Presidenttipeli 2012

[Doctor Lecter]

Ei jäänyt paskan makua vaaleista eikä virkaanastujaisista. Paavo Lipponen ei osannut hävitä. Sai kutsun eduskuntatalolle, ei tullut vedoten työkiireisiin, mutta samaan aikaan kun oli tuo tilaisuus, niin lehtikuvaaja ikuisti Lipposen kävelemässä Arkadiankadulla. Heh, ei malttanut öykkäri olla kotona, vaan ihan siinä eduskuntatalon kulmilla käveli Stockmannin paperikassi kädessä. Katkeroituneena tiuski jättäneensä politiikan - vaikea uskoa, mutta toivottavasti. Akkansa halajaa Helsingin apulaiskaupunginjohtaksi. Tuon viran voisi lakkauttaa, sillä turhia virkoja erilaisine apulaissitä ja apulaistätä -nimikkeineen on liikaa. Ne on aikoinaan perustettu suojatyöpaikoiksi demaripoliitikoille - kuten nytkin demarit tuohon virkaan haluavat, vaikka paikka (tsoin kiistellysti) kuuluu Hirveille - siis Vihreille.

Kuten Lipponen itse sanoi; "Lähden voittamaan!". Tai kuten HS kirjoitti 9.10.2011; "Sosiaalidemokraateille on suuri helpotus, että Paavo Lipponen, 70, asettui presidenttiehdokkaaksi. Hänen ehdokkuutensa vapauttaa puoluejohdon tekemään päivänpolitiikkaa ja samalla antaa nuorelle johdolle uskottavuutta."
-Ehkä se oli helpotus, sillä nyt kenenkään päivän politiikassa mukana olevan ei tarvinnut lähteä vaaleihin ehdokkaaksi - munaamaan itseään.

Väyrystä moititaan huonoksi häviäjäksi, mutta hän osasi hävitä nousten taas jaloilleen ja kohti uusia haasteita. Lipponen on sen sijaan jostain syystä suuri valtiomies, vaikka hän on kuin itsevaltias ja huonosti kritiikkiä sietävä yrmy.

Perussuomalaisten osalta kampanja oli perseestä. Puolueen taustamies, Soinin oikea käsi Jukka Jusula rahasti puolueelta noin 80 000 euroa Soinin kampanjan tekemisestä. Vielä kehtasi sanoa, että halvalla tein ja kaiken lisäksi tein sen ihan yksin. "Tein kaiken yksin". Tuo lausahdus sai aikaan minussa voimakkaan vastenmielisyyden puolueen johtoa kohtaan. Jusula - joka siis on puolueessa vailla poliittista asemaa - on Soinin toimesta nostettu ikään kuin kansanedustajien yläpuolelle. Hän siis yksin vastasi pres vaalien mielikuvasta, mainonnasta, markkinoinnista jne. Miksi? Jotakin kritiikkiä huonosti hoidetusta kampanjasta jo puolueen riveistä kuuluikin, mutta tuttuun tapaansa Soini (Jusulan avustuksella) tyrmäsi puheet ja sanoi, että näitä ei pidä puida julkisuudessa.

Soinilla ei ollut oikeasti halua pres virkaan mutta nyt sekä Soini että Jusula saivat hyvän tilaisuuden kasvattaa Jusulan mainosfirman tuloja. On hyvin, hyvin alokasmaista lähteä yksin tekemään isoa kampanjaa. Siitä ikään kuin huokuu ennakkoasenne siihen, että kukaan muu ei osaa mitään. Muiden väheksyntä ja kummallinen halua salata jotain korostamalla omaa erinomaisuuttaan. Eihän tämä nyt näin voi mennä!

Ohi aiheen, mutta samalla hämmästelen kun PS puolueessa ei kukaan muu sano väittelyissä yhtään mitään. Aina äänessä Soini - jonka fraasit (Jusula tekee) alkavat jo kumista ontouttaan (jatkuva ei kaikelle, vaan miten me tekisimme - vastauksia odotetaan) ja paasaava Pentti Oinonen, jota en enää jaksa kuunnella. Että se jaksoi jankata sotaveteraaneista niiden varuskuntien lakkauttamisten yhteydessä.

Onko puolueessa muita kielletty puhumasta?