Supo: Terrorismin uhka rantautui Suomeen

Aiheet terrorismista ja terroriryhmistä tänne.
hannu hanhi
Axel Foley
Viestit: 2247
Liittynyt: Ma Kesä 14, 2010 6:01 pm

Supo: Terrorismin uhka rantautui Suomeen

Viesti Kirjoittaja hannu hanhi »

Tästä on tietysti väännetty täällä monessa ketjussa, mutta koska Supo asian nyt näin suoraan ilmaisee, niin annettakoon tälle uutiselle oma ketjunsa. Knape mielestäni kiteyttää hyvin lopussa, millaista keskustelua täytyy käydä.


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011101 ... 0_uu.shtml
Supo: Terrorismin uhka rantautui Suomeen
Tiistai 18.10.2011 klo 18.30 (päivitetty klo 19.21)


Suomi on pelastunut terrorismilta onnen ja syrjäisen sijainnin ansiosta.


Täällä joukkosurmiin on syyllistynyt yksittäinen koulupoika, ei kotikutoinen tai ulkomainen ääriliike.

Tiistaina julkaistu Suomi, terrorismi, Supo -kirja (WSOY) lähtee liikkeelle 1900-luvun alkupuoliskon poliittisesta väkivallasta ja etenee nykypäivän uhkakuviin. Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan terrorismin uhkalta ei säästy enää kylmän pohjolan peränurkkakaan.

- Meillä on ensimmäinen esitutkinta käynnissä ja tämä ilmiö työllistää jatkossa vielä enemmän.

Suomessa käynnissä oleva tutkinta liittyy terrorismin rahoittamiseen todennäköisesti Somaliassa.

Supon apulaispäällikön Petri Knapen mukaan taustalla on ääri-islamilaisen toiminnan hivuttautuminen pikku hiljaa kohti pohjolaa.

- Viime aikoina tähän on vaikuttanut etenkin Muhammed-pilakuvat. Niitä on käytetty motivoimaan toimintaa.

Edelleenkin niitä käytetään syinä, vaikka kuvien julkaisemisesta on jo vuosia.

"Pieniä kuppikuntia"

Terrorismi-kirjassa käydään läpi myös kotimaisten ääriliikkeiden toimintaa. Tutkija Thomas Jokinen nostaa esiin monia syitä, miksi liikkeet ovat jääneet vaarattomiksi sotien jälkeen.

- Keskeisin syy on, että täällä on pienet piirit ja ne pienenevät entisestään, kun lähdetään laittomuuksien tielle. Esimerkiksi skinheadien tapauksessa kyse oli kaveriporukasta, mutta kun he alkoivat saada negatiivista julkisuutta, rupesi porukkaa putoamaan pois.

Jokisen mukaan sama pätee muihinkin suomalaisiin ääriliikkeisiin. Laittomat teot tarkoittavat usein sitä, että ihmisen on valittava esimerkiksi perheensä ja järjestön välillä, ja monelle perhesiteet ovat tärkeämmät. Yleinen mielipidekään ei suosi ääritekoja.

- Suomen yhteiskunnan vahvuus on, että vastareaktiomme tällaisia ääriliikkeitä kohtaa on yleensä negatiivinen - tulivatpa ne oikealta tai vasemmalta.

Jokisen mukaan ryhmiä voikin luonnehtia netissä toimiviksi "kuppikunniksi".

"Vihapuhetta pitää vain sietää"

Suomessa on huolestuttu netin vihapuheesta ja poliittisen keskustelun kärjistymisestä. Jokisen mielestä on kuitenkin hyvä, että näillekin mielipiteille on jokin purkautumistie.

- Meidät on säästänyt kaikkein väkivaltaisimmilta ääriliikkeiltä se, että liikkeillä on ollut aina joku kanava vaikuttaa laillisesti. Jos lailliset keinot kielletään, harppaus väkivallan käyttöön pienenee.

Jokisen mielestä pahin virhe olisikin kieltää kaikki vihapuhe nettipalstoilla, sillä silloin se siirtyisi jonnekin muualle. Pahimmillaan kynnys siirtyä kielletyistä sanoista väkivallantekoihin voisi alentua. Samoilla linjoilla on Supon Knape.

