Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

[Severin A]

Silmäni takertuvat kerta toisensa jälkeen tuohon yksityiskohtaan, jossa AA:n sanotaan kohdistaneen JL:n väkivaltaa. Perheväkivaltahan pitkään miellettiin vain miesten taholta naisiin kohdistuvaksi, kunnes vihdoin esiin tuotiin väkivaltaa perheissä kohdistuvan myös naisten taholta miehiinsä. Siinä missä naisilla on iso kynnys ilmoittaa kokemastaan parisuhdeväkivallasta, päättelen miehillä olevan vielä suuremman kynnyksen. Nainenhan on se 'heikompi astia' ja mies koetaan parisuhteen voimakkaampana osapuolena.

Näistä lähtökohdista jäin pohtimaan tilannetta, jossa JL koki väkivaltaa AA:n taholta. Kuinka herkästi akateemisesti koulutettu, keskiluokkainen perheenisä, joka toimii työnjohdollisissa tehtävissä, hakeutuu pienellä paikkakunnalla parisuhdeväkivallan johdosta avun piirin. Villi veikkaukseni on, että kynnys on julmetun korkea. Jopa niin korkea, että lähes kaikki muut vaihtoehdot kokeillaan ensin. Kaikki miehet, kun eivät turvaudu väkivaltaan edes silloin, kun kokevat väkivaltaa. Ehkä JL todellakin on suunnitellut maisemanvaihdosta ilman vaimoaan...

[Veristi]

^Olet aivan oikeassa, Severin. Lisäksi tuli vielä mieleen, kun tänään vasta tuohon Jukan firmaan tutustuin, että on ollut varmaan kaksinverroin vaikeaa tunnustaa kenellekään oman vaimon kohtelevan itseään noin, kun itse on sosiaalipsykologi. Jukanhan olisi siten periaatteessa itse pitänyt olla 'asiantuntija' konfliktien ratkaisussa ja sen semmoisessa, jota muille firmoille mainostaa. Kehunut hallitsevansa muun muassa ratkaisukeskeisen menetelmän, mutta omassa elämässään keinot eivät tepsineetkään. Ehkä ei jaksanut.

Hyvin pitkälle meneviä suunnitelmia tulevaisuuden varalle ilman Annelia on tehty.

[Severin A]

^Jätin ylle kirjoittamastani tarkoituksella pois osion, jossa pohdin tuota JL:n koulutustaustaa ja ammatinvalintaa yleisemminkin. Tuttavapiiriini kuuluu kohtuullinen määrä psykologeja opiskeluajoilta ja näille kaikille on olemassa tiettyjä piirteitä, jotka tahtomattanikin sekoitan mielikuvaani JL:sta. Mutta kyllä ammatinvalintakin kertoo ihmisestä jotain, varsinkin jos se ei tapahdu vain olosuhteiden pakosta. Siksi olen hyvin taipuvainen uskomaan, että JL yrittäisi esim. väkivaltaiseksi äityvässä riidassa ennemminkin puhumalla rauhoittaa tilannetta kuin vastaamaan samalla mitalla.

[skoone]

^Olet aivan oikeassa, Severin. Lisäksi tuli vielä mieleen, kun tänään vasta tuohon Jukan firmaan tutustuin, että on ollut varmaan kaksinverroin vaikeaa tunnustaa kenellekään oman vaimon kohtelevan itseään noin, kun itse on sosiaalipsykologi. Jukanhan olisi siten periaatteessa itse pitänyt olla 'asiantuntija' konfliktien ratkaisussa ja sen semmoisessa, jota muille firmoille mainostaa. Kehunut hallitsevansa muun muassa ratkaisukeskeisen menetelmän, mutta omassa elämässään keinot eivät tepsineetkään. Ehkä ei jaksanut.

Hyvin pitkälle meneviä suunnitelmia tulevaisuuden varalle ilman Annelia on tehty.

Jukan sukulaisten kuulemisissa (etp) käy ilmi, että ainakin kaksi näistä sukulaisista kertoi, että
1. AA oli täysin muuttunut nuorimman lapsen syntymän jälkee. Siis pukeutuminen, välinpitämättömyys kotiasiain hoitamisessa jne

2. Ja että Jukka oli koko syksyn 2006 ollut kovin väsynyt ja masentunutkin. Kertojat uskoivat tämän johtuvan työpaineista, mutta ei käynyt selväksi oliko Jukka itse kertonut tästä.

