HÄKE 'nauha'

[Mileva]

Syyttäjää ei voi mielestäni tässä tapauksessa sormella osoittaa, sillä jo työnsä puolesta hänellä on velvollisuus tuoda esille kaikki mahdolliset syyllisyyteen viittaavat todisteet (jos niitä tässä tapauksessa on).

Yksi kysymys Milevalle: kenen syyllisyyteen?

Tuossa nimenomaisessa kirjoituksessa viittasin spekulointeihin Auerin syyllisyydestä miehensä murhaan. Oikea vastaushan voi toki olla mitä vain.

[Sirpa]

Niin, mutta - vielä kerran - tässä on todistettukin Auerin syyttömyyttä, ei syyllisyyttä, jonka olen moneen kertaan sanonut, ja syyttäjä on vain spekuloinut, että olisiko se Anneli vienyt sen astalon käsilaukussaan sairaalaan, mutta kun puhutaan - niin spekuloidaan - toteaa syyttäjä edelle linkittämässäni artikkelissa.

Puolustus vastaavasti on puhunut syyttömyyden todistelusta, ei spekuloinnista.

Syyttäjä taas on oikeuslaitoksen edustaja, ei poliisi, eikä poliisin edustaja, ja jotta hän voi viedä asian ensin syyteharkintaan, ja sen jälkeen tuomioistuimeen, niin hänellähän pitäisi tuota harkintaa varten ensin olla käypä aineisto kokonaisuudessaan voidakseen pohtia, että onko tässä tapauksessa tarvetta oikeuskäsittelyyn.

Syyttäjä ei toimi tuomarina, puhumattakaan, että sellaisena toimisi poliisi. Miten oletat syyttäjän selviävän objektiivisesti ja puolueettomasti tehtävästään, jos poliisi toimittaa hänelle vahvasti valikoidun aineiston, ja tunnustuksen, joka on hankittu väärin perustein tai vesikiduttamalla.

Juuri näistä asioista AA:ta kuultiin oikeudessa todistajan ominaisuudessa, ja myös hoviin toimitettiin asiantuntijalausuntoja, joilla arvioitiin poliisin hankkimien asiantuntijoiden ja heidän lausuntojensa luotettavuutta. Melkoista kolinaa kuului varsinkin tuon lapsen kohdalla koskien kuulusteluja.

Eikö tässä tapauksessa syyttäjän työhön kuulu velvollisuus myös kiinnittämää huomiota poliisin toimintaan? Tässä tapauksessa jopa syyllisyyteen suhteessa esitutkinnan suorittamiseen lain vaatimista lähtökohdista, jos puolustus ryhtyy kaivamaan jemma nimisistä paikoista syyttömyyttä todistavaa aineistoa, jonka poliisi on jättänyt kokonaan pois esitutkinnasta, eikä ole edes merkinnyt puuttuvaa aineistoa?

Kuka tuon poliisin toiminnan valvoo, ellei syyttäjä?

[Mileva]

Sirpa, olen kyllä varsin tietoinen siitä mihin kysymykselläsi pyrit, ja siksi vastaukseni tuolla tavalla esitinkin. Rivien välistä lukemisen taito lienee hakusessa itse kullakin: tosin kai sitä voisi jo tässä vaiheessa allekirjoittanutkin yrittää kehittyä itseilmaisussaan. Suuntaan jos toiseenkin saan väärinkäsityksiä korjailla nykyisellä tyylilläni. Todistelusi yllä on tullut luettua noin sataan(tuhanteen) kertaan tällä palstalla, mutta salli meidän toki ajatella tässäkin asiassa itsenäisesti, kun siihen jatkuvasti patistat. Kokonaisuus ei ole sillä tavalla vielä hallussani, että pystyisin esittämään mielipiteitä ihan kaikissa asioissa, joten siihen asti kirjoitan ajatukseni mahdollisimman neutraalisti.

