16v Maire Kaketin surma - Oulu, 1970

[Aizerbaidzan]

Lecterin viestissä uhrin sukunimessä on kaksi kirjainta väärässä paikassa. Uhrin nimi oli muotoa Maire Sinikka Kaketti. Hän oli syntynyt 23.12.1953 eli olisi tänä päivänä 58-vuotias. Muuta tietoa minulla ei tähän hätään ole, koska tapaus on minulle aika vieras.

[kurvijor]

Katsoin poliisi kertoo kirjasta tuon tien nimen ja se olikin Puosuntie.

[Aizerbaidzan]

Jaahas, tästä aiheesta on näköjään avattu keskustelu jo v. 2007:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=3&t=745

Tosin kyseisen avauksen otsikossa on väärä vuosiluku. Tietoakin keskustelussa on niukasti.

[Doctor Lecter]

Jaahas, tästä aiheesta on näköjään avattu keskustelu jo v. 2007: http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=3&t=745
Tosin kyseisen avauksen otsikossa on väärä vuosiluku. Tietoakin keskustelussa on niukasti.

Jaahas, että kummassako sitä nyt sitten keskustelua jatketaan...?

Lecterin viestissä uhrin sukunimessä on kaksi kirjainta väärässä paikassa. Uhrin nimi oli muotoa Maire Sinikka Kaketti. Hän oli syntynyt 23.12.1953 eli olisi tänä päivänä 58-vuotias. Muuta tietoa minulla ei tähän hätään ole, koska tapaus on minulle aika vieras.

Juuh, Kaketti on uhrin sukunimi. Pahoittelut erheestä.

Surmaaja oli työmies Pertti Olavi Haataja. Sen verran oikaisen suorassa lainauksessa Vaasan hovioikeudelle alistettua Oulun raastuvanoikeuden päätöstä (tuolloin vakavissa rikoksissa päätökset alistettiin automaattisesti hovioikeuteen), koska tuon aikaisissa tapahtumankuvauksissa toistettiin uhrin nimeä hyvinkin taajaan, käytän Kaketista toisesta kerrasta lähtien sanaa uhri.

"25 päivän vastaisena yönä hyökättyään eräässä puistossa Oulusta olleen ammattikoululaisen Maire Sinikka Kaketin kimppuun ja tartuttuaan molemmin käsin tätä kurkusta kiinni potkaisten samalla tältä jalat alta, kuristanut uhrin tajuttomaksi sekä osaksi kannettuaan ja osaksi raahattuaan tajuttoman uhrin 20 metrin päässä olevaan suojaisaan paikkaan ja riisuttuaan tältä kengät, päällyshousut ja sukkahousut, kietonut uhrin sukkahousujen toisen lahkeen kaksi kertaa tämän kaulan ympäri tehden kummankin kierroksen jälkeen lahkeeseen umpisolmun sekkä sen jälkeen maannut tajuttoman uhrin, joka oli kohta tämän jälkeen Haatajan poistuttua paikalta kuollut.

...heinäkuun 27. päivänä 1971 julistamassaan päätöksessä lausunut selvitetyksi, että Haataja oli menetellyt syytteessä kerrotuin tavoin. Sen vuoksi ja koska uhrin surmaaminen oli tapahtunut erityistä raakuutta osoittaen ja surmaamista siten, huomioon ottaen rikokseen johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan oli pidettävä erityisen törkeänä ja kun Haataja oli aikaisemmin kärsinyt uusimissäännösten mukaan huomioonotettavaa vapausrangaistusta yli vuoden, vaan ei kolmea vuotta, sekä koska Haatajan teot tehdessään oli katsottava olleen täyttä ymmärrystä vailla...

Vaarallisten rikoksenuusijain eristämistä koskevan lain nojalla raastuvanoikeus on päättänyt, että koska Haatajaa oli hänen aikaisemman elämänsä, väkisinmakaamisen ja murhan vaikutinten ja näiden teoissa ilmaantuneiden asianhaarojen sekä hänen mielentilansa perusteella pidettävä yleiselle ja yksityiselle turvallisuudelle vaarallisena henkilönä, hänet voitiin määrätä eristettäväksi pakkolaitokseen niin kuin viimeksi mainitussa laissa on säädetty.

