Norjan terrori-iskut 22.7.2011 (ketju 2)

[Pertti Luukkonen]

Kiinnioton aikana saarella oli noin 15 miestä kolmen hengen partioissa osin hajaantuneina.
Breivikin olinpaikka tiedettiin suunnilleen. Haastateltava ei ollut iskuryhmien päällikkö
vaan joku ryhmänjohtajista. Hän viittasi kiinniottotilanteeseen, jolloin Breivik ei täysin
"totellut" ja kun hänellä arveltiin olevan räjähdevyö.

Virhe oli siinä, että matkaan lähdettiin Utstandasta eikä Utvikasta.

[Panu]

http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks ... 7pjK0V1Dkg

Komissio hyväksyi nyt viimein breivikin 2. mielentilaraportin. Pitkään siinä menikin.

Komissio pyytää raportin tehneitä psykiatreja tarkentamaan kantojaan(kun on heidän vuoronsa todistaa oikeudessa) seuraavissa asioissa:

"The pattern of the experts believe Breivik has shown for experience and behaviors of interference that has caused conflict with the environment in adolescence and is continued into adulthood and which are an expression of observandens personality."

"An explanation of how the experts have weighted conflicting information in scoring the SCID-I and SCID-II, ie, the discretion they have used to reject some details and emphasize others."
"Other factors they believe have emerged in court that is not part of the basis premise of the statement that strengthens or weakens the experts' conclusions."

"Other factors they believe have emerged in court that is not part of the basis premise of the statement that strengthens or weakens the experts' conclusions."

Artikkelin mukaan heidän on määrä todistaa kesäkuun 14. ja 15. päivä.

[Saturnus]

Ei helvetti mitä kommandoja nää on: Ei oo kopteria ja saarellekin piti mennä suunnilleen soutuveneellä... haukotus.
Mitähän virkaveljet jenkeissä on tuumanneet?

Kyllä kommandijoukkoihin pitäs vähän ageressiivisempaa porukkaa laittaa, se johtaja oli sen oloinen että ei olisi saanut kuriin edes päiväkotia.

Uskoisin että Suomessa olisi annettu ampumiskäsky heti. Suomessa tilannne on tietysti toinen, kun Karhuryhmä ja muutkin poliisit ovat tottuneet joka toisen viikonlopun piiritystilanteisiin. Poliisit eivät arastele tiukkoja paikkoja.

Tiedän paljon vähäpätöisempiä tapauksia joissa Suomen poliisi on ampunut, ja eihän tietysti mitään voi verratakaan Utöyan verilöylyyn. Mutta heti kun hätäkeskukseen alkoi tulla soittoja kenttäjohtaja olisi ottanut vastuun "pienemmästä pahasta", mikä tarkoittaa rikollisen pysäyttämistä luodilla.

Vaikea tietysti jälkikäteen arvioida kuinka Suomen poliisi olisi päässyt paikalle yhtään sen nopeammin, mutta mielestäni Norjan poliisin toimintaa määrittää arkuus. Ikään kuin poliisi olisi odottanut että homma on ohi ja vasta sen jälkeen toiminut.

[Pertti Luukkonen]

Ei, paikalle mentiin niin pian kuin päästiin.

[Panu]

http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks ... 7tDwUV1B8E

Hyvä artikkeli breivikille tehdystä MMPI-II testistä, jossa breivik vastasi 600 kirjoitettuun kysymykseen.

Tulosten mukaan breivik sai 'valehtelu skaalalla' 84 pistettä ja toisella skaalalla, joka mittaa vastausten johdonmukaisuutta, ainoastaan 31 pistettä. Tällaiset tulokset ovat artikkelin mukaan tyypillisiä kontrolloiville ihmisille, jotka pyrkivät piilottamaan heikkouksiaan. Testin tehneen psykiatrin mukaan tällaiset vastaukset eivät olisi tyypillisiä psykoottiselle ihmiselle. Breivik myös kieltäytyi vastaamasta 20 kysymykseen, koska arveli kysymysten perusteella, että niissä kartoitetttiin psykoottisia, paranoidisia yms piirteitä.

Eli liekköhän tämä testi muistuttaa hieman intin pällitestiä? Ainakin itse muistan, että intin testissä kysyttiin useampaan kertaan ja eri tavoin, että vihaatko äitiäsi/isääsi ja muuta sellaista.

[Pertti Luukkonen]

http://www.aftenposten.no/nyheter/iriks ... 7tDwUV1B8E

Hyvä artikkeli breivikille tehdystä MMPI-II testistä, jossa breivik vastasi 600 kirjoitettuun kysymykseen.

Tulosten mukaan breivik sai 'valehtelu skaalalla' 84 pistettä ja toisella skaalalla, joka mittaa vastausten johdonmukaisuutta, ainoastaan 31 pistettä. Tällaiset tulokset ovat artikkelin mukaan tyypillisiä kontrolloiville ihmisille, jotka pyrkivät piilottamaan heikkouksiaan. Testin tehneen psykiatrin mukaan tällaiset vastaukset eivät olisi tyypillisiä psykoottiselle ihmiselle. Breivik myös kieltäytyi vastaamasta 20 kysymykseen, koska arveli kysymysten perusteella, että niissä kartoitetttiin psykoottisia, paranoidisia yms piirteitä.

