkinnöin "potilas toipunut hyvin, mutta muistamattomuus on edelleen totaali".


Jorma Palon kirjasta "Nils Gustafsson ja Bodomin varjo":


Ensiavun jälkeen Nils siirrettiin saman sairaalan NEUROKIRURGISELLE OSASTOLLE. Hänen lääkärikseen tuli Niilo Karikoski, joka lähetti hänet välittömästi polikliiniseen hoitoon Helsingin yliopiston hammasklinikalle. Sinne hänet kuljetettiin paareilla, koska hän oli niin sairas, ettei pystynyt vieläkään kävelemään. Polikliniklalla hänen hampaidensa tila tarkistettiin, minkä lisäksi leukamurtumat pantiin paikoilleen ja niihin asetettiin erityiset tuet. Näillä toimenpiteillä hänen suunsa liikkeet alkoivat korjaantua, mutta normaaleiksi ne eivät tulleet koskaan.


Kuten huomataan Gustafsson todella siirrettiin Neurokirurgiseen klinikkaan jo kaksi päivää sairaalan tulon jälkeen, 7.6.1960, myös ETP:n mukaan. Gustafsson on itse maininnut lääkärinsä nimeksi Kari Koski, mutta oikeassa muodossaan se näyttää olevan Niilo Karikoski. Palo vahvistaa kirjassaan, että lääkärin nimi oli tosiaan Niilo Karikoski, tunnettu neurokirurgi. Tämä Palon kirjan tieto lienee aivan oikein, sillä tällaisessa asiassa ei edes kirjan kirjoittajalla ole varaa valehdella, sillä siihen tartuttaisiin julkisuudessa.
-----------------------------------
Seuraavasta lainauksesta nähdään, miten käräjäoikeus arvosti Trouppin lausuntoa

Oliko professori Henry Trouppin kertomus käräjäoikeuden mielestä merkittävä. Saattoiko siitä tehdä ratkaisu kannalta merkittäviä johtopäätöksiä?

Käräjäoikeus arvioi: "Todistajina on kuultu lisäksi röntgenlääkäri Antti Servoa ja professori Henry Trouppia, joiden kertomuksista ei ole tehtävissä mitään asian ratkaisun kannalta merkittäviä johtopäätöksiä".

Tämä esitetty kannanotto on todistajan oma arvio. Se ei ole esim. käräjäoikeuden kanta. Tästä näkee millaisen arvon käräjäoikeus oli antanut tämän todistajan arvioille.

[Hessu52]

Aivan, potilas on päässyt sairaalasta pois, kposka mitään aivovammaa ei ole löytynyt, siksipä ihmetyttääkin tuo totaali muistamattomuus ja piiiiiiittkkääää alentunut tajuttomuuden tila, sillä eihän sellaisia nyt hyvänen aika ilman minkäänlaista aivovammaa voi saada?

Siis ei aivovammaa, ei muistamattomuutta, eikä ainakaan tajuttomuutta, fakta?

[Wagner]

Vakavasti pahoinpidellyllä Gustafssonilla oli ilmeinen aivovammasta aiheutunut muistamattomuus.
18-vuotiaan kallon luut eivät murru tuosta vain ja erittäin epäuskottavasti nyrkkitappelussa.
On käsitykseni mukaan aivan selvää, että Gustafssonin kallo- ja leukamurtumat ovat aiheutuneet jonkin voimalla päähänsä lyödyn esineen seuraamuksina. On täysin poissuljettavissa kuviteltu Sepon ja Nilsin välinen tappelu, sillä silloinhan Sepon sormiluista olisi ollut havaittavissa tuollainen yhteenotto, jossa sormiluita paksummat luut olisivat murtuneet ja joka tapauksessa Sepon sormiluihin ja rystysiin olisi tullut jäädä vammoja, jotka olisivat sopineet Nilsin kallovammoihin.

[Hessu52]

Ja sitten sitä todistetta kehiin kallonmurtumasta, jota ei ole röntgenissä löytynyt
-60 luvulla, eikä sen jälkeen 2000 luvulla!

Muutenkin tuosta vakavasta loukkaantumisesta pitäisi olla jotain muutakin todistetta, kuin Gustafssonnin omat sadut ja hänen Helga-äitinsä lobbailut lehtimiehille!

