Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

[Veristi]

^^ No, luetaan nyt sitten vielä kerran se lapsen viimeisin puhuttelu, kun Turre niin innokkaasti vaatii:

Sosiaaliohjaaja (ei sostt) 'tarjosi mahdollisuutta' (tämä ilmaisu on ihan vain minun oma vajavainen valintani) seuraavin sanoin:
"--- onk jotain --- sellast mitä sä haluat ihan itse jotenki kertoo tai korjata tai jota mitä sä oot aikasemmin sanonut tai ooksä muistanu jotain sellast mist ei oo ollu puhetta viel ollenkaa?"

Ja lapsi vastaa: "En oo".

Voiko tästä nyt tehdä johtopäätöksen, että lapsi olisi tarkkaan harkittuaan edellisiä havaintojaan ulkopuolisesta hyökkääjästä päätynyt kuitenkin kieltäytymään tarjotusta mahdollisuudesta ja pysytellyt visusti omissa havainnoissaan? Lapsen vastauksen sanamuodosta huomaa, että hän itse asiassa vastaa puhuttelijan viimeisimpään kysymykseen 'tai ooksä muistanu'.

Turre on oikeassa siinä, että tässä puhuttelussa kysellään etupäässä vain riidasta. Ja lasin rikkomisesta yms. Mutta huppiksesta tässä puhuttelussa ei kysytä, ja se ei miksikään muutu vaikka useamminkin tätä lukisi. Yhä edelleen olen sitä mieltä, että lapselta olisi pitänyt kysyä vielä kerran huppiksesta äidin tunnustuksen jälkeen. Poliisi kai oletti, ettei siihen ole enää aihetta, kun Anneli oli tunnustanut. Lapselta haluttiin tietoja enää mahdollisesta motiivista.

[Valhalla]

Mutta huppiksesta tässä puhuttelussa ei kysytä, ja se ei miksikään muutu vaikka useamminkin tätä lukisi. Yhä edelleen olen sitä mieltä, että lapselta olisi pitänyt kysyä vielä kerran huppiksesta äidin tunnustuksen jälkeen. Poliisi kai oletti, ettei siihen ole enää aihetta, kun Anneli oli tunnustanut. Lapselta haluttiin tietoja enää mahdollisesta motiivista.

Jos poliisi sössi ihan huolella tämän tapauksen rikospaikkatutkinnan ja alkututkinnan niin kyllä osasivat kompuroida tämän tunnustuksenkin suhteen. Ei ihme, että poliisikoulukin löytää tästä casestä aiheita jos vaikka mihin varoittavana esimerkkinä. Tunnustus oli ilmeisesti poliiseilla ajatuksena - että sellainen on nyt kasassa. Silti asiasta ei ole videonpätkääkään. ( Nyttemmin poliisissa yleisesti kaikki vähänkään merkittävät kuulemiset videoidaan ihan Ulvilasta huolimatta - etp:n aineistoksikin riittää niin video kuin äänitekin. ) Ja ties kuinka montaa kysymyssarjaa ei vietykään Annelin kanssa loppuun. Varottiin tyrkkimästä Annelia kuin hajoavaa haurasta lasia ja näin yhtäkään tekoon liittävää yksityiskohtaa ei saatu talteen. Uskottava tarinan alku mutta ei yhtäkään yksityiskohtaa.

Mikä oli asianajajalla tuo tunnustus peruessa.

[Veristi]

^Näin on, Valhalla. Juuri tuo kysymyssarjojen viimeistelyä vaille jättäminen pistää niin monessa kohden silmään. Tunnustuskuulustelujen kohdalla olen miettinyt, johtuikohan tuo viimeistelemättömyys kenties siitä, että poliisikin uskoi Annelin saaneen jonkinlaisen kohtauksen tai muistinmenetyksen, jonka ansiosta ei nähty syytä kyselläkään enempää. Annelin riitakuvausta ei pyritty sijoittamaan häkepuhelukontekstiin sen tarkemmin.

Lapsen puhutteluissa taas käy varsinkin tämän sosiaaliohjaaja-psykoterapeutin puheista ilmi, että hän yrittää liikaakin 'tulkita' lapsen puheita samalla, kun kyselee. Ihan kuin hän näissä loppupään puhutteluissa pyrkisi suoralta kädeltä näkemään, että lapsi tietää enemmänkin kuin kertoo. Tämä luo vaikutelman lapsen 'painostuksesta'. Jonkinlaista kokonaisvaltaisempaa hahmottamista ja avoimempaa otetta olisi kieltämättä odottanut. Lapsen kertomuksen kannalta tärkeimmät osiot eli se ensimmäinen puhuttelu, jolloin Anneliakaan ei vielä ollut pidätetty, sujui kuitenkin mielestäni ihan ok.