Eli liekköhän tämä testi muistuttaa hieman intin pällitestiä? Ainakin itse muistan, että intin testissä kysyttiin useampaan kertaan ja eri tavoin, että vihaatko äitiäsi/isääsi ja muuta sellaista.

Minnesota Multiphasic Personality Inventory (MMPI).

L(ie)-skaalan T-arvo 84 on poikkeavan korkealla (facing good), kun taas F-asteikko (31) on normaali (korkeat pisstemäärät ovat patologisia). ? oli 20 (raakapistemäärä; tavallista suurempi).

Tulos kuvastanee sitä, että Breivik kieltää (tosiasioita). Psykoottisuudesta ei tuollaisen tuloksen pohjalta voi sanoa paljoakaan.

[Pertti Luukkonen]

Pertti L u u k k o n e n:

ASPD vrt. psykopatia - muut vrt. Hare:
erityisesti psykopatian käsite
http://psykopatologia.keskustelu.info/v ... 768#p73768

I n g r e s s i

Tiettyjen impulsiivisten psyykkisten häiriöiden - antisosiaalinen persoonallisuus, psykopatia, sosiopatia ym. - merkityksistä ja diagnooseista on julkisuudessa ollut epätietoisuutta ja jopa asiantuntijoiden parissa erimielisyyttä. - Tämä kirjoitus on tarkennusta Luukkosessa (2011: 14 - 26) esitettyyn.

Gregory et al. (2012) jakoivat tutkimuksessaan (n 66) väkivaltarikollisista koostuvan ASPD-ryhmän (n 44) kahtia: toisessa diagnoosina oli 1) ASPD + psykopatia (17) ja toisessa 2) "pelkkä" ASPD (27). Vertailuna oli 22 normaalia. 1) "varsinaisilla" psykopaateilla todettiin aivojen MRI-tutkimuksessä vähemmän harmaata ainetta kuin muilla (mikä liitettiin tunteiden ja empatian puutteeseen). 2- ja 3-ryhmät olivat lähellä toisiaan.
VG-lehti (11.5.2011) nosti tutkimuksen esiin osoituksena Breivikin mahdollisesta psykopaattisuudesta, kun Breivikille tehdyssä toisessa mielentilatutkimuksessa (Aspaas & Tørrissen, NRK:n hyväksyntä 21.5.2012) hänessä todettiin ilmeisesti epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, jossa on psykopaattisia piirteitä.
Breivik ei kuitenkaan täytä DSM-IV-TR:n ASPD:n diagnostisia kriteereitä eikä saa (Haren) PCL-R:ssä "riittävää" pistemäärää.

T a u t i l u o k i t u k s e t

Psykopatia, psyko|patia (kr. psykhe, sielu, mieli, pathos kärsimys) on klassisia persoonallisuushäiriöitä, ja psykopatiaa voidaan pitää yleisterminä painottuneen "itsekeskeisille" ja autoplastisille häiriöille, joiden ydin on (Karl Birnbaum, 1909:) sosiopatia, jossa korostuvat psykopatian epäsosiaaliset puolet. WHO:n ICD-10:ssä (1992) lähinnä sosiopatian nimike on F60.2 epäsosiaalinen persoonallisuus(häiriö) (dissocial personality disorder, DsPD) ja APA:n (American Psychiatric Association) DSM-IV-TR:ssä (2000) 301.81 epä- tai antisosiaalinen persoonallisuus(häiriö) (antisocial personality disorder, ASPD). - Täten ASPD = DsPD = sosiopatia.

Diagnostisten kriteerien vastaavuusvertailussa - ASPD/DSM vrt. DsPD/ICD - vastaavuus on sangen kehno. Skaalana WHO:n DsPD (7 osiota) on parempi; DSM-systeemi (6 osiota) on jopa "kriminellin" heikko, ja silti sillä leivotaan psykopaattisia.

Em. tautiluokituksissa ei ole suoraan psykopatia-diagnoosia. ICD:ssä F60.2 DsPD:hen (sosiopatiaan) "sisältyy" psykopatia ja sen epätyypillisemmät muodot, tai voidaan käyttää diagnoosia F60.8 muu määritetty persoonallisuushäiriö. DSM:ssä voidaan käyttää diagnoosia 301.9 personality disorder not otherwise specified (PDNOS) tai diagnoosia V71.01 adult antisocial behavior, jos katsotaan, että ko. käytös ei johdu häiriöstä.

Terminologian epäselvyyden yms. vuoksi lausunnoissa on saattanut olla esimerkiksi virkkeitä, joissa on todettu tutkittavan olleen "täydessä ymmärryksessä" ja edelleen, että hänellä todettiin "epäsosiaalinen persoonallisuus, jossa on psykopatian piirteitä" yms.

Psykopatia vrt. sosiopatia (lat. socius yhteinen; kumppani), terminä psykopatia on psykologinen ja itseen viittaava; sosiopatia on sosiologinen ja ympäristöön viittaava. Sosiologit ovat 1960-luvulta lähtien suosineet sosiopatiaa, koska he ovat ignoroineet psykofysiologiaa yms. ja suosineet yhteiskunnallista etiologiaa ja koska psykopatia on myös haukkuma-nimike. - Psykopatia- ja sosiopatia-termejä on usein käytetty diskriminoimatta toistensa synonyymeinä.

