rantakoski kirjoitti: ...
AA:n kertomus ja AA:n osuus HÄKE-nauhalla ovat tietenkin osa näyttöä. Välittyykö aito tunnelma? Sitä kuinka aitoa se on - sitä kai moni ratkoo. AA:n kertomus ja Poliisin tutkinta vuodesta 2009 ovat olleet eri sisältöisiä, siksi niitä tarkastellaan erillisinä. Oikeus aikanaan päättää mikä painaa minkäkin verran - syytettä vastaan vai sen puolesta.
Itse olen kokenut mielenkiintoiseksi moneen kertaan lukea tuota litterointia nauhoituksesta. Minä koitan sitä tavallaan kuunnella lukiessani. Minulle se on kertonut asioita tai siis olen tulkinnut eri asioita sen kautta. Nauhan kuuleminen tietty selkeytti ajatuksia, mutta yhtä sekamelskaahan tuollainen "läpihuudettu" puhelu on, hetkessä ohi. "Rekoamalla" omalla puhelimella ääneenluettuna ja äänitettynä saa ainakin käsityksen puhenopeudesta.
Soittaja aiheuttaa alussa häkepäivystäjälle tarpeen rauhoitella tilannetta. Kokenut päivystäjä ei tarpeettomasti varmaankaan toppuuttele soittajaa rauhoittumaan. Tilanteesta on mainittu välittyvän aito hätä, itse kuulin kimeän naisäänen, josta ei oikein saanut selvää. Kukin päätelköön päivystäjän motiiveja omalla järjellään.
Soittaja tekee kuulohavaintoja ja kertoo niistä puhelimeen. Poistuneelta päivystäjältä kyselee kuuleko tämä miten uhri huutaa ja loppupuolella toteaa hiljentyneen.
Soittaja ei käskytä tytärtään pysymään huoneessaan vaan tulemaan puhelimeen. Miksi näin tekee. Mikäli on menossa jo puukottamaansa miestään astaloimaan niin valtava riski olisi yhdeksänvuotias puhelimeen järjestää, erittäin paljon helpompaa luuri paikalleen laskea, eikä kukaan siitä moitteen sanaa sanoisi. Miksi siis pyytää lasta puhelimeen? Koska on käsketty odottamaan puhelimessa, oletan minä.
Lapsen reaktiot välittyvät myös litteroinnissa. Päätelkää itse olettaako iskän olevan elossa, kun pyytelee ja anelee apua saapumaan, kun kertoo iskän hädästä, kun rukoilee, ettei iskä kuolisi.
Ja täytyykö näsäviisastelijoita varten tuota aiempaa viestiäni tarkentaa.
Eli ensimmäisen tummentamani kohdan vain lääketieteeseen perehtyneet tutkiija tietää tarkemmin ja jälkimmäinen tummennus viittaa sitten niihin kohtiin joista mainitsin aiemmin ja joita tuskin lääketieteen tutkijatkaan voi tietää.Ja sananen siis tuosta "verijälkitutkijasta", joka ei sitten enää hovioikeudessa ollut ollenkaan edes kovistelun jälkeen halukas tuosta verisestä lakanasta ja siinä olleesta verijäljestä lausumaan tarkasti. Muistaakseni pyöritteli (asian vihdoin käsitettyään?), että on vaikea antaa täsmällistä vuotoaikaa jäljelle, koska TOSIAANKIN pitäisi tietää missä vaiheessa ja minkälaisia vammoja saaneena uhri on sängyllä vuotanut, missä järjestyksessä vammat on ylipäänsä aiheutettu, missä asennossa uhri on vuoteella ollut, enkä tiedä onko verijälkikuvia katselemalla oikeuteen todistustaan antamaan tullut pätevä kertomaan minkälaisia vammat edes olivat ja miten senkaltaisista vammoista verta vuotaa. Asioita, joita ei millään tutkinnalla selväksi voi saada. Kysyähän tuollaisia voidaan, mutta viisas ihminen ei vastauksia antaisi.
Kuulemma oikeuslääketieteen puolen lääkäri on jotakin lausunut.