[Sirpa]

Aivan, vastasit juuri siten kuin itsekin kirjoitin, ymmärsin asian, mutta täsmensin sen tässä vielä, kun on näitä lukijoitakin. Ymmärsin siis, että olit ymmärtänyt, mutta katson - kuten mielipiteenäni edellä esitän - että tuota nauhaa käytettiin juuri kuulusteluja varten tuon tunnustuksen saamiseksi, eikä nyt ole eriäviä mielipiteitä ilmaantunut, että AA olisi halunnutkin lavastaa itse itselleen elinkautisen - niin hahmottelin tähän, että jos tällainen nauhalavastus esitutkinnassa on ilmennyt, niin kyllä syyttäjän mielestäni kuuluu myös tarttua näihin poliisinkin (syyllisyys)epäkohtiin, ja nauhalavastuksestahan meillä oli puhetta. Niin tai toisaalta hovioikeuden ristiriitaisista jutuista, mutta niiden juttujen ristiriitaisuus saattaa johtua juuri tästä edelle kirjoittamastani.

Tuosta mielipiteestä: se joka on sitä mieltä, että nauhan lavastaja on AA, on nyt kyettävä perustelemaan, että miksi hän sitten lavasti itsensä syylliseksi, koska tuon nauhan perusteellahan hänelle langetettiin käräjäoikeudessa elinkautinen. Ei tämä logiikka nyt mene muuten eteenpäin, jos tätä ei pystytä perustelemaan. Tällä perusteella olen itse sitä mieltä, että nauhalavastaja ei siis voi olla AA, koska itsensä syylliseksi lavastamisessa ei ole mitään järkeä. Vai onko?

Niin, ja lisäyksenä vielä sen verran, että miksi itse pidän syyttäjää sankarina, johtuu juuri siitä, että hän on paneutunut myös näihin poliisin esitutkinnan virheisiin, ja kaikesta päätellen pyrkii objektiiviseen lopputulokseen, vaikka syystä taikka toisesta onkin lähtenyt liikkeelle vain spekuloimalla (mitä ilm. mitään näyttöä AA:n syyllisyydestä ei siis ole ollut), mutta jos tilanne on ollut jo niin vaikea, että on ollut parempi spekuloida sitä jo oikeudessa, eikä tiskin alla - viitaten nyt metakkaan Porin poliisin sisällä, josta myös olen hiljattain linkittänyt uutisia.

[Sirpa]

Kone kiukutteli, tai sivusto, tai mikä lie, mutta piti sanoa vielä sen verran, että jatkakaa te tästä, olen nyt sanonut sen mitä itse ajattelen tilanteesta, ja mikä on nyt minun mielipide. En tämän enempää asiaa pohdi. Ei tästä taideta tiedottaakaan lisää. Toivon mukaan jossakin vaiheessa kertovat sitten, kun asiaa käsitellään/on käsitelty korkeimmassa, tai viimeistään ainakin, luultavasti, ehkä saamme totuuden kuulla dokumenttielokuvasta, kun se valmistuu arvion mukaan 2012.

[jokuvaan]

Eikö tässä tapauksessa syyttäjän työhön kuulu velvollisuus myös kiinnittämää huomiota poliisin toimintaan?
- - -
Kuka tuon poliisin toiminnan valvoo, ellei syyttäjä?

Kirjoitin 18.11.2011 Peitetoimintaa, Salakuuntelua -ketjuun poliisin sisäisestä valvonnasta.

Suomen Poliisi 2011:
Valtioneuvosto ohjaa poliisitoimintaa hallitusohjelmaan sisältyvien tavoitteiden ja valtioneuvoston hyväksymien periaatepäätösten avulla.

Sisäasiainministeriö vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta.
Poliisin ulkoisesta tarkastuksesta huolehtii ensisijaisesti Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Sisäistä laillisuusvalvontaa varten on laillisuusvalvonnan vastuualue ja sisäistä tarkastusta varten sisäisen tarkastuksen yksikkö.

Mielestäni seuraavien lainausten välillä on ristiriita .

Miten oletat syyttäjän selviävän objektiivisesti ja puolueettomasti tehtävästään, jos poliisi toimittaa hänelle vahvasti valikoidun aineiston, ja tunnustuksen, joka on hankittu väärin perustein tai vesikiduttamalla.

En missään nimessä moiti poliisin toimintaa, kaikista vähiten syyttäjän! Mielestäni syyttäjän toiminta on ollut aivan loistavaa, tämä nyt vielä mielipiteenä mainittakoon.

