Mummo alkaa myydä piriä Jyväskylässä vuonna 2001

[Outo Enkeli]

Iso-äiti huume-diilerinä

Vuonna 2004 tuli Kuopion läänille tutkinta vangiksi kaksi jo hiukan vanhempaa miestä Jyväskylästä. Pienemmän näistä opin tuntemaan läänillä ihan hyvin, jos ajattelee miten niissä oloissa opitaaan muita tuntemaan. Käytiin paljon ulkoiluissa ja juteltiin niitä näitä, sekä syistä, miksi molemmat olimme kiinni. Molemmat oltiin valtion leivissä huumeiden välityksen takia, joten juttua riitti. Myös kookkaampi miehistä tuli tutuksi ja usein juotiin presidentti-kahvia aamuisin heidän kämpässään. Mukavia miehiä molemmat. Kahvi oli vaan niin helvetin väkevää, mutta pysyipähän päivän hereillä...

Kookkaampi oli ainakin aikoinaan ollut myös hieman väkivaltainen. Monet Jyväskylästä kotoisin olleet kertoivat tarinaa, että oli tullut tilanne, jossa tämä isompi mies oli tehnyt aika karun teon. Poliisit oli jostain syystä tehneet atakin miehen asuntoon, jossa hän oli ollut nukkumassa tyttöystävänsä kanssa ja herännyt kovaan ryminään. Mies oli ärjäissyt poliiseille, että jos tulevat kynnyksen yli, niin hän lyö naista ja samassa mies oli napannut pienehkön kirveen sängyn vierestä. Ei poliisi uskonut ja samassa mies pamautti kirveellä naista päähän. Ei kai ollut mitään suurta rakkautta. Jos en väärin muista, niin tapostahan hän tuomion sai. Elettiin 80-luvun alkupuolta. Ei muuten olisi uskonut häntä väkivaltaiseksi. Oli niin rento kaveri.

Koska osa tästä tarinasta on minulle asianomaisten kertomaa ja osa Pohjolan poliisi kertoo-kirjasta, niin käytän heistä kirjassa olleita nimiä. Isompi mies on Jussi Tuppurainen ja pienempi mies on Jari Korhonen. Myös jutun ns. päätekijän tunnnen henk.koht, joten kerron jotain mitä kirjassa ei ole, mutta pyrin kertomaan niin, ettei se mitenkään negatiivisesti vaikuta kehenkään. Sivussa mainitsen myös erään Venäläisen, joka rahtasi samaan aikaan amfetamiiniä Venäjältä ja toimi sitten Jyväskylässä. Hänkin oli Kuopion läänillä ja kaikki mitä kerron on varmasti faktaa. Omin silmin nähtyä ja omilla korvilla kuultua.
Tarina alkakoon. Suomesta oli Viroon muuttanut ja virolaisen naisen kanssa sitten avioitunut Matti Penttinen. Matti oli alunalkaen kotoisin Jyväskylästä. Matilla oli rikollista menneisyyttä. Jaana Laitinen oli Jyväskyläläinen noin 50-vuotias nainen, joka omisti ravintolan Jyväskylän maalaiskunnassa. Jaanan sisko taas työskenteli ravintola-alalla. Heidän äiti oli ollut ravintoloitsija, joten ravintola-ala oli heillä "geeneissä". Jaanan yritys meni konkurssiin vuonna 1996, osaltaan valuuttalainojen ja markan devalvaation vuoksi. Hänelle jäi vielä reilut velat, kuten niin monelle samaan tilaan joutuneelle. Kunnon ahdinko siis ja liian monen Suomalaisen kohtalo. Jaana koitti tulla toimeen eläkkkeellään ja maksoi siitä velkojaankin yhteiskunnalle. Jaanan tytär oli myös ravintola-alalla ja asui yksin lastensa kanssa. Jaana ei käyttänyt päihteitä, ei edes alkoholia. Hän hoiti lapsenlapsiaan, kuten mummot yleensä tykkäävät tehdä. Jaana ei ollut tyytyväinen tilanteeseensa, joka oli ymmärrettävää, koska hänellä oli aiemmin mennyt hyvin taloudellisesti. Hän ei voinut hemmotella lapsenlapsiaan ja oli todella talodellisessa varsinkin ahdingossa vuosituhannen vaihteessa.