Mielenkiintoista seurata jatkossa, mitä näistä 'vanhoista' puhutteluista nyttemmin saadaan irti.

[Valhalla]

Noista tunnustusajankohdan lausunnoista on vaikea sanoa, miksi kukin kysymysketju jää ikään kuin kesken. Tämä juurikin siksi, että tallenteita ei ole ja pöytäkirjat tulevat aina hieman ikäänkuin puhtaaksikirjoitettuna. Onko Anneli ollut vain vastentahtoinen käsittelemään asiaa loppuun ja poliisit taas ajattelivat, että ei pilata avautumista painostuksella vaan tällä päästään alkuun. Ja loppu tulee aikanaan tämän tunnustuksen vipuvarrella. Sitten tuohon vipuvarteen tarttuikin Manner ja koko hoito jouti ns roskikseen.

[Veristi]

Kun vertailee Annelin ja lapsen kuulustelujen ajankohtia, huomaa, että Anneli alkoi vähitellen purkaa tunnustustaan sen jälkeen, kun oli tavannut lapsen 6.10.2009. Sen jälkeen hän kertoili (kolmen kuulustelun ajan) haluavansa keskustella psykologin kanssa muistamattomuudestaan, olleensa väsynyt muistijälkitestissä ja alkaneensa epäillä oliko riitaa ollut ollutkaan, kunnes 5.11. perui tunnustuksensa.

Kun muistaa, että lasta oli puhuteltu juuri 3.11. etupäässä riidasta, ymmärtää puhuttelun liittyneen Annelin viimeaikaisiin peruutusliikkeisiin. Sen vuoksi pidän entistä huonompana ratkaisuna poliisilta jättää kysymättä lapselta vielä kerran myös tämän huppis-havainnoista.

Kiinnostaisi tietää, onko täällä aiemmin keskusteltu Annelin ja lapsen kuulustelujen liittymiskohdista ja siitä, miten lapsen tapaaminen kenties vaikutti Annelin kuulustelujen sisältöön. Ja erittäin kiinnostunut olisin Annelin mahdollisesta muistamattomuudesta. Kuinka voi ensin koko syyskuun ajan kertoa hyvin seikkaperäisesti suhteestaan Jukkaan ja kuvailla heidän riitaansa, ja sitten vasta lokakuun puolivälissä alkaa unohtaa tämänkin? Ensimmäiset merkit Annelin 'henkisen tilan heikentymisestä' näkyivät mielestäni 24.9., kun Manner oli paikalla kuulusteluissa ja teki tähän liittyviä kysymyksiä Annelille. Sen jälkeisissä kuulusteluissa Annelilla oli kuitenkin oikein 'muistikuvia' riidasta.

[Kuolemannaakka]

Annelin kertomusta ei ole voitu ottaa todesta, koska se ei todellisuudessa kerro mitään tapahtumista. Se on tyyliä "kai meillä oli riita ja sen seurauksena Jukka kuoli, mut en mä yhtään muista miten", vaikka itse murha kaikkine lavasteineen ei voi olla minkään spontaanin perheriidan tulos.

Anneli maalailee jotain riitaa KEITTIÖSSÄ, missä Jukka on pitänyt häntä käsistä niin kovaa vasten pöytää, ettei hän ole päässyt mihinkään. Tässä vaiheessa hän kuitenkin olisi jotenkin taikonut laatikosta käteensä veitsen (sattumalta perheen ainoan vanhan ja erilaisen veitsen, jota lapsi ei ollut koskaan nähnyt), joka kuitenkin myöhemmin makuuhuoneessa on ollut JUKAN kädessä, ja Jukka on ollut uhkaava. Miksei Jukan kynsien alta löytynyt Annelin DNA:ta, jos hän puristi Annelia voimakkaasti käsistä ja hänen kanssaan tappeli?

