Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

[Valhalla]

Totta, että lasiäänet kantautuvat hyvin ulkoseinää pitkin. Mutta puheäänistä en ole niin varma, kun välissä oli takka ja takkapuut. Myös pesuhuoneesta kantautuvat vesiäänet puuttuvat lapsen kertomuksesta, mutta siihenkin voi olla syynä äänieristys ja pesutilojen sijainti. Kodin tekstiileistä tietysti myös paljolti riippuu. Ja kenties lehti- ja roskakasoista.

Mutta voihan tämä olla vain harras toiveeni, ettei tytär varsinaista surmatekoa tajunnut...

Uskon, ettei takalla ja puilla ollut suurtakaan merkitystä. Avoimessa tilassa ääni välittyy heijasteina eikä juurikaan akustiikkaa sitovaa pintaa ole matkan varrella. Takan äänen läpäisyllä ei siis ole väliä vaan heijasteet kantavat paremmin. Etenkin lattia- ja kattopintaa myöden. Uskon edelleen, että hiljainen puhe takkahuoneesta kantautuu lastenhuoneeseen - jopa huoneen oven läpi mutta etenkin jos se oli raollaan tai alareunassa oli ilmastoinnin takia rako.

[cicero]

Totta, että lasiäänet kantautuvat hyvin ulkoseinää pitkin. Mutta puheäänistä en ole niin varma, kun välissä oli takka ja takkapuut. Myös pesuhuoneesta kantautuvat vesiäänet puuttuvat lapsen kertomuksesta, mutta siihenkin voi olla syynä äänieristys ja pesutilojen sijainti. Kodin tekstiileistä tietysti myös paljolti riippuu. Ja kenties lehti- ja roskakasoista.

Mutta voihan tämä olla vain harras toiveeni, ettei tytär varsinaista surmatekoa tajunnut...

Kyseinen talomalli ei ole mitenkään erityisen eristetty malli eli ihan normaalisti kuuluu puheensorina viereisestä huoneesta ja kehuivat ne naapuritkin jossain haastattelussa että sisältä asti joskus kuului riidan äänet. Jokatapauksessa surman aikana kyseessä ei ole olleet normaalit äänet vaan hyvinkin poikkeavat, sellaiset joihin ihmisen luontainen itsesuojeluvaisto reagoi.

[Tara]

MIksi muut lapset pysyivät huoneissaan..? Alkutilanteessa ei ollut heille mitään uutta?

Oma kokemukseni vaikuttaa tähän varmaan, mutta luulisin, että lapset olivat kokeneet samanlaista aikaisemminkin, iskä ja äiti riitelee, illalla myöhään, yölläkin. Paras pysyä peiton alla. Tuttua. '..huoneisiinne siitä, petiin niinku olis jo'. Vanhin meistä (11-12) uhmasi tätä komentoa, vaikka yhden kerran minäkin menin siihen väliin kiljumaan isälle että menisi pois ja jättäisi äidin rauhaan (nuorin, 6-7). Noh, meitä ei läpsitty poskille eikä seisotettu kylmässä suihkussa. Joskus tosi harvoin, kerran pari, mentiin äidin kanssa yhdessä ulos hankeen odottamaan, että 'isiparka' (sanoi äiti) nukahtaisi.

Tätä vieläkin kummastelen että A ei kuulusteluissa ilmaise millään tavalla, että olisi edes säikähtänyt:.. me ihmeteltii että mitä tää on, sitä räiskintä-ääntä katottii, Jukkakin katteli.. Oliskohan ilotulitteita vai pommi, kiusantekoa...Videoillakaan edes ilmeet eivät kerro oikein mitään. Lapsi ei uskaltanut sytyttää lukulamppuun valoa, mutta ei pelännyt mennä katsomaan joko se lähti, ainakaan sen vertaa että olisi siitä pelosta mitään maininnut, ja muutenkin kävi katsomassa jo ennen surmaa kun siellä iskä tai äiti kiljui. Poikaa ehkä pelotti (muistanko oikein..) kuitenkin hän sanoo jopa nukahtaneensa välillä.

[Veristi]

^^ Jos niin on, että äänirekotkin osoittavat äänten kuuluvan noin hyvin huoneesta toiseen, voin "lohduttautua" sillä, että siinä tapauksessa ne samanaikaiset mankan näppäinten äänet, lasiäänet ja Annu-huudotkin ovat uskottavia pojan kuulemina. Ja vaativat selityksen.