3. etp:n mukaan Jukka oli antanut ymmärtää, että he (hän?) on muuttamassa Turkuun.

[taavetti]

^Lisäksi oli ne uhkaukset, joista Lahti oli muutamalle ihmiselle kertonut avaamatta tilannetta sen enempää. MM. iltalehdestä:

Puolitoista vuotta sitten surmattua sosiaalipsykologia Jukka S. Lahtea oli uhkailtu jo useiden kuukausien ajan ennen veritekoa.

Lahti surmattiin raa'asti kotonaan Ulvilassa joulukuun alussa toissa vuonna.

- Hän oli puhunut työkavereilleen ja lähipiirilleen uhkailuista jo edellisestä keväästä lähtien, rikoskomisario Juha Joutsenlahti Porin poliisista vahvistaa.

Joutsenlahti ei kuitenkaan paljastanut kenellekään, kuka Lahtea uhkasi ja miksi.

- Kyse oli pitkään jatkuneesta sanallisesta henkeen ja terveyteen kohdistuvasta uhasta. Hän puhui siitä aika laajalle porukalle, Joutsenlahti kertoo.

Sisältöä ei tiedetä

Poliisi on pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin selvittämään uhkausten sisältöä.

- Ongelma on siinä, ettei hän yksilöinyt uhkauksia niistä kertoessaan. Hän puhui niistä hyvin yleisellä tasolla, Joutsenlahti sanoo.

Lahti ei ottanut uhkausten takia yhteyttä poliisiin. Hieman epäselvää on myös se, kuinka huolestunut hän uhkailuista oli.

- Se riippui vähän siitä, kenelle hän puhui. Eivät ne hänen normaalielämäänsä vaikuttaneet, mutta hän ei välttämättä kertonut kaikkea läheisilleen, vaan halusi säästää heitä. Hän ei halunnut aiheuttaa heille tuskaa, mitä asioitten vatvominen olisi mahdollisesti tuottanut, Joutsenlahti sanoo.

Poliisi uskoo, että uhkaukset ja surmateko kytkeytyvät toisiinsa.

- Uhkaukset voivat joskus konkretisoitua, Joutsenlahti huomauttaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2008052 ... 1_uu.shtml

[lukutoukka]

Lukuisat puukoniskut ja vammat saattavat toisinaan viitata raivoon tekijän taholta, mutta niille voi olla toinenkin selitys, sadismi. Eräitä sadismin muotoja voi olla eläinten kiusaaminen tai rääkkääminen. Vaikka sadisti saa ilmeisesti jotain nautintoa toimistaan, hän ei välttämättä ole teon jälkeen mitenkään erityisen kiihtynyt ehkä paremminkin rauhoittunut saatuaan nautintonsa.

[lukutoukka]

Ehkä nämä lsh-teot voivat toisinaan olla lähinnä sadististen viettien toteuttamista. Kysymys on silloinkin vallasta.

[lukutoukka]

Näiden asioiden pohjalta olen taipuvainen uskomaan, että Auerilla on vastuuta myös miehensä surmaa koskien. Toki on mahdollista, että hänellä on ollut kumppani tai kumppaneita mukana tekoa suorittaessaan.

[Veristi]

En osaa ottaa kantaa sadismin yhteyksistä tähän nimenomaiseen tapaukseen, mutta tunnettuahan on, että joillakin ihmisillä voi olla tietynlainen sisäinen ristiriita harmonian kaipuun ja konfliktiin taipuvaisuuden välillä. Annelissakin saattaisi olla tällaista äärimmäiseen subjektiivisuuteen liittyvää kaksijakoisuutta, jossa toisaalta tarvitsee intensiivistä läheisyyttä ja toisaalta omaa tilaa. Kun tämä ei onnistu, kaikki purkautuu rajusti ulospäin.

Etp:stä löytyy materiaalia, joka kertoo Annelin tavasta toimia konfliktitilanteissa: riitatilanne Annelin ja Jukan suhteen alkuajoilta tuttavapariskunnan bileissä, Annelin ja isänsä välinen yhteenotto jne. Syntyy vaikutelma, että Annelia saattaisi ärsyttää juuri se, että vastapuoli yrittää pysytellä rauhallisena eikä antaudu mukaan dramaattiseen riitaan. Jukka oli tässä suhteessa Annelille juuri tällainen liiankin kova luu. Jukka taas saattoi tiettyyn pisteeseen saakka nauttiakin rauhoittelijan roolistaan, koska se vastasi hänen omia sisäisiä ja ammatillisia tarpeitaan.

