^^Oppikirjaesimerkki nettikirjoittelusta, jossa kirjoittaja
- 1) osoittaa lähes täydellistä tietämättömyyttä aiheesta, jota kommentoi
- 2) ei välitä/jaksa/osaa tutustua annettuihin lähteisiin ja tosiasioihin
- 3) käyttää aggressiivista kieltä peittääkseen omat vajavaiset tiedot aiheesta
- 4) (tarkoituksenhakuisesti?) sekoittaa vellit ja puurot.
Kirjoittajan käyttämän tyylin takia en kuitenkaan hetkeäkään usko, että hänen mielipiteensä asiasta mihinkään muuttuisi, joten osoitankin tämän vastineen muille lukijoille, jotta po. nettikirjoittajan harhaiset käsitykset eivät leviäisi enempää.
Lähteinä käytän vain virallisia, Ruotsin tilastokeskuksen (SCB), eri vuosina julkaisemia tilastoja. Osa on jo mainittu aikaisemmin tässä ketjussa, osa löytyy toisaalta SCB:n palvelusta. Erityisesti Åke Nilssonin vuonna 2004 kokoama
Efterkrigstidens invandring och utvandring on erinomainen lähdeteos aiheesta. EU:ta koskevat tiedot ovat puolestaan Euroopan unionin omasta
palvelusta.
1. Maahanmuutto Ruotsiin muista Pohjoismaista vs. EU-maat
Nimimerkki
Waakku esitti edellä kysymyksen suomalaisten ja norjalaisten osuudesta Ruotsin maahanmuuttataustaisista. Vastasin esitettyyn kysymykseen, jonka jälkeen täydensin vastausta vielä tiedolla kaikkien Pohjoismaiden osalta. EU-maiden osalta vastaavaa asiaa ei tiedusteltu, joten en sitä myöskään esille tuonut. Mainitussa lähteessä löytyvät tietenkin tiedot myös EU-maiden osalta, joiden perusteella lopussa esitetyt luvut on saatu.
1.1 EU-maat
Lienee ensin aiheellista pyrkiä selvittämään, mitä ylipäänsä tarkoitetaan käsitteellä
EU-maa. Ennen kaikkea, milloin kustakin maasta on tullut EU-jäsenvaltio.
Vuonna 1950 perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY), perustajavaltioina Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. Nämä kuusi maata laativat sopimuksen raskaan teollisuuden – hiilen ja teräksen tuotannon – yhdistämisestä yhteiseen hallintoon. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti 9. toukokuuta 1950 ensimmäistä kertaa ehdotuksen yhtenäisestä Euroopasta. Tätä päivää juhlitaan muuten nykyään Europpa-päivänä.
Hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen menestyksen johdosta kuuden maan yhteistyötä laajennetaan muillekin talouden aloille. Maat allekirjoittavat Rooman sopimuksen, jolla perustetaan Euroopan talousyhteisö ETY (EEC) eli yhteismarkkinat vuonna 1957.
Vuonna 1973 liittyvät EEC:n jäseniksi Irlanti, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta. Näin on muodostunut ensimmäinen klassinen kombo,
EU9.
Seuraava maltillinen laajeneminen tapahtuu vuonna 1981, kun Kreikka liittyy yhteisöön.
Vuonna 1986 yhteisöön liittyivät Espanja ja Portugali.
Vuonna 1992 solmitaan kuuluisa Maastrichtin sopimus, jolloin myös Euroopan yhteisön sijaan aletaan käyttää termiä Euroopan unioni.
Vuonna 1995 EU laajenee kolmella maalla; Itävalta, Ruotsi ja Suomi. Näin lähes koko entinen Länsi-Eurooppa on mukana, ja toinen klassinen kombo,
EU15, on muodostunut. Käsitteellä viitataan ”vanhoihin” (länsimaisiin) jäsenvaltioihin. Samaa termiä käytettiin myös Ruotsin tilastokeskuksen julkaisuissa.
Vuonna 2004 EU laajenee peräti kymmenellä maalla; Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro.
Vuonna 2007 jäseniksi pääsevät Bulgaria ja Romania.
EU:n jäsenvaltioita on siis vuonna 2012 27 kpl. Vuonna 2013 jäseneksi liittynee Kroatia. Euroopassa on valtioita yhteensä 49 kpl (Vatikaanivaltio ja entisen Neuvostoliiton osat mukaan laskettuna).
Puhuttaessa EU-maista on siis ensin kyettävä määrittelemään, mitä käsitteellä kullakin hetkellä tarkoitetaan. Ruotsin tilastokeskus tekee selvän eron EU15-maiden ja myöhempien EU-maiden välillä. Samaa jakoa käytän myös jatkossa itse.
1.2 EU15-maista tulevien osuus Ruotsin maahanmuuttajista, pl. Pohjoismaat
Koko väestö:
9 482 855
Maahanmuuttajataustaiset kokonaisuudessaan:
2 524 272
EU15-taustaiset maahanmuuttajat:
274 160
EU15-taustaisten osuus koko väestöstä:
2,9%
EU15-taustaisten osuus kaikista maahanmuuttajataustaisista:
10,9%
Kertauksena EU15-maat ovat siis: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta.
Viiden suurimman EU15-maan osalta jako on seuraavanlainen:
Jatkossa tarkastelen, miten maahanmuutto on eri aikakausina Ruotsiin vaikuttanut, erityisesti miten maahanmuuton luonne on täysin muuttunut sodanjälkeisestä työperäisestä maahanmuutosta nykyiseen omais-, läheis-, pakolais- jne. peräiseen muuttoon.
I’ll be back!