Deskriptiivisen diagnostiikan tulo. DSM-III:n (1980) myötä psyykkisiä häiriöitä alettiin diagnosoida ateoreettisesti ja deskriptiivisesti, jolloin häiriöiden kriteerit operationalisoitiin oire-listoiksi, jolloin henkilön tuli täyttää esimerkiksi ainakin 3 kuudesta oire-merkistä (3+/6), jotta diagnoosi voitaisiin asettaa. Menettely paransi reliabiliteettiä ("luotettavuutta"), koska eri arvioijat saattoivat paremmin päätyä samaan diagnoosiin, mutta ei välttämättä validiteettiä ("pätevyyttä"), jos häiriön kriteerit olivat huonoja. - Tällainen "tieteellisempi" menettely asetti syrjään epäselvät psykopatian ja sosiopatian termit, ja psykiatriassa psykopaattiset häiriöt koottiin epä- tai antisosiaalisen persoonallisuus(häiriö) -nimikkeen alle.

Edellä esitetty edustaa laajaa psykopatia-käsitystä, sateenkaari-termiä, jonka alla on erilaisia psykopaattisia tyyppejä. Esimerkiksi Millon & Davis (1998: 161 – 170) esittelevät kymmenen erilaista psykopaattista. Erilaisuudestaan huolimatta tyypeille on yhteistä itsekkyys ja muiden tarpeiden huomioon ottamattomuus yms.

Häikäilemätön (huijari-)psykopaatti (unprincipled psychopath) on esitetyistä tyypeistä lähinnä tautiluokitusten narsistista persoonallisuushäiriötä. Hän on arrogantti, ja hänessä on grandioosia itsetuntoa sekä charmia ja lipevyyttä, ja hän odottaa erityistä huomiota itselleen mutta ei ole vastavuoroinen vaan riistävä ja käyttää kernaasti muita hyväkseen. Ihmissuhteet säilyvät niin kauan, kuin hänellä on jotain saatavaa muilta. Hän ei juuri tunne syyllisyyttä toimistaan vaan voi jopa nauttia uhriensa ahdingosta. Usein häikäilemätön psykopaatti kulkee "rajalla” ja välttää lain kouran. - Tähän ryhmän kuuluisivat myös Haren kuvaamat ”valkokaulus-” tai ”liituraita”-psykopaattiset sekä ”Gabrielit” (Waltari) ja ”Auervaarat” (Lauerma 2009 b: 30 – 31) ynnä Fellinin "Huijarit" (Il Bidone, 1955). Filmissä papiksi pukeutunut konna mm. huijaa köyhiltä maalaistolloilta heidän viimeiset arvoesineensä.

Ahnas (antisosiaalinen) psykopaatti (covetous psychop;ath) on lähinnä tautiluokitusten sosiopaattista tyyppiä, jolle tyypillistä on liioittelu: elämä kohdellut häntä kaltoin; muut ovat saanet osansa ja enemmänkin, hän ei mitään. Siksi ahnas katsoo, että hänellä on oikeus epärehellisinkin keinoin korjata elämänsä ”karmaattista” epäbalanssia. Hänelle muiden saavutusten mitätöiminen tai anastaminen ja erilaisten korvausten saaminen tulee yliarvoiseksi ideaksi, ja mielihyvän painopiste voi olla pikemminkin anastamisessa kuin saamisessa, so. saalistamisessa sinänsä. Ahnas jää kuitenkin tyydyttämättömäksi ja tyhjäksi, ja hän on altis kateudelle ja mustasukkaisuudelle. Koettu morkkis on yleensä niukkaa.

Robert D. H a r e

Kanadalainen psykologi Robert David Hare (s. s. 1934) on esittänyt suppean psykopaattisen tyypin.

Hervey Milton Cleckley (1903 – 1984), yhdysvaltalainen psykiatri, on ollut Haren oppi-isänä. Cleckley julkaisi vuonna 1941 vaikutusvaltaisen kirjansa The Mask of Sanity: An Attempt to Clarify Some Issues About the So-Called Psychopathic Personality (1941, 1950, 1955, 1964, 1976 [1988]). Cleckleyn ote oli epäteoreettinen ja kliininen ja tapausselostuksiin pohjaava. Kirjassaan hän esittää myös psykopaatin kliinisen profiilin (16 kohdan merkkilista; vuoden 1976 painoksen mukaan, Part III, pp 338 - 364). Vrt. Haren PCL-R, 2003 (alla).

Psykiatria (2011) on kuvaessaan psykopatiaa hieman epäselvä. Marttunen, Eronen & Henriksson (2011: 489 - 490) kirjoittavat: (- -) Epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä tai sen piirteitä on aiemmin kutsuttu psykopatiaksi tai sosiopatiaksi (taulukko 7). Psykopaattisena pidetään sellaisia henkilöitä, jotka ovat tyypillisesti kykenemättömiä empatiaan tai syyllisyydentunteisiin mutta jotka ovat manipulatiivisia, impulsiivisia, ajattelevat vain ulkokohtaisesti omaa etuaan ja syyllistyvät usein lainvastaisiin tekoihin kokematta katumusta. Psykopatia on laajempi persoonallisuutta kuvaava käsite kuin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö. Psykopatia liittyy kiinteästi epäsosiaalisiin ja narsistisiin persoonallisuushäiriöihin, mutta myös muissa mielenterveyden häiriöissä voi esiintyä psykopatiaa. (- -)
- Noin ei saisi kirjoittaa. Tulisi todeta esimerkiksi "psykopaattista" tai "psykopaattisia piirteitä" tms, varsinkin jos psykopatiaa ajatellaan itsenäisenä diagnoosia.

