Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

[Veristi]

^^Noin on, Lähtöruutu, kuin edellistä edellisessä viestissäsi sanot. Anneli ei todellakaan vaikuttanut sairaalakuulustelussaan sekavalta, vaan hänellä tuntui olevan erittäin selkeä käsitys surman kokonaiskuvioista. Taitavasti kykeni "shokissakin" johdattelemaan JJ:n väärille jäljille.

Gerberalta myös hienoja oivalluksia huppiksen sisääntulovaiheesta. Ikään kuin Anneli ei olisi oikein panostanut tarpeeksi tähän tarinan alkuvaiheeseen.

Väistämättä tulee mieleeni, että oikeuslaitos (erit. Hovi) toimi älyllisesti tosi laiskasti noiden asiantuntijatodistajien kanssa. Hyväksyttiin niin alkukuulustelujen shokki kuin tunnustuskuulustelujen aikainen muistinmenetys. Luulisi, että rikosoikeudessa oltaisiin erityisen herkkiä vainuamaan teeskennelty muistinmenetys.

[Tara]

Gerberan posti tuossa:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 60#p458560


Hyvä kysymys G:lla:

..Miksi Jukka ei puolustaudu mitenkään/pyri vahingoittamaan huppista kun huppiksen huomio on Annelissa ja Annelin puukotuksessa.

Anneli totesi JJ:lle, kuten monet varmaan muistaakin, että Jukka oli hirveän väsynytkin kun oli ollut pitkä työpäivä, niin että Jukka ei varmaan olisi pystynyt Annelia puolustamaan, jos tyyppi olisi halunnut Annelinkin tappaa. Jaa-a. Varmaan Jukkakin sitten huomasi, että ei se Annelia varmaankaan tapa, mut vaan?? .. Muutenkin Jukka oli aivan nukahtaa siinä kesken kaiken. Silmät meni väkisin kiinni eikä meinannut pysyä edes pystyssä.. Sänkyyn kaatusi. No niin. Anteeksi kalsea huumori tai mitä hää lienee..

Olisko se ottanut klapia käteen, pohti Anneli, eikä muista!

.. Jos syyttömällä Annelilla voi olla noin paha muistinmenetys, millainen muistinmenetys voisi olla syyllisellä Annelilla (oikeesti).

kysyi Gerbera.

Erittäin hyvä kysymys tämäkin. Kun siinä kuitenkin sitä aikaa kului ennen kuin Anneli 'pääsi' puhelimeen, niin herää kysymys, eivätkö Jukka ja Anneli kommunikoineet mitään keskenään silloin kun ikkunaa vasta rikottiin?? Annelilla ei ole ollut mitään muuta kerrottavaa kuin että me 'ihmeteltii mitä ihmet tää nyt o', yhteen ääneen?? Vai ihan vaan silmät pystyssa kattelivat pauketta? Jukka sanoi jotain 'mitä mä en nyt millään muista', mut varmaan, kirosko se tai jotain, että mitä hittoa.
Onko tämä kommunikointia? 10 minuuttia meni.


Vierailu kesti 20 minuuttia, josta ikkunan rikkominen 'ei siinä varmaan minuuttia kauempaa', puhelu runsaat 4, ja poliisien saapuminen tapahtui puhelusta n 6 min päästä.

Mykkäkouluko siellä oli menossa?

'Apua Jukka ei huutanut', AA 2.12.2006. 'Tule auttaa, voisit vähä auttaakii', JL 1.12.2006.

Vielä yks juttu:

Olisipa kiinnostavaa tietää, mitä Annelin mieleen palautui silloin kun hän kertoi JJ:lle pulssinkokeilusta ja lisäsi kuvaukseesna yhtäkkiä, huokaisten samalla, että sai verta käteensä 'ko mä huitasi'.

