Juu-u no on sitten hiukka lähtenyt lapasista
Eihän ihminen minkään pelin vuoksi lähde tonne ampumaan ihmisiä!!!! Voihan kettu, niin, että jätkä olis pelannut niitä pelejä ja kelannut, että nyt on niin hienoja pelejä ja niin mukavaa tämä peli, että teen tällasen kokeilun että meen tonne kotikyläni keskustaan, otan iskän kiväärit ja alan ampumaan tuttujani kun ne tulee sieltä klubilta. Kyllä noi on niin hienoja pelejä, että ihan pakko koklaa
Mitenkähän menisin sillai, että en kuolisi ite? Toisaalta mietityttää kun ei voi ottaa uusintaa ja sit toisaalta se, että mitenkähän mun kaverien käy, kun ammun niitä hirvikiväärillä? No, mut se uus cs (vai mikä helv. GTA) on kyllä niin pirun nätti peli, et kyl on pakko koklaa
Vai olisiko linnun kokoinen poju täynnä vihaa tai jotain ihme ufot sieppaavat meidät harhoja tai soluttautuneet natsit pitää likvidoida tai että toi nainen on pettänyt mua, kun anto sillon kuus kuukautta sitten kielisuudelman kännissä, mutta silti ei jätä tota vakifrendiään -> tapan heidät ja hiukka muutenkin jaan vihaani ja vääryyksiäni kaupungissa ja valmistun kuolemaan ja lähtemään tästä itseinhoisesta masentuneesta sielustani ja teen lopun omista kärsimyksistäni sitten tulitaistelussa kyttien kanssa tutuissa maastoissa kotini lähellä. Saa kettumainen kotiväkenikin koston, kun olette vain vähätelleet ja lannistaneet. Anteeksi, en halua, että joku loukkaantuisi, hieman mautonta todeta noin, mutta kyseessä on kuvitteellisista motiiveista. Millaisia syitä pelit tarjoaa ja millaisia real-elämä tarjoaa. Nuorella miehellä on persoona ja ajatukset vahvasti suoriutumisessa ja paineissa ehkä myös peloissa ja vielä hiukan teinillä aikamoisissa häpeissä ehkä.
Pelillä nyt voi hieman suunnitella, mutta täytyy kyllä olla täysin aseista tietämätön, jos luulee, ettei tosielämä tule siellä vastaan kun ihmiset huutavat ja paniikki ja kärsimys on päällä. Kyllä joka helv- ikinen tuntee jo tuliasetta pideltäessä, että tässä mennään ihan muualle kuin klikkailemaan hiirellä.
Vaikka joskus olenkin pitänyt nyrkkeilypeleistä ja väkivaltapeleistä, niin tosipaikan tullen fiilikset on täysin toisia kuin jonkun nyrkkeilypelin kanssa
Olen valitettavasti joutunut joskus katutappeluihinkin. EI todella tule sellaisiin mitään mielitekoa tietokoneen pelien kautta. pelko ja viha eivät ole kauhean mukavia tunteita. Tappelun jälkeen ei ole mitenkään kovis olo, vaan hirvä morkkis, oli sitten käynyt miten tai miten vaan itsepuolustusta jne.
Kyllä ihmisen pitää haluta tappaa, kun hän laittaa kivääriin paukun sisälle, varsinkin, jos kiväärillä on ampunut ennemmän ja aseista jotain tietää. Tietysi joku täysin tietämätön voi kuvitella, että 372 tussahtaa melkoissesti ja sitten toiseen sattuu hiukan ja sairaalassa sitten paikataan, vaikka oikeast se jylisee ja rekyyli on aika helvetillinen ja ammuttavan reaktiosta näkee heti, että minä vahingoitin toista ikuisiksi ajoiksi. Se on tosi tosi voimakas ase, sotakivääri on saman "paksuinen" mutta voimakkaampi panostus, joten ne aseet tuhoavat. Liivistä läpi heti ja vakavaa vammaa, vaikka panssari päälläkin, iskuvoima siksi niin kova. Jotain suunnittelua siinä voi ehkä yrittää pelillä, mutta tähtääminen lippaan lataus, kiväärin lukon vedot ja uusien panoksien asettaminen ja uudestaan tähtääminen on kyllä ihan täysin jotain muuta. Varsinkin kun kaverit huutaa tuskissaan ja paniikki, kirkuminen, juoksu kuuluvat. Siinä alkaa normaalilta pelaajapojalta kuten myös vaikka "aseharrastajalta ja metsästäjältä" lippaat ja panokset tippumaan, jalat vetää hyytelöksi, rakon pidätteleminen tuntuu vaikealta lähes mahdottomalta, joka laukauksella on yksi ihmismurha lisää kontolla. Kyllä siinä täytyy olla suunnaton viha ja ihmisen murhaamishalu ja ainakin itsensä murhaamishalu myös. Ei tätä kuule selitellä tietokonepeleillä ja intttternetillä, tässä on paljon suuremmat voimat kuin bitit kyseessä.
Ennen selitettiin huumeita ja alakulttuurien tuloa saatananpalvonnalla jne. Itse olen keski-ikäinen ja joskus kyllä (vuosia sitten pelannut pelejä ja nähnyt kun lapset pelaavat noita omiaan nyt.).
Tämä vaarallinen nykyaika se vaan aina vuosisadoista toisiin puhuttaa. Junathan olivat ihan hirveitä kun ne tulivat, ei ollut ihmistä luotu olemaan koneessa noin kovassa vauhdissa, siinä ne sisäelimet vaurioituvat, tottaihmeessä! Tajuaahan sen nyt vaikka kuka, niin se tais olla sitä 1700-1800 lukua. Montaa vahinkoa tekivät ja kun joku junankuljettaja kuoli, niin olihan se nyt ihan selvä, junassahan se on ollut vaikka kuinka pitkät matkat ja niin kovassa vauhdissa et huh, joskus jopa 60km/h
Pääsääntöisesti useilla nuorilla miehillä on todella paljon tyttöjä kavereina. Ajat ovat toiset kuin ennen. Ennen ei juuri uskallettu tai haluttu pitää poikia kavereina, mutta nykynuoret näyttävät hengailevan isommissa porukoissa, joihin kuuluu sekä tyttöjä että poikia.
