22-06-2005 EUROOPAN PARLAMENTTI
Borrell muistutti Baltian maiden miehityksestä 65 vuotta sitten
Luxemburgin puheenjohtajakauden arviointi
Tiedonanto
Borrell muistutti Baltian maiden miehityksestä 65 vuotta sitten
Parlamentin puhemies
Josep BORRELL (PSE, ES) avasi täysistunnon ja antoi julkilausuman Baltian maiden miehityksestä. Hän totesi, että 65 vuotta sitten kesäkuussa 1940 Viro, Latvia ja Liettua menettivät itsenäisyytensä Neuvostoliiton miehitettyä nämä valtiot. Borrell sanoi kansalaisten menettäneen ihmisoikeutensa ja kärsineen terrorismista ja pakkosiirroista. Hän totesi, että parlamentti tuomitsi vuonna 1983 näiden valtioiden miehitykset.
Borrell sanoi parlamentin muistavan tänään miehityksen tapahtumia. Hän korosti, että ihmisoikeuksien kunnioitusta tulee valvoa jatkuvasti.
Eurooppa-neuvosto
Luxemburgin puheenjohtajakauden arviointi
Neuvoston julkilausuma
Neuvoston edustaja, puheenjohtajavaltio Luxemburgin pääministeri
Jean-Claude JUNCKER sanoi Luxemburgin puheenjohtajakauden lähestyvän loppuaan. Hän olisi kuitenkin "halunnut jatkaa". Juncker totesi, että Luxemburgin kaudella vakaus- ja kasvusopimusta uusittiin niin, että siinä on nyt myös ennaltaehkäisevä osa. Samoin Lissabonin strategialle annettiin uutta pontta. Kaudella pidettiin myös huippukokoukset Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa.
Rahoitusnäkymiin liittyen Juncker totesi sanoneensa ennen maansa puheenjohtajakauden alkua, että "Luxemburg tekee kaikkensa löytääkseen sopimuksen, mutta ei kuvittele turhia, sillä jäsenvaltioiden on vaikea luopua omista kannoistaan". Hänen mukaansa se, että sopimukseen ei päästy on "tappio Euroopalle", mutta myös puheenjohtajavaltiolle. Juncker sanoi Euroopan olevan "syvässä kriisissä", joka ei ole pelkästään rahoitukseen liittyvä.
Juncker sanoi käyneensä yli 60 tuntia neuvotteluja sopimuksen löytämiseksi. Hän kävi läpi huippukokouksen neuvotteluvaiheita. Juncker totesi, että väite siitä, että Luxemburg halusi poistaa Britannian maksualennuksen "ei pidä paikkaansa". Luxemburg ehdotti, että "brittishekki" säilyisi ennallaan 15 jäsenvaltion kesken, mutta Britannia osallistuisi uusien jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan rahoitukseen. Hänen mukaansa yhteinen maatalouspolitiikka olisi ollut ainoa ala, jossa menoja olisi leikattu merkittävästi.
Juncker totesi myös, että tutkimusbudjettia ja maatalouspolitiikan budjettia ei voi verrata keskenään. Yhteinen maatalouspolitiikka on ainoa ala, joka rahoitetaan kokonaan EU:n budjetista.
Juncker kehotti löytämään sopimuksen rahoitusnäkymissä, sillä "ei ole oikeutta tuottaa pettymystä uusille jäsenvaltioille", jotka noudattivat "ihailtavaa" käyttäytymistä huippukokouksessa. Hänen mukaansa koheesiovälineitä ei saa rikkoa sopimuksen löytämisessä.
Euroopan perustuslain ratifiointiin liittyen Juncker toivoi, että keskustelua Euroopasta käydään kaikissa jäsenvaltioissa.
Juncker kertoi olleensa surullinen huippukokouksen epäonnistumisen jälkeen, sillä "Eurooppa joutui kriisiin". Hänellä "ei ollut halua olla diplomaattinen kriisitilanteessa". Juncker sanoi olleensa pettynyt, koska uskoi Euroopan osoittavan kypsyyttä, mutta sen "jälkipuberteettinen kausi vain jatkuu". Junckerin mukaan "sukupolvemme ei saa hajottaa sitä, mitä edellinen sukupolvi sai aikaiseksi". Hän toivotti lopuksi "rohkeutta".
Komission julkilausuma
Komission puheenjohtaja
José Manuel BARROSO totesi, ettei usko pessimismiin, vaan nyt on tarpeen osoittaa määrätietoisuutta. "EU:ssa on ongelmia", mutta Barroso uskoi ratkaisun löytyvän. Hän sanoi Luxemburgin puheenjohtajakauden menestyksiin kuuluvan vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisen, joka "ei vesittänyt pakettia, vaan antoi joustavuutta". Kaudella myös käynnistettiin uudelleen Lissabonin toimintasuunnitelma ja hyväksyttiin kestävän kehityksen suuntaviivat.