- Poliittisen väkivallan ja radikalisoitumisen ehkäisemisen kannalta on erittäin tärkeää, että sallitaan joskus kärjekäskin vapaa keskustelu. Silloin radikaaliin toimintaan tai ajatteluun taipuvaiset ihmiset löytävät sen sijansa demokraattisesta järjestelmästä. Pikemminkin huolestuttaisi, jos keskustelulle olisi asetettu liian tiukat rajat.
Avatar
Luupää
Michael Knight
Viestit: 4103
Liittynyt: To Heinä 10, 2008 10:03 pm

Re: Supo: Terrorismin uhka rantautui Suomeen

Viesti Kirjoittaja Luupää »

'
Vähän pohdintaa ja historiikkkia:

http://yle.fi/uutiset/suomalainen_terrorismi/6103842
Suomalainen terrorismi

Terrorismi on psykologisen vaikuttamisen taktiikka. Puhekielessä jokainen pommi on terrorismia, mutta mitä terrorismi on oikeasti?

Terrorismin määritelmä on puhekielessä ja poliittisessa kielenkäytössä eläväinen. Terroristiksi nimetään helposti, kun halutaan leimata toinen osapuoli. Helsingin yliopistossa Eurooppa-tutkimuksen tutkijatohtorina toimivan Leena Malkin mukaan tutkijoillakaan ei ole terrorismille yksimielistä määritelmää.

- Suurin osa tutkijoista hahmottaa terrorismin toimintatapana, jolla pyritään väkivallan teoin tai niillä uhkaamisella saamaan aikaan psykologinen vaikutus, ja sitä kautta ajamaan poliittisia tarkoitusperiä, Malkki tiivistää.

Malkin mukaan terroristisiksi teoiksi ei katsota valtioiden toimia, vaikka ne edellä olevan määritelmän täyttäisivätkin. Yleensä kyseessä on myös johonkin tavoitteeseen liittyvä tekojen sarja, ennemmin kuin yksittäinen teko.

- Poliittinen kielenkäyttö vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä nähdään terrorismina. Suomessa on ollut haluttomuutta käyttää minkään kotimaisen toimijan teoista kyseistä sanaa.

YLE Uutisten terrorismin vuosiin kokoamat tapahtumat mahtuvat osin tutkimuksessa käytettyyn määritelmään, osa on niin sanottuja rajatapauksia, ja osaa Malkki ei nimittäisi terrorismiksi ollenkaan. Tapahtumat ovat kuitenkin mukana, mikäli niiden yhteydessä on voimakkaasti epäilty, tai keskusteltu terrorismin mahdollisuudesta.


Venäläisvalta herätteli kapinamieltä

Vilkkainta poliittisen väkivallan aikaa koettiin Suomessa 1800–1900-lukujen vaihteessa. Tuolloin venäläisvaltaa vastaan kohdistuneessa aktivismissa oli Malkin mukaan monia terrorismiin liittyviä piirteitä.

- Esimerkiksi Bobrikovin murha on aika hyvä esimerkki. Ehkä myös koululaispoikien järjestö Verikoirat, joka on todennäköisesti Suomessa kaikkein lähimpänä terroristijärjestöä ollut ryhmä.

Kansalaissodan jälkeen esiintyi runsaasti poliittista väkivaltaa, mutta sekään ei ollut Malkin mukaan perinteisessä mielessä tyypillistä terrorismia. Sotavuosien jälkeen alkoi pitkä hiljainen kausi, jolloin terrorismi-sanaa käytettiin vähänlaisesti. Termi nousi jälleen keskusteluun 90-luvulla, jolloin terrorismista ryhdyttiin keskustelemaan kansainvälisesti.

- Olemme tavallaan uhkakuvien kautta lähentyneet länttä ja samalla on ryhdytty puhumaan laajasta turvallisuudesta. Se on myös tuonut terrorismin jälleen keskusteluun, varsinkin syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen, Malkki kertoo.