Hare (1998: 189 - 190 ym.) on kritisoinut etenkin sitä, että DSM:n ADPS-kriteereissä psykopaattisuuteen liittyvä kliininen traditio on hylätty, kun persoonallisuuden kuvauksesta on siirrytty helpommin mitattavissa oleviin behavioraalisiin määreisiin, jotka liittyvät pääosin vain sosiaalisten normien rikkeisiin. Tällöin parantunut reliabiliteetti maksetaan ehkä huonommalla validiteetilla.

Hare m ä ä r i t t ä ä (Babiak & Hare 2006: 18 - 19):

Psykopaatit ovat ilman omaatuntoa, ja he ovat kyvyttömiä empatiaan ja tuntemaan syyllisyyttä ja ovat uskollisia vain itselleen.

Sosiopatia ei ole muodollinen psykiatrinen tila. Se viittaa asenteiden ja käyttäytymisen malliin, jota yhteiskunta yleensä pitää antisosiaalisena ja kriminaalina mutta joka nähdään välttämätömänä tai normaalina siinä kulttuurissa, jossa henkilö on kasvanut. Sosiopaateilla voi olla hyvin kehittynyt omatunto yms., mutta heidän käsityksensä oikeasta ja väärästä perustuu ko. alakulttuuriin.

Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö (ASPD) on DSM:ssä oleva laaja diagnostinen kategoria, jossa rikollisuus näyttelee suurta osaa. Tässä mielessä se on sosiopatian kaltainen. Jotkut antisosiaaliset persoonallisuushäiriöiset ovat psykopaatteja, mutta monet eivät ole. Ero on siinä, että antisosiaalisella ei välttämättä ole sellaisia psykopaattisia piirteitä kuin empatian puute, grandiositeetti ja pinnalliset tunteet. ASPD on 3 – 4 kertaa psykopatiaa yleisempi, ja todennäköisesti sosiopatia on selvästi yleisempi kuin ASPD.

Täten yleisyys: psykopatia < (3-4x) ASPD < (5+x) sosiopatia.

ASPD:tä ei kuitenkaan voitane pitää ylen "laajana". Sen sijaan Harella sosiopatia on todella laaja, niin määrittelyltään kuin myös pääluvun pohjalta. Muilla sosiopatia on lähinnä ASPD:n ja DsPD:n synonyymi.

Haren PCL. Hare julkaisi osin Cleckleyn listaan pohjaavan asteikkonsa (Hare) Psychopathy Checklist (PCL) Personality and Individual Differences -journalissa vuonna 1980 ja kaupallisesti vuonna 1991. Nykyinen versio on (Hare) Psychopathy Checklist – Revised (PCL-R, 2003; 20 osiota).

PCL-R:n vastaavuus Clecleyn skaalaan on kohtalainen mutta tautiluokitusten asteikkoihin (DSM:n ASPD, ICD:n DsPD) melko heikko, kuten myös tautiluokitusten merkkisysteemien vastaavuus toisiinsa. Täten väestötutkimuksissa eri asteikot tuottaisivat ehkä hyvinkin erilaisia prevalenseja. Yksilötutkimuksissa asteikkoja voidaan käyttää vain orientoiviin arvioihin.

Hare kirjoittaa (1999: 30), että useimmat rikolliset täyttävät antisosiaalisen persoonallisuushäiriön kriteerit. Edelleen: Useimmat rikolliset eivät ole psykopaatteja, kun sen sijaan moni lain rajamailla puuhaava vankilan välttänyt henkilö on psykopaatti.

D i l e m m a
Hareen vedoten sekä Tiihonen ym. (2009: 100) että Wedding et al. (2010: 80) toteavat seuraavaa:
Wedding: Hare explains, that most psychopaths fit the criteria for antisocial personality; however, the reverse is not necessarily true. Tiihonen: Lähes kaikki psykopaatit ovat sijoitettavissa tautiluokituksen epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön ryhmään, mutta suuri osa epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön omaavista ei ole psykopaatteja. (Sekavaa!)
Tällöin psykopatia olisi alaryhmä ASPD:ssä, jota kuitenkin pidetään samana kuin sosiopatiaa.

Dilemman vuoksi tarkastelkaamme vielä Haren omaa PCL-R-operationalisointia:

Hare antaa ymmärtää, että PCL:ssä (20 osiota) rikollisuus ei näyttelisi niin suurta osaa kuin ASPD:ssä (6 osiota). Kuitenkin myös PLC:ssä rikollisuuden osuus on vahva mutta ei suhteellisesti niin voimakkaasti osioiden lukuisuuden vuoksi. Haren skaalassa on kuitenkin jotain sellaista, mitä ASPD:ssä ei ole: Kun ASPD-läisessä ei ole mitään fancyä tai glamouria, voi psykopaatilla olla grandiositeettia ja pinnallista viehätysvoimaa. Kun ASPD-tyyppi enemmän vaan pettää ja tappelee, pystyy psykopaatti paremmin myös huijaamaan ja manipuloimaan. Ehkä juuri tämä selittää ryhmien eroa. Haren psykopaatti on enemmän ovela huijari-tyyppi, kun taas ASPD-läinen on suorempi ja raaempi sosiopaatti. - Haren psykopaattia luonnehtii (8.) "kovuus ja tunteettomuus/empatian puuttuminen", mutta silti hän osaa huijata. Mahdotonta! Hare sekoittaa empatian sympatiaan!