Silti jotenkin on vaikea uskoa siihen, että lapsi olisi voinut moneen kertaan kerrottuna pysyttäytyä niin hyvin samassa tarinassa, jos se oli valetarina. Huppiskohta muuttui, mutta muu ei niinkään.

[Veristi]

Aloin tuossa eilen Valhallan ja ciceron aiheuttaman ryhmäpaineen alla epäilemään omia havaintojani puheäänen havaitsemisesta. Lapsen äänihavaintoihin palatakseni: uskon, että ns. runkoäänien (lasiäänet, askeleet, kolinat) kuuleminen on ollut helppoa yön hiljaisuudessa, koska tällöin ääni on kantautunut pitkin seiniä ja lattioita. Puheääni on kuitenkin vähän eri juttu: se on ns. ilmaääntä. On hyvinkin mahdollista, ettei sanoista ole saanut kunnolla selvää, vaan on kuulunut pelkkää mutinaa tms.

Lapsen havaintoihin on voinut vaikuttaa myös Taran yllä mainitsema ärsyketilaan mukautuminen: jos on tottunut kuulemaan vanhempien riitelyä, sen yksityiskohtiin ei enää kiinnitä niin huomiota. Luonnollisesti myös havaintoihin liittyvät voimakkaat tunnetilat aiheuttavat havaintokentän kapenemista.

Lapsen kertomuksia pidän luotettavina senkin vuoksi, että ne sopivat hyvin taustanauhateoriaan. Eikä niissä näy niitä kielellisiä lipsahduksiakaan...

[Valhalla]

Tuskin sanojen selville saamista voi arvata. Vaikka äänet kuuluisivatkin, ovat voineet olla päällekkäisiä. Lapsi on voinut kauhuissaan mumista itsekseen, painaa käsiä korvilleen tmv. Sai selvää sanoista tai ei - kumpikin ihan mahdollisia. Mutta uskon ilmassa edenneiden äänien kantautuvan helposti takkahuoneesta lastenhuoneeseen. Heijastavien pintojen kautta. Ja mahdollisesti cyproc-seinän läpikin. Lapsi on voinut myös tietoisesti välttää sanojen ajattelua jos ahdistava tilanne on ennestään tuttu. Monta monessa.

Mutta se mitä pidän selvänä on, että ikkunan rikkominen ja murha on tuottanut sellaisen äänimaailman, että kaikki lapset tiedostivat jotakin tapahtuvan. Ja että helinät ja kolinat olivat varsin kuuluvia eikä puhe tai huudot jääneet kuulematta. Itseasiassa noiden tilojen äänieristyksen tekeminen olisi varsin konstikas juttu eikä ollenkaan normaalirakentamisen puitteissa.

Veikkaan, että yön hiljaisuudessa noin pinnistäen tavanomainen elektroninen seinäkellon tikitys kuuluisi takkahuoneesta avoimesta ovesta lastenhuoneeseen. Niin hyvin heijasteet äänen jatkavat ja menettävät vain vähän volyymistaan.

[Veristi]

^Tuosta Valhallan kellon tikityksestä tulikin mieleeni, että usein tikitystä ei edes 'kuule', vaikka kello olisi ihan korvan juuressa yöpöydällä, ja joskus taas tikitys häiritsee niin, ettei uni meinaa tulla silmään...

Eli tästä päädyin pohtimaan synnynnäisten temperamenttien vaikutusta havaintojen tekoon. Varsinkin lapsissa huomaa ns. häirittävyyden merkityksen keskittymiskykyyn. Ns. korkea häirittävyys merkitsee sitä, että ihmisellä on huono keskittymiskyky, mutta vastaavasti hän on hyvä huomioija ja havainnoija. Tällainen henkilö havaitsee tarkasti yksityiskohtia näkökentässään ja muutoksia ympäristön äänissä.

Sen sijaan henkilö, jolla on ns. matala häirittävyys, on hyvin keskittymiskykyinen. Jos hän kiinnittää huomionsa johonkin tiettyyn asiaan, muut ympärillä olevat ärsykkeet sulkeutuvat ulos hänen havaintokentästään. Lapsi voi esimerkiksi paeta omiin ajatuksiinsa ja sulkea korvansa ulkopuolisilta ääniltä.