Lähteet:
Anssi Kullberg: Suomi, terrorismi, Supo (WSOY 2011); Malkki, Leena & Paastela, Jukka: Terrorismin monet kasvot (WSOY Oppimateriaalit, 2007); Yle Uutiset
http://yle.fi/uutiset/terrorismin_vuode ... sa/6103754
Terrorismin vuodet Suomessa

Väkivaltainen poliittinen toiminta kukoisti Suomessa 1900-luvun alkupuolella. Sotien jälkeen tilanne rauhoittui vuosikymmeniksi. 1990-luvun puolivälissä terrorismi nousi jälleen otsikoihin.

1900-luvun alussa runsaasti poliittisia murhia, puukotuksia ja pommi-iskuja, esimerkiksi kenraalikuvernööri N. I. Bobrikovin murha (1904). Lisäksi pieniä aktivistiryhmiä, kuten Verikoirat. Myös Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka taistelujärjestöön kelpuutetaan vain henkilökohtaisesti terroritekoihin sitoutuneita henkilöitä.

1918 Kansalaissota, jonka jälkeen osapuolet harjoittavat sekä harkittuja, että spontaaneja kostotoimia. Kolmen vuoden aikana tapahtuu yli 300 vakavaa ja poliittiseksi luonnehdittavaa väkivallantekoa.

1930 Lapuanliike, joka alun maltillisuuden jälkeen kehittyy terrorismia harjoittavaksi äärioikeistolaiseksi järjestöksi. Liike harjoittaa poliittisista syistä väkivaltaa ja uhkailua, sekä pakkokyydityksiä.

1995 Pasilan poliisitalon edessä räjähtää autopommi. Pommi aiheuttaa mittavaa aineellista vahinkoa. KRP lopettaa tutkinnan rikoksen vanhennuttua, eikä rikoksen tekijää tavoiteta. Motiiviksi epäillään rikollisten kostoa poliiseille.

1995 Niin sanotut kettutytöt vapauttavat tarhassa asuvia turkiskettuja ja maalaavat seinään kirjaimet EVR (eläinten vapautusrintama). Supo vertaa kettutyttöjen toimintaa ALF (animal liberation front) –järjestön toimintaan. Supon mukaan ALF on erittäin väkivaltainen järjestö.

2002 Myyrmannin kauppakeskuksessa Vantaalla räjähtää pommi. Räjähdyksessä kuolee seitsemän ihmistä ja loukkaantuu kymmeniä. Pommin räjäyttäneen 19-vuotiaan miehen aikomuksista ei ole varmaa tietoa.

2003
Terrorismin määritelmä otetaan mukaan Suomen rikoslakiin.

2004 Supoon perustetaan yksikkö, jonka tarkoituksena on keskittyä pelkästään terrorismin torjuntaan.

2007 Jokelassa lukion oppilas ampuu kahdeksan ihmistä ja lopuksi itsensä. Jälkeensä jättämässä tekstissä mies kuvailee hyökkäystään joukkomurhaksi ja poliittiseksi terrorismiksi.

2008 Kauhajoella ammattikorkeakoulun oppilas ampuu kymmenen ihmistä ja lopuksi itsensä. Läheisille jättämässään viestissä mies kertoo motiivikseen vihan ihmisiä kohtaan ja halun kostaa kiusaaminen. Keskustelu terrorismin määrittelystä käy Suomessa voimakkaana.

2009 Suomen kansalainen karkotetaan Ruotsista terrorismiepäilyjen vuoksi. Ruotsin turvallisuuspoliisin mukaan mies kuuluu radikaaliin islamistiryhmään. Mies kiistää väitteet.

2011 Länsi-Pasilasta löytyy epäilyttävä kanisteri, jonka poliisi luokittelee omatekoiseksi pommiksi. Pommi puretaan räjähtämättä. Tekijäksi ilmoittautuvat anarkistit.

2011 KRP alkaa tutkia terrorismiepäilyä Suomessa.

Lähteet:
Anssi Kullberg: Suomi, terrorismi, Supo (WSOY 2011); Malkki, Leena & Paastela, Jukka: Terrorismin monet kasvot (WSOY Oppimateriaalit, 2007); Yle Uutiset
Kun linkität niin kopioi ainakin olennaiset, tapaukseen liittyvät osat tekstistä samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta tai artikkeli siirtyy maksumuurin taakse tai sen lukemiseen vaaditaan rekisteröityminen. Tai jotain.
Vastaa Viestiin