Anneli kertoo jonkun heistä varmaan rikkoneen ikkunan, pakkohan se on jonkun heistä olla, jos ei ulkopuolista ollut. Mitään järkevää motiivia ei rikkomiselle esitetä, koska ikkunaa ei olisi tarvinnut hajottaa kokonaan edes vaikka sisälle olisikin halunnut tulla, jouduttuaan "ulos lukituksi" (mikä teoria on minusta äärimmäisen epäuskottava ylipäätään). Joku sen ikkunan on hakannut ihan päreiksi, ja se on ottanut jonkun verran aikaakin. Tyttö heräsi räiskintään ja tuli eteiseen, jossa jo Anneli oli puhelimessa. Missä ihmeen välissä AA rikkoi ikkunan loppuun ja valutteli veret ikkunanpieliin?

Anneli ei kerro "tunnustuksessa" mitään haloista, ei astalosta, ei itse tapahtumasta muutenkaan, ei lavastuksista, ei ulkona käynnistä, ikkunasta menosta, verijälkien teosta, tavaroiden piilotuksista, peseytymisistä, nauhoituksista, kieltää edelleen pitäneensä kenkiä toisessa kohtaa tunnustusta ja kaiken tunnustuksen päälle selittää, että muistan vain, että joku ulkopuolinen löi mua puukolla. Ylipäätään tunnustuksessakin AA puhuu niinkuin puukko olisi se ase, jolla Jukka tapettiin. Mitään astaloita ei mainita missään vaiheessa, ja minä luulen, että se johtuu siitä, ettei AA ole koskaan mitään astaloa nähnytkään. Hän on nähnyt puukon lattialla, ja sorvaa tarinansa jostain vanhemmasta riidasta siihen. Sitten myöhemmin aletaan ehdottamaan jotain yksipiikkistä vasaraa, jonka jälki ei haavoihin sovi.

Astalo ei ollut pitkiin aikoihin kenenkään muun kuin poliisin ja murhaajan tiedossa. Milloin AA:lle mahdettiin ensimmäisen kerran kertoa, miten Jukka kuoli ja mikä oli todennäköinen ase?

Eihän tuollainen tunnustus ole mistään kotoisin, kun se ei selitä mitään. Anneli ei TIENNYT tai ainakaan muistanut mitä oli tapahtunut, ja mietiskeli ikäänkuin me täällä palstalla, ulkopuolisena, että mitäs siinä nyt sitten olisi voinu tapahtua? Siksi tunnustukselle ei ole painoarvoa annettu. Paitsi tietenkin syyttäjän toimesta, koska juttu oli pakko saada kokoon jotenkin.

[Veristi]

Olet, Naakka, oikeassa siinä, ettei Annelin kertomus riidasta sopinut yhteen surmatyön kanssa. Kysymys kuuluukin, miksi hän kertoi tuollaisen tarinan? On kai vain kaksi vaihtoehtoa: joko hän oli täysin sekaisin tai sitten hän kehitteli kaiken omia tarkoitusperiään varten.

Toisaalta riidassa on aineksia, jotka sopivat yhteen Annelin ja Jukan suhteen taustojen kanssa. Annelihan kertoi jo 19.9.2009, kun todennäköisesti ei ollut vielä väsynyt, sellaisia seikkoja, joissa on viitteitä motiivia varten. Voiko myöhempi riitakuvaus surmayöltä olla eräänlainen kooste vanhoista riidoista? Onko psykologisesti mahdollista mennä niin sekaisin, että laatii päässään kahtena peräkkäisenä päivänä riitakertomuksen, joka toisaalta on järjetön ja toisaalta ei? Eikö tämä sekavuus näkyisi jo muussakin käytöksessä? Miksi poliisi ei huomannut tällaista?

Jos taas riitakuvaus on Annelin keksimä, mitä tarkoitusta varten se on laadittu? Toisaalta siinä sysätään osasyyllisyyttä Jukan vastuulle. Toisaalta siinä on piirteitä, jotka viittaavat siihen, että tarkoituksena voi olla kertoa niin järjetön tarina, ettei sitä voi uskoa: Anneli oli vain pimahtanut eikä oikeasti muista mitään tapahtumista. Tarinaan sirotellaan mukaan pms-oireita ja hysteriaa, jotta tämä järjettömyys korostuisi.

Ja miksi kertomukseen ei sisälly astaloa? Siksikö, ettei Anneli astaloa nähnyt, vaikka oli häkepuhelun aikana kertomansa mukaan kahdesti käynyt takkahuoneella huppista häiritsemässä? Vai siksikö, että Anneli tiesi koulutettuna ihmisenä, ettei käytetystä surmavälineestä sovi puhua? Poliisi ei tietenkään ole voinut kertoa edes Annelille Jukan vammojen laadusta ja surmavälineestä tarkempia tietoja. Lavastuksista Anneli olisi myös visusti vaiennut, mikäli kertomuksen tarkoitus on ollut luoda kuvaa sekavuudesta. Hovissa käytetty asiantuntijahan totesi, että voi olla mahdollista, että nämä on tietoisesti jätetty kertomuksesta pois.

