Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

Keskustelua Ulvilan tapauksesta
TiiaStiina
Vic Mackey
Viestit: 1991
Liittynyt: Ma Elo 16, 2010 12:09 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja TiiaStiina »

cicero kirjoitti:
TiiaStiina kirjoitti:No kylläpä siinä tulikin tulkintaa Tiinalta, eihän täällä uskalla sanoa mitään!

En sanonut, että vanhemmilta kiellettäisiin mahdollisuus vaikuttaa lastensa elämään. Tarkoitin, että lapsille tarjottaisiin mahdollisuus myös sellaiseen aikuiskontaktiin, joka ei ole sidottu vanhempiin. Eräänlainen tukihenkilö.

On totta, että pedofiilejä voisi yrittää hakeutua tehtävään, mutta jos pelon annetaan ohjata, eihän lapsia saisi päästää edes kouluun tai ylipäätään pois kotoa - itse asiassa ei kotiinkaan. Tietysti pitäisi olla varmistettu, ettei jouduta ojasta allikkoon! Sana "pakollinen" oli tulkintaa. En kannata pakkoa. "Velvollisuus järjestää mahdollisuus" olisi parempi ilmaus, ja ainahan toteutusta pitäisi miettiä. Kuten sanoin, en ole alan ihminen (enkä poliitikko) enkä kehittele ajatusta sen enempää.
Kyllä varmasti laspille tarjottaisiin kontakteja muihin ihmisiin myös viranomaistahon puolelta jos vaan tiedetään että siihen on aihetta mutta mistäs ne sen siellä tietäisivät, narsisti ei lapsilleen apua hae eikä missään liiku lapsiasiamiehiä ovelta ovelle kysymässä että onko täällä esiintynyt mahdollista narsismia jotta me voitaisiin järjestää teidän lapsille kavereita...juttu on kyllä ihan hippusen monimutkaisempi :roll:
No myönnän että käyttämäni sana "lakisääteinen" - vai miten kirjoitinkaan - meni jo liiallisen intoilun puolelle.

Ehkä sen pitäisi jollain lailla tapahtua koulun kautta. Mistä ovat saaneet alkunsa Kiva koulu -projektit sun muut? Jos koulukiusaamiseen pystytään jo ainakin joissakin kouluissa puuttumaan ainakin hieman paremmin kuin aikaisemmin (vaikka edelleen ovat huonosti asiat) niin ehkä on ajateltavissa, että yhteisellä tahdolla voi olla merkitystä jossain muussakin asiassa.

Myös tuossa Ciceron vastauksessa ajatukseni vääristyi, koska nimenomaan en tarkoittanut, että kyse olisi narsistien uhrien etsimisestä ovelta ovelle kiertämällä tai muullakaan tavoin. Tarkoitin inhimillisten kontaktien edellytysten lisäämistä yleisesti, varsinkin nuorten kohdalla. Voisi olla niinkin, että "tukihenkilö" olisi joku ylemmän luokan oppilas, joka puolestaan voisi tarvittaessa ohjata eteenpäin, mutta siten, ettei aloite olisi ihan pelkästään yksittäisen koulun varassa. Ehkä tällaista onkin, en ole hyvin perehtynyt koulumaailmaankaan. Omassa koulussani aikoinaan esim. jokainen uusi oppilas sai tukihenkilön toisesta oppilaasta, sekin oli hyvä.
cicero
Michael Knight
Viestit: 4160
Liittynyt: Pe Syys 07, 2007 2:40 pm
Paikkakunta: ulkomaat

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja cicero »

Ymmärrän kyllä Tiiastiina mitä ajat takaa, kyllähän ihmisille on tarjolla jos jonkinlaista sosiaalista kontaktia mutta ketään ei voi pakottaa eikä kotoa asti lähteä hakemaan. Ja narsistin puolison ja lapsien kohdalla näin pitäisi käydä. Eivät he edes tajua että joku on pielessä. Narsisti järjestää asiat niin että kaikki aika ja huomio menee niihin asioihin joihin hän haluaa, sille joka yrittää poiketa totutusta on luvassa hankaluuksia, tässä Ulvilan tapauksessa voisi sanoa että vastaanpyristelijä sai surmansa yrittäessään rimpuilla pihdeistä irti.
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"
TiiaStiina
Vic Mackey
Viestit: 1991
Liittynyt: Ma Elo 16, 2010 12:09 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja TiiaStiina »