Näin siis havaintojen teko on monilla tavoin riippuvainen niin itse havainnoitsijasta kuin äänilähteestä ja olosuhteista.

[Valhalla]

Tuossa olet Veristi ihan oikeassa. On kuitenkin tutkittu ja voin itsekin vahvistaa - tuossa keskittymisessä lapsi hakkaa meidät aikuiset noin sanonnan mukaan satanolla. Lapsi osaa sulkea pois häiriöt ja keskittyy siihen mihin haluaa tai pitää kun taas aikuinen usein haukkaa likaa ja kuuntelee/ajattelee liikaa tai muita asioita. No tällä sinänsä ei ole tekemistä asian kanssa koska lapset ovat voineet haluta kokemuksen myötä sulkea noita ääniä mielestään tai sitten vaihtoehtoisesti niiden yllättävän uuden luonteen vuoksi kaikki on syöpynyt mieleen kuin nauhalle konsanaan. Sen sijaan lapsi voi myöhemmin antaa vähemmän loogisen selityksen hyvinkin tarkkaan kuulemalleen mutta oudolle äänelle. Heiltä pitäisikin kysyä mitä ääniä he todella kuulivat eikä sitä miksi he ne äänet tulkitsivat.

[Veristi]

^Nimenomaan tuo: kysyttävä, mitä ääniä todella kuulivat. Jos lapselta kysytään, riitelivätkö vanhempasi, kysymys sisältää jo lähtökohtaisesti negatiivisen merkityksen. Vanhemmilleen lojaali lapsi taipuu jo luonnostaan kielteiselle kannalle ja alkaa kieltelemään ja kaunistelemaan asiaa. Eikä tuon ikäinen välttämättä osaa tehdä päätelmiä siitä, merkitsevätkö hänen tekemänsä havainnot juuri riitelyä vai sitä, mitä hänet on johdateltu päättelemään - tässä tapauksessa huppista.

Tässä tulee hyvin esille, kuinka tärkeää avointen kysymysten esittäminen ja lapsen todellinen kuuntelu on. Ei pidä jo kysymyksin johdatella lapsen tarinaa tiettyyn suuntaan - silloin se vaikuttaa jo itse tarinan juoneen.

Mahdollisten peseytymisen äänten kuulemisesta lapsilta ei olekaan kysytty. Mikäli Anneli on syyllinen, hänen on täytynyt pistäytyä pesulla. Veden lorinaäänet - missä ne ovat?

[cicero]

^Nimenomaan tuo: kysyttävä, mitä ääniä todella kuulivat. Jos lapselta kysytään, riitelivätkö vanhempasi, kysymys sisältää jo lähtökohtaisesti negatiivisen merkityksen. Vanhemmilleen lojaali lapsi taipuu jo luonnostaan kielteiselle kannalle ja alkaa kieltelemään ja kaunistelemaan asiaa. Eikä tuon ikäinen välttämättä osaa tehdä päätelmiä siitä, merkitsevätkö hänen tekemänsä havainnot juuri riitelyä vai sitä, mitä hänet on johdateltu päättelemään - tässä tapauksessa huppista.

Tässä tulee hyvin esille, kuinka tärkeää avointen kysymysten esittäminen ja lapsen todellinen kuuntelu on. Ei pidä jo kysymyksin johdatella lapsen tarinaa tiettyyn suuntaan - silloin se vaikuttaa jo itse tarinan juoneen.

Mahdollisten peseytymisen äänten kuulemisesta lapsilta ei olekaan kysytty. Mikäli Anneli on syyllinen, hänen on täytynyt pistäytyä pesulla. Veden lorinaäänet - missä ne ovat?

Niin, eivät lapset tajua ajatella juuri sillä hetkellä että mitkä ovat muiden mielestä tärkeitä asioita painaa pään sisään vaan muistiin saattaa jäädä vaikka se, että jotakin hirveitä ääniä kuului, niitä ei pystytä nimeämään mutta muistetaan että sisko pelkäsi ja sillä oli punainen pusero.