Niissä kuulusteluissa, joissa poliisi esittää häkepuhelutallenteeseen liittyviä tutkimustuloksiaan, Annelin puheeseen ilmaantuu taas niitä ehdollistavia tilkepuheita, joista Tara monesti on maininnut ja joita itsekin pidän valehteluun viittaavina seikkoina. Kuulustelujen aikana Anneli saa tietoonsa kaiken poliisilla häntä vastaan olevan näytön aina lasten kertomuksia myöten. Vähitellen hänen kertomuksensa taas muuttuu ja hän peruu koko tunnustuksensa. Uskottavaa?

[Lähtöruutu]

[quote="Veristi"]
- - -
Toisaalta riidassa on aineksia, jotka sopivat yhteen Annelin ja Jukan suhteen taustojen kanssa. Annelihan kertoi jo 19.9.2009, kun todennäköisesti ei ollut vielä väsynyt, sellaisia seikkoja, joissa on viitteitä motiivia varten. Voiko myöhempi riitakuvaus surmayöltä olla eräänlainen kooste vanhoista riidoista? Onko psykologisesti mahdollista mennä niin sekaisin, että laatii päässään kahtena peräkkäisenä päivänä riitakertomuksen, joka toisaalta on järjetön ja toisaalta ei? Eikö tämä sekavuus näkyisi jo muussakin käytöksessä? Miksi poliisi ei huomannut tällaista?
- - -

Voi olla ns. sekaisin ja koota tutuista tapahtumista, kokemuksista, tunteista asioita yhteen ihan ymmärrettäväksi tarinaksi. Tuo, miten olen ymmärtänyt AA:n tarinat kuulusteluista, on varmaan suurimmaksi osaksi totta. Siinä voi valehdella, milloin asiat ovat tapahtuneet ja mikä niiden yhteys toisiinsa oikeasti on. Tätä tarinaa pitäisi pystyä vaan toistamaan uskottavasti uudelleen ja uudelleen, ja siinä voi valhetelu näkyä. Näi poliisi ilmeisesti toimiikin kuulusteluissa. Tässä tapauksessa AA:n ei tarvinnut ilmeisesti toistaa kovin monta kertaa, sillä asianajajaja tuli apuun, ja tuli peruutusvaihde.

Olisin laittanut tähän linkin IS:n verkkoliitteen uutisesta, mutta en onnistunut. Siinä on otsikkona "Ei tarpeeksi surua". Hauskasti uutisoitu juttu Pohjois-Koreasta ja siitä, kuinka suuren johtajan kuoleman jälkeen huonosti surreita ihmisiä on pidätetty. Asia on toki vakava, mutta kertoo myös siitä, kuinka valehtelun määrittely voi olla joskus haasteellista puuhaa.
- - -
Sorry, otsikko oli "Ei tarpeeksi tuskaa?"

[Tara]

Kun vertailee Annelin ja lapsen kuulustelujen ajankohtia, huomaa, että Anneli alkoi vähitellen purkaa tunnustustaan sen jälkeen, kun oli tavannut lapsen 6.10.2009. Sen jälkeen hän kertoili (kolmen kuulustelun ajan) haluavansa keskustella psykologin kanssa muistamattomuudestaan, olleensa väsynyt muistijälkitestissä ja alkaneensa epäillä oliko riitaa ollut ollutkaan, kunnes 5.11. perui tunnustuksensa.

Kun muistaa, että lasta oli puhuteltu juuri 3.11. etupäässä riidasta, ymmärtää puhuttelun liittyneen Annelin viimeaikaisiin peruutusliikkeisiin. Sen vuoksi pidän entistä huonompana ratkaisuna poliisilta jättää kysymättä lapselta vielä kerran myös tämän huppis-havainnoista.