Matti Penttinen astuu hätiin
Jaana tunsi Matti Penttisen 80-luvulta, kun tämä oli naimisissa Jaanan sisaren Marja Virtasen kanssa. Matti kuitenkin erosi vaimostaan -96 ja muutti Viroon. He eivät olleet läheisiä, mutta tunsivat toisensa. Yrittäjänä vielä ollessaan Jaana oli ostanut asunnon Tallinnasta, jonka hän sitten myi Matille vuonna 2000.
Kaupan jälkeen he eivät pitäneet yhteyttä, ennenkuin Matti soitti Jaanalle ja tarjosi hänelle myyntiin amfetamiinia. Jaanalle se oli suuri yllätys. Hän kun ei ollut koskaan tehnyt rikoksia, mutta tiesi Matin niihin sotkeutuneen. Matti otti yhteyttä useamman kerran ja he sitten tapasivat vuoden 2001 lopuila. Matti kertoi Jyväskylään jäänestä erästä amfetamiinia, joka oli tarkoitettu alunperin hänen sukulais-pojalleen. Matti ehdotti, että Jaana poistaisi erän, alan slangilla ilmaistuna. Matti ehdotti , että Jaana ottaisi kilon koe-erän myyntiin.

Tarja Miettinen tulee mukaan

Jaana kieltäytyi, mutta kuitenkin kiinnostus heräsi. Hän keskusteli asiasta vuonna -58 syntyneen Tarja Miettisen kannsa(tunnettu pirin myyjä/käyttäjä sillä alueella.kirj.huom.), joka oli Marja Virtasenohella hänen sisarensa. Jaana tiesi siskonsa "sekaantuneen" huumeisiin. Tarja otti heti yhteyttä ex-mieheensä Jari Korhoseen ja ja kaveriinsa Jussi Tuppuraiseen, jotka oli tuttuja huume-kuvioist ja kyseli menekkiä amfetamiinille. "Vanhan liiton" miehet(syntyneet -56 ja -53) tunsivat seudun porukan ja heiltä ei tarvinnut kahta kertaa kysyä(tätä amfetamiinia tuli myös esim. Kuopion seudulle paljon ja menekkiä oli, koska aine oli laadultaan erittäin hyvää.kirj.huom.). Jaana teki päätöksen ja ryhtyi mukaan kuvioon, jota hän ei olisi voinut aiemmin edes kuvitella. Kuvio meni näin. Jaana toimitti aineen Tarjalle. Tarja taasen toimitti aineen Korhoselle ja Tuppuraiselle.
Homma pyörähtää käyntiin
Jaana soitti Matille Tallinaan ja kertoi, että hän ottaa aineen myyntiin. He tapasivat Jyväskylän Kuokkalassa ostarin parkki-paikalla joulun 2001 jälkeen. Matti kertoi, että hän oli jemmannut 500grammaa amfetamiinia ja kertoi sen paikan Jaanalle, joka haki sen pois piilosta. Hinnaksi sovittiin 35000markkaa eli 5800 euroa. Hinta ei ollut kova, koska aine oli yli 90prosenttista(näin itse krp:n labran tulokset ja aine oli 96prosenttistakirj.huom). Jaana meni samantien kätkölle joka oli erään tienviitan juurella ja Jaana vei pussin kotiinsa. Nyt ei voinut enää perua tekemisiään. Iso-äiti oli tehnyt raskaan valintansa. Jaana maksoi erän Matille ja sitten kertoi amfetamiinista Tarjalle ja he olivat valmiit aloittamaan myynnin.

Miten myynti tulee menemään? Kuinka kokematon nainen osaa hoitaa tätä bisnestä ja pärjää alamaailmassa? Miten Venäläinen, joka myy eri lähteestä tulevaa piriä, liittyy kuvioon?Miten poliisi pääsee kiinni juonesta? Kuinka käy, kun Matti jää kiinni Norjassa muistaakseni 700gramman heroiini-erän välityksestä. Koppikorvauksiakin on tulossa kuusinumeroinen summa, mutta kenelle? Näitä ei kirja kerro, mutta pistän asiat paperille ja siitä koneelle, niin saatte lukea, ketä kiinnostaa, eli jatkoa seuraa...

[Outo Enkeli]

Tuli tupla postaus, niin poistin sen. Toi on eka ISOMPI alustukseni tai juttuni tosi pitkään aikaan, niin menee hiukan harjoitellessa. Vanhalla nickillä tuli kirjoitettua joskus -07-08, mutttei paljon sen jälkeen

[perus3000]

Hyvin kirjoitettu "tarina", jatkoa odotellessa !