Anneli on myös saattanut kysellä lapsilta ennen poliisin tuloa että "näitkö sä jotain" tai "kuulitko sä jotain" ja nopeasti selittää mitä mukamas oli tapahtunut. Lapset tottakai uskovat vaikka osa jutusta olisi ristiriidassa omien mielikuvien kanssa, vasta myöhemmin sitä saattaa miettiä joitakin asioita että ei se nyt vaan voinut olla niin kuin äiti kertoi, ehkäpä lasten kohdalla tapahtui jotain tälläistä viime vuoden puolella.

[Tara]

Jos on kuten oletan, että talossa oli riidelty aikaisemminkin, niin luulisin, että lapset olivat niihin riidan aiheisiinkin jotenkin tottuneet, eivätkä niihin kiinnittäneet huomiota että mistä ne nyt kinastelee - samat jutut varmaan aluksi kuin ennenkin. Eli: taas tätä! Kädet korville, pää peiton alle, tyyny ehkä korville, voi ei. Lopettaisivat jo. Mikä nousee tässä minulle mieleen niin (referoitu) lapsen toinen puhuttelu 7.12.2006 . Siinä lapsi oli kertonut, että jossain välissä äiti oli sanonut 'sano jotakin Jukka'.
- Ennen häkepuhelua? Luulisin, asia ei ole tekstin perusteella aivan varma.

Tämä on ehkä kuulostanut poikkeavalta aikaisempiin verrattuna ja jäänyt mieleen kuin huutomerkki - mitä nyt!?

Avioparien riitely on aika usein sellaista, ettei siinä saa kumpikaan kunnon suunvuoroa, asioita ei sanota loppuun kun toinen jo keskeyttää 'höpö-höpö, taas tuota, älä alota, mikäs nyt vaivaa, itse sinä, mikset ikinä, minäkö aina, mulla ei ole aikaa, aina minä, aina sinä, älä valehtele, ei ole totta, minä aina, no taas, aina sama, älä viitsi, minä nukun nyt, lopeta jne.

Lapsi myös muisteli, että joskus ne nahistelivat ja huusivat toisilleen mutta ei se ollut sellaista kauheaa huutoa.

[Valhalla]

Onhan se näinkin, että lapsi myös osaa sulkea mielestään esim näitä riidan aiheita. Toisaalta kuolemanpelko ja hätä kyllä erottuu lapsenkin korvaan ja tilanne on uusi.

'sano jotakin Jukka' - tämän olen sovitellut myös siihen ajatusmalliin, että josko Jukka oli jo hengetön tai tajuton ja siksi lause Annelilta livahti. Tuli siis lapsen korviin tahattomasti. Ja Anne puolestaan varmisteli, että Jukka tosiaan on kuollut tai kuolemaisillaan ja häke-puhelun voi mennä ottamaan.

[Kuolemannaakka]

Mikkonen ( Kuolemannaako tämän Ninan veti esiin) ja Auerko edustaisivat saman suuntaista 'feminististä' ajattelua? Mikkosten perhe-elämälle tarjottiin josatin syystä julkisuutta todella runsaasti. NM:n mielestä päivähoitosysteemiä voi verrata natsien 'lapsitehtailuun', koska kotonaan he voivat omaksua yhteiskunnalle vahingollisia ajatuksia. Julkista yksityiselämää? Mitä se on? Miksi elää yksityiselämää julkisuudessa, perheellä oli jopa jonkinlainen oma uutiskanava, jopa lapsilla. Feminismiäkö?


Feminismiä on monenlaista. IMO A:n edustama feminismi näyttää perustuvan ihmiskäsitykseen naisen ja miehen perustavasta erilaisuudesta (tästähän ei vaan saavuteta yksimielisyyttä, onko yhtäläisyyksiä enemmän kuin erilaisuutta, painaako erilaisuus enemmän, onko naisen hyvä elämän edellytys synnyttää lapsia?.. eli se siitä, ihmiset ajattelee mitä ajattelee, hyvä niin).

Auer sanoi suorat sanat 70-luvun 'tasa-arvo'-mallista, se 'haiskahtaa' on 'vanhanaikaista'? Päivähoitajista hän käytti ilmaisua 'asiantuntuntija'hoitajat (lainausmerkit A:n, kertovat jotain). A:n äiti voi tehdä uraa kotonakin, netissä, ja hoitaa ja kasvattaa lapset itse, ja näytti edustavan kuin 'vaihtoehtoa' .¨tasa-arvohömpötykselle, sille vanhanaikaiselle. Mutta minusta hän edusti paluuta takaisin. Vapaata hänestä ainakaan ei tullut. Feminismiä feminismin kaavussa?

