Syyttäjä hakee valituslupaa

[Valhalla]

Olisiko mukavanpaa ( ja ylläpidolle kevyempää ) jos tämä alkaisi uudella otsikolla:
http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=24&t=12503

sellaisen tein.

[turumurre]

Sekoilua froteepyyhkeistä:

http://www.poliisi.fi/poliisi/satakunta ... penElement

Eikö syyttäjä erota kankaita näin tärkeässä asiassa. Tuntemattomat kuidut oli tekokuituja.
Hänen verijälkitodistajansa Tauru sekoili ihan samalla tavalla kuiduissa, siitä kirjoitusta löytyy oheessa:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... e*#p434578

Mitähän mahtanee us tähän sanoa, tuossa edellisessä us vähätteli että Tauru ei olekkaan tekstiili-insinööri... Eikö syyttäjän sentään pitäisi tietää koska puhe on juuri pojan tarinoinnista jota hän Korkeimpaan markkinoi.
us ?

*

Mitä ihmeellistä hän sitten näkee tilakuunteluotteessa joka on liitetty valituslupahakemukseen.
Jotain rikollistako, salamyhkäisyyttä kun 'säkättävät' tollasta samanlaista kun jotkut täälläkin.
Kyse on alleviivatusta lauseesta:

an: huh pelottaa, ni Amanda kato ne tekee vaa työtää ja yrittää selvittää sitä isin murhaa, ja ne ei tiedä sitä mitä me tietää, ja sit jos...jos niinku, niinku se joka sen oikeesti on tehny, ni eihän se o kertonut sitä tunnustanu ei rikolliset tunnusta.

Pitääkö suomentaa:
Siinä Anneli kertoo lapselleen että polisiit tekee vain työtään. Ja että poliisit tutkii häntä koska eivät tiedä sitä ettei hän ole syyllinen, mutta he tietävät (Anneli ja Amanda) tämän asian (koska olivat paikallakin).
Mitä syyllisyyteen viittaavaa tilakuuntelulauseessa on ?

[Valhalla]

Jaha. Turre löysi ensijärkytykseltään pari asiaa joihin pystyisi sormiaan polttamatta ottamaan kantaa. Näitä kuidunpalasia tai paria lausetta voisi pyöritellä joutumatta siihen tilanteeseen, että ottaisi kantaa valituslupahalemuksen yleiskuvaan, sen merkitykseen ja siihen, että kaksi oikeudenkäyntiä tulee näin yhdistetyksi tällä nimittäjällä. Siihen, että Auer sai nyt julkisuutta - joskaan ei varmasti toivomaansa. Ja siihen, että tämän julkistamisen päätti ne kolme tuomaria jotka hänen syyllisyyttään lapsiaan kohtaan päättävät. Niitä lapsia jotka Anneli olisi sysännyt julkisuusjunan alle mutta tämän tyystin toisesta suunnasta pörheltäneen julkisuusjunan sai.

[taavetti]

Valituslupahakemuksessa puhuttiin ruskeankirjavista tekokuiduista ja viitattiin kuitutukija Paanasen lausuntoon. Seuraavasti:

Hovioikeus on kuitututkija Paanasen lausuntoon viitaten todennut kuitujen -esim. froteekankaisten - keveyden selittävän sen, että niitä on löytynyt useasta esineestä ja koska ne ovat olleet erittäin hyvin irtoavia, ei suoraa kosketusta ole tarvittu. Näin ollen tämäkin seikka viittaa ulkopuoliseen tekijään. (1476)

Pojan kertomuksen mukaan heillä oli jo ennestään ruskeat pyyhkeet, joita oli käytetty surmatyön yhteydessä. Pyyhkeet voivat olla puuvillafroteeta, mutta voivat olla myös esim. polyesteria. Auer kuitenkin näyttää tietävän, mitkä pyyhkeet ovat kysymyksessä ja mistä materiaalista ne valmistettu:

Anneli Auer sai tietää lisätutkinnan yksityiskohdista syyttäjän valituslupahakemuksesta. Häntä uudet asiat lähinnä naurattavat.