[Metsäpirtti]

Tekis mieli heti kertoo miten juttu meni. Naisethan on jo vapaalla ja tuomionsa kärsineet, joten en oikein ymmärrä miks tälläsiä "jatkokertomuksia" tarvii rustailla Tunnen myös tapauksen aika hyvin, mutta jätän jutun alottajalle puuhaa näihin synkkiin syksyisiin iltoihin.. Senkin vuoksi että kertojalla on sana hallussa.

[Outo Enkeli]

Jatkoa edellisestä postauksesta...

Siis amfetamiini oli erittäin puhdasta. Jaana jatkoi sitä Penttisen neuvomana niin, että hän iski päihin(jatkoi)tomusokeria jolloin hänen Tarjalle välittämä aine oli noin 60 prosenttista. Tarja ei pahemmin ainakaan jatkanut ainetta ja Jussi ja Jari saivat aineen sellaisena kuin se Jaanalta lähti. Miehet jatkoivat aineen niin, että loppupään käyttäjät saivat 10-15 prosenttista ainetta. Tarja sekä miehet käyttivät piriä päivittäin ja saivat ainetta omaan käyttöön ja myös hyvän tuoton sijoitukselleen. Yleensä välittäjät, jotka saa "kovaa" ainetta itse, niin käyttävät sitä. Myös hyvät tutut sekä tietyt ostajat voi saada omaan käyttöön kovempaa kamaa kuin mitä sitten itse myyvät. Tätä 60 prosenttista tuli myös joskus Kuopioon suoraan näiltä miehiltä. hinta on joskus hieman kovempi, mutta mielellään siitä maksetaan hiukan enemmän kun saa puhtaampaa. Onhan se ihan selvä. 10 prosenttista saa nyhtää puolen gramman kerta-annoksia, kun taas 60 prosenttista ei tarvii läheskään sitä määrää. About 0,1 riittää, riippuen tietysti toleranssista. Mutta jatketaan asiaa.

Lainaus kuulustelu pöytäkirjoista "Aluksi Tarjan ottamat erät olivat pieniä. Jopa vain 25 grammaa. Sitten hän otti 50 grammaa ja suurin oli alle 100 grammaa(olisiko tuossa ideana se, että 100 grammaa on amfetamiinin osalta törkeän huum.aine rikoksen raja ja tuomio on siihen aikaan ollut heti kova, eli linnaan joutuu. Nykyisin saattaa päästä ehdollisella. Tiedän joitakin tapauksia). Kun muistelen tuota alkuaikaa, niin se oli minulle sellaista peliä ja jännityksen hakemista elämään Yleensä Tarja haki erät kotoani Laukaasta. Olemme saattaneet tavata myös jonkun kauppareissun yhteydessä tai jonkin asian hoidon aikana", näin on kertonut Jaana Laitinen. Tuo puoli kiloa meni nopeasti ja alkoi toisen erän hankinta.

Jaana matkusti Tallinnaan tapaamaan Mattia 3. kesäkuuta 2002. Matkan tarkoitus oli sopia seuraavasta satsista. Treffit oli satamassa ja he ajoivat Matin autolla eräälle rannalle. He kävelivät rannalla ja Matti kertoi, että piriä olisi Suomen puolella vaikka heti, kun Jaana palaisi sinne. Matti tivasi rahaa ennakkoon, mutta Jaanan rahat oli säästössä Suomessa. He sopivat noutopaikan,ajan ja päivän. Matti sanoi, että pirin toisi virolainen "työmies" ja tälle ei saa antaa rahoja. Sovittiin, että maksu annetaan Matin Suomeen tulevalle avovaimolle. Suomessa Jaana haki 6000-7000 euroa ja maksoi Espoon Ikeassa aineen Matin avovaimolle. Amfetamiinia oli tulossa 2 kiloa. Sitten Jaana ajoi Tallinnassa sovittuun paikkaan odottamaan "työmiestä". Pitkän postauksen jälkeen paikalle saapui virolainen mies, mutta homma ei mennytkään kuten oli aiemmin sovittu. Mies antoi Jaanalle ajo-ohjeet Ylöjärvelle, eräälle huoltoasemalle. Jaana hämmentyi, mutta noudatti ohjeita. Matkalla hän yritti soittaa Matille, mutta hän oli liian päihtynyt. Jaana tapasi huoltoasemalla virolaisen uudelleen, mutta ymmärsi, että tämä ei anna ainetta luottamuspulan vuoksi. Jaana koki tulleensa petetyksi ja ajoi vittuuntuneena kotiinsa. Seuraavana päivänä Matti soitti kysyi voisiko Jaana mennä Hyvinkäälle. Hän noudatti aiemmin Tallinnassa saamiaan ja nyt Matilta puhelimessa saatuja ohjeita ja ajoi Hyvinkäälle. Siellä hän sai kassin, jossa oli kaksi kiloa amfetamiinia. Jaana ajoi suoraan takaisin kotiinsa amfetamiinit mukanaan. Kotona hän vei aineen vintille ja meni nukkumaan.