Ko. dilemmaa ei ole suoraan käsitelty mm. Psykopatiassa (2009) eikä DSM-IV-TR Plusassa (2004).

* * *
P s y k o d y n a a m i s e s t i useimmat psykopaattiset kuuluvat Kernbergin ([1967] 1975) alatason persoonallisuushäiriöisiin (Luukkonen 2010: 14 – 18), johon liittyy rajatilapersoonallisuus-organisaatio (borderline personality organization, BPO; Luukkonen 2010: 11 – 21, 25 – 26, 27). Ei-BPO-psykopaattisia voisi löytyä Millonin luokituksessa vain (1) huijareista, (2) histrionisista ja (3) riskejä ottavista.

P s y k o - o r g a a n i s e s t i psykopaattisen häiriöt voivat liittyä poikkeavuuteen mm. paralimbisessä systeemissä, jossa mm. amygdala sijaitsee. Psykopaatinen ylipäätään prosessoi informaatiota poikkeavasti. Kiehl & Buckholtz (2010: 25 - 27) toteavat, että (ikään kuin) he ymmärtävät sanoja mutta eivät musiikkia.

L o p p u p ä ä t e l m ä

Käytettäessä psykopatia-termiä, tulisi tuoda eksplisiittisesti esiin se, että käytetäänkö termiä

1) laajassa merkityksessä psykopaattisista häiriöistä vai
2) suppeassa diagnostisessa merkityksessä, jolloin se olisi yksi alloplastisten ja impulsiivisten häiriöiden alalaji.

K i r j a l l i s u u s

Babiak, Paul & Robert D. Hare (2006): Snakes in Suits. When Psychopats Go to Work. (Suomennettu 2007: Käärmet liituraidassa. Psykopaatit työelämässä.) New York (etc.): Harper, 1977. – xv + 336 p.

Cleckley, Hervey ([1941], 1988): The Mask of Sanity. An Attempt to Clarify Some Issues About the So-Called Psychopathic Personality (1941, 1950, 1955, 1976 5th [1988 faksimile v. 1976 painoksesta), 1982, (- -) 2003. google: “mask of sanity pdf” (1976 [1988], 485 p. netissä). http://www.cassiopaea.org/cass/sanity_1.PdF

DCR-10 (1993), *ICD-10: DCR-10.

DSM-IV (1994). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Dorders. Fourth Edition. Chairperson Allen Frances. Washington D.C.: APA. - xxvii + 886 p. - Google: "DSM-IV pdf". http://allpsych.com/disorders/dsm.html

DSM-IV-TR (2000): Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition, Text Revision. Task Force, Chairperson Allen Frances. Washington, DC: APA. – xxxvii + 943 p. - Google: "DSM-IV-TR"

DSM-IV-TR Plus (2004): DSM-IV-TR Mental Disorders. Diagnosis, Etiology, and Treatment. Edited by Michael B. First & Allan Tasman (editors). 91 Contributors. West Sussex, Chichester: Wiley. – xxvii + 1323 + xxix p.

Eronen, Markku (2009): Psykopaatin vaarallisuusarvio ja hoito. – 24. s. Kirjassa *Psykopatia (2009), s. 271 – 294.

Gregory, Sarah, Dominic ffytche, Andrew Simmons, Veena Kumari, Matthew Howard, Sheilagh Hodgins & Nigel Blackwood (2012): The Antisocial Brain: Psychopathy Matters.[/b] A Structural MRI Investigation of Antisocial Male Violent Offenders. (Online First)
http://archpsyc.jamanetwork.com/article ... y.2012.222
Psykopatologia-foorumi Psykopaatit erilaisia (11.5.2012) http://psykopatologia.keskustelu.info/v ... f=8&t=6471 MTV3.fi (8.5.2012) http://www.mtv3.fi/koti/arki/artikkeli. ... atin-aivot

Marttunen, Mauri, Markku Eronen & Markus Henriksson (2012): Persoonallisuushäiriöt. – 21 s. Kirjassa *Psykiatria 2012: 480 - 500.

First, Michael B. et al. (editors) (2004). *DSM-IV-TR Plus (2004).

Hare, Robert D. (1993): Ilman omaatuntoa. Kolmas painos. Alkuteos Without Conscience. The Disturbing World of Psychopaths among Us (1993). (2. laitos 1999) Suomentaneet Veijo Kiuru ja Pirjo Haapoja. Helsinki: Gilgames, 2004. – 206 s.

Hare, Robert D. (1998): Psychopaths and Their Nature: Implications for the Mental health and Criminal Justice Systems. - 25 p. Kirjassa *Psychopathy 1998: 188 - 212.

Häkkänen-Nyholm, Helinä (toimittaja) (2009), *Psykopatia (2009).