Huitasi mitä? Mitäs huitomista siinä voisi olla, kun Jukka jo makasi kuolleen näköisenä eli liikkumattomana, eikä kärpäsetkään toden näköisesti vielä (<-- huono vitsi) olleet /enää/ liikkeellä tuohon aikaan vuodesta..

edit: Tarkoitus oli vielä laittaa yksi huomautus:

Näyttää vahvasti siltä, että Jukka ja Anneli eivät turvautuneet toisiinsa siinä hädän hetkien alkuvaiheessa eivät he puolustaneet toinen toisiaan ja kun Jukka sitten lopulta pyysi Annelilta apua, tämä ei joko kuullut tai sitten..?? Anneli ei edes aikonut. Tuhlasi aikaa selostamalla häkeen ikkunan rikkomista useaan kertaan sekä omia juoksujaan.
..zzZZ..zzZZ..zZ z

[Veristi]

Eilen illalla, kun kallistuin sänkyyn, jäin vielä pohtimaan noita edellä olevia tarinoitten ontumisia. Myös teeskennellystä muistinmenetyksestä syntyi kaikenlaisia mieli- kuin unikuviakin. Noh, nyt unohdin sen pointin, jota yritin ajaa takaa... Tuohon Taran mainitsemaan kommunikointiin se jotenkin liittyi. Kiinnostaisi 'tietää', mitä siellä Annelin pään sisällä oikein liikkui, vai liikkuiko mitään, kun keskinäinen avunanto ei toiminut. (Sori, en oo vielä nauttinut aamukahviani...)

[Lähtöruutu]

Yövalvomisen jälkeen ei Lähtöruutukaan ole kirkkaimmillaan. Mutta ei siellä kommunikoitu sanallisesti, koska toinen tappoi toista. AA luuli jo, että tappaminen oli onnistunut, vaan ei sitten ollutkaan. Tässä yhteydessä pariskunta saattoi jokusen sanan vaihtaa.

AA:n pukeutumisesta oikeudessa on täällä ollut puhetta myös. Lähtöruutu ei muodista tiedä mitään, mutta jos itse ei älyä pukeutua asianmukaisesti, avustaja varmasti neuvoo tässä asiassa. Asianajaja oli kokenut, luulen että AA itsepintaisesti piti päänsä. Vaan mitä ihmettä on tapahtunut Taran ulkonäölle?
Muok. Ontumisesta vielä, minkähän sorttinen lonkkavika JL:lla oli? Henkensä hädässä ontuvakin kävelee, jopa juoksee.

[Veristi]

Mielikuva Taran uudesta lookista johdatteli pohtimaan, kuuluikohan Annelin ekonomiopintoihin jotain mielikuvamainontaan liittyvää. Oma nettisivusto oli siten oiva kenttä soveltaa näitä taitoja ammatillisesti.

Siinä missä Tarasta syntyy kuva käärmeen kimppuun hyökkäävästä pedosta, Annelillakin oli erilaista rekvisiittaa käytettävissään halutun vaikutelman aikaansaamiseksi. Julkisuuspeliä siis niin ennen kuin jälkeen oikeudenkäyntiprosessin alkamisen, eri muodossa vaan.

[Tara]

Mietin tuota äänimaailmaa. Olisivatko nuo napsahdukset mankan napin painalluksia ?? - Niistä saa jotenkin symmetrisen vaikutelman.. yksittäisiä naps, naps ja vielä kerran naps.. että eivät olisi esim lasin risahtelua kun lasia murtuu kun sirujen päällä kävellään (tai tietenkin myös, ehkä Jukka liikahtelee?? lasia allaan?)- askelien ääniä ei ole noihin kohtiin merkitty. Jukan ääntely voimistuu ensimmäisen napsahduksen jälkeen, kun Anneli oli kysynyt häkeltä kuuletsä kun mun mieheni huutaa. Sitten.. no tuosta nauhapätkä-kuvasta voi katsoa. Eikö tuohon sopisi ne äänten voimakkuuksien vaihtelut??..no, kattoo itse...

Mikä myös alkoi häiritä silmää on se ettei Anneli vaikuta millään tavalla hätääntyvän, vaikka Jukka nyt hiljeni. Lapsen rääkäisy ei myöskään aiheuta Annelissa vastausreaktiota, vaikka Anneli ei tiedä vaikka pomppuhuppu olisi vieläkin takkahuoneessa ja lapsi siinä ihan sen jaloissa.. Tule pois sieltä, jotain tämän tapaista olettaisi kuulevansa..



pst OT :Mun avatarissa on kylmän kylvyn saanut merikotkan poikanen, alle vuoden, ..pöllämystynyt mutta puhdikas taas..

[Kuolemannaakka]

"Miten Naakka selität sängyn asennon tai JL:n jalkojen asennon?"