Hovioikeus kuitenkin katsoi, että Haatajaa ei voitu pitää erityisen vaarallisena, joten tuo ns. pyttytuomio peruuntui kohdallaan. Perusteluina oli, että Haataja ei ollut kymmenen aikaisemman vuoden aikana syyllistynyt törkeään väkivaltaisuuteen.

Haatajan muut käsitellyt rötökset ajoittuivat nekin lokakuulle 1970. Polkupyörävarkaudesta ikkunoiden rikkomiseen ja automurtoihin että -varkauksiin sekä tunkeutumiseen parvekkeen kautta erään opiskelijaneidin makuuhuoneeseen.

Kokonaissaldo teoille oli: "...kun rangaistukset yhdistetään pidettäväksi neljätoista vuotta kuritushuoneessa, josta yhdistetystä rangaistuksesta on rikoslain 3 luvun 11 pykälän nojalla vähennettävä kahdeksan kuukautta kaksikymmentäneljä päivää sekä menettämään edellämainitun ehdonalaisen vapautensa."

Murhan osuus oli 12 vuotta.

Lähteenä Vaasan hovioikeuden päätös RD 1971 N:o 871 (päätöstaltio 15.10.1971).

[Chikatilo]

16-vuotias Maire Kaketti asui vaatimattomassa rintamamiestalossa Oulun Toppilassa kirvesmies-isänsä, äitinsä, veljensä ja kahden pikkusisarensa kanssa. Vanhin sisar oli jo muuttanut pois kotoa. Hiljaiseksi ja ujoksi sanottu Maire opiskeli ammattikoulussa keittäjäksi. Kaketit olivat muuttaneet Ouluun hieman etelämpää - olisiko ollut Kärsämäen seuduilta.

Lauantaina 24.10.1970 Maire lähti tansseihin Limingan nuorisoseuran talolle, parikymmentä kilometriä Oulusta etelään. Kyseisenä päivänä Suomessa oli ollut poikkeuksellisen kovia lumisateita, ja useita liikenneonnettomuuksia liukkauden seurauksena. Nuorisoseuralle oli kuitenkin järjestetty bussikuljetus Oulun keskustasta.

Maire palasi tansseista bussilla Oulun keskustaan sunnuntaiaamuna kello 1.30. Hänellä ei ollut varsinaisesti seuraa, mutta samassa bussissa oli muutamia tuttuja tyttöjä. Huonoksi onneksi bussissa matkusti myös keväällä Pelson vankilasta ehdonalaiseen vapautunut, ja sittemmin ajelehtivaa elämää viettänyt sekatyömies Pertti Haataja. Haataja oli silmälasipäinen, pieni, tummahiuksinen, viiksekäs ja kampaukseltaan epäsiisti 23-vuotias nuorukainen - rikkinäisen perheen moniongelmainen kasvatti. Ilmoittautumisvelvollisuutensa laiminlyönyt Haataja majaili ulkorakennuksessa Toppilan - Koskelan alueella Oulussa, jonkin matkan päässä Mairen kotoa. Hoikkaa, keskimittaista, tummaa ja olemukseltaan ehkä hieman huomaamatonta Mairea hän ei tiettävästi entuudestaan tuntenut. Humalainen Haataja jäi pois bussista Oulun keskustassa yhtä pysäkkiä ennen Mairea.

Koska molemmat olivat jalkapatikassa matkalla Tuiran kaupunginosan suuntaan, heidän reittinsä yhtyivät jo alkumatkasta Oulujoen silloilla. Maire kulki edellä, Haataja hieman jäljessä. Ihmisiä oli alueella liikkeellä useampia, eikä kumpaankaan kiinnitetty erityistä huomiota. Koskelantiellä - vain hetkeä ennen veritekoa - vastaan tuli myös poliisin partioauto.