Häkenauha oli yksi vankimmista perusteista AA:n saamaan tuomioon käräjäoikeudessa. Hovioikeudessa häkenauhaa ja muuta todistusaineistoa tulkittiin siten, ettei AA:a voitu tuomita korkeimman todennäköisyyden perusteella syylliseksi. Häkenauhan hovioikeus totesi pikemminkin tukeneen syytettä.

Syytettä tukevat oikeastaan vain Anneli Auerin soittaman hätäkeskuspuhelun tallenteelta ilmenevät, edellä selostetut seikat ja erityisesti se, että Jukka Lahden kuolemaan johtanut isku on annettu mainitun puhelun aikana siinä vaiheessa, kun Anneli Auer ei ole ollut puhelimessa.

Syytettä vastaan puhuvat Anneli Auerin ja A:n kertomukset ulkopuolisesta tekijästä.

Syytettä vastaan puhuvat ja ulkopuoliseen tekijään viittaavat lisäksi tapahtumapaikalta löydetyt veriset kengänjäljet ja kurainen kengänjälki sekä ruskeankirjavat tekokuidut, joiden alkuperää ei ole pystytty selvittämään, samoin kuin se, että Anneli Auerin ja Jukka Lahden sängyssä olleesta halosta on löydetty tuntemattoman mieshenkilön DNA:ta ja että toista tekovälinettä ei ole löytynyt.

Kun lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että Anneli Auer olisi hätäkeskuspuhelun jälkeisessä lyhyessä ajassa voinut lavastaa olosuhteet ulkopuoliseen tekijään viittaaviksi, syytteen tueksi esitetty näyttö ei riitä osoittamaan, että Anneli Auer olisi surmannut Jukka Lahden. Hovioikeus katsoo, että Anneli Auerin syyllisyydestä jää siten varteenotettava epäily. Syyte murhasta tai taposta on sen vuoksi hylättävä.

Häkenauha oli siis tärkeä, muttei hovioikeudessa kummankaan, syyttäjän tai puolustuksen, kannalta sitova todiste. Sillä seikalla, että häkenauhalla on käräjäoikeudessa ollut (tulkinnallisista tai esitutkintamateriaaliin liittyvistä syistä) hovioikeutta suurempi merkitys, ei ole merkitystä AA:n tämänhetkisen syyttömyys- tai (syyttäjän ja tarkemmin määrittelemättömän kansanosan) syyllisyysolettaman kannalta.

Poliisin sisäistä valvontaa edustavat tahot hoitakoot esitutkinta-aineiston esillepanon oikeellisuuden ja muiden poliisitoimien tarkastelun, jos näkevät siihen aihetta. Minä odotan uutisia ja korkeimman oikeuden päätöstä.

[Kuolemannaakka]

Kn, kun nyt satun olemaan tässä ja juuri minuutti sitten luin noista vuoden 2009 kuulusteluista, vastaan Valhallan puolesta (sori, netikettivirhe):

Kuulustelussaan 26.9.2009 Anneli kertoo, että hän muistaa lapsen käyneen jossain vaiheessa makuuhuoneen ovella ja tuolloin hänellä ja Jukalla oli ollut suusanallista riitaa. Vastaavasta tilanteesta lapsi taas kertoi jo vuonna 2006, että oli kuullut kiljuntaa ja tavannut isänsä ja äitinsä jalkeilla, jolloin hänet oli lähetetty omaan huoneeseensa. Eikös tässä nyt ihan selvästi ole riita käynnissä, vaikka lapsi ei sitä sanaa käytäkään? Tällä yksityiskohdalla ei ole merkitystä häkenauhajutun kannalta.

Tyttö kertoi, että heräsi, kun ikkunaa paukutettiin, ja äiti tai isä kiljui. Missä tässä on se riita? Ikkunahan hajotettiin tuolloin ("ensimmäisen kerran"), joten eikai ole ihmeellistä, jos esim Annelin on "kiljunut" tuolloin.
Kaikki lapset ovat toistuvasti kertoneet kysyttäessä, ettei mitään riitaa ollut.