[Misri]

^ Alaleukaluun murtumat (mandipula), on yleisempiä kasvoluu vammoja. Siksi että: Tyypillinen ( "nakkikioski vamma"), alaleuan murtuma kulkee jonkun heikon - kohdan kautta, joita heikkoja kohtia ovat esim. kondyylin kaula, puhkeamattomat viisauden hampaat ja pitkäjuuriset poskihampaan. 18 -vuotiaallakin on nämä heikkoudet, vaikka luusto olisi itsessään vahva.

[Hessu52]

Ihmettelen toodellakin sitä, että täällä jotkut ihan tosissaan puhuvat vakavasta aivovammasta, kun sellaisesta ei ole löytynyt jälkeäkään.

Toisekseen, Gustafssonnin toimiminen linja-auton, tai minkään muunkaan ammatiauton ratissa, olisi kielletty juuri sillä hetkellä, jolloin tieto tuollaisesta vammasta oli tullut hänen työnantajansa tietoon, tämä on valitettavaa faktaa, sillä niin moni sellaine tapaus on minunkin tiedossani, että ammattikortti on otettu pois, kun odes epäilty jonkinasteista aivovammaa!

Kun silloin-60 luvulla merkkiäkään aivovammasta ei löytynyt, eikä sitten näillä nykyaikaisilla 2000 luvun tutkimusmenetelmilläkään, joilla niitä olisi pitänyt ehdottomasti löytyä, jos kyseessä on ollut ruhjetasoinen aivovamma, johon Gustafssonnin "oireet" kenties parhaiten sopisivat, niin tuollaisia merkkejä vanhoista vammoista ei löytynyt, outoa, eikö muka kenekään muun mielestä ole outoa?

Miksi noita vammoja on sitten liioiteltu?

Nuo liioitteluthan aloitti Helga Gutafssonni oitis murhien ilmitulon jälkeen, poikansa vammoista ja tilasta, "poliisiko" Nisukka kysyi äidiltään, joo joo!

Mutta mikä on ollut valehtelun motiivi, sillä tuollaisten valehtelujenhan jopa Gustaffssonnin Nilssikin myöntää äitinsä tehneen!
Ja miksi juuri poliisi ja -60 luvulla vieläpä nainen poliisina?

[Sariola]

.....
Kun silloin-60 luvulla merkkiäkään aivovammasta ei löytynyt, eikä sitten näillä nykyaikaisilla 2000 luvun tutkimusmenetelmilläkään, joilla niitä olisi pitänyt ehdottomasti löytyä, jos kyseessä on ollut ruhjetasoinen aivovamma, johon Gustafssonnin "oireet" kenties parhaiten sopisivat, niin tuollaisia merkkejä vanhoista vammoista ei löytynyt, outoa, eikö muka kenekään muun mielestä ole outoa?

Pätevä alan erikoislääkäri on kirjoittanut diagnoosiksi aivoruhje ilman sen tarkempia määrityksiä. Aivovamman tarkkaa laatua ei ole saatu selville. Ei ole lainkaan outoa, että aivovamma ei aina näy kuvattaessa, ei edes nykyaikana, kuten pätevät alan spesialistit Tenovuo ja Öhman ovat käräjäoikeudessa todenneet. Kummankin mukaan mm. diffuusi aivovamma ei aina näy kuvattaessa. Esim. vamma on voinut olla diffuusi aivovamma, ja vaikeusasteeltaan keskivaikea. Se on täysin mahdollista. Oireiden mukaan tehty diagnoosi on osunut aivan oikeaan hoidon määrittämisen kannalta. Aivovammoissa varsinkin vielä 60-luvulla diagnooseja on tehty oireiden perusteella. Diagnoosi on edelleen voimassa, sitä ei ole kumottu. Esim. keskivaikeasta aivovammasta voi toipua oireettomaksi ja henkilö voi toimia sen jälkeen vaikkapa linja-autonkuljettajana. Näinhän on tässäkin tapauksessa. On ollut diagnoosi aivoruhje ja tämä entinen potilas on toiminut linja-autonkuljettajana. Täysin mahdollista. Mitään estettä ei ole. Näinhän se on mennyt, todistettavasti. Aivovammoistakin voi parantua...