- Tämä on kuin Harry Potterista. Syyttäjä on riemuinnut, että nyt tuntemattomien kuitujen alkuperä selvisi. Selvittämättömät kuidut ovat kuitenkin polyesteria ja pyyhkeet ovat puuvillafroteeta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090 ... 1_uu.shtml

E. Kylpytakkien materiaalitkin ovat olleet framilla ennenkin, esim.
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... start=1995

[MissHolmes]

Löysin tällaisen erittelyn kuiduista.

NiceAsiantuntija kirjoitti:Tässä referaatti kynsien, veitsen ja halkojen kuitututkimuksista (ETP jpeg 491,519,535).

Jukan kynnet:
-9 mustaa puuvillakuitua
-6 valkoista puuvillakuitua
-1 vaalea/väritön polyesterkuitu
-1 sininen polyesterkuitu
-1 vaaleansininen puuvillakuitu
Valkoiset puuvillakuidut voivat olla Jukan T-paidasta. Muiden kuitujen lähdettä ei tiedetä.

Veitsi:
-useita mustia puuvillakuituja
-useita sinisiä puuvillakuituja
-useita punaisia puuvillakuituja
-muutama ruskea polyesterkuitu
-valkoisia puuvillakuituja
-yksittäisiä erivärisiä
Osa punaisista kuiduista voi olla lakanoista ja tyynyliinoista, valkoiset Jukan T-paidasta. Muiden kuitujen lähdettä ei tiedetä.

Molemmissa haloissa kauttaaltaan kuituja.

Verisempi halko lattialla:
-mustia puuvillakuituja
-sinisiä puuvillakuituja
-punaisia puuvillakuituja
-muutama sininen tekokuitu
-yksittäisiä erivärisiä
-valkoisia puuvillakuituja
Punaiset puuvillakuidut voivat olla lakanoista tai tyynylinoista, valkoiset Jukan T-paidasta. Muiden kuitujen lähdettä ei tiedetä.

Halko tyynyjen välissä:
-runsaasti mustia puuvillakuituja
-runsaasti sinisiä puuvillakuituja
-runsaasti punaisia puuvillakuituja
-muutama ruskea polyesterkuitu
-yksittäisiä erivärisiä
-valkoisia puuvillakuituja
Punaisista kuiduista osa voi olla lakanoista, osa Annelin T-paidasta, valkoiset Jukan T-paidasta. Muiden kuitujen lähdettä ei tiedetä.

[turumurre]

Jaha. Turre löysi ensijärkytykseltään pari asiaa joihin pystyisi sormiaan polttamatta ottamaan kantaa. Näitä kuidunpalasia tai paria lausetta voisi pyöritellä joutumatta siihen tilanteeseen, että ottaisi kantaa valituslupahalemuksen yleiskuvaan, sen merkitykseen ja siihen, että kaksi oikeudenkäyntiä tulee näin yhdistetyksi tällä nimittäjällä. ...

Mitähän nyt mahdat tarkoittaa. Kuten useasti olen sanonut tapaukset liittyvät toisiinsa kuin 'paita ja se toinen'. Niillä on yksi ja sama alkulähde: pojan tarinat. Ja syyttäjä 'laittoi' liikkeelle myös tämän toisen haaran pyytämällä tutkinnan/kotietsinnän exmiesystävän asuntoon. Sieltä ei löytynytkään yhdistävää tekijää tähän surmapuolen juttuun, mutta koneelta löytyi pornoa. Ja samanaikaiset tarinat insestistä laukaisivat tämän uuden tutkintalinjan.
Syyttäjä Valkaman rooli tässä exmiesystävän kotietsinnässä on ihan selvä, senhän näkee noista tilakuuntelun otteista joissa kyseinenkin on esillä.

Mistä Turre olisi järkyttynyt? Tuo syyttäjän valituslupahakemus ei sisällä mitään sellaista oleellista uutta mitä en olisi tiennyt. On pääsääntöisesti vain pojan muuttunut kertomus jonka pohjalta myös äänenkuuntelija on antanut taas uuden lausunnon häkenauhasta. Valituslupakemukseen on kirjattu kaikki menneen talven lumetkin jotka on jo käsitelty hovissa ja ne tuomittiin puolustuksen eduksi.
Mitään uutta ei ko hakemuksessa ole, nuo pojan kertomuksetkin/häkeailin lausuntokin on viime syksyltä tiedossa.