[Kuolemannaakka]

Häke-puheluhan on käsittääkseni ainoa asia, mikä edes jollain lailla voisi olla todiste Aueria vastaan. Muutenhan kaikki jäljet, eli tekninen tutkinta viittaa ulkopuoliseen.
Eli kyllä Anneli pahasti kämmäsi sen nauhansa kanssa. Pitikö sinne mennä karjumaan raivoisasti KUOLE? Ja pitikö lavastaa juoksuja jonnekin, että joutui sitten juuri sopivasti poistumaan puhelimesta pilaamaan varma alibi? Ois meinaan ollut aika vahva alibi, kun olisi Jukan kuolinhetkellä ollut puhelimessa. Mutta tuuri kyllä kävi siinä, että Häke piti sen tauon, että Anneli ylipäätään pääsi näyttelemään sitä juoksua, ja ylipäätään pystyi puhelimessa roikkumaan niin kauan, että Jukka hiljeni Aatelkaas, jos Häke olisikin huutanut jo puolen minuutin kohdalla, että nyt koko lössi vessaan piiloon sieltä, apua on tulossa. Klik

No, ei ne juoksut voi mitenkään olla mitään äänityksiä. Ehkä joku Jukan huutelu, mutta aika heikkoa juttua sinne nauhalle on saatu... Anneli on ajatellut mäiskinnän ääniksi riittävän joku siansaksamutina Jukalta? Nimittäin tuntuisi aika vaikealta saada niitä Jukan tuskanhuutoja sinne nauhalle spontaanisti, ja kylmäveriseen lavastukseen vaadittaisiin jo turhankin kylmäveristä toimintaa (mankka päälle ja Jukkaa kiduttamaan).

En mä usko, että tästä keissistä tulee Annelille mitään tuomiota. Valitan. 3kk ehdollista tukasta vetämisestä ehkä, jos oikein väkisin tuomiota kootaan. Tämä on vain arvaus. Mutta olen kysynyt jo kahdesti, että osaako joku arvioida, mikä on auerin jo istuman tuomion vaikutus esim mahdollisesti tulevaan pahoinpitelytuomioon? Vähentääkö se sitä? Jos ei vähennä, eikä taposta tule tuomiota, niin eikö hän edelleen ole oikeutettu korvauksiin elinkautisen istumisesta, vaikka saisi tuomion esim lsh:sta? Eikö kellään ole mitään mielipidettä tai tietoa tästä?

[Valhalla]

Häke-puheluhan on käsittääkseni ainoa asia, mikä edes jollain lailla voisi olla todiste Aueria vastaan. Muutenhan kaikki jäljet, eli tekninen tutkinta viittaa ulkopuoliseen.

Tytön lausunto on ainoa - ihan yksi ja ainoa - todiste hupparin olemassaolosta. Mitään muuta näyttöä ei ole. Ja jos hupparia ei olisi pitäisi syyllinen etsiä paikallaolleiden keskuudesta. Niin kuin käräjät teki.

[Veristi]

Vastaan ensin Pardonille:

Hyvä, ettei vika ole siellä päässä. Täällä se nauha tökkii, kun heittelet päälle liikutusta, häpeää ja hölynpölyä - johan näistä ilmaisuistasi logiikkani sumenee...

No, ihan ystävällisesti itse asiaan. Ymmärrän, että koet häkenauhan todistusvoiman mitätöityvän tällaisilla nauhoitusspekulaatioilla. Ääninauha, joka tähän asti on vahvasti viitannut AA:n syyllisyyteen, muuttaakin nyt käsityksesi mukaan luonnettaan, kun minun ja syyttäjän kaltaiset hörhöilijät alkavat esittää uudenlaisia hypoteeseja tapahtumainkulusta.

Se ei pidä kuitenkaan paikkaansa, että äänistä voitaisiin valita itselle mieluisat ja selittää ne itselle mieluisalla tavalla, kuten kirjoitat. Ei todellakaan. Keskeistä on nimenomaan ottaa huomioon kaikki äänitutkijan tekemät huomiot, varsinkin ne joihin aiemmissa oikeudenkäynneissä ei ole löytynyt selitystä, samoin kuin ne mahdollisesti tulevat uudet tutkimustulokset. Esimerkkinä tästä: olen odottanut, mitä vastaat NiceA:n kysymykseen siitä, mikä sinun mielestäsi sai Jukan äänenvoimakkuuden vaihtelemaan äänitutkijan kuvaamalla tavalla. Lisäksi häkenauhatallennetta tarkasteltaessa on tärkeä käyttää niin keskustelunanalyyttistä pohdintaa kuin arvioida häkepuhelun aikaisia tapahtumia Annelin ja lapsen kertomusten uskottavuutta/epäuskottavuutta tarkastellen.