Samalla lailla kuin aina ennenkin. "Loppupuukotuksen aikana", siis hätäpuhelun aikana ja verijälkienkin mukaan Jukka makasi sängyn vieressä "kiusattavana" (kun hänet oli huppiksen toimesta revitty sängyltä maahan). Uskon kolinoiden tulleen siitä, kun hänen jalkansa osuivat sängyn pohjaan hänen yrittäessää väistellä ja torjua puukoniskuja. Samassa yhteydessä myös sänky liikkui ja kuului laahaavaa ääntä. Jalat ovat haavattomat, koska ovat olleet sängyn alla suojassa, kaikkialla muuallahan puukonhaavoja on. Jälkien perusteella ei Jukka maatessaan liikkunut juuri lainkaan, ja oli kaiken aikaa sängyn ja pesuhuoneen oven välisellä alueella. Jossain vaiheessa lähempänä sängyn päätyä (siinä on enemmän verta), mutta astaloitaessa jo makasi maassa (sen näyttävät roiskejäljet).

Veriset jalanjäljet tulivat siis hyökkäysvaiheessa, kun Jukka vielä oli pystyssä ja käsikähmässä huppiksen kanssa. Saatuaan syvät puukoniskut hän kaatui/kaadettiin sängylle, ja ehkä meni vähäksi aikaa tajuttomaksikin, ja vuoti kyljessä olevista syvistä haavoista. Tämän jälkeen, hänen alettuaan pitää taas ääntä, hänet riepoteltiin lattialle. Pahoinpitely lakkasi välillä jostain syystä (Jukka vain vaikersi maassa ja huppis mietti syntyjä syviä) , ja myös silloin, kun AA tuli paikalle huutamaan. Toisen käynnin jälkeen huppis otti astalon käyttöön.

Mielikuvitukseni ei taivu 9-vuotiaaseen tyttöön, joka puukottelee isäänsä ilman syytä ja salaa tapahtuman 5 vuotta. Joskus kaikkein yksinkertaisinkin versio voi olla totta.

Lisäksi en ole havainnut Annelin kertomuksessa mitään ihmeellisiä ristiriitoja: hänhän kuvasi pystypainikohdankin juuri oikeaan paikkaan, missä veriset jalanjäljetkin olivat. On ehkä hieman tyhmää olettaa, että jokainen oli sentilleen samalla paikalla staattisesti yhdessä kohtaa, vaan toki ihmiset liikkuvat, tapellessaan erityisesti.

[Kuolemannaakka]

Tilanteessa kun huppis on juuri tullut sisään, aloittanut pystypainin Jukan kanssa, Anneli noussut vuoteesta, saanut veitseniskun rintaan, hypännyt arkun kautta karkuun soittamaan, huppis mennyt takaisin Jukan kimppuun "hakkaamaan".
Miksi Jukka ei puolustaudu mitenkään/pyri vahingoittamaan huppista kun huppiksen huomio on Annelissa ja Annelin puukotuksessa. Ymmärrän että myöhemmässä vaiheessa loukkaantuneena ei enää pysty puolustamaan itseään, mutta kun huppiksen sisääntulosta on kulunut sekuntteja ja huppiksen veitsi on kiinni Annelissa?
Annelin kertomus huppiksen sisääntulosta ontuu pahasti. Ei ole huomannut veistä, mutta kuitenkin on huomannut veitsen jne. Ollut puukosta saadessaan sängyssä ja ponkaissut arkun kautta karkuun, tai sitten kuitenkin yritti mennä Jukan ja huppiksen väliin, eli meni lattialle mutta kuitenkin taas ponkaisi arkun kautta karkuun huppista. Lisäksi Annelin t-paidasta ei löydetty sitä helposti varisevaa ja tarttuvaa murhaajanruskeaa kuitua, vaikka oli ollut murhaajan kanssa kosketuksissa. Vaatteet huppiksella oli mustat, joten ruskeat kuidut voisi olla hanskoista, mutta ovi-ikkunan ulkopuolelta löytyi jälkiä näppylähanskoista. Murhaajalla pitäisi kuitenkin olla ulosmentäessä viiltosuojahanskat, koska on ottanut "sieltä ylhäältä" ikkuna-aukosta kiinni, eikä ole loukkaantunut.
Tuntuu olleen totaalinen muistinmenetys ja shokki päällä kun asiat menee mielessä pahasti ristiin. Jos syyttömällä Annelilla voi olla noin paha muistinmenetys, millainen muistinmenetys voisi olla syyllisellä Annelilla (oikeesti).