OK, paitsi että kyllä lapset varmasti tajuavat että jotain on pielessä. Todennäköisesti he luulevat, että vika on heissä itsessään. Samoin kuvittelee varmaan puolisokin, ainakin hyvin pitkälle.
lukutoukka
Javier Pena
Viestit: 1738
Liittynyt: Ma Huhti 06, 2009 3:02 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja lukutoukka »

Cicero:"...vastaanpyristelijä sai surmansa yrittäessään rimpuilla pihdeistä irti."

Ulvilan tarina tiivistettynä yhteen lauseeseen.
lukutoukka
Javier Pena
Viestit: 1738
Liittynyt: Ma Huhti 06, 2009 3:02 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja lukutoukka »

Hyvin surullinen tarina. Jos Jukka Lahti olisi voinut tietää sen hieman aikaisemmin, kuinka pitkälle puoliso oli valmis menemään... Ehkä hän aavistelikin, mutta jokin muu tapa pyrkiä tilanteesta ulos, olisi ehkä ollut yhtä tuhoisa tai vaikea. Kuka sen tietää?

Kuinka monia vastaavia tarinoita on ihan koto-Suomessakin saati sitten maailmalla? Moni kantaa myös sisimmässään arpia jouduttuaan kasvamaan narsistin johtamassa kodissa tai elämään narsistin kumppanina.

Jos ihminen epäilee kumppaniaan narsistiksi, ei kannata miettiä rahaa tai mitä ihmiset puhuvat, kun lähtee. Ei kannata hakea yksin edes henkilökohtaisia tavaroitaan, jos on hiemankin epävarma tilanteen kärjistymisestä. Ei kannata vihjailla, että lähden, jos et muutu. Narsisti ei muutu kenenkään toiveiden takia. Jos hiukankin epäilee turvallisuuttaan, kannattaa ottaa vain lapset mukaan. Myöhemmin ehtii selvittämään muut asiat.
cicero
Michael Knight
Viestit: 4160
Liittynyt: Pe Syys 07, 2007 2:40 pm
Paikkakunta: ulkomaat

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja cicero »

lukutoukka kirjoitti:Hyvin surullinen tarina. Jos Jukka Lahti olisi voinut tietää sen hieman aikaisemmin, kuinka pitkälle puoliso oli valmis menemään... Ehkä hän aavistelikin, mutta jokin muu tapa pyrkiä tilanteesta ulos, olisi ehkä ollut yhtä tuhoisa tai vaikea. Kuka sen tietää?

Kuinka monia vastaavia tarinoita on ihan koto-Suomessakin saati sitten maailmalla? Moni kantaa myös sisimmässään arpia jouduttuaan kasvamaan narsistin johtamassa kodissa tai elämään narsistin kumppanina.

Jos ihminen epäilee kumppaniaan narsistiksi, ei kannata miettiä rahaa tai mitä ihmiset puhuvat, kun lähtee. Ei kannata hakea yksin edes henkilökohtaisia tavaroitaan, jos on hiemankin epävarma tilanteen kärjistymisestä. Ei kannata vihjailla, että lähden, jos et muutu. Narsisti ei muutu kenenkään toiveiden takia. Jos hiukankin epäilee turvallisuuttaan, kannattaa ottaa vain lapset mukaan. Myöhemmin ehtii selvittämään muut asiat.
Jukan kohdalla oli varmastikin kyse lapsista. Hän ei olisi lapsia voinut ottaa mukaansa vain kertomalla viranomaisille että näiden äiti on hirviö. Päinvastoin lapset mukaan ottaneena häntä olisi luultavasti syytetty vapaudenriistosta tai jostakin muusta yhtä fiksusta kun Anneli vain olisi ehtinyt puhelimeen ja tehnyt ilmoituksen. Mies ei olisi nähnyt lapsiaan enää koskaan. Nytkin raa'asti surmattuna häneen kohdistetaan syytöksiä joille ei ole mitään syytä sillä eihän lasten äiti millään voi olla minkään hirvityksen takana ja jos olisikin olisi sekin ollut miehen syy.
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"
Avatar
Toripolliisi
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1462
Liittynyt: To Touko 20, 2010 8:28 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Toripolliisi »