Ei ole minun tai syyttäjän 'vika', jos Anneli itse on - mahdollisesti - päätynyt käyttämään taustanauhaa. Se on ollut hänen älynväläyksensä, ei minun. Hyvin hän mielestäni onnistui olemaan vajaa kolme vuotta vapaalla jalalla ja nytkin hovi hänet vapautti tästä syytteestä. Ideana hänellä oli uskoakseni luoda mielikuvaa ulkopuolisesta hyökkääjästä ja siitä, ettei hänelle olisi voinut jäädä aikaa lavasteluun, kun poliisi olisi tullut nopeasti paikalle. Mutta kaikki ei mennytkään ihan nappiin: lapsi tuli paikalle ja puhelu pitkittyi. Miten taustanauhaa voi käyttää ennustamattomassa tilanteessa, kysyt. Siihenkin minulla on vastaus, mutta palaan siihen hieman myöhemmin.

Sen vielä sanoisin selvennykseksi, etten katsele tapahtumainkulkua oikeusoppineiden näkökulmasta näyttöä pohtien vaan haluan vain selvittää, mitä oikein tapahtui. Tästä syystä tarkastelen esim. Annelin ja lasten kertomuksia hieman toisenlaisella tavalla.

[Veristi]

Sitten Kuolemannaakalle 'riidasta':

Kysehän on, kuten itsekin ymmärtänet, Annelin ja lapsen kertomusten uskottavuudesta. Anneli on kertonut kyseisestä ajankohdasta kahdella tapaa: 1) niin että 'huppis' oli juuri rikkomassa ikkunaa kun hän ja Jukka olivat heränneet meteliin (ja tässä tarinassa hän ei muista lapsen käyntiä takkahuoneessa ollenkaan) ja 2) niin että on tunnustanut lapsen käyneen takkahuoneessa juuri silloin kun hänellä ja Jukalla oli meneillään suusanallista riitaa. Kumpi kertomus on uskottavampi kokonaisuuden kannalta? Ovatko kaikki tunnustuskuulusteluissa Annelin kertomat asiat vain väsymyksen ja 'järkeilyn' tuotetta?

Lapselle puolestaan 'riita' on hyvin abstrakti käsite. Miten lapsi ymmärtää 'riidan', mitä siihen sisältyy, onko tärkeää esim. suojella äitiä tms.? Lapsi on kertonut ensimmäisestä takkahuoneessa käynnistään hyvin konkreettisella tasolla: kuului pahoja ääniä, pakkasen pauketta, kiljuntaa, ikkuna oli jotenkin 'sillain'. Me aikuiset osaamme päätellä, mistä kenties oli kysymys.

Ja Milevalle: en ole edellyttänyt minkäänlaista ajatustenlukutaitoa hovin tuomareilta. Kuolemannaakalta jonkinlaista ajattelua kyllä edellytän, kun olet sentään ainoita annelilaisia jotka edes pyrkivät tekemään yksityiskohtiin pureutuvia päätelmiä. Jatkan lisää myöhemmin.

[Veristi]

Kuolemannaakalle (ja samalla myös Pardonille) taustanauhan käytöstä ennalta arvaamattomassa tilanteessa:

On siis olemassa häkepuhelutallenne, josta kuuluu Annelin poissaollessa puhelimesta tietystä kohtaa Annelin ja Jukan päällekkäispuhetta, Annelin lausuma (u)ole ja kaksi kopsahdusta. Itselleni tämä riittäisi jo muuta kokonaisuutta vasten vakuutteluksi siitä, että juuri Anneli surmasi Jukan. Koska tallenteella - ja kuulustelukertomuksissa - on kuitenkin monia selitystä vaativia yksityiskohtia, on taustanauhankäyttömahdollisuus mielestäni hyvin varteenotettava hypoteesi. Tallenteen äänimaailmahan ei siitä sinällään miksikään muutu, vaikka sitä tarkastelisi mistä näkökulmasta tahansa: (u)ole ja kops, kops sieltä yhä edelleenkin kuuluvat.