Seuraavana päivänä hän avasi paketin, jossa oli väriltään valkoista ja hieman kosteaa amfetamiinia. Tuolloin alkuun hän ei jakanut ainetta valmiiksi pienempiin eriin, vaan antoi pirin olla samoissa pusseissa. Kun tarve vaati, eli Tarja tuli käymään, hän erotti joko ennakkoon tai Tarjan ollessa paikalla aineen haluttuunmäärään. Hän pussitti aineen minigrip-pusseihin.

Matti tuli viettämään vuoden 2002 joulua Jyväskylään. Pyhien aikaan hän soitti Jaanalle ja ehdotti tapaamista. Tapaaminen tapahtui vanhan tiilitalon Casinolla. Matti kysyi kiinnostaisiko Jaanaa ottaa lisää ainetta myyntiin, mutta Jaana kieltäytyi, koska edellistä erää oli vielä myymättä.Parin päivän kuluttua Matti soitti Jaanalle uudelleen ja he tapasivat Jyväsjärven rantakahvilan edustalla. Jaana maksoi Matille 10000 euroa. Matti tarjosi taas kahta kiloa amfetamiinia alennettuun 18000 euron hintaan. Jaana tarttuu koukkuun ja Matti ilmoitti samantien minne aine tuodaan ja monelta. Toimituspäivän Matti lupasi ilmoittaa puhelimessa myöhemmin. Tämä oli varotoimi, jottei puhelimessa tarvitse selittää liian tarkkaan asioita. 20. tammikuuta Matti soitti Jaanalle ja keroi päivämäärän: huomenna 21. tammikuuta 2003. Jaana ajaa sovittuun paikkaan Joutsaan Huttulan Shellille. Jaana kertoo poliisille:"Puolentoista tunnin kuluttua autoni perään ilmestyi auto. Aukaisin omanpuolen oven ja mies kysyi, että odotanko jotain. Vastasin myöntävästi jolloinmies haki autostaan muovipusin ja heitti sen jalkoihini. Kaverin murteesta päättelin hänen olevan virolainen. Kaveri poistui nopeasti pois paikalta ja minäkin lähdin Jyväskylään. Palasin asunnolleni Varpaajaan ja laitoin amfetamiinin jemmaan keittiön kaappiin. Koska minulla oli entistä erää vielä myynnissä, niin en avannut pakettia. En ole varma milloin tarkistin pussin sisällön".

Jaana matkusti Tallinnaan 5.toukokuuta 2003 ja maksoi osan veloista. samalla Matti ehdotti uutta erää. Jaana suostui vaikka entistäkin erää oli myymättä vielä puolitoista kiloa. Valmiit markkinat oli olemassa ja toiminnalle ei näkynyt esteitä. He sopivat, että aine toimitetaan Hyvinkäälle, koska Joutsan erän toimituksessa oli Matin mielestä ollut ongelmia. Toimituspaikka ja aika sovittiin taas siinä ja päivän Matti taas soittaisi myöhemmin.Viikon kuluttua Jaana käväisi Hyvinkäällä. Aineen toi hänelle virolainen mies ja kaikki tapahtui hyvin samaantapaan kuin viimeksi Joutsassa. Jaana kertoi miehen olleen noin 25-vuotias ja roteva sekä noi 185cm pitkä. Kotona Jaana laittoi paketin taas keittiön kaappiin. Siitä erästä jäi mieleen se, että yksi neljästä puolen kilon paketista oli päältä öljyinen.
Jatkan taas tästä eteenpäin. Matti jää kiinni Norjassa isossa huume-jutussa. Poliisi pääsee Jaanan jäljille ja aloittaa seurannan. Jaana ottaa käyttöön maastokätköt. Venäläinen häslää Jyväskylässä(ei liity sinällään tähän juttuun).Miten porukka tulee jäämään kiinni jne... jatkuu...