Kiinnostaisi tietää, onko täällä aiemmin keskusteltu Annelin ja lapsen kuulustelujen liittymiskohdista ja siitä, miten lapsen tapaaminen kenties vaikutti Annelin kuulustelujen sisältöön. Ja erittäin kiinnostunut olisin Annelin mahdollisesta muistamattomuudesta. Kuinka voi ensin koko syyskuun ajan kertoa hyvin seikkaperäisesti suhteestaan Jukkaan ja kuvailla heidän riitaansa, ja sitten vasta lokakuun puolivälissä alkaa unohtaa tämänkin? Ensimmäiset merkit Annelin 'henkisen tilan heikentymisestä' näkyivät mielestäni

24.9., kun Manner oli paikalla kuulusteluissa ja teki tähän liittyviä kysymyksiä Annelille. Sen jälkeisissä kuulusteluissa Annelilla oli kuitenkin oikein 'muistikuvia' riidasta.

Löysin yhden 'pahoinpitelypäivämäärän' 18.9.2009, eli on tapahtunut kun Annelin pidätys oli ovella. Vertailin puolestani tuon aikaisia lapsen puhutteluja Annelin pidätyksen aikaisia tilanteita. Olihan siinä varsinainen käänne, kun Anneli nimettiin epäillyksi.

Viime syksynä tietoon tullutta:
Turun Sanomat 30.9.2011 16:08:53
http://www.ts.fi/online/kotimaa/262188.html
Uutisessa "Anneli Auer pysyy vangittuna":
...Lisäksi Aueria epäillään kolmesta törkeästä pahoinpitelystä, joista kaksi olisi tapahtunut 2006- 18.9.2009 ja yksi 15.6.-18.9.2009.


18.9.2009 Anneli kävi muistijälkitestissä.
16.9.2009 lapsi oli ollut puhuttelussa. Tässä puhuttelussa lapsi ilmaisee selvästi, ettei ollut nähnyt äitiä silloin kun meni katsomaan isää, joka silloin makasi lattialla - kyse on siis kolmannesta käynnistä, ja ennen puhelua tietty. - Annelin kuulusteluista (jo 2006-2007) käy ilmi, ettei hän ollut lapsen käyntejä huomannut lainkaan.

Olisiko Anneli alkanut tivata lapselta mitä tämä oli kertonut, jos sillä olisi vaikka yhteyttä siihen muistijälkitestin kanssa samalle päivälle osuneeseen pahoinpitelyyn? Seuraavassa lapsen puhuttelussa 21.9. käy ilmi että axxx on sanonut äidille (tilakuuntelusta), että tälle tulisi huono olo, jos hän kertoisi äidille mitä häneltä oli kysytty ja mitä hän oli kertonut 16.9., ja oli myös sanonut että ei ollut paljastanut tarkkaan mitään semmosia pikkuseikkoja . Äiti oli puolestaan sanonut sen kuuluisan ettei poliisin tarvitse tietää kaikkea mitä he tietävät. Puhuttajat kertovat suoraan, että tällainen vaikuttaa heistä salailulta.

Auer pidätettiin 27.9.2009 - tämäkö on siis 'virallinen pidätyspäivämäärä'?
Vai pidätettinkö oikeastaan jo 24.9.2009, koska oli pidätettynä 18.-21.9, sen jälkeen päästettiin muutaman päivän vapaalle 21.-24.9, jona aikana poliisi kuunteli Annelin puhelinta. Pidätys 24.9.2009.
Noh, menin vähän taaksepäin tuosta Veristin esiinnostamasta 'Anneli alkaa menettää muistiaan' kohdasta.

Selvää tietenkin, että lapsen puhuttelut, pahoinpitely, Annelin kuulustelut sekä pidätys liittyvät toisiinsa.

Jossakin siis on ollut noita päivämääriä enemmänkin, mutta kun ei löydä niin ei sitten.
Olisiko juuri tuolloin ollut sitä uhkailua ja pahoinpitelyä ja kieltoja ja käskyjä mitä lapsi saa kertoa puhuttelussa ja mitä ei (toki tuota ohjeistusta on ollut muulloinkin). Siltä se ainakin minusta näyttää. Ja siltä, että näitä on lapsetkin muistaneet vielä kesällä 2011? Se oli silloin ja silloin kun axxx oli puhuttelussa ja kun äiti pidätettiin jne.

[cicero]

Omaa ajatuksenvirtaa...Todennäköisesti Anneli on kertomuksessaan käyttänyt yhdistelmää jo pidempään Jukan kanssa riidellyistä aiheesta. Mitä luultavimmin myös vaihtanut asetelmaa niin että hän esiintyy tarinoissa Jukkana ja Jukka Annelina. Lisäksi uskoisin että se kaikkein kritikaalisin eli häntä kohtaa raskauttavin juttu siitä tarinasta edelleen on kertomatta.