Aiemmat näkemykseni motiivista perustuivat olettamukselle, ettei pariskunnan välillä kenties vielä ollut ollut fyysiseen väkivaltaan saakka johtaneita riitoja vaan pelkästään sisäisiä patoumia. Lasten uudet kertomukset perhedynamiikan kuvioista muuttavat osin käsitystäni. Sanallisen yhteenoton lisäksi perheessä on hyvinkin voinut olla Annelin taholta tulleita käsirysyjä aiemminkin. Niin, olisiko Jukka yrittänyt vihjailla tuttavilleen, että juuri Anneli olisi 'uhkaillut' häntä, mutta ei ole sukupuolirooleista johtuen halunnut sitä selväsanaisesti ilmaista? Tämä menee spekulaation puolelle, mutta sopisi kuvioihin.

Synnytyksen jälkeiseen masennukseen en näillä näkymin usko Annelin kohdalla. Pikemminkin voisi olettaa, että muutokset kotipiirissä liittyivät Annelin eneneviin toiveisiin saada sitä 'omaa tilaa'. Pettymys Jukan asettamiin rajoituksiin ja ylipäätään siihen, millaiseksi puolisoksi tämä oli osoittautunut, johti tilanteeseen, jota nyt Anneli ei halua omalle vastuulleen ottaa. Annelin aktiivinen rooli oikeudenkäyntien toisena osapuolena viittaa myös mielestäni siihen, että Anneli oli aiemminkin jo tottunut ajamaan omia subjektiivisia tarpeitaan suhteessa Jukkaan.

[lukutoukka]

En osaa ottaa kantaa sadismin yhteyksistä tähän nimenomaiseen tapaukseen, mutta tunnettuahan on, että joillakin ihmisillä voi olla tietynlainen sisäinen ristiriita harmonian kaipuun ja konfliktiin taipuvaisuuden välillä. Annelissakin saattaisi olla tällaista äärimmäiseen subjektiivisuuteen liittyvää kaksijakoisuutta, jossa toisaalta tarvitsee intensiivistä läheisyyttä ja toisaalta omaa tilaa. Kun tämä ei onnistu, kaikki purkautuu rajusti ulospäin.

"..sisäinen ristiriita harmonian kaipuun ja konfliktiin taipuvaisuuden välillä.."
No, johan nyt motiivin keksit. Tulihan siinä pieni konflikti joulukuun alkuun 2006. Siinä vain tasoiteltiin liiallista harmonian kaipuuta pienellä konfliktilla.

[turumurre]

Siirretty tämä osa nuusku-nellan kirjoituksesta tänne oikeampaan osoitteeseen.

...
Ihmettelen edelleen myös sitä että missä/miten tuollainen n 10v lapsi on kauheasti joutunut/päässyt lukemaan asiasta kirjoitettuja juttuja? Tottakai otsikoita näkee ihan kaupassakin eikä niiltä voi välttyä mutta

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... i*#p467739

Kymmenen?
A2=6-7(2006)+5=~12(2011)>~13(2012).
Oma kersa oli aikanaan 12veenä sellanen tietsikkanikkari että neuvoi tyhmempää isäänsä niissä asioissa. Tuon ikäiset osaa kaikenlaista, ovat myös varsinaisia surfffailun mestareita jos nikseen tulee.

[Veristi]

Lukutoukalle:

Myönnän, että yllä mainittu pohdiskeluni on täyttä kyökkipsykologiaa. Heitin vain ilmoille ajatuksen, että on ihmisiä, jotka voivat kaikessa harmonian ja täydellisyyden kaipuussaan turhautua niin, että arjen harmaudessa yrittävät vaikka väkivalloin saada toisen muuttumaan unelmiensa kaltaiseksi. Onhan täällä tuotu jo monesti esille se, kuinka Anneli halusi luoda mielikuvaa itsestään täydellisenä äitinä ja vaimona, ja tämän kuvan ja todellisuuden välinen ristiriita hiersi hänen välejään Jukkaan. En siis ollenkaan ihmettele, etteikö samassa yksilössä voisi periaatteessa ilmetä kaksi näin toisilleen vastakkaista ominaisuutta kuin harmonian ja konfliktin kaipuu. Onhan ihmisiä, jotka eivät tunne elävänsä, ellei ympärillä melskota ja meuhata dramaattisesti.