Barroson mukaan oli "viisas päätös" antaa ajatustauko perustuslain ratifiointiprosessille. Barroso kehotti aloittamaan keskustelun Euroopan tulevaisuudesta. Tällöin tulisi myös tarkastella sitä, kuinka eurooppalaista sosiaalista mallia voidaan nykyaikaistaa.
Barroson mukaan oli "masentavaa", että rahoitusnäkymistä ei päästy sopimukseen. Hän totesi, että budjettikeskustelut ovat harvoin tuoneet jäsenvaltioiden parhaita puolia esille. Barroso sanoi, että "ilman sopimusta halvaannumme" ja vaikutus olisi erityisen suuri uusille jäsenvaltioille. Hän korosti uusien jäsenvaltioiden rakentavaa otetta huippukokouksessa sanoen, että ne "eivät ole aiheuttaneet Euroopan ongelmia". Barroso kehotti löytämään ratkaisun mahdollisimman pian.
Barroso kiitti Junckeria siitä, mitä tämä on tehnyt Euroopalle ja toivoi, että hän voi "sanoa tämän myös seuraavalle puheenjohtajakauden johtajalle".
Keskustelu
PPE-DE-ryhmän puheenjohtaja
Hans-Gert POETTERING (DE) kiitti Junckeria tämän vakaumuksesta ja työstä Euroopan hyväksi. Hän sanoi jakaneensa pettymyksen rahoitussopimuksen kariuduttua. Poetteringin mukaan kyseessä on "poliittinen kriisi". Kyseessä on myös luottamuskriisi Eurooppa-neuvoston toimijoiden välillä sekä kansalaisten ja EU:n välillä.
Poettering sanoi taistelevansa niitä vastaan, jotka haluavat Euroopasta vain vapaakauppa-alueen, sillä hän haluaa poliittisen unionin. Hän totesi, että rahoitusnäkymät tarvitaan erityisesti uusia jäsenvaltioita varten.
PSE-ryhmän puheenjohtaja
Martin SCHULZ (DE) kiitti Junckeria poikkeuksellisen avoimesta puheesta. Hän sanoi Junckerin olevan oikeassa, että kyseessä on tappio Euroopalle. Tämä ei kuitenkaan ole puheenjohtajavaltion tappio. Schulz sanoi Junckerin kuuluvan "suurimpien eurooppalaisten galleriaan".
Schulzin mukaan "Eurooppa on kriisissä, mutta kriisissä ovat myös jäsenvaltioiden päämiehet". Hänen mukaansa kukin kulkee omaa tietään yhteisöllisyydestä välittämättä. Määräävässä roolissa ei ole Eurooppa-politiikka, vaan jäsenvaltioiden sisäpolitiikat. Hän totesi odottavansa kovasti huomista [jolloin Britannian pääministeri Tony Blair tulee esittelemään maansa puheenjohtajakauden ohjelman].
ALDE-ryhmän puheenjohtaja
Graham WATSON (UK) sanoi ryhmänsä kunnioittavan sitä, että Juncker pyrki pääsemään sopimukseen unionin rahoituksesta. Hänen mukaansa huippukokous oli "taistelu kahden vanhan dinosauruksen välillä" viitaten Ranskaan ja Britanniaan. Watson totesi, että Eurooppaa tulee rahoittaa riittävällä budjetilla.
Watson sanoi ranskalais-saksalaisen moottorin olevan "kaputt" ja nyt tarvittavan uutta moottoria. Hän kehotti estämään "dinosauruksia tuhoamasta sitä, mitä on saatu aikaiseksi".
Vihreiden ryhmän puheenjohtajan
Monica FRASSONIN (IT) mukaan puheenjohtajavaltio "Luxemburg on antanut hyvin osviittaa myrskyisinä aikoina". Huippukokous kuitenkin osoitti todeksi sen, että hallitusten Eurooppa on hajaantunut. Frassonin mukaan EU:ssa on kuilu "supermarkettien Euroopan" ja poliittisen Euroopan kannattajien välillä.
Vasemmistoryhmän puheenjohtaja
Francis WURTZ (FR) totesi, että Eurobarometrin tutkimuksen mukaan ranskalaiset äänestivät Euroopan perustuslain ratifiointia vastaan sosiaalisista huolenaiheista johtuen. Turkin liittyminen oli vain kuuden prosentin mielessä ja vain 4,5 prosenttia äänesti Eurooppaa vastaan. Wurtz sanoi, että EU:n ja kansalaisten välillä vallitsee luottamuskriisi.
IND/DEM-ryhmän puheenjohtaja
Jens-Peter BONDE (DK) kritisoi Junckerin päätöstä jatkaa ratifiointiprosessia. Hänen mukaansa tällöin "nauretaan päin Ranskan ja Hollannin kansalaisten kasvoja". Bonden mukaan "perustuslaki on kuollut" ja edes Juncker "ei voi puhaltaa henkeä tähän ruumiiseen". Bonden mukaan perustuslakineuvottelut tulisi aloittaa uudelleen niin, että uudessa valmistelukunnassa olisi mukana myös kansalaisten edustajat.