[MAGNUM]

siinä sen sariola kiteytti koko jutun!!

ja hienon ihailtavasti sariola pysyy asialinjalla!!
keskivaikeastakin aivovammasta voi toipua esim linja-auton kuljettajaksi!!

[Hessu52]

Eipä Mangnum huomaa kuinka Sariola häntä vedättää, kun kirjoittaa ensin -60 luvun lääkärin kirjoittaneen aivoruhje, mutta sitten jo heti oitis muuttaakin kirjoituksesna aivovammaksi, joka voi siis olla ihan mtä vaan, aivotärähdyksestä aivopaiseeseen!

Aivoruhje kyllä olisi näkynyt nykyajan laitteilla, mutta kun sellaista ei Gustafssonnin pään sisältä löytynyt, niin minkä sille voi, eikä siinä Sariolanm kieroilut juurikaan auta, kuin joidenkin nollien kohdalla, joille kyllä Sariola voi uskotella mitä tahansa!

Sariola tahallaan tulkitsee mm. Öhmanin sanomiset ihan muuksi, kuin mitä Öhman todellisuudessa ne tarkoitti, sillä Öhmanin mielestä on ollut hyvin minimaalisen pieni mahdollisuus siihen, että tuollaiset jäljet olisivat ajan kanssa kadonneet, mutta kun nämä vastuulliset puolustuksen spesialistit olivat toista maata, kuin Tenovuo, he eivät lähteneet väittelemaan lääketieteestä oikeusasteissa, joka oli sinänsä kyllä valitettavaa, sillä Tenovuon tiedot ja taito olisi kunnon debatissa kyllä köykäisiksi havaittu!

Sitäpaitsi Öhmanin sanomisia pitäisi tulkita niin, että Gustafssonnin vammat eivät ole voineet olla sellaisia, kuin mitä on annettu ymmärtää, eli tajuttomuutta on voinut kyllä olla, sekunnin pari, muttei enempää, jonkin tasoinen aivotärähdys on myös saattanut tulla, mutta ei sen kummempaa, tätä Öhman puheillaan tarkoitti Sariola ja se on fakta, vaikka kuinka yrittäisit valheitasi todeksi vääntää!

Ja tuossakin on huomattava sanat, saattanut, eikä välttämättä ole ollut edes niitä!

[awa]

Ei ole lainkaan outoa, että aivovamma ei aina näy kuvattaessa, ei edes nykyaikana, kuten pätevät alan spesialistit Tenovuo ja Öhman ovat käräjäoikeudessa todenneet. Kummankin mukaan mm. diffuusi aivovamma ei aina näy kuvattaessa.

Liittäisitko Sariola linkin tuohon väittämääsi tietoon, missä pätevät alan spesialistit Tenovuo ja Öhman ovat käräjäoikeudessa todenneet, että mm. diffuusi aivovamma ei aina näy kuvattaessa.

Epäilen, että olet irroittanut nuo lauseet laajemmasta asiayheydestä, joka ei käsittele Nils Gustafssonia lainkaan. Saa tuotakin epäillä. Ei ole kiellettyä.

Sariola, tuokin väittämäsi selviää kun laitat hieman enemmän tuota herrojen, Tenovuo ja Öhman, tekstiä Nils Gustafssonin oikeudenkäynnistä tänne arvioitavaksi. Näin se asiayhteyskin selkenee. Selvenee sekin, että yritätkö Sariola vain vääristellä, vai onko kirjoituksissasi jotain järkeäkin.

- hymm -

[awa]

Siirretty oikeaan ketjuun:

Myös Gustafssonin osalta on maininta "hankaumaa vasemmassa kädessä". Siis samaan tapaan. Myös hänen kohdallaan ei ole oikeasta kädestä mitään mainintaa. Kyynärvarressa on kyllä ollut haava, joka valokuvan mukaan näyttää pistohaavalta - missään tapauksessa se ei ole "naarmu". Katso kuvaa!

Mielenkiintoista on se, että Gustafsson peittelee käsiään. Näkyvillä olevassa kädessä/kämmenessä on havaittavissa selvää turvotusta. Myös oikean etusormen kynsi on musta. Puolustus ei ole sitä vammaa huomioinut.