Esikoisen kertomus on pysynyt ennallaan, vaikka täällä julkisesti toisin haaveilitkin.
Käsittelen kyllä ko valituslupahakemusta muutenkin kuin noiden kuitusekoilujen/tilakuuntelun osalta, mutta välillä on muutakin tekemistä kuin olla vahdissa minfossa, tarkkailemassa mitä kirjoitat....

[MissHolmes]

Edelleenkään ei ole selvillä julkisesti mitä poika tarkalleen on kertonut. Lehdistössä on ollut 'huhuja' kilvestä ja nauhotteesta, mutta todellisuudessa pojan kertomana voi olla vaikka mitä muuta. Esim äidin ja tyttären keskusteluja ennen häke-puhelua.
Mitenkä sinä ne voisit olla nähnyt, kun ne on salaisiksi julistettu toistaiseksi ainakin?

Uskoisin, että pojalla voi olla selityksiä myös tyttären käynteihin makuuhuoneessa ja niiden aikana käytyihin keskusteluihin.
Kuten luettua, on olemassa jotain näyttöä siitä, että noita asioita ei ole aiemmin saanut kertoa, vaan on pitänyt kertoa häkepuhelusta ja huppumiehestä.

Onhan tuossakin maininta, että uudet kuulemiset ovat selventäneet auki olleita asioita.

Paljonhan ei vaadita selvennystä, että juttu muuttuu radikaalisti. Riittäisi pelkästään tieto, että poika olisi kuullut isän pyytävän tyttären soittamaan apua ja äiti on sen kieltänyt tms.

[Valhalla]

Koitin vain turre provosoida sinua avautumaan ja hieman irti kuiduista. Ja tuossahan sitä jo tulikin hieman. Ja Misholmes puolestaan vastasi ihan hienosti mielestäni. Jatketaan tästä - tosin tuolla on tähän tarkoituksenmukaisempikin ketju uusine todisteineen.

[turumurre]

Eräs sisotalon esiin nostama asia jäi vähälle huomiolle, tai pitäisikö oikein sanoa että se hukutettiin nimistä käytyyn vääntöön. Jos nyt oikein muistan, niin tähän ei tullut kuin Mariackalta ja us:lta kommenttia. Otetaanpa siis uusiksi ja kommentoidaan tällä kertaa vain asiaa:

KK:lle lähetetystä aineistosta puuttuu todistusvoima

Kuusi videota Annelin pienten lasten kanssa on tehty esitutkinnasta annetun lain vastaisesti. Näin ollen Anneli on siis vapaa murhasyytöksestä. Näin asian harkitsisi EIT, jos sinne saakka joudutaan....

Sisotalo tuossa viittaa niihin videoituihin kertomuksiin joissa haastateltiin A2:a, A3:a ja A4:a elokuussa 2011 (15-19.8.2011). Nämä videoidut haastattelut on liitetty syyttäjien Valkaman ja Kulmalan valituslupahakemukseen Korkeimmalle oikeudelle (26.8.2011). Valituslupahakemus liittyy ns. Ulvilan v 2006 tapahtuneeseen surmajuttuun, jossa nyt vastaajana oleva Anneli Auer vapautettiin syyttömänä Hovioikeuden ratkaisussa v2011.

Kyseisissä videoiduissa haastatteluissa ei oltu varattu Auerille mahdollisuutta esittää kysymyksiä haastateltaville. (Silloisten mediatietojen mukaan mahdollisuutta paikalla oloon ei annettu myöskään asiantuntijalle jonka puolustusasianajaja olisi nimennyt).