Vähän on väkinäistä=)
Annelin haava ei ollut syvä, se ei ollut mikään LYÖNTI, vaan huitaisu, kun Anneli juoksi huppiksen ohi. Siihen meni ehkä sekunti tai puoli sekuntia. Ja uskoisin, että Jukan suurin puolustusinto olisi talttunut, jos hänellä olisi ollut vartalon lävistänyt puukonisku kyljessään. Uskoisin nimittäin, että ihan ensimmäiseksi huppis oli Jukkaa puukottanut, eikä suinkaan alkanut muuten vaan halailemaan.

Menee TOSI dramaattisesti Annelin tarinat ristiin, kun ainakin sekunnin heittoja on varmana ja voi olla puoli metriäkin jostain arviosta. Älkää nyt jaksako näin heppoisilla eväillä.

[Ailar]

Ei se lyönti Aueria kohti ole voinut olla mikään ihan pikku huitaisu, koska hänelle oli muodostunut ilmarinta (näin ainakin uutisoitiin). Silloin kyllä veitsen on täytynyt läpäistä sekä keuhko että keuhkopussi.

[Kuolemannaakka]

Ei se lyönti Aueria kohti ole voinut olla mikään ihan pikku huitaisu, koska hänelle oli muodostunut ilmarinta (näin ainakin uutisoitiin). Silloin kyllä veitsen on täytynyt läpäistä sekä keuhko että keuhkopussi.

Ei se ollut silti syvä, vaan vain parisen senttiä. Kylkiluun välistä rinnan alta mennyt, muistaakseni. Ei yksi lyönti vaadi mitään 30 sekunnin valmisteluja, tämä oli pointti.

[Valhalla]

Onhan tuo ihan uskottavuuden tuolla huonommalla puolella Annelin tarinoiden mukainen käytös hupparin sisään tunkeutuessa. Ongelma on jo pelkästään tunkeutuminen mutta vielä suurempi epäkohta tarinassa on isäntäväen jäätyminen sitä odottamaan. Yhtä ontuva on häke-puhelun aikainen dialogi. Aivan syvältä. Yrittäkääpä sijoittaa henkilöt muutaman metrin päähän toisistaan ja toteuttamaan tuo puhelun äänimaailma. Ei tulisi käsikirjoituksen Oskareita. Tähän voidaan lisätä vielä sen jälkeisten Annelin kuulemisten epäkohdat niin eipä tuosta voi kovin epävarma olla: Anneli ei ole vilpitön.

Mikä tuosta sen sijaan käy ilmi on, että Anneli ei juurikaan kanna huolta Jukan kohtalosta. Jo puhelun alkaessa Jukka oli Annelille peruuttamattomasti tappajan käsissä. Mutta eipä Anneli kantanut huolta itsestäänkään saati lapsista. Mitään uhkaa ei tunnu olevan. Iso hätä ja tohina - kiirekin on, mutta ei uhkaa.

[Ankkalinna]

Johan oli monipuolinen shokkireaktio AA:lla Ankkalinnan wiki-tulkinnan mukaan. Siis shokin takia AA ei muistanut tapahtumia, kun ne oli pyyhkiytyneet pois, ja sitten taas kuitenkin muistaa tarkkojakin yksityiskohtia jo seuraavana päivänä sairaalassa. Selkeää kokonaiskuvaa AA pyrki tarjoamaan jopa motiivia myöten (JL:n työpaikalta se tappaja oli). Ei vakuuta minua, tai sitten AA:lla on ihka uusi tapa shokkiutua ja toipuakin nopeasti.

Joko täällä on sisälukutaidotonta porukkaa tai sitten Annelin syyllisyys on niin syöpynyt eräiden selkärankaan, että asian käsitteleminen objektiivisesti on mahdotonta.

Ei minulla ole aikaa eikä halua aloittaa mitään juupas-eipäs väittelyä tästä aiheesta. Jos Wikipedian tiedot eivät kelpaa - mikä on toki kaikin puolin ok, eipä se mikään erehtymätön lähde ole - niin tutkikaa kaikin mokomin lääketieteellisiä julkaisuja.