Myös Gustafssonin osalta on maininta "hankaumaa vasemmassa kädessä".

Vasemman kämmenen Gustafsson selvästi peittää. Vasemman käden kyynärpäässä näkyy hentoinen hankauman jälki/naarmu - asiantuntijat käyttävät tuollaisesta naarmusta nimitystä - pinnallinen haava. Pinnallinen haava ei vaadi suturaatiota eli ompelua. Muistelen, että ortopedian ylilääkäri Eero Hirvensalo epäili tämän pinnallisen haavan olleen naarmu, koska naarmun hoidosta ei löydy mitään potilasasiakirjamerkintää. Eli naarmua ei ole asiakirjojen mukaan hoiodettu millään tavoin??

Nils Gustafssonin posket ovat sileääkin sileämmät - nenä suora. Hentoiset mustat silmät on havaittavissa - hematoomat selvästi poistumassa eli pois sulamassa. "Normaalista" kallonpohjan murtumasta johtuva/seurannut Brillen hematooma olisi tässä vamman vaiheessa komeimmillaan - eikä suinkaan poistumassa.

[Matlock]

Minusta kuvassa näkyy aika pahasti hakattu mies. Ei vaikuta ollenkaan mitättömiltä vammat.

[Sariola]

Ei ole lainkaan outoa, että aivovamma ei aina näy kuvattaessa, ei edes nykyaikana, kuten pätevät alan spesialistit Tenovuo ja Öhman ovat käräjäoikeudessa todenneet. Kummankin mukaan mm. diffuusi aivovamma ei aina näy kuvattaessa.

Liittäisitko Sariola linkin tuohon väittämääsi tietoon, missä pätevät alan spesialistit Tenovuo ja Öhman ovat käräjäoikeudessa todenneet, että mm. diffuusi aivovamma ei aina näy kuvattaessa.
-

Käräjäoikeuden tuomio s. 23 ja 24

[Sariola]

..... .....
Vasemman kämmenen Gustafsson selvästi peittää. Vasemman käden kyynärpäässä näkyy hentoinen hankauman jälki/naarmu - asiantuntijat käyttävät tuollaisesta naarmusta nimitystä - pinnallinen haava. Pinnallinen haava ei vaadi suturaatiota eli ompelua. Muistelen, että ortopedian ylilääkäri Eero Hirvensalo epäili tämän pinnallisen haavan olleen naarmu, koska naarmun hoidosta ei löydy mitään potilasasiakirjamerkintää. Eli naarmua ei ole asiakirjojen mukaan hoiodettu millään tavoin?? .......

Kuvassa on pahoinpitelystä kulunut jo 9 päivää ja pahoinpitelyn jäljet ovat vielä selvästi nähtävissä. Aika pahalta nuo kasvot vieläkin näyttävät. Hirvensalo ja Öhman eivät käytä "naarmu" nimitystä, vain awa käyttää, koska se sopii hänen kuvittelemaansa totuuteen paremmin, ja näin awa vääristelee asiantuntijoiden sanoja ja arvioita.

Öhmanin mukaan viiltohaava on ollut oikeassa kyynärvarressa, ja Hirvensalon mukaan haava on ollut vasemmassa kyynärvarressa. Katso "Käräjäoikeuden tuomio" s. 23 ja 24. Awa, tuon haavan muuntaminen naarmuksi on selvää vääristelyä, eikä ole totta. Tuollainen on rumaa. Näiden mukaan tuntuu haava olleen molemmissa kyynärvarsissa. Hirvensalokaan ei tiedä, hän vain arvelee, että tuo haava ei ole aiheuttanut mitään hoitotoimia, mutta se ei ole faktatietoa, se on pelkkä arvelu. On hyvinkin voitu hoitaa ainakin siteellä, vaikka tässä vaiheessa ei sidettä enää ole.

Arvion Brillen hematoomasta on antanut alan ehdoton asiantuntija, ja hänen arvionsa on paljon painavampi kuin awan arvio. Hän on työpaikallaan varmaan nähnyt näitä Brillen hematoomia ja mustia silmiä runsaasti ja oletettavasti erottaa kyllä ne toisistaan. awa on eri mieltä, mutta ainakin minä uskon tuota asiantuntijaa, en awaa, tässä asiassa.