Näkemäni materiaalin perusteella ei ole varmaa näyttöä siitä, että nauhuria tmv. on käytetty. Ei tosin näyttöä siitäkään, että käyttö olisi ollut mahdotonta. Mahdollista on, että tämä tutkimus lähti liikkeelle pojan kertomuksista, joissa hän sanoi mm. kuulleensa murhayön tapahtumat kahteen kertaan (lehtitieto). Olisi aika tärkeä tietää, oliko Auer itse puhunut lähipiirilleen nauhoituksesta ennen kuin poika siitä puhui. Omien sanojensa mukaan kyllä. Ei siis voida todistaa suuntaan eikä toiseen.
Syyttäjä vetoaa Auerin haastatteluun (IL 2.9.11), missä tämä sanoo kertoneensa syksyllä 09 lähipiirilleen "minun olisi täytynyt nauhoittaa äänet etukäteen, koska hätäpuhelun aikana en olisi ehtinyt tehdä surmaa" (tästä esim.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194695 ... rten+.html). Syyttäjän todistusteema on, että "Auer on ottanut esille murhan äänittämisen aikana, jolloin tämä ei ollut vielä missään muualla tullut esille".
Siis äiti väittää syksyllä 11 puhuneensa nauhoituksesta syksyllä 09. Poika on puhunut nauhoituksesta ilmeisesti kesällä 11 tai sen jälkeen. Tiesikö Auer jostain, että poika oli puhunut poliisille nauhoitusväitteistä ja halusi vihjata, että oli itse näin joskus sanonut? Vai ottiko poika nauhoitusteeman myöhemmin esille (vrt. syyttäjän todistusteema, minkä mukaan asia ei ollut vielä tullut missään esille)? Haluaako syyttäjä siis väittää, että Auer antoi Iltalehden haastattelussa itsensä ilmi?
Jos nauhuri/äänentoistolaite olisi ollut käytössä, sen on äänitutkijan lausunnosta päätellen pitänyt sijaita suhteellisen lähellä lankapuhelinta. Ilmeisesti tämä laitekin sitten katosi pakastimeen?