Kuten utopiotten ennenkin on todellisuudessa lopulta käynyt, päätyvät ne sisäiseen kaaokseen ja romahtavat, tai yhteenottoon yhteiskunnan kanssa, omankädenoikeuden haltuunottoon, lopulta katastrofiin utopian sankarille ja hänen 'seurakunnalleen', tässä tapauksessa oman perheen pirstoutumiseen, isän kuolemaan, lapsen huolestuttavaan uhkailuun, äidin outoon vitsailuun 'jäähyväisateriasta' lapsille ja hänelle, kotona ruokapöydän ääressä (tilakuuntelu kun poliisi oli A:n jäljillä)..tämä alue on nyt sitten ihan liian delikaatti, että siitä voisi sanoa enempää..

Samoin nää nämä aatteellisten virtausten määrittelyt.. ei jaksa enää tätä.

Käy miten käy, A:n en usko lapsiaan itselleen enää saavan, ja AA syyttää vastoinkäöymisistään taivaan tappiin asti aina joitain muita.

Mutta, antaa olla... ei jaksa enää. Aikanaan näistä yritin jotain sanoa. Mikä hirveän ryöpytys siitä seurasi. Kiitos, se riitti.

Siis feminismistähän ei ole kysymys, päin vastoin. Kysymys on konservatiivisten arvojen ajamisesta, vaikka voisikin kuvitella, että jonkinlaisen feministisen kaavun varjossa. Siis korostetaan äidin "oikeaa" roolia kotiäitinä, joka uhrautuu vain lapsilleen, ja isän roolia tämän elättäjänä, joka ilmeisesti sitten ei muulla tavoin lapsilleen uhraudukaan. Tämähän on kokoomuslaista konservatismia, ei suinkaan feminismiä.
AA:n ajatuksissa oli toki se feministinen pohjavire, että naisille tarjottaisiin VAPAUS valita kotiäitiys, jos hänelle maksettaisiin siitä palkkaa. Siis että se ei olisi rikkaiden mikkosten yksinoikeus.
En ole AA:n manifesteihin perehtynyt, mutta ei hän miltään feministiltä vaikuta vaan arvokonservatiivilta. En kannata hänen ajatuksiaan, joskin kotiäitiyden arvonnousua ja "työn" huomaamista voi kyllä kannattaa, sekä voisi myös laskea mahdollisesti yhteiskunnalle koituvia säästöjä siitä, jos äiti hoitaa lapset kotonaan. Toisaalta tarhassa lapsi näkee vähän muitakin naamoja kuin sisarustensa ja se voi olla hyväksi lapsen yhteiskuntaan sopeutumiselle. Ennen vanhaan rikkaat palkkasivat lastenhoitajia, ja yhteiskunnan tarjoamat lastenhoitopalvelut on tehty siksi, että vähävaraisimmillakin äideillä olisi joskus mahdollisuus olla "rauhassa" ja ennenkaikkea tehdä ansiotyötä myös silloin kun heillä on pienet lapset. Siis yhteiskunnan hyödyttämiseksi.

[Kuolemannaakka]

Niina Mikkosen ja Annelin näkemykset ovat kuin yö ja päivä.

Luulisi ekonomiaa opiskelleen ymmärtäneen tämän mutta ei sitten ymmärtänyt. Ei kotiäideille voi maksaa palkkaa siitä syystä että nämä siivoavat omaa kotiaan ja hoitavat omia lapsiaan verorahoilla! Tämähän oli Annelin briljantti ajatus mikä paljastaa todella paljon millainen taloudellinen asetelma heillä on ollut Jukan kanssa kotona. Sen lisäksi hän valitteli että kukaan ei arvosta kotiäitiyttä, en minäkään arvostaisi sitä tapaa jolla hän omaa pestiään hoiti. Tätä kaikkea kun ajattelee niin ihmettelee että mies katseli vaimonsa touhuja niinkin kauan. Ei se riitä että perse pysyy pystyssä jumpan voimin ja hiuksia harjataan sata vetoa illassa, hyvännäköisiä ja nuorempia tulee liukuhihnassa koko ajan lisää.