Mutta pelkkää spekua vailla kiinnekohtaa niihin uusiin todistajiin, joita nyt kaiketi on ilmaantunut antamaan lausuntonsa tästä perhedynaamisesta puolesta, se todettakoon.

[nuusku-nella]

Siirretty tämä osa nuusku-nellan kirjoituksesta tänne oikeampaan osoitteeseen.

...
Ihmettelen edelleen myös sitä että missä/miten tuollainen n 10v lapsi on kauheasti joutunut/päässyt lukemaan asiasta kirjoitettuja juttuja? Tottakai otsikoita näkee ihan kaupassakin eikä niiltä voi välttyä mutta

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... i*#p467739

Kymmenen?
A2=6-7(2006)+5=~12(2011)>~13(2012).
Oma kersa oli aikanaan 12veenä sellanen tietsikkanikkari että neuvoi tyhmempää isäänsä niissä asioissa. Tuon ikäiset osaa kaikenlaista, ovat myös varsinaisia surfffailun mestareita jos nikseen tulee.

Ikäasiaan ensin totean että kysehän olikin siitä että lapsi/lapset ovat pitkin matkaa lukeneet juttuja, Annelin mukaan. Vai menikö se niin että yks päivä kesällä 2011 luki ja keksi "satunsa"? Ja jos tällä samalla oletuksella mennään niin väitän että on (ainakin pitäisi olla) iso ero siinä miten vapaasti 10 vuotias tai 12 vuotias saa vaikkapa netissä surffailla. Varsinkin kun tiedetään että netistä löytyy kaikkea ikävää omasta perheestä niin luulisi että lasten netin käyttöä olisi valvottu erikoisen huolellisesti ja pyritty suojelemaan lapsia kaikkein pahimmilta jutuilta.

Mutta pointsit siitä että osasit keskittyä olennaiseen, eihän 12 ole lainkaan sama asia kuin "n 10 v".

[turumurre]

Ikäasiaan ensin totean että kysehän olikin siitä että lapsi/lapset ovat pitkin matkaa lukeneet juttuja, Annelin mukaan. Vai menikö se niin että yks päivä kesällä 2011 luki ja keksi "satunsa"? Ja jos tällä samalla oletuksella mennään niin väitän että on (ainakin pitäisi olla) iso ero siinä miten vapaasti 10 vuotias tai 12 vuotias saa vaikkapa netissä surffailla. Varsinkin kun tiedetään että netistä löytyy kaikkea ikävää omasta perheestä niin luulisi että lasten netin käyttöä olisi valvottu erikoisen huolellisesti ja pyritty suojelemaan lapsia kaikkein pahimmilta jutuilta.
Mutta pointsit siitä että osasit keskittyä olennaiseen, eihän 12 ole lainkaan sama asia kuin "n 10 v".

Niin, mistähän sitä tietää kuinka valvottua netin käyttö on ollut esim. 2009-2011. Ja vaikka olettaisi että se on ollut ehdottoman tarkka, niin 'tavaraa' on tullut tuutin täydeltä joka mediasta, eikä sivustojen estolistalle laittokaan enää auta. Ja jos ei kotona pääsisikään surffailemaan, niin kaveritkin on keksitty... Kympistä kahteentoista kehitytään huimasti uusilla tiedoilla vanhojen lapsuudessa sattuneiden asioiden jäädessä entistä enemmän taka-alalle, ainakin noin yleensä.

[taavetti]

En tiedä, kuinka tarkkaan netin käyttöä on sijaisperheessä valvottu. Auerin syksyisestä haastattelusta päätellen hän todennäköisesti uskoo, ettei valvonta perheessä ole ollut niin nokon nuukaa, koska jutut ovat kuin kauhuelokuvista ( joita nämä 5-12 -vuotiaat ovat siis jostain syystä ilmeiseti katselleet).

Soppelisti lukaisin : Näin 11-vuotiaat käyttävät nettiä – jakavat kuviaan ja pelaavat väkivaltapelejä
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtm ... altapeleja