Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

[lukutoukka]

Eräs tällainen ristiriita on se, että Jukka tekee ulkopuolista työtä ja on siinä mielessä aktiivinen, mutta tiedotusvälineistä on tullut vaikutelma, että hän on ollut jotenkin passiivisempi kotona tapahtuvien asioiden suhteen. Anneli määrää, että yhtenä kuukautena vuodesta saa syödä liharuokaa. Anneli tuntui myös määräävän pitkälti lasten toimet. On ollut myös näitä huhuja, että Anneli olisi ollut jopa väkivaltainen Jukkaa kohtaan.

Jotenkin jää vaikutelma, että Jukka suorittaa ja yrittää miellyttää Annelia, joka sanelee ehkä hiukan yksipuolisesti perheen asiat. Kuin Jukan kädet olisivat olleet sidotut jo ennen hänen kuolemaansa.

[pikasso]

Voihan olla kyseessä myös kateus tai kärsimättömyys Jukan työstä. Mies hoitaa muiden perheiden hyvinvointia ja oma perhe jää pitkistä työpäivistä ja sen luonteesta ilman hoivaa. Kotona mies taas voi odottaa tuettavan häntä henkisesti raskaasta työstä.

[lukutoukka]

Joskus puolisot myös pakenevat työhönsä puolison kanssa kokemiaan ongelmia. Silloin voi ajatella toimivansa perheensä hyväksi, vaikka sivuttaa tukun ongelmia kiinnittämättä niihin huomiota. Ongelmat ovat voineet tuntua luonteeltaan sellaisilta, että niihin ei ole tehtävissä mitään ratkaisun saamiseksi. Silloin ihminen suorittaa arkipäivää parhaansa mukaan ja toivoo ajan tuovan ratkaisun. Tässäkin tapauksessa se ratkaisu sitten tuli, mutta sellaista ei yksinkertaisesti voi olettaa tapahtuvan, kun tällä kertaa tapahtui.

Ihminen voi perheessään havaita tapahtuvan jotain asioita, joita ei hyväksy, mutta keksii niille selityksiä säilyttääkseen jonkinlaisen mielenrauhan ja toimintakyvyn. En voi välttyä siltä tunteelta, että Jukka tiesi jotain olevan pahasti vinossa. Ehkä hän yritti jopa keskustella Annelin kanssa. Ehkä hän sai kuitenkin aina riittävän uskottavan selityksen, jolloin hän ei halunnut enempää keikuttaa venettä.

Kirjoitan nyt kielteiseen sävyyn Annelista, mutta hän tuntui kuitenkin voimakkaammin hallitsevan tilannetta perheessä. Hän oli mielestäni henkilö joka kirjoitti käsikirjoituksen, jonka mukaan muiden oli elettävä. Uhrautuva kotiäiti voi joskus olla kaikkea muuta kuin uhrautuva.

[MissHolmes]

Olen kanssasi samaa mieltä.
Uskoisin, että Annelin ongelmat on ollut hyvinkin Jukan tiedossa. Semminkin, kun jopa sukulaiset huomasivat Annelin muuttuneen ulkoisestikin kuopuksen synnyttyä.

Uskon myös, että riita on saanut alkunsa suoraan tai välillisesti Annelin ongelmista. Joko Jukka on ottanut ne suoraan puheeksi tai Anneli on reakoinut ''omalla tavallaan'' miehensä kotiin tuloon.

Minä olen täysin vakuuttunut siitä, että riita on alkanut jo Jukan kotiin tullessa. Oliko kello sitten Annelin kertoma 23.00 tai myöhemmin, mutta nukkumaan ei tuossa talossa ole tuona kohtalokkaana yönä menty. Tai ei ainakaan ole nukahdettu.

[Muori]

Siitä sotkuisuudesta löysin tällaisen linkin
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/ulvil ... 64148.html Viisitoista tyhjää dödöpurkkia vaatteiden seassa kieltämättä kuulostaa aika hurjalta, mutta toisaalta likavaatteetkin oli yhdessä kasassa.. Vaikkakin sitten jättimäisessä sellaisessa.