Samankaltaisesta tapauksesta on saatu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannanotto jossa kyseisen tapauksen silloiset videoinnit olivat hyödyntämiskiellon alaisia:

Videolle tallennettua lausumaa ei saanut käyttää todisteena
Kyseisestä linkistä:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi tuomiossaan 7.7.2009 (Finlexissä D vs. Suomi) vastaajan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisia oikeuksia loukatun, kun lapsen videonauhoitettua kertomusta oli käytetty olennaisena näyttönä antamatta vastaajalle asianmukaista tilaisuutta tehdä lapselle oikeaan aikaan kysymyksiä riittävien taustatietojen perusteella.

Vaikka po. tapaukset eroavat esitutkinnan aloittamisajankohdan osalta, niin kannattaa ajatuksella lukea linkissä oleva tekstin osa:"Mitä tästä voidaan päätellä?"
Tekstissä nimittäin todetaan seuraavaa:

Huomiota on kuitenkin syytä kiinnittää edellä mainitun EIT:n ratkaisun sanamuotoon. Siinä korostetaan vastaajan mahdollisuutta kysymysten esittämismahdollisuuteen oikeaan aikaan ja riittävin esitiedoin.
Puheena olevassa tapauksessa puute ei ollut korjattavissa enää edes esitutkinnan käynnistymishetkellä. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, etteikö sanottua oikea-aikaisuusedellytystä vastaan katsottaisi rikotun, vaikka mahdollisuus muodollisesti olisikin annettu ja kuultavaa tosiasiassa voitaisiin vielä kuulla. Esimerkiksi pienen lapsen kohdalla jälkikäteinen, vastakuulustelun luonteinen kuuleminen voi todistelutarkoituksen kannalta olla lähinnä muodollista.

Edellisen pohjalta voinee esittää kysymyksen:
Onko Auerin-tapauksessa noudatettu kysymysten esittämismahdollisuus - oikeaan aikaan?
Mielestäni ei, sillä valituslupahakemus oli tärkeä ennakkokäsityksiä luova asiakirja joka ei sisältänyt muuta uutta kuin kyseiset videoidut kuulustelut ilman Auerille varattua mahdollisuutta kysymyksien esittämiseen. Kyseiset kuulustelut olivat myös se tärkein syyttäjien argumentti valituslupahakemuksessa.

'Oikea-aikaisuus' olisi edellyttänyt Auerille varattua mahdollisuutta esittää kysymyksiä nimenomaan näissä kyseisissä kuulusteluissa jo senkin takia kuten tuossa linkkitekstissäkin lukee:
"...pienen lapsen kohdalla jälkikäteinen, vastakuulustelun luonteinen kuuleminen voi todistelutarkoituksen kannalta olla lähinnä muodollista".

Edelläolevien tietojen johdosta voisi siis olettaa, että asiaa käsitellään vielä EIT:ssä, mikäli KKO:ssa ei tähän kannanottoa tule.

[Varamies]

Valituslupahakemuksesta:
"Kyseisten kolmen lapsen kuuleminen uudelleen tavalla, joka täyttää oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset, on vielä kesken." jne Eli niin kuulemiset kuin litteroinnit kuin mahdolliset lisäkysymykset sekä asiantuntijalausunnot olivat niin ikään kesken anomuksen toimittamisen aikaan.

21 § (16.5.2003/360)
Henkilöä, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, voidaan kuulla todistajana tai todistelutarkoituksessa, jos tuomioistuin harkitsee tämän soveliaaksi ja jos:

1) henkilökohtaisella kuulemisella on asian selvittämiseksi keskeinen merkitys; ja

2) kuuleminen ei todennäköisesti aiheuta henkilölle sellaista kärsimystä tai muuta haittaa, joka voi vahingoittaa häntä tai hänen kehitystään.

Tuomioistuimen on tarvittaessa määrättävä kuultavalle tukihenkilö, josta on voimassa, mitä asianomistajalle määrättävästä tukihenkilöstä säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvussa.

Kuultavan kuulustelee tuomioistuin, jollei se katso olevan erityistä aihetta uskoa kuulustelemista asianosaisten tehtäväksi siten kuin 33 §:ssä säädetään. Asianosaisille on varattava tilaisuus esittää kysymyksiä kuultavalle tuomioistuimen välityksellä tai, jos tuomioistuin katsoo sen soveliaaksi, suoraan kuultavalle. Kuuleminen voi tapahtua tarvittaessa muussa tilassa kuin tuomioistuimen istuntosalissa.