Unohdat nyt varmaan, että Anneli tienasi rahaa tekemällä töitä kotonaan. Hänen verotettavat tulonsa olivat ihan kohtuulliset. Toisaalta, kyllähän Mikkonenkin tienasi aivan samalla keinolla, marssittamalla koko perheensä telkkariin ja lehtiin. Kumpi tapa on sitten oikea: netti, vai telkkari, sitä en tiedä. Ainakin AA näki huomattavasti mikkosta enemmän vaivaa kirjoittamalla paljon. Ehkä AA ei jaksanut hyvän perheen näyttelemistä niin kauan kuin Mikkonen. Hyvistäkään aikomuksista huolimatta ihmisellä ei ole 24 tuntia enempää vuorokaudessa.
Nettikuvissa ainakin on kämppä kunnossa Annelillakin, tuskin ne photoshopattuja ovat.

Lasten hoidosta maksetaan tarhantädeille verovaroilla.

Unohda se AA:n henkilö hetkeksi ja pyri olemaan tasapuolinen. Ei se niin nätti miesten mielestä ole, kuin te kaikki naiset luulette=) Turha olla kateellinen=)

[cicero]

Niina Mikkosen ja Annelin näkemykset ovat kuin yö ja päivä.

Luulisi ekonomiaa opiskelleen ymmärtäneen tämän mutta ei sitten ymmärtänyt. Ei kotiäideille voi maksaa palkkaa siitä syystä että nämä siivoavat omaa kotiaan ja hoitavat omia lapsiaan verorahoilla! Tämähän oli Annelin briljantti ajatus mikä paljastaa todella paljon millainen taloudellinen asetelma heillä on ollut Jukan kanssa kotona. Sen lisäksi hän valitteli että kukaan ei arvosta kotiäitiyttä, en minäkään arvostaisi sitä tapaa jolla hän omaa pestiään hoiti. Tätä kaikkea kun ajattelee niin ihmettelee että mies katseli vaimonsa touhuja niinkin kauan. Ei se riitä että perse pysyy pystyssä jumpan voimin ja hiuksia harjataan sata vetoa illassa, hyvännäköisiä ja nuorempia tulee liukuhihnassa koko ajan lisää.

Unohdat nyt varmaan, että Anneli tienasi rahaa tekemällä töitä kotonaan. Hänen verotettavat tulonsa olivat ihan kohtuulliset. Toisaalta, kyllähän Mikkonenkin tienasi aivan samalla keinolla, marssittamalla koko perheensä telkkariin ja lehtiin. Kumpi tapa on sitten oikea: netti, vai telkkari, sitä en tiedä. Ainakin AA näki huomattavasti mikkosta enemmän vaivaa kirjoittamalla paljon. Ehkä AA ei jaksanut hyvän perheen näyttelemistä niin kauan kuin Mikkonen. Hyvistäkään aikomuksista huolimatta ihmisellä ei ole 24 tuntia enempää vuorokaudessa.
Nettikuvissa ainakin on kämppä kunnossa Annelillakin, tuskin ne photoshopattuja ovat.

Lasten hoidosta maksetaan tarhantädeille verovaroilla.

Unohda se AA:n henkilö hetkeksi ja pyri olemaan tasapuolinen. Ei se niin nätti miesten mielestä ole, kuin te kaikki naiset luulette=) Turha olla kateellinen=)

Ei se kuitenkaan tainnut niin kunnossa olla, koti eikä lapset, puolisoiden välisestä suhteesta puhumattakaan. Tiedätkö mistä Anneli on maksanut veroa? Että ihan tästä nettihommasta, oletko nähnyt hänen "liikevaihtoaan" tai mistä hän olisi ne rahat saanut, ei taida juuri olla tietoa siitä kuinka paljon omalla sivustolla olevisat mainoksista tuohon aikaan on maksettu tai mitkä niistä ovat olleet niitä "ilmaisia" klikkaa mua-mainoksia joista saa sentin kpl . En kyllä kauhean paljon mainostaisi hänen tulojaan nettisaitin kautta ja totuus on että koko nettisaitin aloitus on ollut kiinni siitä että Jukka on siinä avustanut ja auttanut sekä pitänyt porukan leivän syrjässä kiinni. Mitä Annelin ulkonäköön tulee niin me kaksi ei todellakaan painita samassa sarjassa Saattaisit yllättyä