ICD-10 (1992 [2004]). International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems. Tenth Revision. Volume 1. 2004 Second Edition. Geneva: World Health Organization. – iv + 1196 p. 3 Volumes: 1. Tabular List (yllä); 2. Instruction Manual; 3. Alphabethical Index.

ICD-10 (1992) Blue book: Clinical descriptions and diagnostic guidelines (CDDG). Geneva: WHO, 1992. - xii + 362 p. http://www.who.int/classifications/icd/en/bluebook.pdf

ICD-10: DCR-10 (1993) Green book: The ICD-10 Classification of Mental and Behavioural Disorders. Diagnostic criteria for research. Geneva: WHO. – xiii + 248 p. http://www.who.int/classifications/icd/en/GRNBOOK.pdf

ICD-10 ([1992] 1995 suomeksi). Tautiluokitus ICD-10. Klassifikation av sjukdomar. Systemaattinen osa. Suomalainen laitos Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksesta ICD-10, International Statistical Classification of Diseases and Related Health problems. Volume 1 (1992). Luvun V käännös Kaija Eerola. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus (STAKES), 1995. – 868 p.
– http://www.ahjos.net/luokitus/icd10.htm

ICD-10 (1997): Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Psykiatrian luokitustyöryhmä, puheenjohtaja Ville Lehtinen. Helsinki: STAKES. – 211 s.

Kernberg, Otto F. (1975): Borderline Conditions and Pathological Narcissism. New York: Jason Aronson, Inc., 1976. – xvi + 361 p.

Kiehl, Kent A. & Joshua W. Buckholtz (2010): Inside the Mind of a Psychopath. Scientific American MIND September/October 2010 (Cover Story): 22 – 29.

Lauerma, Hannu (2009): Psykopatian historia. – 19 s. Kirjassa *Psykopatia 2009: 20 – 38. Toimittanut Helinä Häkkänen-Nyholm. 15 kirjoittajaa. Helsinki: Edita. – 346 s.

Luukkonen, Pertti (2010): Rajatilat. Persoonallisuushäiriöt I. Helsinki: Psykopatologia. – 47 s.

Luukkonen, Pertti (2011): Narsismi ja psykopatia. Persoonallisuushäiriöt II. Helsinki: Psykopatologia. - 46 s.

Lönnqvist, Jouko [ym.] (toimittajat) (2011), *Psykiatria (2011).

Millon, Theodore & Roger D. Davis (1998): Ten Subtypes of Psychopathy. – 10 p. Kirjassa *Psychopathy 1998: 161 – 170.

Millon, Theodore et al. (editors) (1998), *Psychopathy (1998).

Psychopathy (1998): Antisocial, Criminal, and Violent Behavior. Edited by Theodore Millon, Erik Simonsen, Morten Birket-Smith & Roger D. Davis. 36 Contributors. New York (etc.): The Guilford Press, 2003. – 476 p.

Psykiatria (2011). Toimittajat Jouko Lönnqvist, Markus Henriksson, Mauri Marttunen & Timo Partonen. 36 kirjoittajaa. 9., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, (1999, 2007), 2011. – 883 s.

Psykopatia (2009). Toimittanut Helinä Häkkänen-Nyholm. 15 kirjoittajaa. Helsinki: Edita. – 346 s.

Tiihonen, Eila, Matti Holli & Jari Tiihonen (2009): Psykopatian etiologia. – 9 s. Kirjassa *Psykopatia 2009: 99 – 107.

Wedding, Danny, Mary Ann Boyd & Ryan M. Niemic (2010): Movies and Mental Illness. Using Films to Understand Psychopathology. 3rd revised edition. Cambridge, MA (etc.): Hogrefe (1998, 2005), 2010. – xii + 337 p.

VG (11.5.2012) http://www.vg.no/nyheter/innenriks/22-j ... d=10070280 (vrt. Breivik)

[22.5.2012]

[Panu]

http://www.dagbladet.no/2012/05/22/nyhe ... /21717530/

http://www.dagbladet.no/2012/05/22/nyhe ... /21716620/

Komission aiemmat lausumat eivät tarkoittaneetkaan, että 2. raportti olisi hyväksytty, vaan että komissio ei ole hyväksynyt eikä hylännyt raporttia. Toisin sanoen, komissio jättää asian tuomioistuimen päätettäväksi. Aiemmin mm. 2. raportin yksi kirjoittajista, Aspaas, tulkitsi myös, että komissio on hyväksynyt heidän raporttinsa. Sen verta epämääräinen ja epätavallinen oli komission vastaus. Aspaas sanoo, että hän ei ole aiemmin saanut tällaista vastausta komissiolta.

Siinä mielessä komissio teki nyt hyvän ratkaisun, että he jättivät asian nyt tuomioistuimen päätettäväksi(hehän olisivat voineet hylätäkkin tämän 2. raportin, sitten oltaisiin oltu vielä huvittavammassa tilanteessa), sillä tuomioistuimessa tämä asia on ihan selvästi tarpeen määrittää.

Breivikin syyntakeisuutta arvioitaessa on pakko perehtyä näihin mielentilaraportteihin ja arvioida niissä esiintyviä epäloogisuuksia(breivik itse löysi 1. raportista 200 virhettä), mutta tämän lisäksi on tarpeen perehtyä todistajien todistuksiin, breivikin elämänkerrallisiin tietoihin yms... jotka voivat tarjota vaihtoehtoisia päätelmiä breivikin motiiveista ja hänen toimintansa syistä. Tätä ei yksinkertaisesti komissio pysty tekemään parin suppean raportin perusteella. Tämä voidaan tehdä ainoastaan oikeudenkäynnissä.