Lisäksi kyseessä ei ole esitutkinta vaan valitus:

Valitus

Valituksessa on ilmoitettava miltä kohdin ja mitä muutoksia hovioikeuden ratkaisuun halutaan sekä muutosvaatimusten perusteet. Jos asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, valituksessa on ilmoitettava luvan myöntämisen peruste ja syyt, joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan olemassa. Lisäksi valituksessa on ilmoitettava todisteet, joihin valittaja haluaa vedota, sekä mahdollinen pyyntö pääkäsittelystä hovioikeudessa.

Hovioikeus liittää ratkaisuunsa valitusosoituksen. Siinä kerrotaan, tarvitaanko valituslupa ja miten valittajan on asiassa meneteltävä. Valitusosoitus liitetään myös niihin ratkaisuihin, jotka hovioikeus on tehnyt ensimmäisenä oikeusasteena.

Valituskirjelmä on annettava 60 päivän määräajassa hovioikeuden ratkaisun antamisesta. Hovioikeuden ensimmäisenä oikeusasteena antaman ratkaisun osalta määräaika on kuitenkin 30 päivää.

Valittaja ei saa vedota muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa. Poikkeuksena ovat tilanteet, jolloin valittaja ei ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen aikaisemmin tai hänellä on ollut pätevä syy olla tekemättä niin. Jos valittaja haluaa vedota uusiin todisteisiin, hänen on ilmoitettava ne valituksessaan sekä kerrottava, mitä hän niillä haluaa todistaa ja miksei hän ole vedonnut todisteisiin aikaisemmin.

Johon sisältyy:

Niissä asioissa, jotka hovioikeus on ratkaissut toisena oikeusasteena, korkein oikeus pyytää valittajan vastapuolelta vastauksen tarvittaessa. Jos valittajalle on myönnetty valituslupa, vastaus pyydetään aina.

Niissä asioissa, jotka hovioikeus on käsitellyt ensimmäisenä oikeusasteena, korkein oikeus pyytää vastauksen, ellei valitusta jätetä heti tutkimatta taikka hylätä selvästi perusteettomana.

Vastauksessa on esitettävä

asian yksilöintitiedot kuten osapuolten nimet ja asianumero
myöntääkö vai kiistääkö vastapuoli valittajan vaatimukset
oma käsitys valittajan vaatimusten perusteista ja lisäksi seikat, joihin vastapuoli itse haluaa nojautua
vastapuolen omat todisteet ja mitä hän niillä haluaa näyttää toteen.
Vastapuoli ei saa vedota muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa. Poikkeuksena ovat tilanteet, jolloin vastapuoli ei ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen aikaisemmin tai hänellä on ollut pätevä syy olla tekemättä niin. Jos vastapuoli haluaa vedota uusiin todisteisiin, hänen on ilmoitettava ne vastauksessaan sekä kerrottava, mitä hän niillä haluaa todistaa ja miksei hän ole vedonnut todisteisiin aikaisemmin.

http://www.oikeus.fi/6614.htm
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004
http://www.poliisi.fi/poliisi/satakunta ... penElement

[ulkosuomalainen]

Mun vastaus on edelleen sama kuin toisessa ketjussa.

Tassa linkki paatokseen, johon sisotalo viittaa.
http://cmiskp.echr.coe.int/tkp197/view. ... 6DEA398649

Huomattavaa on, etta EIT tapauksen lapselle ei voitu myohemmin tehda kysymyksia, koska taman laakari pelkasi niiden olevan talle vahingoksi. Kyseessa oli tekoaikaan 4-vuotias ja jutun nostamiseen ja kasittelyyn meni pari-kolme vuotta. Ulvilassa poika oli surman aikaan 7- vuotias, pahoinpitely- yms. epailyjen aikaan 8-9 vuotias ja kuulusteluaikoihin 12. Iso ero.