Koska itselläni oli tuolloin sellainen tilanne että tuli seurattua yhtä sun toista "vauvafoorumia" myös tätä perhekerhoa sekä myös henk.kohtaista kautta sain tietoa Annelista ja hänen toiminnastaan niin hänen missionsa perhekerhon kera oli muutenkin lopun alkua. Hänhän oli saanut melko paljon hyvissä asemissa olevia henkilöitä suuttumaan juuri ennen surmia. Itse olen miettinyt että tähän tämä koko jupakka jotenkin kulminoituu sillä Annelihan korosti surman jälkeen melko hanakasti sitä että nimenomaan Jukka oli ihmisten vihan kohde ja Jukkaa oli uhkailtu. Uskon että Anneli puhuu tässä kohtaa itsestään. Osa näistä Annelin vihastuttamista henkilöistähän oli poliittisia henkilöitä ja oli joku mieshenkilö esiintynyt avoimen vihamielisen agressiivisesti häntä kohtaan jossakin puhetilaisuudessakin (ettei vain olisi ollut tämä joka myös vangittiin, tai samasta porukasta) joten Annelin puheet varmasti ovat uhanneet myös Jukan orastavan yrityksen suhdetoimintaa tai Jukka on sitä aavistellut että siitä voi olla haittaa.

En siis usko että tämä juttu yksinään oli se mikä johti surmaan vaan oli yksi pariskuntaa riipivistä riidoista lastenhoidon ja kotihoidon ohella, mutta uskon että tarinansa Anneli on napannut tästä. Ihmettelen edelleen ettei poliisi heti tarkistettuuaan Jukan koneet huomannut että jos Jukka ei kerran oltu uhkailtu niin mistä vaimo on sellaista keksinyt, eikä Annelin saama negatiivinen kritiikki omissa jutuissaan ollut siis mikään salainen vaan Annelista puhuttiin paljon ennen surmaa vauvafoorumeilla. Kaikki eivät vain tainneet heti tajuta että surmatun Jukan vaimo oli tosiaan tämä sama henkilö. En minäkään heti osannut yhdistää asiaa.

[Veristi]

^^Hieno huomio Taralta yhdistää lasten uudet 2011 kertomukset äidin uhkailuista juuri näihin vuoden 2009 lasten puhutteluihin. Vaikka lapsen 26.8.2009 puhuttelu tehtiinkin kertomatta etukäteen tarkkaa päivämäärää Annelille, lapsi oli jotenkin huolissaan äitinsä reaktiosta. Molempia lapsia puhuteltiin seuraavaksi 16.9., ja sitä ennen tytär oli kertonut äidilleen, mitä oli kyselty. Puhuttelussa 21.9. tyttäreltä sitten kyseltiin tilakuuntelun kautta selvinneistä puheista. Eli onpa hyvinkin Anneli voinut juuri tässä vaiheessa uhkailla lapsia, jotteivat kerro poliisille, psykologeille ja sosiaalityöntekijöille. Ei liity siis pelkästään niihin 2007 terapiakäynteihin yms. Täytyypä vertailla tarkemmin vielä kuulustelukertomusten sisältöjäkin.

[Kuolemannaakka]

Olet, Naakka, oikeassa siinä, ettei Annelin kertomus riidasta sopinut yhteen surmatyön kanssa. Kysymys kuuluukin, miksi hän kertoi tuollaisen tarinan? On kai vain kaksi vaihtoehtoa: joko hän oli täysin sekaisin tai sitten hän kehitteli kaiken omia tarkoitusperiään varten.

Mutta tätä tosiaan voi miettiä? Miksi kukaan tahtoisi tunnustaa "juonena" murhan, ja saada paljolti sen vuoksi elinkautisen? Tunnustustahan käytettiin luonnollisesti Annelia vastaan, eikä siihen nyt suoranaisesti mitään älyttömiä knoppeja sisältynyt, että se miksikään vitsiksi tai hourailuksi olisi tarkoitettu tai tulkittu. Tuskaista "muistelua" ja hakemista. Tunnustaisitko sinä tekemäsi murhan toivoen, että kertomuksen epämääräisyys jotenkin vapauttaa sinut kaikista epäilyksistä?