UEN-ryhmän puheenvuoron käyttänyt
Guntars KRASTS (UEN, LV) piti poliittista unionia ja taloudellista yhteistyötä saman kolikon eri puolina. Hänen mukaansa asenteiden on muututtava yhteistyön suhteen.
Sitoutumattomien puheenvuoron käyttäneen Koenraad DILLENIN (BE) mukaan huippukokous ei ottanut huomioon Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Hänen mukaansa "maailma ei kaadu huippukokouksen epäonnistumiseen". Dillenin mukaan tämä voi olla alku uudelle Euroopalle.
Kyösti VIRRANKOSKI (ALDE, FI) piti Eurooppa-neuvoston huippukokousta suurena pettymyksenä. Kokouksessa ei pystytty sopimaan uusista rahoitusnäkymistä, vaikka nykyiset päättyvät ensi vuonna. Virrankosken mukaan "uusien aikaansaamiselle on kiire".
Virrankoski sanoi, että huippukokousta leimasi erityisesti Britannian ja Ranskan kiistely Britannian jäsenmaksun palautuksesta ja EU:n maatalouspolitiikasta. Virrankosken mukaan ratkaisu kiistaan saattaisi löytyä maataloustukien yhteisrahoituksesta, jonka vähittäinen toimeenpano yhtäaikaisesti Britannian jäsenmaksun palautuksen vähentämisen kanssa voisi luoda riittävän pohjan kompromissille.
Virrankosken mukaan EU tarvitsee toimielinten välisen sopimuksen rahoituskehyksistä. Ilman sopimusta voidaan laatia vuotuinen budjetti, mutta se ei takaa eri politiikkojen tasapainoista kehitystä. Virrankoski muistutti, että useimmat monivuotiset ohjelmat ovat katkolla vuoden 2006 lopussa.
Virrankoski sanoi, että erityisen vaikea tilanne on kilpailukyvyn vahvistamisen osalta. Kasvua ja työllisyyttä edistävät tutkimus- ja tuotekehittelyvarat, koulutusohjelmien rahoitus sekä Euroopan laajuisten verkkojen rahoitus on tarkoitus kolminkertaistaa, mutta nyt "tilanne näyttää surkealta".
Virrankosken mukaan myös alue- ja rakennepolitiikka vaatii ratkaisun. Hänen mukaansa seuraava puheenjohtajavaltio "Britannia ei voi odottaa kädet ristissä ajan kulumista".
Lasse LEHTISEN (PSE, FI) mukaan kansanäänestysten aikaansaama eurooppalainen kriisi on osoitus siitä, että poliittinen eliitti ei saa yhteyttä kansalaisiin. "Julistusten ja todellisuuden välinen ero on niin suuri, että valitsijat ovat lakanneet kuuntelemasta".
Lehtisen mukaan nykyinen tunnelma on sellainen, että kansanäänestykseen voi laittaa minkä tahansa kysymyksen ja vastaukseksi tulee "ei". Lehtinen sanoi, että jäsenvaltioiden johtajat voivat syyttää tästä itseään. Hänen mukaansa kansalaisille ei esimerkiksi uskalleta kertoa, että globalisaatiolle ei ole vaihtoehtoa.
Lehtisen mukaan "kansanäänestykset eivät sovi yleiseurooppalaisen päätöksenteon välineeksi". Hän sanoi, että kansallisten hallitusten ja parlamenttien on uskallettava tehdä päätöksiä.
Lehtinen totesi, että vain Ranskan hallitus voi uskottavasti perustella kansalaisilleen, että maatalouden asema toinen kuin kymmenen vuotta sitten. Samoin "vain britit voivat saada kansalaisensa ymmärtämään, että sen saama alennus EU-maksuista on syntynyt joskus toisissa oloissa".
Alexander STUBB (PPE-DE, FI) totesi, että Eurooppa-neuvoston kokouksen "epäonnistumisesta ei tule syyttää puheenjohtajavaltio Luxemburgia". Hän sanoi maan osoittaneen, mitä pienet valtiot voivat saada aikaan.
Stubbin mukaan nyt tarvittaisiin positiivista näkemystä. Hän sanoi olevansa kyllästynyt syntipukkien hakemiseen. Hän korosti, että nyt "tulisi välttää protektionismia ja nationalismia".
Stubb sanoi, että Euroopassa on nyt johtajuustyhjiö. Ranska ja Saksa eivät enää ole Euroopan moottoreita. Stubbin mukaan mediaa tarkastelemalla näyttää siltä, että Blairista voisi olla tähän. Stubbin mukaan tämä edellyttää sitä, että Blair halua "enemmän Eurooppaa".
http://www.europarl.europa.eu/sides/get ... XML+V0//FI 