[Outo Enkeli]

Tekis mieli heti kertoo miten juttu meni. Naisethan on jo vapaalla ja tuomionsa kärsineet, joten en oikein ymmärrä miks tälläsiä "jatkokertomuksia" tarvii rustailla Tunnen myös tapauksen aika hyvin, mutta jätän jutun alottajalle puuhaa näihin synkkiin syksyisiin iltoihin.. Senkin vuoksi että kertojalla on sana hallussa.

Joo. Naiset on vapaana ja ainakin yksi miehistä. Olin siihen pitkästä aikaa yhteydessä ja siitä tuli mieleen kirjoittaa tämä juttu ja se venäläinen tuli mieleeni(tosi reppana), niin ajattelin harjoitella pitkästä aikaa kirjoittamista. Siis mun pitää ihan muiden asioiden takia harjoitella taas kirjoittamaan.Ja onhan täällä näitä tälläisiä juttuja aika paljon. Muistan kun tämän jutun takia oli porukkaa läänillä paljon tai olivat jotenkin siihen olleet osallisia. Mukavia heppuja olivat...

Niin ja toi poliisin seuranta tulee seuraavaksi, niin mielenkiintoisia juttuja sieltä katsottuna, vaikka poliisi on mitä on

[perus3000]

hyvää settiä...

[Outo Enkeli]

...Jatkuu

Kursiivilla olevat tekstit ovat poliisin näkökulmaa ja poliisien huomioita. Homma jatkukoon...

Rikosylikonstaapeli Janne Nurminen näki 23. toukokuuta 2003 kello 21.32 Palokassa kodin Anttilan pihassa, kun "poliisin vanha tuttu" Jussi Tuppurainen tapasi naisen, joka oli ajanut sinne Audi A4-merkkisellä autolla. Tavallinen perheenisä ei olisi nähnyt tilanteessa mitään poikkeuksellista, sillä ihmisiä on siihen aikaan liikkeellä ja parrkipaikat ovat yleisiä tapaamispaikkoja, mutta Tuppuraisen ja Audi-naisen yhtälö herätti kokeneen poliisimiehen mielenkiinnon ja hän rustasi näkemänsä muistiin. Ristitieto sai otsikon: "Mahdollinen diili."

Kesä kului ja pikkuhiljaa poliisi alkoi saada tiedottajiltaa ja muista lähteistä vihjeitä, että Tuppuraisella oli reilusti amfetamiinia myytävänä. Oli aika kaivaa Nurmisen muistiinpanot esiin.
Syksyllä 2003 poliisilla oli tiedustelumateriaalia niin paljon, että olisyytä epäillä törkeää huumausainerikosta. Poliisin käytössä oleva pakkokeinovalikoima oli rikoksen vakavuuden johdosta laaja. Rikostutkijat ja tutkinnanjohtaja istuivat saman pöydän ääreen, minkä tuloksena Tarja Miettisen, Audinaisen puhelinta alettiin kunnella.
Hyvin pian kävi ilmi, että Tuppurainen oli kuviossa Tarjan alapuolella. Tutkinta suunnattiin aluksi Miettiseen ja Tuppuraiseen. Myöhemmin myöskin Jari Korhoseen. Lokakuussa 2003 poliisi vakuuttui, että Miettisen sisar Jaana Laitinenon mukana toiminnassa ja hän on Tarjan "ylämies". Muun muassa puhelinkuuntelussa oli selvinnyt, että Tarja oli hakenut amfetamiinia Jaanalta.Kunrikosylikonstaapeli Janne Nurminen kuuli sisarusten nimet, hän kaivoi esiin 1980-luvun mapin, joka oli otsikoitu Matti Penttisen nimellä. Hän näki yhtälön heidän välillään ja oli vakuuttunut, että Penttinen oli kaiken tämän takana. Vaikka nuoremmat poliisitaluksi hiemen naureskelivatkin pölyttyneelle mapille, Nurmisen epäilyt saivat tukea tutkimusten edetessä ja Matti Penttinen osoittautui Jaana Laitisen "ylämieheksi". Tutkinta jatkui tiiviinä ja. Rikostutkijat istuivat luurit korvilla purkamassa kuuntelunauhoja ja tietoja analysoitiin ja verrattiin tiedustelutietoon ja kentällä touhunneiden seurantaryhmien raportteihin.