Komission päättämättömyys tässä asiassa on kuitenkin selvä merkki siitä, että norjalainen oikeuspsykiatria tarvitsee mittavaa uudelleenjärjestelyä.

[Sirpa]

No, ne teki vain ulvilat: toinen tuomitsee, toinen vapauttaa ja KKO sitten tarkistaa todistusaineiston luotettavuuden, ja joko vapauttaa todistusaineiston tai tuomitsee sen.

Ehkä täältäkin löytyy uhreista vielä saatanallisia merkkejä, ja Breivik voidaan altistaa noitien vesikokeeseen, mikä ei tietenkään ole suotavaa - toistan sen, minkä jossakin sanoin - koska siitä tulee ristiriita: risti vai rovio, koska Jeesuskin käveli vetten päällä.

Ja vaikka ei saatanallisia merkkejä löytyisikään, niin Breivik on sekä vapaamuurari että Temppeliritari, joten Auerin piirtämän Pan-jumalan palvontaa on ilman muuta tapahtunut.

Panu kirjoitti:

Komission päättämättömyys tässä asiassa on kuitenkin selvä merkki siitä, että norjalainen oikeuspsykiatria tarvitsee mittavaa uudelleenjärjestelyä.

Itse olen sitä mieltä, että nyt ihmisten aivotoiminta on mennyt sille tasolle, että se edellyttäisi kaikkien kansalaisten aivotoiminnan uudelleen organisointia, kun tätä epäjumalanpalvontaa (lue: asiantuntijalausunto) alkaa löytymään liian kanssa joka tieteenalalta.

Ettekö te ymmärrä, että mihin tällaisella touhulla päädytään, kun jokainen oman mielensä sisäisesti keksii pisteytystä ja taulukointia auktoriteettilausuntoineen ihokimmoisuuden suhteesta nahkan alla olevan orvaskeden pisteytykseen, jolla voidaan päätellä ensi talven lumimäärä?!

Tiedoksi, jos sana on outo:

Orvaskeden tehtävä

Orvaskesi toimii ihmisen suojana ulkomaailmaa vastaan. Sen happamuus, solujen väliset liitokset (junktionaalinen kompleksi) ja mikrofloora suojaavat elimistöä pieneliöiltä. Lisäksi talirauhasten erittämä tali estää vesiliukoisia aineita tunkeutumasta epiteelin läpi. Orvaskeden kautta poistuu myös pieni määrä kuona-aineita esimerkiksi ihon hilseillessä ja ihon hikirauhasten kautta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Orvaskesi

[Pertti Luukkonen]

Karl Heinrik Melle (NRK) on aiemmin (25.1.2012) esittänyt seuraavaa
http://www.dagbladet.no/2012/01/25/nyhe ... /19932744/

(- -) Om noen måneder skal kommisjonen kvalitetssikre en ny erklæring som enten kommer til samme konklusjon som den første, eller tvert imot konkluderer med at Breivik er tilregnelig. - Begge deler vil være helt uproblematisk for oss. Det vi gjør er rent teknisk. Vi ser kun på premissene, om det er sammenheng mellom premiss og konklusjon, sier psykiater og overlege Melle. Han forstår at noen kan synes det er merkelig. - Det er mulig det er et pedagogisk problem å forklare dette. Men vi skal ikke drive bevisvurdering. Vi skal kun påse at erklæringen er avgitt i tråd med norsk rettspsykiatrisk praksis og tradisjon, understreker han. (- -)

Mellellä tuntuu olevan lähtökohtanaan deduktiivinen malli, jossa tarkastellaan premisseistä johdettujen päätelmien pitävyyttä. Mutta mitä merkitsee se, että komissio ei ryhdy näytön (bevisvurdering) arviointiin? Pahimmillaan tämä voisi olla sitä, että komissio hyväksyy virheellisetkin premissit kunhan vain niistä johdetut päätelmät on tehty oikein ja loogisesti. Tällöinhän myös päätelmät olisivat virheellisiä!

Kuitenkin komissiolle tunnustus tarkkanäköisyydestä! Itse olen jatkuvasti ihmetellyt sitä, että useat asiantuntijatkin ovat nimenneet Breivikin psykopaatiksi, vaikka hänen lapsuutensa ja nuoruutensa on ollut sangen "siisti" ja olennaisesti ei-psykopaattinen. (Vrt. persoonallisuushäiriön yleiset kriteerit, DCR-10, kohta G4). - Asiantuntijoiden kämmi on itse asiassa suurempi kuin äkkinäinen ymmärtää, jos
"(- -) de sakkyndige har konludert med at obsevandes forestillinger er virkelighetsforankret og ikke realitetsbristende verken nå eller på handlingstiden (- -)".

Husby & Sørheim (29.11.2011 [243 s.]) ovat kyllä noteeranneet Breivikin persoonallisuushäiriöisyyden (s. 230). Mutta he - aivan oikein - toteavat, että persoonallisuushäiriöiden tarkastelu ei ole diagnostisesti olennaista, koska skitsofrenia on todettu. (Itse olisin laittanut narsistisen persoonallisuus-häiriön lisä-diagnoosiksi.)