Minä veikkaan, että ensinnäkin Anneli oli umpiväsynyt ja tokkurassa ja halusi vain tilanteesta pois ja nähdä lapsensa. Ihminenhän tunnustaa ihan mitä vaan, kun motiivi on tarpeeksi suuri, eli esim kidutettaessa, mitä jatkuvat jankkaavat kuulustelut lievässä muodossa ovat. Hän myötäili poliisien käsityksiä ja kertoili mitä he halusivat kuulla. Aina kun poliisi jotain alkoi vänkäämään, hän lopulta "suostui" siihenkin, että kai se sitten oli niin, vaikka en muista. Tarinassa ei ollut todellisuudessa omaa kuin riidan aihe (joka oli otettu jostain pariskunnan vanhasta riidasta) ja se keittiö. Keittiössä taas oli pakko käydä, kun sen veitsen piti olla sieltä. Ikkunan hajotus: joku heitti siihen jotain tai sitten joku tuli siitä sisälle. No, onpas vaikeaa päättelyä. Mitään omaa, vain murhaajan tietämää tietoa, ei Annelin tarinassa ole, ei mitään tietoa itse murhasta, jonka kuitenkin sanotaan jatkuneen useiden minuuttien ajan. Ei mitään viitettäkään siitä, että miten Anneli teki lopullisen murhan puhelun aikana=) A ei yksinkertaisesti edes tiedä, miten murha lopullisesti tehtiin. Eikä poliisi sitä kysy!

Anneli vain kertoi poliiseille, mitä nämä halusivat kuulla, ja mihin he asioita johdattelivat, että saisi rääkin loppumaan. Nauhoituskin olisi tuossa vaiheessa varmasti tullut tunnustettua, jos poliisit olisivat moista epäilleet.

[Severin A]

^Cicerolta mielenkiintoista tekstiä! Sivuaa omaa tajunnanvirtaa, jossa olen miettinyt syitä JL:n 'demonisoinnille' AA:n taholta. Siltä pohjalta, mitä olen AA:n kertomaa JL:sta lukenut, minulle on syntynyt kuva, jossa AA:lla on pahasti ja paljon hampaankolossa puolisoaan kohtaan. "Jukka ei käyttänyt sormusta, Jukka oli flirtti, Jukka ei arvostanut, Jukalla oli ongelmia työpaikalla ja sieltä tuli uhkailuja, Jukka seisotti lapsia milloin pihalla, milloin kylmässä suihkussa...jne". Minun mieleeni tuo ei tuo kuvaa auvoisesta normaalista perhe-elämästä. Siksi tuo Ciceron esille tuoma AA:n työkuvioihin liittyvät vastoinkäymiset kiinnostaa. Projisoiko AA omat työnsä kautta tulleet ongelmansa JL:n ongelmiksi? Liittyvätkö pariskunnan erimielisyydet ja kiistat esim. JL:n vaatimukseen lopettaa 'vauvakerhoilu' sen saaman negatiivisen palautteen vuoksi? Kiinnostaisi tietää enemmän mitä tämä AA:n saama 'vastatuuli' nettimaailmassa piti sisällään ja mitä se tarkemmin sanottuna oli.

[Veristi]

Naakka,

Sen vuoksi tätä väsymisen mahdollisuutta/mahdottomuutta pohdin, kun vaikuttaa niin epätodelliselta, että kukaan voisi tavallisessa poliisikuulustelussa mennä niin sekaisin, että tekisi muka valheellisen tunnustuksen. Tietenkään meillä ei ole litterointeja käytössämme, mutta pöytäkirjojen perusteella ainakaan käsiteltävien asioiden etenemisvauhti ei ollut kummoinen. Psykologiselta kannalta tämä on mielestäni mielenkiintoinen probleema, johon olisi kiva perehtyä yleisellä tasolla.

Kuulustelujen päivämäärien ja kertomusten asiasisältöjen vertailu on myös tärkeää. Siitä näkee kenties jotain Annelin ajatuksenjuoksusta. Täytyy vielä jatkaa tutkailua. Näyttää kuitenkin siltä, että Anneli saattoi jossain vaiheessa otaksua, että poliisilla olisi enemmänkin todisteita häntä vastaan, ja sen vuoksi Anneli olisi alkanut muokata tarinaansa siihen suuntaan, että olikin ollut hysteerinen surmatyötä tehdessään. Ehkä hän kuvitteli olevan mahdollista saada lievemmän tuomion tai jotain. Tai pohti syyntakeettomuusvaihtoehtoa? Jätti kuitenkin kaiken varalta mahdollisuuden perua puheensa. Ja se kannatti, kun kävikin ilmi, mitä todisteita häntä vastaan oli.