Jaana otti ensimmäisen maastokätkön käyttöön toukokuussa 2003. Hän piilotti 3,5kiloa amfetamiinia Laukaan metsiin, jotka olivat hänelle tuttuja sieni- ja marjaretkien tiimoilta. Hän kätki aineet maastoon niiden alkuperäisissä pakkauksissaan, jotka vielä suojasi mustalla jätesäkillä. Jaana muutti tyttärensä ja tämän lapsien luo Jyväskylän maalaiskuntaan ja hän ei halunnut viedä huumeita sinne. Jaana haki kätköistään kerralla 500garmman eriä myyntiä varten. Huumeet hän oli piilottanut noi 25*25metrin alueelle. Syystä tai toisesta hän ei aina löytänyt kätköjään. Hän kertoo kuulustelupöytäkirjassaan näin:"Kesän tai syksyn aikana aina marraskuulle asti kävin hakemassa Laukaan jemmasta amfetamiinia sitä mukaa, kun Tarja sai sitä myytyä".
Amfetamiinin hakemismatkat olen yhdistänyt sieni- tai marjamatkoihin. Toisinaan olen joutunut etsimään kätköjä ja joskus olen tehnyt aivan turhia matkoja, kun en löytänyt kätköjä. Viimeisen erän löytäminen tuotti Jaanalle aivan erityisen suuria vaikeuksia. Hän kävi siellä marraskuussa 2003 useita kertoja. Sisarukset päättivät vuokrata metallinpaljastimen, koska amfetamiini oli pakattu folioon. Jussi Tuppurainen kertoi kertoi kuulustelussaan vuokranneensa heille metallinpaljastimen Rakentajain Konevuokraamosta 3. marraskuuta 2003. Tuppurainen kertoi, että naiset etsivät sillä kadonneita kultaesineitä. Sekä Jaana, että Tarja kertoivat hänen tienneen todellisen syyn. Olihan se päivänselvää. Viimeisellä etsintäkerralla 17. marraskuuta 2003 Jaanalla oli Tarja mukanaan. Sinne lähtöä edelsi muun muassa seuraavanlaista tekstiviestien vaihtoa:
17.marraskuuta 2003 kello 7.21,39 Tarja: "Huomenta. No mikäs tilanne? Lähdetäänkö käymään siellä mökillä... Pyydänkö lainaan sitä härveliä?"
17.marraskuuta 2003 kello 7.28,22 Jaana: "Joo. Tuun ysin jälkeen."
He löysivät viimeisen sillä suunnalla maastokätkössä olleen kilon amfetamiinierän. Laitinen vei sen kotiinsa, jossa hänellä oli ennestään samasta kätköstä haettua amfetamiinia 300grammaa. Laitinen teki tästä 1.3kilon erästä 100gramman myyntipakkauksia 16 kappaletta siten, että myyntipakkaukseen tuli 80 grammaa amfetamiinia ja 20 grammaa tomusokeria. Laitinen piilotti ne maastoon Ruokkeen Mysiönmäkeen ja Pikkurilammen välille asuntonsa läheisyyteen. Niistä kätköistä Jaana haki sitten eriä sisarensa tarpeiden mukaan.