Haataja teki päätöksensä Mairen makaamisesta ehkä vain parisataa metriä Mairen kodista. Tällöin hänen olisi ollut määrä jatkaa matkaa eteenpäin, mutta hän kääntyikin omakotialueelle tytön perään. Maire todennäköisesti huomasi seuraajansa tässä vaiheessa ja kiihdytti vauhtiaan. Kapteenintien ja Puosuntien kulmauksessa sijaitsevan pienen puistikon kohdalla - aivan talojen edustalla - Haataja säntäsi Mairen perään ja alkoi kuristaa tyttöä käsin.

Haataja raahasi tajuttomaksi valahtaneen tytön 10-20 metrin matkan puistikon toiseen reunaan, talon lauta-aidan viereen ja aloitti iljettävät toimensa. Mairen huuto oli ilmeisesti kuultu lähitaloissa, mutta ehkä ajankohdasta johtuen siihen ei erityisesti reagoitu. Kiljahduksen ajaksi on arvioitu kello kahta, mutta todennäköisesti kello on silloin ollut jo 2.15 - 2.20, koska matkaa bussilta tapahtumapaikalle oli nelisen kilometriä.

Haataja riisui tytön mustat, vetoketjulliset saappaat, siniset farkut ja sukkahousut. Sukkahousut hän kietoi varmuuden vuoksi uhrinsa kaulan ympäri. Tekonsa jälkeen hän meni boksiinsa nukkumaan. Lumen sulamisesta muodostunut lammikko hävitti jälkiä tapahtumapaikalta.

Maire löydettiin sunnuntaiaamuna. Tieto tytön kohtalosta vei hänen äitinsä vuoteenomaksi. Vanhemmat kuitenkin ottivat toimittajat vastaan kotonaan, koska he arvelivat julkisuuden auttavan rikoksen ratkaisemisessa. Mairen liikkeet ennen murhaa saatiinkin selvitetyksi hyvin tarkasti. Poliisi jakoi myös - ainoasta Mairesta olemassa olleesta uudemmasta valokuvasta Kaleva-lehden painossa reprottua - kuvaa löytääkseen mahdollisia silminnäkijöitä. Mairen päiväkirjat ja kirjeet tutkittiin, mutta niistä ei löytynyt viitteitä epämääräisistä poikaystävistä.

Poliisi pääsi nopeasti Haatajan jäljille. Hänet otettiin kiinni maanantaiaamuna - yllättäen työpaikalta, jossa hän oli vastikään aloittanut. Liekö työnteko ollut Haatajalle niin järkyttävä kokemus, että hän "ajautui" viattoman teinitytön murhaan ja raiskaukseen. Myös Mairen isä meni töihin maanantaina. Hän oli ilmeisesti sitä tyyppiä, joka hukutti murheensa työntekoon.

Haatajaa kuulusteltiin, mutta samalla poliisi jatkoi muidenkin linjojen tutkimista. Tutkinnanjohtajana toiminut komisario antoi lehdille hieman erikoisen lausunnon, jonka mukaan tekijä oli kiinni, mutta poliisi arvelee hänen "liukenevan" jutusta - mitä tällä sitten tarkoitettiinkaan...

Kaikkien yllätykseksi nahjusmainen taparikollinen Haataja kuitenkin murtui kuulusteluissa jo alkuvaiheessa ja tunnusti teon. Hän pystyi kuvailemaan tapahtumat niin tarkasti, että vain tekijä olisi siihen pystynyt. Konkreettisia todisteita teosta oli jäänyt todella vähän, eikä niiden perusteella Haatajaa olisi ehkä voitu tuomita lainkaan!

Haatajan myöhemmästä elämänkaaresta ei ole tietoa. Lapsenraiskaaja ja murhamies tuskin on "eheytynyt" vankilassa edes Jeesuksen avulla. Otaksumani tapahtumapaikka on oheisessa linkissä. Google Street View osoittaa paikan olevan keskellä mitä upeinta ja hoidetuinta suomalaista rintamamiesasutusta. Puistossa on nykyään lasten leikkipaikka. Oululaiset voivat antaa palautetta paikan oikeellisuudesta...

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 30&lang=fi

[Doctor Lecter]

^ Chikatilon kirjoitus on havahduttava kuvaus tuosta minfossa jo "epämuodikkaan vanhaksi" luokitellusta tapauksesta. Vastaavanlaisia kirjoituksia soisi olevan lisää, jotta monet pintapuolisesti käsitellyt tapaukset saisivat aivan uudenlaista aikalaistietoa.