Jotain sellaista noissa Annelin kertomuksissa kuitenkin on, mikä saa minut epäilemään niitä enemmänkin. Ei paljasta astaloa, eikä varsinkaan paljasta mitään lavastuksista. Eikä sanallakaan viittaa siihen, miten tapahtumat sijoittuvat häkepuheluun. Nyt kun tiedossa on taustanauhan käytön mahdollisuus, ymmärtää paremmin kaikenlaisen suunnitelmallisuuden salassapidon merkityksen. Jos Anneli olisi ollut ihan sekaisin, miksei hän olisi keksinyt ympätä tarinaansa jotain astaloakin? Miksi keskeiset seikat puuttuivat?

Ja miksi halusi tavata lapsensa, joita mahdollisesti oli aiemmin uhkaillut?

[cicero]

^Cicerolta mielenkiintoista tekstiä! Sivuaa omaa tajunnanvirtaa, jossa olen miettinyt syitä JL:n 'demonisoinnille' AA:n taholta. Siltä pohjalta, mitä olen AA:n kertomaa JL:sta lukenut, minulle on syntynyt kuva, jossa AA:lla on pahasti ja paljon hampaankolossa puolisoaan kohtaan. "Jukka ei käyttänyt sormusta, Jukka oli flirtti, Jukka ei arvostanut, Jukalla oli ongelmia työpaikalla ja sieltä tuli uhkailuja, Jukka seisotti lapsia milloin pihalla, milloin kylmässä suihkussa...jne". Minun mieleeni tuo ei tuo kuvaa auvoisesta normaalista perhe-elämästä. Siksi tuo Ciceron esille tuoma AA:n työkuvioihin liittyvät vastoinkäymiset kiinnostaa. Projisoiko AA omat työnsä kautta tulleet ongelmansa JL:n ongelmiksi? Liittyvätkö pariskunnan erimielisyydet ja kiistat esim. JL:n vaatimukseen lopettaa 'vauvakerhoilu' sen saaman negatiivisen palautteen vuoksi? Kiinnostaisi tietää enemmän mitä tämä AA:n saama 'vastatuuli' nettimaailmassa piti sisällään ja mitä se tarkemmin sanottuna oli.

Anneli oli aika aktiivinen nyös muualla kuin omalla saitillaan ja toi esiin tätä omaa näkemystään äitiydestä jota valtaosa foorumeilla kirjoittelevista piti vähän erikoisina ja kyllä hänelle naurettiin mutta oli myös pieni joukko myötäilijöitä jotka ilmeisesti olivat mukana myös tässä perhekerhossa Annelin apuina. Annelilla oli myös poliittisia päämääriä ja hän oli myös ihan tavallisessa maailmassa osallisena keskustelupaneeleissa joihin olin kutsuttu kaikennäköistä päättäjää ja näissä pari kertaa tilanne oli riistäytynyt jollakin tapaa käsistä eli muutamat miespuoliset henkilöt olivat täysin menettäneet malttinsa ja sanallisesti myös osoittaneet jonkinnäköistä uhkausta Annelia kohtaan, voi vain kuvitella että millaisia viestejä on privaatisti tullut . Anneli ei näissä paneeleissa onnistunut saamaan päättäjiä oman missionsa puolesta puhujiksi. Aluksihan häntä pidettiin jonkinlaisena kotiäitiyden puolesta puhujana mutta jutut alkoivat olemaan pidemmälle mennessä sitä luokkaa ettei niihin voinut oikein reagoida muuten kuin nauramalla. Olihan Tanja Karpelakin aluksi innoissaan asiasta mutta perääntyi aika pian. Muistaakseni tuolla perhekerhon sivuilla oli omat juttunsa myös näistä paneeleista ja muista Annelin pyrkimyksistä. Hänellähän oli pari aktiivista kannattajaa,oikeita käsiä ja itse en asiaa enää muista mutta monet muut äidit ovat sitä mieltä että ainakin yksi innokkaimmista kannattajista oli juuri Joutsenlahden vaimo.

Niin ja olihan sellaistakin juttua että jotkut työkaverit Jukan työpaikalla olivat irvailleet Jukalle vaimon jutuista ja kysellet eikö tämä osaa pitää vaimonsa turpavärkkiä kiinni...tämä oli sellaista mitä Porin torilla joskus tuli kuultua ennen surmaa. Siellähän ne Jukan ikäiset miehet seisoskeli lihapiirakka suupielessä ja juoruilivat silloin, taitavat tehdä niin edelleen