Itse olen aika paljonkin pyöritellyt tuota perheen dynamiikkaa. Perheen, jossa on monta lasta on kuitenkin lähes mahdotonta eristäytyä niin kokonaan mitä täällä on maalailtu. On neuvolaa ja koulun vanhempainiltaa, jonkun niihinkin on mentävä, ja kulisseistaan huolta pitävät varmaan menisi yhdessä.. Kaupassa pitää käydä, lapsilla on kaverieita ja omakotialueella on lumitöitä yms "pakollista" näyttäytymistä. Toki Jukkaa on kuvailtukin ulospäinsuuntautuneeksi mutta ei se Annelikaan ole ihan kaikelta ihmiskontaktilta voinut välttyä. Anneli vaikuttaa epäilyt tietäen aika kolkolta, mutta ihan jossain muussa yhteydessä hänestä jäisi varmaan sivistynyt, miellyttävä kuva. Onko silloin keskusteluiden alkuvaiheessa mukana ollut perheen tietäviä?

Katselin Ulvila kuvia ihan muusta syystä ja kiinnitin ensimmäistä kertaa huomiota perheen olohuoneeseen. Ei mikään koko perheen kokoontumispaikka?

[lukutoukka]

Iltasanomat:
"Työhuoneesta Auer piti yllä yhtiönsä kautta nettisivustoja, jotka oli suunnattu lapsiperheille ja äideille. Pullantuoksuisilla sivustoilla mm. jaettiin neuvoja ja tukea kodin ja lasten hoitoon sekä puuhasteltavaa lapsille."

Ehkä hän omissa mielikuvissaan uskoi olevansa juuri sellainen pullantuoksuinen äiti, joka pystyy neuvomaan ja tukemaan muita arjessa selviytymisessä. Ehkä vaatekasat ja hiirenpapanat olivat vain väliaikainen ongelma, kun hän sillä hetkellä halusi säästää vettä.

Tai sitten hän ei kertakaikkiaan voinut sietää sotkua. Jukka oli ollut taas illalla ulkona ja jättänyt hänet yksin selviytymään pyykkivuoresta ja hiirenpapanoista. Ei ollut mitään toista naista tai miestä, ei mitään synkkiä salaisuuksia, mutta pyykkivuorot vain olivat menneet pahasti sekaisin, ja nyt asiaa puidaan oikeudessa.

[pikasso]

Toisaalta Auer on voinut tehdä vain bisnestä kertakaikkiaan olemalla olematta se pullantuoksuinen äiti.

Jos vaikka itseäni vertaan joihinkin elämän tilanteisiin mihin ei ole kuulunut ajattelu miltä kotini näyttää niin melko varmasti olisi tuomittu se näkymä ulkopuolisen silmin. Onko toisten sekainen koti jotenkin arvokkaampi kuin toisten vielä sekaisempi koti. Hyvien asuinaluiden luulisi kattavan ne siisteimmät asunnot, mutta kuka sen tietää. Onko virkavalta vähemmän syynäävä parempi osaisten suhteen.

[Lähtöruutu]

AA ja JL riitelivät/ tappelivat ja kävivät sitten nukkumaan. Ikkuna meni rikki, lapsikin kävi välillä lähistöllä, ei haitannut. JL nukahti ja AA surmasi JL:n nkkuessa sänkyyn (suuri verimäärä sängyssä), tai JL menetti ainakin tajuntansa. Alkoi/ jatkui AA:n lavastuspuuhat, ja tässä yhteydessä lapsi erehtyi luulemaan AA:a Huppariksi. Kun häkeen soiton aika koitti, AA löysi JL:n kännykältä JL:n tekemän nauhoituksen. Hieman improvisointia, ja taustanauha syntyi. Lapsi oli järkyttynyt, ei ollut itsekään varma, mitä oikeasti näki tai kuuli. Äidin avustuksella lapsi alkoi 'tietää', mitä kuuli ja mitä tapahtui. Äidillä oli vielä useaan otteeseen jälkeenpäinkin mahdollisuus varmistaa, että lapsi puhui 'totta'.