Tämänhetkinen näkemykseni on, että Anneli toimi veitsellä pistelyiden jälkeen erittäin suunnitelmallisesti. Onko se sitten 'kylmäveristä lavastusta', mitä ilmaisua Kuolemannaakka käytti. Äänittämään hän kuitenkin ryhtyi, oletettavasti.

Olen jo aiemminkin yrittänyt selittää Kuolemannaakalle, miksi Anneli 'pilasi' täydellisen alibinsa. Lapsihan sen pilasi. Mutta Annelin onneksi sitten 'näki' huppiksen.

Sitten jossittelemaan: ensiksi jos puhelu olisi ollut lyhyempi tai häke käskenyt Annelia ja lapsia menemään vessaan piiloon. - Sitten vaan Anneli olisi sulkenut luurin ja pysäyttänyt nauhan ja jäänyt odottelemaan poliisia, vaikka siellä vessassa. Jokunen Jukan valitushuuto, jotka alussa olivat äänekkäämpiä, olisi ehtinyt kuulua jo häkeenkin. Silloin ei olisi tarvinnut keksiä selityksiä taustanauhan loppuosiolle. Huppishan se siellä oli tekosiaan tehnyt.

Häken pitämä tauko tuuria? - Pikemminkin Anneli tajusi, että nauhan piti antaa pyöriä edelleenkin, jotta huppis voisi viimeistellä tekonsa. Jos lapsi ei olisi tullut paikalle ja Anneli laittanut häntä luuriin, miten Anneli olisi jatkanut näytöstään? Olisihan hän voinut vaikka huppiksen hyökkäyksestä pelästyneenä sulkea luurin ja juosta ulos karkuun. Mutta kun lapsi tuli paikalle, Anneli päättikin antaa hänelle puhelimen ja mennä itse käymään takkahuoneessa ja selittää juoksenteluita yms. Mitä Annelin pään sisällä tällöin tapahtui, on hänen itsensä tiedossa, ei minun.

Miksi sitten häke piti niinkin pitkän tauon? Ainakaan sieltä käsin puhelua ei voitu lopettaa niin kauan, kun tilanne oli päällä. Olen jo aiemmin epäillyt, että häkevirkailijan (joka tietoni mukaan on miespuolinen) mielestä Annelin puhelu oli saattanut kuulostaa epäilyttävältä, joten hän jäi poliisin hälyttämisen jälkeen linjoille hiljaa kuuntelemaan, mitä tapahtuu. Vasta kun lapsi sydäntäsärkevästi vetosi häkeen, häke palasi linjoille. Häkevirkailijan kuulustelua ei tietääkseni ole minfolaisten käytössä etp-materiaalissa; kai se sentään on joskus tehty?

Kuolemannaakan mielestä juoksut eivät voi olla äänityksiä. Tällöin on kuitenkin pohdittava, mikä selittää juoksuaskeleitten kuulumisen nauhalta, kun välillä juostaan kengät jalassa ja välillä ilman kenkiä.

Ja vielä loppuun se sama jota aiemminkin olen sanonut: Anneli ei kenties osannut kuvitellakaan, kuinka tarkasti äänitutkimuksen avulla eri äänet pystytään erottelemaan tallenteelta. Saattoi vaan luulla, että ne poliisipoloiset sitä nauhaa korvat luurussa höristelevät.

[Pardon]

Voi jestas, Veristi.

Kuolemannaakalle tämä nauhajuttu on pitkästä aikaa tuonut iloa, kun ei tarvitse omaa sielun silmin nähtyä mielikuvaansa enää koittaa myydä muille. Siinä on vaihtovaatteet, huppumies joka kopistelee rännejä ja mitä kaikkea. Ja ytimessä oma teoria aikajanasta, joka todistaa kaiken, mutta jota AA:n puolustus ei jostain syystä ole oikeudessa tähän mennessä käyttänyt.

Naakka on ottanut tästä taustanauhajutusta kaiken ilon irti ja sallittakoon se hänelle.

Voisiko olla, että sieltä nauhalta ei edes CIA:n tai vaikka Mossadin vehkeillä saa kauheasti selvää, että mikä kolahdus on mitäkin. Että tulee ihan aidosti jokin raja vastaan. Että pitäisi tyytyä siihen, mitä voidaan kuulla ja päätellä. Tämän kanssa on kaksi oikeusastetta tullut suht hyvin toimeen.