Kaketin surma tunnettiin nimellä "Oulun sukkahoususurma".



HS 18.11.1970

Jos tämä nyt kenenkään "metusalemin ajan" harrastajan muistia virkistäisi, niin Kaketin surman aikoihin (plus miinus 1-2 kk) Suomessa tapahtui muitakin henkirikosuutisia; mm. Torsti Koskinen vapautettiin, kaksoissurmaaja Herman Katajaista etsittiin tiiviisti, Kemissä 18-vuotias miehenalku puukotti kaksi kaveriaan, Helsingin Kaarelassa surmattiin perheenäiti, kuristaja herätti kauhua Helsingin Kruununhaassa*, Pertti Lehtonen katosi oudosti Forssassa ja Ulvilassa surmattiin ikkunasta sisään tunkeutunut epämiellyttäväksi koettu vävyehdokas sekä syksyllä -70 surmatun Paavo Marjasen risuilla peitetty ruumis odotti löytymistään Helsingin Konalassa.

* ei tiettävästi surmannut ketään.

[krais]

Onko tätä Kalevassa ollutta Kaketin kuvaa kenelläkään skannattuna? Olisi hyvä saada tämän kamalan rikoksen uhrille kasvot, jottei tapahusta unohdettaisi, huolimatta siitä, kuinka "epämuodikkaan" vanha tämä tapaus on... RIP

[SkyAnnRain]

Voisin kysellä äidiltäni, onko hänellä noita lehtijuttuja ja kuvia tallessa. Hän siis oli Mairen parhaita ystäviä ja oli alunperin sopinut lähtevänsä samaisiin tansseihin. Lupaa ei kuitenkaan sitten saanut (isoäitini oli vanhoillinen ja syvästi uskovainen ihminen). Lapsena leikin paljonkin juuri tuossa puistossa ja muistan edelleen sen , etten halunnut mennä koskaan yksin ja että siellä leikkiessä tuli kesälläkin kylmiä väreitä ja pelotti ilman selvää syytä. Joskus kun olin itse siinä 14-15v. tämä tapaus tuli äitini kanssa puheeksi kun olisin halunnut vähän enemmän vapautta mennä juhliin jne. Silloin ainakin oli vielä kasa lehtijuttuja tallessa. Edelleenhän tuo äidin mieltä painaa kun ajattelee, että näin ei ehkä olisi käynyt jos olisivat yhdessä olleet liikkeellä.

Jostain syystä tuo toinen ketju ei aukea juuri nyt, mutta mikäli alueesta ei ole sielläkään vanhoja tai tuoreita kuvia niin voin käydä kameran kanssa tuolla pyörähtämässä lähiviikkoina.

[krais]

Kiitos, SkyAnnRain! Monesti tulee pohdittua syitä sille, että näinkin makaaberia palstaa lueskelee, mutta jotenkin uhrien muistaminen ja ratkaisemattomien juttujen osalta myös oikeudenhalu nousevat esille kerta toisensa jälkeen.

[maija2]