lukutoukka kirjoitti:Hyvin surullinen tarina. Jos Jukka Lahti olisi voinut tietää sen hieman aikaisemmin, kuinka pitkälle puoliso oli valmis menemään... Ehkä hän aavistelikin, mutta jokin muu tapa pyrkiä tilanteesta ulos, olisi ehkä ollut yhtä tuhoisa tai vaikea. Kuka sen tietää?
Niin, Jukka oli kertoillut häntä uhkailtavan. Ehkäpä ne uhkaukset tulivatkin lähempää kuin kukaan uskalsi kuvitellakaan..
..saapa nähä..
TiiaStiina
Vic Mackey
Viestit: 1991
Liittynyt: Ma Elo 16, 2010 12:09 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja TiiaStiina »

Jukka oli voinut olla umpikujassa vaikka kuinka pitkään. Eiköhän juuri A ollut uhkailija josta J oli raportoinut paljastamatta tarkemmin, kuten täällä ovat jo muutkin arvelleet.

Jukan asemassa oleva nainen olisi ehkä halutessaan saanut ulkopuolista apua, mutta minkähän reaktion Jukan kertomus olisi herättänyt? Ja kenen puoleen olisi kannattanut kääntyä?
TiiaStiina
Vic Mackey
Viestit: 1991
Liittynyt: Ma Elo 16, 2010 12:09 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja TiiaStiina »

Pikasso kirjoitti lasten tukihenkilöideasta toiseen ketjuun:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 80#p468486

Mitäpä tuohon voisi vastata? Kaipa ainoa mahdollisuus olisi siis jonkinlainen vapaaehtoinen verkosto, mutta sellaiset eivät synny itsestään. Verkosto (tai mikä systeemi olisikaan) madaltaisi ehkä kynnystä edes yrittää päästä osalliseksi virallisen järjestelmän piiriin kuuluvasta avusta.

Maailmanparantamisen sijaan tarkoitukseni oli sanoa, että juuri ne lapset ja nuoret joilla on kaikkein vaikeinta, osaavat huonoiten pyytää apua, eikö mitään ole tehtävissä?
huippumies
Roger Murtaugh
Viestit: 872
Liittynyt: Ke Maalis 07, 2012 8:59 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja huippumies »

Onhan nuo ajatukset hienoja, mutta vain valitettavan mahdottomia. Itse uskaltauduin vasta lukioiässä kääntymään koulukuraattorin puoleen. Pakenin kotoa ja menin kysymään, mitä apua voisin saada. Kutsui isän keskustelemaan ja sitten sanoi mulle, että minun pitää palata kotiin, kun mullahan on maailman ihanin, rakastavin ja uhrautuvaisin isä.. Nahkavyöstä tuli välillä perseelle, mutta eihän lasta uskottu. Lapset eivät varmaan yleensäkään kehtaa mennä kertomaan ulkopuoliselle, jos kotona asiat on huonosti. Sitä häpeää niin helvetisti. Kun "tavalliseen" pahoinpitelyyn lisätään lsh-syytteet ja kun on pikkasen asiaa seurannut, sama häpeä on siellä, vielä pahempana. Lapsi saadaan tuntemaan sekä syyllisyyttä että häpeää ja valta on aikuisella. Näin se vain menee, valitettavasti. En siis yhtään ihmettele, että meni hieman aikaa, että A:n lapset alkoivat puhua. Itse en ole vieläkään kertonut edes omille aikuisille lapsille.
TiiaStiina
Vic Mackey
Viestit: 1991
Liittynyt: Ma Elo 16, 2010 12:09 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja TiiaStiina »

Muotoilen toisin. Mahdollisuuksia päästä vähän useammin pois kodin vaikutuspiiristä ilman uusia vaaratekijöitä. Naapureillahan ainakin nämä lapset olivatkin viihtyneet. Hienoa että otettiin vastaan.