Samasta paatoksesta noukittu Suomen Korkeimman oikeuden kanta:

The Supreme Court notes that during the pre-trial investigation A. had not been provided with an opportunity to put questions to B., who is a minor. Thus, and having regard to Chapter 17, Article 11(2) of the Code of Judicial Procedure, B.'s account, recorded on video-tape, should not have been used in evidence by the lower courts. Those courts should have brought that issue to the defendant's attention on their own initiative. There would not, however, have been any impediment as to the use of the video recording in evidence had the defendant been given explicit consent to it or if the handicap caused by the lack of opportunity to put questions to the child could have been rectified before the court by, for example, hearing B. in person.

Lasten videot ovat siis todistusvoimaisia jos a) Annelilla on ollut mahdollisuus esittaa asianajajansa valityksella lapsille niista kysymyksia ennen oikeudenkayntia/esitutkinnan aikana tai b) han antaa suostumuksensa niiden kayttoon todisteena tai c) lapsia kuullaan oikeudessa.

Mun mielesta seka sisotalo etta Turre ovat turhaan huolissaan todistustusvoimasta. Tuossa EIT tapauksessa vastaaja ei saanut missaan vaiheessa esittaa kysymyksiaan. Kuten jo toisessa ketjussa sanoin, vaade etta kysymyksia tulee saada esittaa heti ekassa videokuulustelussa ole missaan nimessa oikea tulkinta. Tama edellyttaisi, etta kun ruvetaan tutkimaan rikosta, epaillyn on saatava tieto epailyista ja mahdollisuus tehda omia kysymyksiaan "kuulusteltavalle" ihan ihka ensimmaisesta kuulustelusta lahtien, ilmeisesti ennenkuin syytteen nostamisesta on edes paatetty. Muuten on homma lopullisesti pilattu.

Tamahan sulkee kaytannossa pois kaikki tutkinnat tapauksissa, joissa joku ulkopuolinen rupeaa epailemaan vaikka hyvaksikayttoa. Lapsi on talloin viela vanhempien huollettavana eika puhuttaa siis saa ollenkaan ilman etta huoltaja(t) saa(vat) tietaa asiasta ja esittaa omat kysymyksensa. Naissa pienimpien lsh-jutuissa viela kun oli tarkeaa, ettei puhuteta montaa kertaa ja kaikki puhuttelut videoidaan.

Edelleen en usko, etta kysymyksia pitaa saada esittaa ennenkuin valituslupahakemus on jatetty. Riittaa kun vastaajalla on ollut mahdollisuus kysya mieltaan polttavat asiat ennenkuin oikeus paattaa valitusluvasta.

Kun syyttaja on jo alun perin todennut, ettei Annelilla ollut ollut viela mahdollisuutta kysymyksiin, nama ovat ilmiselvasti tietoisia lain vaatimuksista ja tuskin ovat unohtaneet varata talle kyselymahdollisuutta nyt.

[turumurre]

Mikähän oli pointti tuossa V:n edellä olevassa lainauksessa.

Valituslupahakemuksen pohjana olleet kuulemiset on tehty ja valmiina, liitetty valituslupahakemukseen uutena todisteena. Auerille ei ollut varattu mahdollisuutta esittää kysymyksiä näissä tärkeissä kuulemisissa.
Kuten yllä EIT:n kantana esitin; ei ole yhdentekevää milloin vastaajalle varataan oikeus esittää kysymyksiä.
'Oikea-aikaisuus' ei välttämättä toteudu, vaikka myöhemmin suoritettaisiin lisäkuulusteluita.

Joku ehkä saattaa ajatella että mitäs väliä sillä on, onko vastaaja (vanhempi) paikalla esittämässä kysymyksiä, 'sehän vaan saattaa sotkea kuulusteluita'-ajatellaan.
Mutta eihän se näin mene, tässäkin tapauksessa valituslupahakemukseen liitettyihin lapsen väittämiin olisi saattanut tulla jo tuossa kuulusteluvaiheessa selvyys; 'Ai se tarkoittikin tuota se ja se sanonta/tapaus jne'.
Tämä on lain tarkoitus, eikä se että syyttäjä saa mahdollimman raflaavan materiaalin esim valituslupahakemukseensa.