Kukaan ei minusta ole esittänyt mitään järkevää, että miten tällainen nauhoitteella tuettu hätäpuhelu olisi toiminut hyvin - paitsi että se olisi erittäin ovelasti tehty ja siksi sitä ei ole tähän mennessä keksitty. Höpistään kaikkea yleistä siitä taustanauhasta ja se on nyt sitten selitys. Vaikka erityisesti sen perusteella käräjäoikeus jo tuomitsi AA:n miehensä surmasta.

Tulee mieleen Väinö Linnan Pohjantähti, jossa Leppäsen Preeti löytää surmatun paronin ojasta. Paikalle haetaan räätäli Halme. Preeti jupisee siinä monet kerrat, että kyllä nyt tarvittaisiin poliisikoira. Että se kyllä tämän selvittäisi. - "Minun mielestäni olis ny kaiken paras että hankittas poliisikoira."

[Veristi]

No, ei ole Pardonin pitkälle tarvinnut Väinö Linnallaan heittää - ja on se sellainen tiiliskivi-trilogia tämä Pohjantähti, ettei sitä kaikki jaksaisi edes Tähtisentien ovi-ikkunasta läpi nakella.

Kn:lle tuotan mielelläni lisää iloa, jos vain tahdot jatkaa ajatusleikkejä vaikkapa tästä Annelin ja Jukan riidasta. Mitä ajattelet siitä, että Anneli vuoden 2009 tunnustuskuulusteluissaan aluksi tunnusti riidan sekä (u)ole-sanan osoittamisen Jukalle, muttei sanallakaan tullut maininneeksi, että tämä olisi tapahtunut häkepuhelun aikana?

[Edwin]

Tässä ei ole mitään väärinkäsitystä. Taustanauha on jotain, joka kuuluisi puhelun taustalta. Häke-nauhoite on se, mikä on kuunneltu oikeussalissa ja mitä on suodateltu, jotta sieltä on saatu esiin mitä nyt sitten on saatu.

Ja tästä sanon, että käsittämätöntä hölynpölyä. Käsittämätöntä, että syyttäjä menee tällaisia kirjoittelemaan valituslupahakemukseen. Jos et, veristi, ymmärrä miten syyttäjä tässä vetäisee maton altaan, niin ei voi mitään.

Sama syyttäjä on nimenomaan - vuosikaudet nauhaa kuunneltuaan - pitänyt sitä vahvana todisteena. Kuten on pitänyt liki jokainen. Sitten on jostain ilmeisesti iskenyt hermoheikkous, kun hovi perusteli ettei AA:lla olisi aikaa lavastustoimiin puhelun jälkeen. Tästä ja pelkästään tästä syystä on tartuttu ensimmäiseen täkyyn. Näin sumenee äly. Mielestäni se sumeni JJ:llä tutkimusten alkuvaiheessa ja nyt valitettavasti joillakin, jotka ovat pitkään kirjoitelleet täällä.

Onko tuo valituslupahakemus ollut julkisuudessa? Ainakin itseltäni on mennyt ohi, eikä minulla ole mitään tietoa siitä, mitä syyttäjä siinä kirjoittelee; onko ehkä hölynpölyä vai ei.

Taustanauhateoria kuullostaa kieltämättä hurjalta, mutta en näe mitään kummallista siinä, että syyttäjä ja poliisi selvittelevät ja pohtivat sitäkin vaihtoehtoa, päinvastoin. AA taisi itse todeta, että hänen olisi pitänyt nauhoittaa äänet etukäteen, jos hän olisi syyllinen. Poika taisi kertoa kuulleensa ääniä, jotka hän liitti nauhurin katkaisimien napsahduksiin, ja häkenauhalta kiistämättä kuuluu napsahduksia, joiden alkuperästä ei taida olla tietoa. Nauhoitus antaisi tekijälle erittäin hyvän alibin.

Näistä lähtökohdista olisi ollut aika kummallinen johtopäätös, jos syyttäjä olisi todennut, että ei ole mitään syytä selvitellä nauhoituksen mahdollisuutta. Makuasioita tietenkin, mutta omasta mielestäni syyttäjä on toiminut viisaasti ja hyvin.