[Veristi]

Tämän päivän Hesarissa oli Tiede-sivuilla pikku-uutinen yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jossa on selvitetty, mitä mielessämme tapahtuu, kun näemme vähäpukeisen ihmisen. Tutkimuksen mukaan riisuutuminen ei esineellistä ihmistä vaan toisella ihmisellä nähdään kehon lisäksi aina mieli. Tätä voi soveltaa siihen, millaisena näemme Annelin eri yhteyksissä: sairaalakuulusteluvideolla, median kuvissa, oikeussalissa.

Em. tutkimuksen mukaan näemme puetun ihmisen toimijana, kun taas vähäpukeinen ihminen nähdään kokijana. Voi pohtia, millainen mielikuva Annelista syntyi poliisille, erityisesti JJ:lle, kun Annelia kuulusteltiin ensimmäisen kerran nimenomaan sairaalavuoteella, sairaalavaatteissa, paljaita jalkoja vilautellen. Tietoisen, tekevän ja suunnitelmia toteuttavan 'toimijan' sijaan Annelin saattoi nähdä pikemminkin tunteita tuntevana muttei välttämättä terävästi ajattelevana 'kokijana'. Siis surevana leskenä, vaikkei kasvoilla tunteita näkynytkään.

En väitä, että Annelin pukeutuminen myöhemmissä yhteyksissä olisi sekin 'lavastusta', tietoista mielikuvien synnyttämistä mediassa, vaikka voihan siinä sitäkin olla. Niukat paljastavat topit ja hempeät värit luovat kuitenkin kuvan tuntevasta ihmisestä, joko hyvästä äidistä tai mustasukkaisesta vaimosta. Jakkupuvussa Annelin voisi helpommin nähdä älykkäänä, suunnitelmallisena toimijana. Värien psykologiaan en tässä puutu, mutta tunnettua on, että varsinkin oikeudenkäynteihin pukeudutaan tietyn ensivaikutelman antamista ajatellen. Poliisinkin kannattaisi ottaa huomioon, missä tilanteessa kuulustelunsa suorittaa.

(HS:n alkuperäinen lähde: Gray et al., More than a body: Mind perception and the nature of objectification. Journal of Personality and Social Psychology, Dec 2011.)

[Kuolemannaakka]

AA ja JL riitelivät/ tappelivat ja kävivät sitten nukkumaan. Ikkuna meni rikki, lapsikin kävi välillä lähistöllä, ei haitannut. JL nukahti ja AA surmasi JL:n nkkuessa sänkyyn (suuri verimäärä sängyssä), tai JL menetti ainakin tajuntansa. Alkoi/ jatkui AA:n lavastuspuuhat, ja tässä yhteydessä lapsi erehtyi luulemaan AA:a Huppariksi. Kun häkeen soiton aika koitti, AA löysi JL:n kännykältä JL:n tekemän nauhoituksen. Hieman improvisointia, ja taustanauha syntyi. Lapsi oli järkyttynyt, ei ollut itsekään varma, mitä oikeasti näki tai kuuli. Äidin avustuksella lapsi alkoi 'tietää', mitä kuuli ja mitä tapahtui. Äidillä oli vielä useaan otteeseen jälkeenpäinkin mahdollisuus varmistaa, että lapsi puhui 'totta'.

Missä vaiheessa tässä skenaariossa Jukka käveli lattialla verisenä? Miten hän ylipäätään päätyi lattialle, jossa sai astalon iskut päähänsä? Kuka heitti hänen hampaansa sängyn päätyyn, ja mistä ovat peräisin hänen veripisaransa samassa paikassa? Entä mitä sinusta merkitsevät Jukan käsissä olevat torjuntavammat?

Kuinka nukkuva Jukka äänitti jotain kännykällään?