Poliisikin sai marraskuussa 2003 tietää, että amfetamiinia oli hukassa metsässä ja että aine oli foliossa. Poliisi aloitti omat etsinnät Laukaan kätköllä, sen jälkeen kun sisarukset olivat etsineet sitä. Poliisi etsi amfetammipiiloa kuuden miehen voimin puolustusvoimien metallinpaljastimella, mutta turhaan. Poliisi totesi, etteivät naisetkaan olleet lötäneet kätköä ja luopuivat etsinnöistä. Telekuuntelussa uli ilmi, että Jaana valmistautui hakemaan Laukaan maastosta viimeistä kiloa amfetamiinia 17. marraskuuta. Tarja oli lähdössä mukaan. Poliisi seurasi kaksikkoa, jotka olivat liikkeellä Laitisen VW Boralla. He suuntasivat Jyväskylästä ysitietä Lievestuoreen suuntaan ja sitten käännyttiin ennen Laukaanhovia Savion suuntaan. Sisarukset eivät olleet sieneen matkalla, vaikka marjastus- ja sienestyspaikoille suuntasivatkin. Kun ajo jatkui pienelle hiekkatielle, poliisin siviilimallisetkaan autot eivät voineet seurata heitä lähellä. Poliisi ei nähnyt minne kaksikko meni.
Poliisi oli varautunut myös tähän ja suunnitellut, että yksi poliisi naamioituisi metsämieheksi. Näin toimittiin, poliisimiespukeutui maastoasuun ja otti haulikon selkäänsä. Sovittiin, että jos hän törmää sisaruksiin, hän kyselee jäniskoiransa perään. poliisin tavoitteena oli päästä naisten lähelle ja toteamaan, olivatko naiset löytäneet etsimänsä huume-erän.
Poliisi oli nähnyt aiemmin syksyllä metsässä tuoreita jälkiä tietyssä paikassa ja oletti, että Laitinen oli etsinyt kätköä sieltä ja etsisi nytkin, mutta arvio oli väärä. Poliisi meni 500 metriä etelään paikasta, jossa Jaana kätköä etsi. Siksi puolustusvoimien metallinpaljastin ei ollut merkinnyt kätköä ed. kerralla.
Metsämiespoliisi haravoi maastoa. Viisi muuta poliisia oli valmiudessa lähettyvillä. Jos poliisi olisi havainnut heillä huumeita, niin heidät olisi otettu kiinni. Poliisimies ei kuitenkaan nähnyt naisia. Poliisimetsämies-sekasikiö törmäsi heihin vasta noin kello 13, kun he tulivat autolleen aivan toisesta suunnasta, josta poliisi oletti. Hän heitti jäniskoira tarinansa ja yritti havannoida parhaansa mukaan oliko heillä paketteja. Sisaruksilla oli metallinpaljastin ja jokin muovipussi. Konstaapeli ei nähnyt mitään kantamusta, jonne olisi mennyt kilo amfetamiinia.
Sillä hetkellä oli toimittava nopeasti ja tehtävä päätös. Poliisi jatkoi seurantaa. Koska poliisi ei ollut satavarma oliko naiset löytäneet kätkön. Heitä ei otettu kiinni.Kiinnioton lähtökohtana oli nimittäin takavarikko, sillä huumetta olisi mahdoton löytää myöhemmin.Eiväthän naiset itsekkään olleet sitä löytäneet.
Poliisi lähti seuraamaan Boraa siviiliautolla. Yhtä-äkkiä poliisi teki karmean havainnon:
Jaana Laitisen puhelin oli jäänyt Boran taka-kontin päälle. Puhelin siis keikkui pellin päällä tydessä vauhdissa, eikä se ollut mikä tahansa puhelin, vaan juuri se, jota poliisi kuunteli ja jonka varassa koko jutun tutkinta siinä vaiheessa oli. "Viimeistään Vaajakosken liikenneympyrässä se tipahtaa", yksi poliisimies vannoi.

Jaana ajeli kotiaan kohti ja puhelin oli pysynyt peräkontin päällä, kuin ihmeen kaupalla. Poliisi seurasi Jaanaa, joka meni Kirrin Nesteelle pelaamaan yksikätistä. Tämä kuvaa Laitisen pelihimoa ja suhtautumista huumausaineisiin. Vaikka autossa oli kilo amfetamiinia, hän meni pelaamaan kolikkopelejä. Huumeet oli hänelle kuin mikä tahansa kauppatavara. Sitten kuuntelussa tuli ilmi, että sisarukset saivat titää Penttisen jääneen kiinni Norjassa suureen huume-juttuun liittyen. Tieto tuliMatin avovaimolta. Sisarukset alkoivat pelätä ja kävivät varovaiseksi. Jaana siirsi aineet Mysiönmäkeen ja kaupanteossa tuli suvantovaihe. Kun sisarukset totesivat, ettei heille Penttisen kiinnioton jälkeen tapahtunut mitään, eikä poliisit koputelleet oville, Jaana jatkoi rahojen tilitystä. Laitisella oli ainetta ja kauppa kävi.

Torstaihin 22.päivään tammikuuta 2004 mennessä lähimaastossa olleet myyntipakkaukset olivat tehneet kauppansa ja sen päivän aamuna Jaana lähti etsimään kauemmaksi Mysiönmäen maastoon jemmaamiaan paketteja. Jaana ei ollut varautunut talveen ja maisema näytti niin erilaiselta kuin sulan maan aikaan. Etsintä ei tuottanut toivottua tulosta ja Jaana palasi kotiin tyhjin käsin. Hän palasi metsään iltapäivällä Tarjan kanssa. Meillä oli Jussilta lainattu metallinpaljastin apuna, mutta jemma oli nyt nimensä mukaan jemma ja emme sitä todellakaan silloin löytäneet.
Perjantaina lähdin itse etsimään jemmaa. Minulla oli piilossa kaksi niitä puolenkilon paketteja. Toisen erän olin laittanut piiloon puunjuureen ja tästä noin 20 metrin säteelle, joka oli kallion kolossa. Etsin aluksi sitä puunjuuressa olevaa jemmaa, koska tiesin toisen jemman löytyvän sitten helposti. Maasto lumen vuoksi muuttunut niin paljon, etten meinannut löytää tätä puunjuuren jemmaa. Pari tuntia etsittyäni minua tärppäsi ja löysin jemman.