[Varamies]

Jos vastapuoli haluaa vedota uusiin todisteisiin, hänen on ilmoitettava ne vastauksessaan sekä kerrottava, mitä hän niillä haluaa todistaa ja miksei hän ole vedonnut todisteisiin aikaisemmin.

Tarkoittaa, että vastapuolta tullaan kyllä asiassa kuulemaan. Ei huolta.

Puolustus esittää omat kysymyksensä ja esittää myös, mitä haluaa saaduilla vastauksilla todistaa. Ei välttämättä tehtävä joka sujuisi nopeasti jos sujuu lainkaan. Lisäksi lapsien ei ole pakko vastata lainkaan - tämä seisoo laissa. Silloin KKO punnitsee lasten lausuntoja niiltä osin kuin lapset ovat niitä antaneet ( + niihin liittyvät asiantuntijalausunnot ). Ja puolustuksen todisteet niiltä osin mitä heillä on ( vanhoja tai uusia ).

Ja paperi josta keskustelette on hakemus. KKO voi hylätä hakemuksen. Silloin mitään puolustuksen omia todisteita ei tarvittaisi. Oletan vahvasti, että puolustus ei kuitenkaan valittanut KKO:lle hovin päätöksestä.

[ulkosuomalainen]

Kerrattakoon nyt viela kun ei ehka pitkasta viestista tule esille: tuo sisotalon ja Turren esille nostama EIT ratkaisu ei ole missaan nimessa -- ainakaan tamanhetkisen tiedon varassa--vertailukelpoinen kun siina EIT tapauksessa syytetty ei saanut missaan vaiheessa myohemmin (laakarin suosituksesta) esittaa kysymyksiaan ko lapselle. Syytetty alunperin itse suostui siihen ja myohemmin perui.

Mun mielesta Turren ja sisotalon huoli todistusvoimattomuudesta tassa po keississa on ennenaikainen ja todennakoisesti turha.

[turumurre]

...Kuten jo toisessa ketjussa sanoin, vaade etta kysymyksia tulee saada esittaa heti ekassa videokuulustelussa ole missaan nimessa oikea tulkinta. ...

Edelleen en usko, etta kysymyksia pitaa saada esittaa ennenkuin valituslupahakemus on jatetty. Riittaa kun vastaajalla on ollut mahdollisuus kysya mieltaan polttavat asiat ennenkuin oikeus paattaa valitusluvasta.

Kukahan näin on esittänyt että pitäisi olla ensimmäisistä kuulusteluissa kysymyksiä esittämässä.
Kysymys ei ole ollenkaan tästä, vaan siitä että valituslupahakemuksen jättöaika on tietynlainen rajapyykki. Pitää voida olettaa että siinä esitetyt asiat (uudet todisteet) ovat harkiten punnittuja.
Kun Auerille kuuluvaa oikeutta esittää kysymyksiä (ennen valitusluvan jättämistä) ei noudatettu, niin valituslupahakemuksessa olevia lapsen väittämiä ei oltu silloin harkiten punnittu.
Oikea-aikaisuus ei toteutunut.

Kerrattakoon nyt viela kun ei ehka pitkasta viestista tule esille: tuo sisotalon ja Turren esille nostama EIT ratkaisu ei ole missaan nimessa -- ainakaan tamanhetkisen tiedon varassa--vertailukelpoinen kun siina EIT tapauksessa syytetty ei saanut missaan vaiheessa myohemmin (laakarin suosituksesta) esittaa kysymyksiaan ko lapselle. Syytetty alunperin itse suostui siihen ja myohemmin perui.
...

Nyt puhe on surmatapauksesta, siinä lsh-tapauksesta.
Kysymys ei ole siitä onko tapaukset identtisiä, ei ollenkaan, vaan EIT:n kanta yleensä.
Kehoittaisin us lukemaan uudestaan ja tällä kertaa tarkemmin linkittämästäni kohdasta "Mitä tästä voidaan päätellä?" eteenpäin.