Ei asiaa tarvitse edes kovin paljon tutkia kun huomaa, että shokin eri vaiheissa voi ilmetä muistamattomuutta ja toisaalta hyvinkin teräviä muistikuvia. Ymmärrättekö te, Lähtöruutu ja kumppanit, mitä tarkoittaa "takauma"?

Motiivin miettimisellä taas ei ole mitään tekemistä itse tapahtuman kanssa. Ettekö te itse pohtisi, mitä kaikkea siippanne on sanonut, tehnyt ja kokenut, jos hän kuolisi väkivaltaisesti ja poliisi teiltä tiedustelisi tekijän mahdollista motiivia?

[Veristi]

^Ankkalinna ei ymmärrettävästi ole itse perehtynyt Annelin sairaalakuulusteluihin tai ensipartion raporttiin. Muutoin varmaan olisi huomannut, kuinka taitavasti juuri Anneli itse johdatteli poliisin etsimään syyllistä Jukan työkavereiden joukosta. Poliisi ei siis oma-aloitteisesti kysynyt Annelilta mahdollisen hyökkääjän motiivia.

Muutoinkin häkepuhelutallenteelta näkee, että Anneli oli koko puhelun ajan paljon kiinnostuneempi huppiksesta kuin Jukasta. Jo minuutin kuluttua soiton alusta Annelia askarrutti, joko huppis oli lähtenyt. Tai siis se tappaja. Sitä kävi kuikuilemassa takkahuoneen ovensuussa oman kertomansa mukaan kaksikin kertaa, vaikka lapsi näki vain toisen käynneistä. Ja lopussa kyseli lähtemistä vielä lapseltakin. Huppiksen ulkonäönkin Anneli osasi kertoa tarkasti, mutta Jukan vointi ei seljennyt vielä silloinkaan, kun takkahuoneessa oli jo hiljennyt.

[Ankkalinna]

^Ankkalinna ei ymmärrettävästi ole itse perehtynyt Annelin sairaalakuulusteluihin tai ensipartion raporttiin. Muutoin varmaan olisi huomannut, kuinka taitavasti juuri Anneli itse johdatteli poliisin etsimään syyllistä Jukan työkavereiden joukosta. Poliisi ei siis oma-aloitteisesti kysynyt Annelilta mahdollisen hyökkääjän motiivia.

Ilmeisesti Veristille ei olisi vastaavassa tilanteessa tullut mieleen, että hyökkääjällä saattoi olla joku syy käytökseensä. Ainakaan sellaista ei missään tapauksessa kannata ääneen sanoa. Semmoinen käytös on poliisin hämäämistä ja johdattelemista.

Muutoinkin häkepuhelutallenteelta näkee, että Anneli oli koko puhelun ajan paljon kiinnostuneempi huppiksesta kuin Jukasta. Jo minuutin kuluttua soiton alusta Annelia askarrutti, joko huppis oli lähtenyt. Tai siis se tappaja. Sitä kävi kuikuilemassa takkahuoneen ovensuussa oman kertomansa mukaan kaksikin kertaa, vaikka lapsi näki vain toisen käynneistä. Ja lopussa kyseli lähtemistä vielä lapseltakin. Huppiksen ulkonäönkin Anneli osasi kertoa tarkasti, mutta Jukan vointi ei seljennyt vielä silloinkaan, kun takkahuoneessa oli jo hiljennyt.

Se on kyllä jännä juttu, että Anneli voi samalla kertaa syyllistyä huolestumiseen omasta turvallisuudestaan (olemalla kiinnostunut Huppiksen tekemisistä) ja toisaalta hullunrohkean itsetuhoiseen käyttäytymiseen murhaajan ollessa samassa talossa (takkahuoneen ovella kuikuilu). Molemmat ovat toki ilmiselviä merkkejä syyllisyydestä. Käytöstä ei mitenkään voi selittää shokilla. Joo-o.

[cicero]

Annelin "muistinmenetys" ei kyllä ole mahdollinen, varsinkin kun toisinaan hän muistaa jotakin ja sitten kohta taas ei muistakaan ja sitten taas muistaakin mutta aivan eri tavalla Muistinmenetys ja valehtelu eivät ainakaan tähän asti ole olleet synonyymejä.