[Kuolemannaakka]

En väitä, että Annelin pukeutuminen myöhemmissä yhteyksissä olisi sekin 'lavastusta', tietoista mielikuvien synnyttämistä mediassa, vaikka voihan siinä sitäkin olla. Niukat paljastavat topit ja hempeät värit luovat kuitenkin kuvan tuntevasta ihmisestä, joko hyvästä äidistä tai mustasukkaisesta vaimosta. Jakkupuvussa Annelin voisi helpommin nähdä älykkäänä, suunnitelmallisena toimijana. Värien psykologiaan en tässä puutu, mutta tunnettua on, että varsinkin oikeudenkäynteihin pukeudutaan tietyn ensivaikutelman antamista ajatellen. Poliisinkin kannattaisi ottaa huomioon, missä tilanteessa kuulustelunsa suorittaa.

Mitäs Annelin oikeudenkäynnissä pitämä musta nahkatakki sitten viestitti?

[Tiina]

^Olisiko viestittänyt taksisuharille notta on taas valmis vaikkapa pikku prätkäreissulle...

[Veristi]

^Hyvä kysymys Naakalta. Hömppätulkintani on, että Anneli 'tarvitsi' tuon mustan nahkatakin suojaamaan itseään. Oli ikään kuin paksumpi nahka ohuen ja haavoittuvan kuoren päällä. Juuri niinhän 'kovikset' pukeutuvat, tietoisesti tai tiedostamattaan. Vaikea siis sanoa, mikä pukeutuminen on ikään kuin tietoista ulospäin suuntautuvaa mielikuvien luomista ja mikä taas sisältä päin omista mielialoista lähtevää, osin tiedostamatonta. Tämä tekeekin toisen ihmisen tulkinnasta vaikeaa, mutta mekanismi toimii mielessämme.

[Kuolemannaakka]

^Olisiko viestittänyt taksisuharille notta on taas valmis vaikkapa pikku prätkäreissulle...

Ilmeisesti=) Mutta noin niinkuin syyttäjää ja suurta yleisöä ajatellen oli Annelin lavastus- ja manipulointitaito hieman repsahtanut tuossa kohtaa.

[Kuolemannaakka]

^Hyvä kysymys Naakalta. Hömppätulkintani on, että Anneli 'tarvitsi' tuon mustan nahkatakin suojaamaan itseään. Oli ikään kuin paksumpi nahka ohuen ja haavoittuvan kuoren päällä. Juuri niinhän 'kovikset' pukeutuvat, tietoisesti tai tiedostamattaan. Vaikea siis sanoa, mikä pukeutuminen on ikään kuin tietoista ulospäin suuntautuvaa mielikuvien luomista ja mikä taas sisältä päin omista mielialoista lähtevää, osin tiedostamatonta. Tämä tekeekin toisen ihmisen tulkinnasta vaikeaa, mutta mekanismi toimii mielessämme.

Mutta jos juuri kirjoitit, että AA:n pukeutuminen hempeästi oli tarkoituksellista manipulointia, niin miksi hän halusi tuon hempeän kuvan itsestään hävittää oikeudessa? Hänhän tottapuhuen ei näyttänyt kovin pullantuoksuiselta kotiäidiltä takissaan.
Tai ehkäpä hän ei tarkoituksella missään vaiheessa lähettänyt pukeutumisellaan kovin tarkkaan harkittuja viestejä, kun hänellä oli suurempiakin murheita ajateltavana?
Maailmassa tapahtuu paljon asioita, joilla ei ole sen syvempää merkitystä tai tarkoitusta. Ihmiset tekevät asioita miettimättä, mitä toiset niistä ajattelevat, ja hyvin usein toisten ajatukset ovat täysin väärät, koska ihmisillä tuntuu olevan luulo/tarve kuvitella, että muiden lähettämät signaalit ovat a) oikeita b) tarkkaan harkittuja, vaikka kyseessä yleensä on vain oman itsemme peilaaminen toisen kautta. Asiat saavat merkityksen vain meidän omassa päässämme, vaikka signaalin lähettäjä on tarkoittanut ihan muuta, tai ei ole tarkoittanut yhtään mitään.

Tätä juuri on keittiöpsykologia: omien käsitysten peilaamista toisten ihmisten kautta.