On kai silläkin suuri merkitys, että sellaisessa tilanteessa oleva pääsee välillä halutessaan hetkeksi pois kotoa johonkin turvallisempaan ympäristöön, vaikka koskaan ei tietysti voi tietää kuka missäkin tilanteessa on. En edes ajatellut asiaa niin pitkälle, että ongelmat tulisivat käsiteltyä oikeilla nimillään (eiväthän lapset välttämättä edes tiedä mikä ongelma on), vaan henkireikiä yleensä.

Ainahan jokin solmukin voi samalla edes vähän löystyä, vaikkei vielä avautuisikaan.
TiiaStiina
Vic Mackey
Viestit: 1991
Liittynyt: Ma Elo 16, 2010 12:09 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja TiiaStiina »

Lisäksi tuli mieleen, että taideaineiden ja liikuntatuntien vähentäminen kouluissa vähentää lasten/nuorten käytössä olevia henkireikiä.
lukutoukka
Javier Pena
Viestit: 1738
Liittynyt: Ma Huhti 06, 2009 3:02 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja lukutoukka »

Tällaisen takia minun on vaikeaa hyväksyä aikuisten heittoja siitä, että eihän ne lapset ennenkään särkyneet, vaikka selkään joskus annettiin tai sitä, että ratkaisu kaikkiin lastenkasvatuksen ongelmiin piilee vankassa auktoriteetissa, jota kasvattaja edustaa. Luonnollisesti tämä auktoriteetti on loukkaamaton ja koskematon.
huippumies
Roger Murtaugh
Viestit: 872
Liittynyt: Ke Maalis 07, 2012 8:59 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja huippumies »

Jos lapsi kokee kotona väkivaltaa tai muuta huonoa kohtelua tai jos kotona ei muuten kaikki ole hyvin, hänelle on kynnys kutsua kavereita kylään (vrt. A:n lapset naapureissa kyllä, muttei kavereita kotiin) tai mahdollisesti lakkaa käymästä kavereiden luona vain siksi, ettei tarttis vastata kysymyksiin, joita esitetään ihan vain kohteliaisuusmielessä eli "Mitä kotin kuuluu", "Mitäs isälle/äidille" jne?. LIikuntatunteja itse välttelin lapsena, kun piti piilotella mustelmia ja muuta.. Eli uhri yksinkertaisesti eristäytyy. Koulukiusaamisesta on nykyään puhuttu paljon ja omien kokemusten kautta voin vain kuvitella, miten tuskaisaa saattaa A:n lapsilla olla. Lapset osaavat olla julmia toisilleen. Itse en tiennyt lasten nimiä ennen kuin yksi idiootti ruotsinmaalta alkoi herkutella niillä. Luulisi, että koulutettu ihminen osaisi ajatella, mitä seurauksia siitä voi tulla lapsille, jotka ovat täysin viattomia!
lukutoukka
Javier Pena
Viestit: 1738
Liittynyt: Ma Huhti 06, 2009 3:02 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja lukutoukka »

Vanhemmat, jotka ovat välinpitämättömiä lastensa hyvinvoinnista, harvoin antavat edes lupaa kutsua kavereita. Niistähän on vaivaa ja ne nuuskivat nurkkia. Mitäpä väliä sillä on, missä lapsi liikkuu silloin, kun hän ei ole tarpeellinen vanhemmilleen.

Välinpitämättömien tai kylmien vanhempien lapset voivat olla myös ulkoasultaan laiminlyötyjä, jos vanhempien elämä on siirtynyt sille tasolle, että ei jakseta välittää edes puheista enää. Voi olla likaisuutta, ravinnon laiminlyöntiä ja pahimmillaan ennen oli jopa syöpäläisiä.
Vastaa Viestiin