[Sirpa]

Onko - anteeksi OT - kenelläkään tietoa sellaisesta hymiöstä, jossa olisi kädet korvilla. Nyt en kestä enää yhtään asiantuntijaa, en yhtään ammattimaista veitsen käsittelijää tökkimässä ristipistoja edes kenenkään takapuoleen - olkoon sitten demari tai kokoomuslainen! - tai tekemässä ammattimaisia kierteitä pernaan. Breivik varmasti tiesi valkovenäjäkoulutettuna, että mistä henki lähtee! Entä sitten: olen kuullut monen vakuuttavan ihan samaa - ja on kuulemma tehnytkin sen! Helvettiin kaikki asiantuntijat. Ja suorinta tietä.

[Panu]

http://translate.google.fi/translate?sl ... 2F&act=url

Breivikin asianajaja lippestad ei tyydy komission väistelevään vastaukseen, vaan vaatii nyt ilmeisesti selkeätä hyväksytty/hylätty vastausta komissiolta koskien 2. mielentilaraporttia. Hyvä, että tähän komission pelleilyyn tulee joku stoppi.

[Luupää]

http://elisa.net/uutiset/ulkomaat/?id=95617835

Ruotsin poliisi norjalaisia ripeämpi terroripäivänä
Oslo
Julkaistu: 24.05. klo: 12:20
Päivitetty: 24.05. klo: 12:21

Ruotsin poliisi antoi käskyn suojata Tukholman keskeisiä rakennuksia vain 37 minuuttia Anders Behring Breivikin asettaman pommin räjähdettyä Oslon keskustassa. Oslossa kesti puolestaan useita tunteja vastaavien rakennusten suojaamiseen.

Varotoimien ripeys käy ilmi Norjan terrori-iskuja tutkivalle komissiolle lähetetystä ruotsalaisraportista, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK.

Jo kymmenen minuuttia räjähdyksen jälkeen Tukholmassa alettiin valmistella varotoimia. Oslossa esimerkiksi parlamenttirakennusten suojaaminen vei tunteja, vaikka parlamentti sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä räjähdyspaikasta.

Norjan poliisi on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä heikosta toiminnastaan ja järjestäytymisestään heinäkuun 22. päivän aikana.

Norjan hallitus kokoontui tänään pääministeri Jens Stoltenbergin johdolla harjoittelemaan valmiustoimia terrori-iskujen varalle.


STT-TT

[Lukijana]

Itse olen jatkuvasti ihmetellyt sitä, että useat asiantuntijatkin ovat nimenneet Breivikin psykopaatiksi, vaikka hänen lapsuutensa ja nuoruutensa on ollut sangen "siisti" ja olennaisesti ei-psykopaattinen.

Joo, ei Breivik ole psykopaatti. Kiltti poika oli nuorena.

Breivik on itse sanonut, että meditoi pystyäkseen tekemään iskut. Tiedoksi tietämättömille, että meditaatio ei ole mitään yliluonnollista höpöhöpöä, vaan se aiheuttaa aivoihin selviä muutoksia jotka voidaan selvästi havaita, kun verrataan paljon meditoivien ihmisten ja ei-meditoivien ihmisten aivoja.

[Pertti Luukkonen]

16.25:19 (Suomen aikaa)
Autopommi (n. 950+ kg) räjähtää Oslon hallituskorttelissa: 8 kuolee heti tai myöhemmin.

Pääministerin residenssi on ulkoisesti vartioimatta kolmen tunnin ajan.
PM Jens Stoltenberg ei ollut ollut hallituskorttelissa räjähdyksen aikaan vaan turvassa ulkoisesti vahvassa virka-asunnossaan (Inkognitogaten 18), jossa on myös turvamiehiä lähisuojauksessa. (Tavallisesti - Suomessakin - maan johto siirtyy maanalaiseen komentobunkkeriin, jossa on myös toimivat viestiyhteydet.)
Oslon yliopistorakennuksen ja Grønlandin poliisitalon ympärillä on aseistettu poliisipatrulli mutta ei PM:n linnan ympärillä.

19:00 O s l o Poliisitalosta tulee ilmoitus, että PM:n residenssin, ulkoministeriön, parlamentti-rakennuksen ja kuninkaanlinnan ympärille tulee rakentaa "sperreposteja" estämään mahdolliset tulevat pommihyökkäykset.

19:35 O s l o Hallituskorttelista tulee poliisipartio, joka parkkeeraa PM:n autotallin sisäänkäynnin luo. Miehillä on MP5-konepistoolit. Miehet jäävät istumaan autoon, mutta heitä kehotetaan ottamaan asemat PM:n residenssin ulkopuolelta.

21:25 O s l o Myös forsvarsminister Grete Faremo ja justisminister Knut Storberget ovat saapuneet PM:n residenssiin, jonne myöhemmin tulevat liki koko hallitus sekä myös suojelupoliisin päällikkö Janne Kristiansen. - Rakennuksen ulkoisen suojauksen vahvuudeksi tulee 12 miestä.
(Rakennusten ja henkilöiden suojaus sitoi poliisin kapasiteettia niin, että maanantain vastaisena yönä 25. heinäkuuta Oslon kaduilla oli vain yksi vapaa poliisipartio.)