Lainauspoliisinseurantaraportista: "23.tammikuuta Jaana Laitinen kävelee yksin Mysiönmäen ohi kohti maastokätköä. Kello 14.20 hän etsii kätköä metallinpaljastamisella. Kello 15.20 hän palaa reppu selässä maastokätköltä. Poliisi ei edellenkään-huolellisesta valmistautumisesta huolimatta-onnistunut näkemään, että Jaana löysi kätkön.
Ratkaiseva kuuntelutieto tuli 23.tammikuuta 2004 kello 15.00. Jaana pyysi tekstarilla Tarjaa kahville ja kun pullaakin oli tarjolla, poliisi ymmäris Jaanan löytäneen kätkön. Nyt olisi iskunpaikka.

Palasin kotiin ja laitoin Tarjalle viestin, jossa pyysin häntä tulemaan kahville. Tarja vastasi kysyen onko pullaa kanssa. Vastasin leiponeeni ja ajattelin näin Tarjan ymmärtävän, että olen löytänyt amfetamiinijemman. Saatuaan tiedon kätkön löytymisestä Tarja tuli Jaanan luokse.

Kirjoittelen vielä seuraavat asiat ja hieman muutakin:
Penttisen siirto Norjasta Suomeen(muistelen, että hänet muotoseikan tai näytön vuoksi vapautettiin ja saa hyvät korvaukset. Tarkistan). Henkilöiden kiinniotot ja tuomiot sekä asiaan kuulumaton venäläinen "häseltää" ja myy itse tuomaansa piriä Venäjältä Jyväskylässä samaan aikaan ja polttaa Venäläiset. Pojalle tulee hätä ja alkaa suunnitella kasvojen siirtoa yms. yms. Venäläiset "mafioosot" on yleensä sensortin sankareita,ettei niitä tohtisi mennä vasikoimaan. Pakko ne sen toilailut kirjoittaa ja kirjoitan ne ensi jutun loppuun.

[Outo Enkeli]

Jos joku on miettinyt sitä, miksi tämä on järjestäytyneessä, niin muistelen niin, että porukalle ainakin yritettiin antaa koventamisperustetta, koska oli selvä "hierarkia", organisaatio ja taloudellisen hyödyn tavoittelu ym. seikat, joita vaaditaan siihen että voisi antaa koventamisperusteella lisävuosia tuomioon. Yleensä sen vuodenhan ne rapsauttaa vähintään lisää. Mutta tarkistan tuon menikö jäörjestäytyneenä läpi-

[perus3000]

Outo Enkeli ,äijässä on vähän niin kuin dekkaristin vikaa.
Hyvää shittiä !

[Outo Enkeli]

Outo Enkeli ,äijässä on vähän niin kuin dekkaristin vikaa.
Hyvää shittiä !

Nii-in, siis vähän, tosi vähän. Boldaus on minun tekemäni.

[keittiöpsykologi]

Millos on jatkoa tulossa? Tiedän tämän tapauksen ja osan ihmisistä jotenkuten, mutta olisi hauska kuulla siitä vielä tarkemmin.

[Outo Enkeli]

Yritän sen saada kirjoitettua. Vapaa-aika mennyt remontin parissa. Mutta kirjoitan sen kyllä ja siitä ryssästä... Se oli melko veijari. Suunnitteli kasvoleikkausta Itä-vallassa tai Sveitsissä, etteivät "isot pojat" Venäjällä tunnistaisi.

[Metsäpirtti]

Millos on jatkoa tulossa? Tiedän tämän tapauksen ja osan ihmisistä jotenkuten, mutta olisi hauska kuulla siitä vielä tarkemmin.

Sama vika Rahikaisella Ois mukava vaik tässä Joulun pyhinä saaha lukee jonkinmoinen ns. loppukaneetti OE.. Jouluja kaikille

[Tormentor]

Joko tarina kohta jatkuu?