Aihe on läheinen, hän nimittäin oli kaverini, vähän vanhempi tosin, mutta kuitenkin. Asuin itse samalla kadulla kuin Maire. Sinä yönä olin ystäväni luona yötä juuri puiston vieressä olevassa talossa. Hetkeä ennen näitä tapahtumia, menimme nukkumaan, se oli siis ihan minuuteista kiinni. En teidä olisimmeko nähneet siitä keittiön ikkunasta, kaiketi, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Maire oli huutanut, mutta vain yksi kaveri oli kuullut huudon, joka sitten oli tukahtunut. Hänkin asui lähellä.
Maire oli ollut tanseissa, johon piti lähteä myös samalta kadulta hänen ikäisensä tytön, mutta hän ei ollutkaan sitten saanut kotoa lupaa. Maire oli jäänyt kuljetusbussista pois kaupungilla ja kävellyt siltoja pitkin-Koskitien läpi kohti Toppilan omakotitaloaluetta, jossa siis asui Puosuntiellä. Kaveri oli kävellyt perässä (muistini mukaan oli tullut jostain baarista, mutta tämä tieto voi olla väärä). Hän oli puiston laidassa hyökännyt Mairen kimpuun ja raahannut aidan viereen, kuristanut ja raiskannut ja lopuksi vielä laittanut ne sukkahousut kaulan ympärille, kun uhri oli vielä vähän korissut. Aamulla poliisit olivat jo paikalla, kun heräsimme. Menimme puistoon vievälle portille, mutta poliisit kielsivät tulemasta pidemmälle. Mutta minä näin Mairen uuden midi-tai maksitakin (viininpunaisen) ja huusin se on Maire, se on Maire. Meitä lapsia ei kuunneltu. Useita epäiltiin ennen tämän kaverin kiinni jäämistä. Kerrotaan, että hän olisi jopa käynyt murhapaikalla. Monta kysymystä jäi itselle, olisiko voitu huomata, auttaa tms. jossittelua kaikki. Se sattui sydämeen, se jätti jäljen

[Chikatilo]

Sen verran korjausta aiempiin kirjoituksiini, että eräistä lehtitiedoista poiketen Haataja ei tosiaan ollut samassa Limingan bussissa kuin Kaketti, vaan aloitti jäljestämisen vasta Tuiran - Toppilan alueella.

Vanha Hesari tiesi kertoa, että läheisen huoltoaseman yökahviosta keskustan suuntaan poistumassa ollut rikospoliisin kolmihenkinen murtoryhmä oli nähnyt sekä uhrin että surmaajan juuri ennen tapahtumaa. Paikka on ilmeisesti ollut lähellä Kansipojantien risteystä, josta on noin 300 metriä tekopaikalle. Poliisilla oli kai ollut siviiliauto, joten tekijä ei ollut sitä noteerannut.

Tekopaikka on tämä:
https://www.google.fi/maps/@65.0373624, ... 312!8i6656

Tässä vielä kuva Mairesta:

[dazu]

Onpa kyllä harvinaisen paljon sarjamurhaajan oloinen mies tämä Haataja. Tämä on varmasti sellainen tapaus, että jos ei olisi selvinnyt, niin tekijä olisi tappanut enemmän tyttöjä.

[dazu]

Missäpäin mahtoi Haataja sittemmin, vapautumisensa jälkeen asua ja kuljettaa mäyräkoiraansa?(poistunut viesti)

[Doctor Lecter]

Maire Kaketin surma eteni KKO:hon (silloin KO) saakka.

Päätös tuli 10. helmikuuta 1972. Sen mukaan työmies Pertti Olavi Haatajan saama 14 vuoden tuomio aleni:

"Rikoksen uusijana, täyttä ymmärrystä vailla olevana tuomittiin Haataja yksin teoin tehdystä murhasta ja väkisinmakaamisesta 12 vuodeksi kuritushuoneeseen".

Yhdistettynä muihin rikoksiin, tuomio oli yhteensä 13 vuotta kuritushuonetta.

Kuritushuonetta Haatajan "Pertsa" ehti suorittaa vain muutaman vuoden, kunnes ko. "klausuuli" poistui rikoslaista ja hän suoritti tuomiotaan kuten muutkin.

Kursivoitu teksti Kaleva 11.3.1972.

[hannu hanhi]

Tämä Kaketin surma on minulta mennyt täysin ohi. Olen sentään asunut Oulussa lukioikäni ja siteet ovat sinne edelleenkin vahvat. Sitäkään ennen en Kemiä kauempana asunut. Olen luullut tietäväni kaikki entisten kotiseutujeni henkirikokset, mutta en näköjään sittenkään. Tämä kun on vielä rikoksena juuri niitä, jotka jäävät yleensä elämään muistoihin eli teini-ikäinen nuori nainen joutuu itselleen täysin tuntemattoman tekemän seksuaalimurhan uhriksi. Olen samaa mieltä dazun kanssa, että Haatajassa on ollut kaikki ainekset sarjamurhaajaksi. Mitkä lie herran muut elämän vaiheet olleet tässä ketjussa kerrotun lisäksi?